Asevelvollisuuden pitää muuttua

[Samses]

Huoh. Jälleen kerran tämä sama vanha olkiukko. Tässä ketjussa ei kukaan ole esittänyt, että Suomen puolustus perustettaisiin palkka-armeijalle, eli sille, että pestataan miehistö useaksi vuodeksi käkkimään tyhjän panttina kasarmeilla. Se, mitä on ehdotettu, on se, että jatketaan varusmiespalveluun ja reserviläisyyteen perustuvaa systeemiä, mutta niin, että varusmiespalvelu on vapaaehtoista, mutta siitä maksetaan kunnon palkka. Konservatiivinen ehdotus oli, että maksetaan 3000 e/kk palkkaa, jotta ei ainakaan aleta syyttää siitä, etteikö touhu olisi nuorille houkutteleva vaihtoehto. Tällä hinnalla palkattaisiin vaikkapa 10 000 miestä vuoden pestiin. Sivukuluineen tuo palkka oli karkeasti 4000 e/kk bruttomeno valtiolle per ukko. Kokonaisuutena tuosta tulee 480 miljoonaa. Baikal kertoi meille, että keskimääräinen varusmies maksaa intille nykyisin 25 000 euroa koulutuksessa, majoituksessa, jne. Jos siis varusmiesmäärä putoaisi nykyisestä 27 000:sta 10 000:en, niin tuossa säästyisi siis 425 miljoonaa. Pelkästään siis se, että varusmiesmääriä vähennettäisiin n. kolmannekseen, olisi varaa maksaa niille jäljelle jääneille parempaa palkkaa kuin suunnilleen kukaan 19-vuotias saa yhtään mistään. Tämän lisäksi tulopuolelle tulisi tietenkin se, että tuosta palkasta maksettaisiin verot ja se, että ne varusmiespalveluun menemättömät menisivät joko töihin tai opiskelemaan (ja siten valmistuisivat opinahjostaan nuorempina kuin nykyisin).

Systeemi tuottaisi siis 10 000 reserviläistä vuosittain. Jos lasketaan karkeasti, että jokainen heistä olisi reservissä keskimäärin 15 vuotta (jotkut olisivat pidempään, jotkut putoaisivat pois jo aiemmin), niin tuo tuottaisi siis 150 000 reserviläistä kenttäarmeijan käyttöön. kun tähän lyödään vielä kapparit päälle, niin koko kenttäarmeijan koko olisi n. 158 000 sotilasta. Tuon pitäisi riittää kaikkiin nykyisiin operatiivisiin ja aluejoukkoihin, ilmavoimiin ja merivoimiin ja vielä jäisi jonkun verran yli.

Koko maan koskemattomuutta valvottaisiin ihan niin kuin nytkin tehdään. Se, miten tuota armeijaa sitten käytännössä käytettäisiin mahdollisen maahantunkeutujan pysäyttämiseen, on sitten asia erikseen ja tietenkin riippuu hyvin pitkälle siitä, mikä strateginen tilanne on. Suomen nykyarmeijan ajattelu ei lähde siitä, että vihollinen pysäytettäisiin jo rajalla, vaan kaikki puolustusstrategiat, joita itse olen nähnyt, perustuvat siihen, että ensin vihollista hidastetaan ja kulutetaan rajalta alkaen ja sitten se lyödään operatiivisillä joukoilla meidän kannaltamme edullisella hetkellä ja edullisessa paikassa. Tämä ei tietenkään ole kirjaimellisesti "koko maan puolustamista", mutta minusta se on paljon fiksumpaa kuin se, että joukot ryhmitettäisiin riviin rajalle ja koitettaisiin siten saada vihollinen pysäytettyä siihen.

Huoh itsellesi. Olkiukosta ei ole kyse, vaan yksinkertaisesta matematiikasta, muiden maiden kokemuksista ja poliittisesta realismista.

Matematiikka: Minun on aika hankala ymmärtää, kuinka yhtäkkiä 158 000 onkin riittävästi? Suomen pinta-ala on 337 000 km2, noin suunnilleen. Vaikka luonnollisesti niin on, että ei ne ukot mene rajalle riviin seisomaan, niin tietynlainen uskottavuus täytyy määrissä olla. Hiukan yli 2 km2 per äijä on aika paljon, joudutaan pelipaikat valitsemaan jo aika tarkoin ja on hyvin suuri vaara että vihollisen käsiin joudutaan jättämään laajoja alueita joiden merkitys on niin suuri että poliittiselle johdolle jää hyvin heikot kortit joilla pelata rauhanneuvotteluissa. Totta kai nämä joukot voitaisiin sitten varustaa nykyistä paremmin, mutta vaikka kuinka olisi kyseessä hampaisiin asti aseistettu joukko, se ei liian pienenä kykene suuressa osassa maata edes aluevalvontaan, taistelusta puhumattakaan. Määrää nyt vain tarvitaan tämän kokoisessa maassa.

Poliittinen realismi 1: Jos asevelvollisuutta ei enää ole, mikä ihme pitää ne palveluksen suorittaneet reservissä? Ei yhtään mikään. Tuo lukusi 150 000 on hyvin optimistinen, näin yleisen elämänkokemuksen valossa. Jos kerran asevelvollisuutta ei ole, tulee näille reserviläisillekin maksaa rahallinen korvaus. Se maksaa.

Poliittinen realismi 2: Edellisten vuoksi, meillä on nyt kasassa siis joukko joka tulee palvelukseen rahan vuoksi ja pysyy palveluksessa rahan vuoksi. Kenelle se joukko on uskollinen? Maalle ja kansalle? Ehei, se on uskollinen sille joka maksaa. Ei hyvä.

Muiden maiden kokemukset: Aivan rahasummista riippumatta, kokemus on osoittanut että vapaaehtoiseen palvelukseen on vaikea saada porukkaa. Raha ei ole ainoa motivaattori, ihminen ei ole rationaalisesti ajatteleva olento. Pakko motivoi aika mukavasti.

Poliittinen realismi 3: Asia ihan erikseen on se, että koko tuo sinänsä oikein mielenkiintoinen ajatusrakennelmasi perustuu oletukselle, että Suomesta löytyy poliittinen päätöksentekokyky ruveta maksamaan varusmiehille palkkaa. Voit pohtia itse kuinka realistinen tuo oletus on. Poliittisessa prosessissa rahalliset argumentit eivät ole kovin validi perustelu, ideologiat tulevat mukaan kuvaan. Ja lisäksi siellä voi olla joku joka osaa käyttää taskulaskinta ja lukea karttaa.

Selvyyden vuoksi: Minulla ei ole ehdottomasti mitään sitä vastaan että asevelvollisuutta kehitetään. Päinvastoin, se on välttämätöntä ja nykyinen systeemi on tullut tiensä päähän. Asevelvollisuuden poistaminen ei kuitenkaan tämän kokoisessa harvaan asutussa maassa ole mahdollinen tie, jos halutaan säilyttää edes jonkinlainen uskottavuus.

 

[Laamanator]

No, sitähän se on. Pitää niille B:n ylioppilaillekin jokin parkkipaikka löytää. Se vähä, mitä itse olin kapparien kanssa inttiaikana tekemisissä, antoi minulle kuvan, että kadiksen kävijöistä ehkä kolmannes on oikeasti kunnon materiaalia, joka on mennyt inttiin töihin kutsumuksesta ja loput ovat sitä lukion pohjasakkaa, jolle ei parempia opiskelupaikkoja löytynyt. Jotkut erikoishommat, kuten lentäjät ovat tietenkin asia erikseen. Rottakoulun kävijöissä on sitä ei-niin-fiksuinta porukkaa tietenkin vielä paljon enemmän.

Nyt ollaan hämmentämässä aika vaarallisen sopan äärellä.

Samaa keitosta eräskin sankari hämmensi kuuluisalla väitöskirjallaan, aiheuttaen lähes ennen kokemattoman skandaalin. Kun tieteellinen väitöskirja ei kumoutunutkaan pelkällä sotilaskäskyllä, niin seuraavaksi sen kaatamiseen ryhdyttiin huutokuorolla, luottaen raakaan äänen ja massan voimaan. Vaan eipä sekään onnistunut tieteen erehtymättömyyttä lainkaan horjuttamaan, vaikka puhinaa ja puhkuntaa riitti oikein väellä ja voimalla. Lopulta sankari painoikin mittelön voittajan merkiksi kutreilleen, ei suinkaan laakerseppeleen, vaan tohtorin korkeaa oppiarvoa viestittävän tohtorinhatun.

Ylioppilastodistuksen keskiarvo on tilastollisesti noin suurinpiirtein cum laukauksen eli C:n luokkaa. Onko C sitten hyvä vai huono arvosana, on kovin suhteellista ja tulkinta riippuu vahvasti näkökulmasta.

C:n arvosanat saanut ylioppilas on kuitenkin läpäissyt yo-tutkinnon eikä vielä edes rimaa hipoen. Tilastollisesti kuitenkin nykyisessä järjestelmässä ainakin useimpien tiedekorkeakoulujen ovet sulkeutuvat melko lopullisesti, tai ainakin sisäänpääsy vaikeutuu merkittävästi, koska valintapistekertymä jää tällöin pelkästään valintakoemenestyksen varaan. Tämä epäilemättä lisää osaltaan erilaisten välivuosien pitäjien sekä muiden järjestelmän väliinputoajien määrää. Ammattikorkeakouluihin tiettävästi on mahdollista päästä sisälle myös C:n ylioppilastodistuksella.

Onko C/B ylioppilas tai kirjoituksissa syystä tai toisesta epäonnistunut automaattisesti luuseri tai muuten ikuiseen kadotukseen tuomittu kelvoton kutale?

 

[scip10]

Sanotaan, että työuran lopussa palkka on 35 000 e/vuosi. Tämä jäisi siis saamatta, jos työura olisi intin vuoksi vuoden lyhyempi. Tuosta 30% Veroa (ei ole väliä, että osa siitä menee kunnallisveroksi, koska valtio voi kerätä sen takaisin vähentämällä kunnille maksamiaan tukia). Loppu pannaan kulutukseen, josta menee 20% alv:tä. Karkeasti siis jotain 45% siitä työpanoksen lisäarvosta menee julkiselle puolelle. Tätähän se Suomen 45%:n veroaste tarkoittaa. Eli siis 45% 35 000:sta on reilut 15 000 euroa. Jos varusmiesmäärät menevät kolmannekseen, kahdesta hemmosta yhtä varusmiestä kohden tulee siis tuon verran lisäverotuloa, eli yhteensä 30 000 euroa. Ei ihan tule sitä 3000 e/kk palkkaa katettua, mutta jos lasketaan vielä mukaan se, että varusmiehenkin palkasta maksetaan verot, niin aika tarkkaan tuo on siinä. Ja tämän lisäksi siis jokainen noista kolmesta on henkilökohtaisen taloutensa tasolla rikkaampi kuin nykyisin. Jos tästä muutoksesta ei haluta yleistä ihmisten (tai no, miesten) rikastumista, niin veroja voidaan korottaa niin, että se loppukin saadaan valtiolle. Lopputuloksena kukaan ei ole yhtään köyhempi kuin nykyisinkään, mutta valtiolla on enemmän rahaa, jonka se voi käyttää vaikkapa tykinkuulien hankintaan.

Tuo on juuri sitä teoreettista laskeskelua.

Jos asevelvollisuus lakkautetaan vuoden 2015 alusta ja tilalle palkataan sopimussotilaat, pitää näiden palkka maksaa valtion vuoden 2015 budjetista. Verotulot eivät kuitenkaan kasva kuin mitä siviiliin jääneiden 2015 saapumiserien palkoista valtiolle kuuluu. Tämäkin vain olettaen että nämä työpaikat olisivat lakanneet olemasta, jos niiden tekijät olisivat astuneet palvelukseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon uusien sopimussotilaiden mahdollisista siviilitöistä saamatta jäävät verotulot.

Summa summarum: säästö on teoreettinen, mutta kustannus hyvinkin todellinen.

 

[baikal]

Sotilaan ammattiin ja sotiluuteen tarvitaan paljon muutakin kuin siniset silmät, ev.lut-usko ja L-paperit lukiosta. Eräs hyve on esim. se, että sotilaat edustavat ihan miehistä miestä enemmän kuin erilaiset chinon kuluttajat maassamme keskimäärin. Okei, eivät ehkä kaikki ole taattua ainesta Latte-baareissa, mutta kuitenkin.....

Vai pitää sen sotilaan ollakin tohtori-ainesta, lähtökohtaisesti. Ja rottakouluun menevät yhteiskunnan pahnanpohjimmaiset. Juupajuu.

Vain moderaattorin valjaat niskassani estävät siirtymästä ad homini-kommentointiin. Joskus nuo valjaat tuntuvat perkeleelliseltä ikeeltä.

 

[Ukkonen]

Ihmeellistä ad hominemien heittelyä. Minä en edusta mitään viidettä kolonnaa, enkä ole missään tapauksessa alasajamassa Suomen puolustuskykyä. Minun pointtini tässä on ollut se, että pakkoon perustuva koko ikäluokkaa koskeva asevelvollisuus ei ole enää nykyaikana kansakunnan resurssien kannalta tehokkain tapa tuottaa maanpuolustusta. Pääargumentti tässä on se, että tämä menetelmä tuottaa paljon joukkoja, joita a) ei ole edes sijoittaa kenttäarmeijan käyttöön ja b) joille isolle osalle ei ole antaa kunnon varustusta, vaan joutuvat tykinruuan osaan mahdollisessa konfliktissa. Ja tämän päälle tulevat tietenkin vielä sivarit, joiden työpanos tulee vielä pahemmin heitettyä verrattuna siihen, että he olisivat opiskelemassa tai normaalissa siviilityössä.

Ja jopa siinä tapauksessa, että mikään yllä oleva ei päde, ja massa-armeijan kouluttaminen (vaikkei isolle osalle ole edes sodan ajan sijoitusta) on järkevää, niin siitä huolimatta on perusteet maksaa siitä arvokkaasta maanpuolustustyöstä, jota varusmiehet tekevät, kunnon palkkaa. Minä kuulisin mielelläni sinun perusteen sille, miksi sinusta näitä isänmaan puolustajia pitää kohdella kuin orjia ja maksaa heille tuollaista naurettavaa päivärahaa sen sijaan, että heille korvattaisiin oma panoksensa yhteiskunnan hyväksi avokätisesti?

En mina sinua ajatellut ilmaistaessani mika viidennen kolonnan tavoite on vaan tarkoitin etta muutoksia ajateltaessa on aina pidettava uhkakuva mielessa. Aivan kuten metsista on toisinaan karsittava puita etta muut paasisivat kasvamaan paremmin, on sotilaskoulutuksen saanneista kyettava valitsemaan he jotka parhaiten soveltuvat uhkakuvan vaatimiin tehtaviin. Mielestani on kuitenkin virheellista ajatella etta metsissa olisi liikaa puita tai siten etta yhteiskunnassa olisi liikaa sotilaskoulutuksen saaneita.

Otetaan oppia ulkomailta panssarintorjunnasta, ilmatorjunnasta ja kaikesta siita mika saattaisi edesauttaa vihollisen torjunnassa mutta tuossa varusmies palveluksessa ja sita koskevissa asioissa oppia ei ole otettavissa juuri lainkaan. Esimerkiksi Hollannin ja Belgian uhkakuva on taysin erilainen kun Suomen ja tuo olisi pidettava kulmakivena mielessa.

Ensin oli kuokittava suot, sitten tapeltava Ruotsille, Venajalle ja lopulta Suomelle itselleen. Historialliset tapahtumat seka ita-naapuri huomioon ottaen on pakko myontaa etta nykyisen yhteiskunnan elintaso on ihmeellinen saavutus vaikka ei taydellinen sellaisenaan olekaan. Kuitenkaan ei voida kiistaa ettei suomalainen nauttisi mailman huippuluokkaa olevista ihmisoikeuksista jotka nyt tuntuvat olevan peruskansalaiselle ihan luonnollinen asia ja niinhan se onkin koska sen saa jo syntyessaan. Nyt vaan on kaymassa niin etta olemme unohtamassa etta ei ole oikeuksia ilman velvollisuuksia ja tinkimalla velvollisuuksista tingitaan oikeuksista.

Euroopan etuvartio asema ei ole geopoliittisesti rintaman helpoin tanner mutta sen kanssa nyt vaan on elettava oikeuksistaan tinkimatta ja tanakin paivana viela varusmieskoulutus seka laaja reservi on velvollisuuden hinta joka tuosta lystista on maksettava ja mielestani tuo on pieni panos jolla kyetaan takaamaan etta aiemmin mainitsemasi ihmiset voisivat olla opiskelemassa tai mukana normaalissa tyoelamassa ja viela kun puhumme koko maan puolustuksesta niin on otettava huomioon etta kriisitilanteessa ei riita etta torjutaan vihollisen panssarit rajalla, on myos hallittava laillisen jarjestyksen yllapito valtakunnan alueella ja tuonkaltaisen sekasorron aikaansaamiseen kolutettuja vihollista vastaan ei tarvita ilmatorjuntaohjuksia eika raketinheittimia, hieman raskaammalla poliisin varustuksella ja asianmukaisella lisakoulutuksella mennaan jo pitkalle kunhan vaan on jo sotilaskoulutuksen saaneita miehia rivissa.

 

[s91]

Huoh itsellesi. Olkiukosta ei ole kyse, vaan yksinkertaisesta matematiikasta, muiden maiden kokemuksista ja poliittisesta realismista.

Matematiikka: Minun on aika hankala ymmärtää, kuinka yhtäkkiä 158 000 onkin riittävästi? Suomen pinta-ala on 337 000 km2, noin suunnilleen. Vaikka luonnollisesti niin on, että ei ne ukot mene rajalle riviin seisomaan, niin tietynlainen uskottavuus täytyy määrissä olla. Hiukan yli 2 km2 per äijä on aika paljon, joudutaan pelipaikat valitsemaan jo aika tarkoin ja on hyvin suuri vaara että vihollisen käsiin joudutaan jättämään laajoja alueita joiden merkitys on niin suuri että poliittiselle johdolle jää hyvin heikot kortit joilla pelata rauhanneuvotteluissa. Totta kai nämä joukot voitaisiin sitten varustaa nykyistä paremmin, mutta vaikka kuinka olisi kyseessä hampaisiin asti aseistettu joukko, se ei liian pienenä kykene suuressa osassa maata edes aluevalvontaan, taistelusta puhumattakaan. Määrää nyt vain tarvitaan tämän kokoisessa maassa.

No, tästä aiheesta on tässä ketjussa väännetty jo ihan tarpeeksi. Minun pointtini on ollut se, että niiden porukoiden varustus, jotka tulevat tuon 150 000:n jälkeen, on nykyisin sen verran surkealla tasolla, että he ovat ennemminkin tykinruokaa. Voi olla, että olen väärässä tämän suhteen, mutta tuntuisi oudolta, että armeijat kaikkialla maailmassa supistavat joukkojen määrää, mutta koittavat varustaa ne jäljelle jääneet viimeistä huutoa olevilla vermeillä.

Poliittinen realismi 1: Jos asevelvollisuutta ei enää ole, mikä ihme pitää ne palveluksen suorittaneet reservissä? Ei yhtään mikään. Tuo lukusi 150 000 on hyvin optimistinen, näin yleisen elämänkokemuksen valossa. Jos kerran asevelvollisuutta ei ole, tulee näille reserviläisillekin maksaa rahallinen korvaus. Se maksaa.

Siis tietenkin siihen varusmiespalvelusopimukseen kuuluu se, että siinä sitoutuu samalla käymään kertausharjoituksissa ja lähtemään tarvittaessa sotimaan. Heidän asemansa olisi siis sama kuin nykyisten asevelvollisten, mutta siis sillä erotuksella, että he saisivat itse vapaasti päättää, lähtevätkö siihen touhuun vai ei. Ja reserviläisille muuten maksetaan nykyisin kertauksissa käynnistä. Ja ihan eri tavoin kuin varusmiehille. Kun itse opiskelijana ollessani kävin kertaamassa, niin se oli oikein mukava korvaus, mitä tietenkään joku 5 euroa päivässä ei olisi ollut.

Poliittinen realismi 2: Edellisten vuoksi, meillä on nyt kasassa siis joukko joka tulee palvelukseen rahan vuoksi ja pysyy palveluksessa rahan vuoksi. Kenelle se joukko on uskollinen? Maalle ja kansalle? Ehei, se on uskollinen sille joka maksaa. Ei hyvä.

Ja kenelle nämä samat tyypit nyt tällä hetkellä ovat uskollisia? Tai kenelle ovat uskollisia ne, jotka eivät tuossa tilanteessa lähtisi edes rahasta palvelukseen? Jos uskollisuus on ongelmana tuossa systeemissä, niin se on vähintään sama nykysysteemissäkin, jossa ei ole edes sitä rahahoukutinta. Ja jos tuo nykyinen vankilalla pakottaminen on se maaginen keino saada suomalaiset miehet osallistumaan maanpuolustukseen, niin voidaan se minusta liittää tuohon vapaaehtoiseen systeemiin niin, että palvelussopimuksen allekirtjoittanut katsotaan sotilaskarkuriksi, ellei ilmoittaudu palvelukseen pilliin vihellettäessä.

Muiden maiden kokemukset: Aivan rahasummista riippumatta, kokemus on osoittanut että vapaaehtoiseen palvelukseen on vaikea saada porukkaa. Raha ei ole ainoa motivaattori, ihminen ei ole rationaalisesti ajatteleva olento. Pakko motivoi aika mukavasti.

Missä maassa on käytetty vapaaehtoinen varusmiespalvelus + reserviläisyys -systeemiä? Enkä oletakaan rahan olevan ainoa motivaattori. Nationalistinen hurmos lienee myös asia, joka ajaa ihmisiä osallistumaan maanpuolustukseen. Tämän rummutusta voitaisiin tietenkin jatkaa ihan hyvin. Pakko motivoi olemaan mukana. Se ei motivoi panemaan kaikkea peliin. Et voi pakkoa käyttäen luoda taistelutahtoa, eli sitä, että joukot haluavat taistella.

Poliittinen realismi 3: Asia ihan erikseen on se, että koko tuo sinänsä oikein mielenkiintoinen ajatusrakennelmasi perustuu oletukselle, että Suomesta löytyy poliittinen päätöksentekokyky ruveta maksamaan varusmiehille palkkaa. Voit pohtia itse kuinka realistinen tuo oletus on. Poliittisessa prosessissa rahalliset argumentit eivät ole kovin validi perustelu, ideologiat tulevat mukaan kuvaan. Ja lisäksi siellä voi olla joku joka osaa käyttää taskulaskinta ja lukea karttaa.

Poliittisessa prosessissa tulee tietenkin mukaan muitakin seikkoja, kuten sukupuolien tasa-arvo, jonka suurin loukkaus tällä hetkellä on vain toiseen sukupuoleen kohdistuva asevelvollisuus. Toinen juttu on sitten yksilönvapauksien loukkaus. Koska on mahdollista järjestää maanpuolustus muuten kuin niin, että se perustuu valtion pakkokeinoihin, ei liberaalissa demokratiassa ole syytä tinkiä niistä vapauksista. Tästä esitin jo aiemmin Benjamin Franklinin sitaatin, joka meni jokseenkin: "Ne, jotka ovat halukkaita tinkimään vapauksista saadakseen turvallisuutta, eivät ansaitse sen puoleen vapautta kuin turvallisuuttakaan".

Selvyyden vuoksi: Minulla ei ole ehdottomasti mitään sitä vastaan että asevelvollisuutta kehitetään. Päinvastoin, se on välttämätöntä ja nykyinen systeemi on tullut tiensä päähän. Asevelvollisuuden poistaminen ei kuitenkaan tämän kokoisessa harvaan asutussa maassa ole mahdollinen tie, jos halutaan säilyttää edes jonkinlainen uskottavuus.

Jos se koko koulutettu reservi olisi mahdollista varustaa kunnolla, niin ehkä noin, mutta nykyaikana (kutsutaan sitä nyt vaikka "poliittiseksi realismiksi") tähän ei vaan ole mahdollisuutta. Niinpä on minusta turha kouluttaa sitä joukkoa, jota ei kuitenkaan ole varaa edes varustaa.

 

[koponen]

Jumpattuani yhden sun toisen spekulatiivisen suunnitelman parissa, olen yhä vakaammin sitä mieltä että kivääri ja kikkeli -joukkojen määrän supistamiselle on tultava stoppi. Ehkä jopa käännettävä kelloa toiseen suuntaan.

Pelkkä koulutetun reservin luoma uhka / hidaste / kustannus on liian tahmeasti käyttöönotettavissa. Sen sijaan joukkokoheesiota kohti kulkeva resuporukka on aivan arkisten havaintojen mukaan olennaisesti nollasta eroava suorituskyvyltään, oli sitten kyse kirkkokuorosta tai vartiokomppaniasta, varasto-osastosta tai mistä vain. Kiväärillä varustettu suomalainen mies (tai nainen) on aivan peevelisti ikävämpi toiminta-alueella kuin siviili-ihmisenä samassa paikassa.

Ei, niille joukoille ei pidä osoittaa uutta varustusta, ei reservin jatko- tai täydennyskoulutusta (ehkä ei edes kertauskoulutusta) eikä mitään muutakaan resurssia kuin tieto siitä että kuuluu porukkaan ja ikävän osuessa lapaan on hommia tiedossa. Ei maksa mahdottomia.

Operaatikon näkökulmasta noiden olemassa olo, siis se että valmiuden sääntelyn portaita jatkuu paraatipataljoonista vielä vallattoman militarisoituun yhteiskunta-asetelmaan, on ikävä. Kun omat resurssit puolestaan äärimmäiseltä valtaosaltaan käytetään sekavuussotien ja terävän ensi-iskun hallitsemiseen, on molemmat missään määrin uskottavat uhkamallit katettu.

Eli mitä asevelvollisuuden kannalta? Kannattaa kouluttaa mahdollisimman suuri osa taistelu- ja tukikelpoisista henkilöistä varusmiespalveluksessa, kannattaa pitää reserviin aktiivisesti yhteyttä (itseohjautuvuuden tukeminen) ja kannattaa rakentaa ammattimaisesti ja puoliammattimaisesti toimivia nopean toiminnan suorituskykyjä.

Kappas - ollaan aika lähellä nyt meneillään olevaa rulettia. En pane pahakseni.

 

[s91]

Tuo on juuri sitä teoreettista laskeskelua.

Jos asevelvollisuus lakkautetaan vuoden 2015 alusta ja tilalle palkataan sopimussotilaat, pitää näiden palkka maksaa valtion vuoden 2015 budjetista. Verotulot eivät kuitenkaan kasva kuin mitä siviiliin jääneiden 2015 saapumiserien palkoista valtiolle kuuluu. Tämäkin vain olettaen että nämä työpaikat olisivat lakanneet olemasta, jos niiden tekijät olisivat astuneet palvelukseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon uusien sopimussotilaiden mahdollisista siviilitöistä saamatta jäävät verotulot.

Summa summarum: säästö on teoreettinen, mutta kustannus hyvinkin todellinen.

Laskelma koskee tietenkin tasapainotilannetta, eli sitä, kun systeemi on pyörinyt jo monia vuosia. Jos tällä alkutransientilla on merkitystä, niin kyllä se toimii sitten toisinkin päin, eli kaikki urputus siitä, että Suomen armeijan koko olisi tuollaisessa vapaaehtoisessa systeemissä ihan liian pieni, on ihan turhanpäiväistä, koska meillä olisi 2015 edelleen massiivinen asevelvollisuusjärjestelmän tuottama reservi käytettävissä. Se, että varusmiesmääriä laskettaisiin, alkaisi pienentää tuota reservin kokoa vain hissun kissun. Vasta joskus 15:n vuoden päästä olisi reservin koko laskenut siihen laskemaani tasapainotilaan (n. 150 000 sotilasta). Et voi siis sekä syödä kakkua ja säästää sitä. Joko puhutaan siitä, mikä olisi tilanne siinä vaiheessa, kun tämä systeemi on toiminut vuosikausia tai sitten katsotaan, mikä on tilanne 2015.

 

[s91]

Sotilaan ammattiin ja sotiluuteen tarvitaan paljon muutakin kuin siniset silmät, ev.lut-usko ja L-paperit lukiosta. Eräs hyve on esim. se, että sotilaat edustavat ihan miehistä miestä enemmän kuin erilaiset chinon kuluttajat maassamme keskimäärin. Okei, eivät ehkä kaikki ole taattua ainesta Latte-baareissa, mutta kuitenkin.....

Voi, kun ne on niin kovia jätkiä noi ammattisotilaat. Oltaspa me muutkin... Ai niin, sitähän ei haluttu, vaan haluttiin pitää vapaaehtoisesti maanpuolustukseen osallistuvien määrä pienenä ja siihen pakotettujen määrä suurena. On se niin hyödyllistä, että ne ei-miehiset Latte-litkijätkin otetaan mukaan maanpuolustukseen.

Vai pitää sen sotilaan ollakin tohtori-ainesta, lähtökohtaisesti. Ja rottakouluun menevät yhteiskunnan pahnanpohjimmaiset. Juupajuu.

En sanonut mitään siitä, että pitäisi. Sotilasura on varmaan ihan hyvä sellaiselle, joka ei tiedeyliopistoon päässyt sisään. Kuten sanoit, siellä tarvitaan eri kykyjä. Oma huomioni (jonka jo sanoin perustuvan suht pieneen otokseen omalta armeija-ajaltani) oli vain se, että mitään erityisen fiksua porukkaa ei sinne sotilasuralle tunnu hakeutuvan. Tai on tietenkin mahdollista, että se onkin itse laitos, joka tekee heistä sellaisia kuin ovat. Maanpuolustuskorkeakoulussa voi muuten käsittääkseni nykyisin väitellä tohtoriksikin.

 

[Samses]

No, tästä aiheesta on tässä ketjussa väännetty jo ihan tarpeeksi. Minun pointtini on ollut se, että niiden porukoiden varustus, jotka tulevat tuon 150 000:n jälkeen, on nykyisin sen verran surkealla tasolla, että he ovat ennemminkin tykinruokaa. Voi olla, että olen väärässä tämän suhteen, mutta tuntuisi oudolta, että armeijat kaikkialla maailmassa supistavat joukkojen määrää, mutta koittavat varustaa ne jäljelle jääneet viimeistä huutoa olevilla vermeillä.

Siis tietenkin siihen varusmiespalvelusopimukseen kuuluu se, että siinä sitoutuu samalla käymään kertausharjoituksissa ja lähtemään tarvittaessa sotimaan. Heidän asemansa olisi siis sama kuin nykyisten asevelvollisten, mutta siis sillä erotuksella, että he saisivat itse vapaasti päättää, lähtevätkö siihen touhuun vai ei. Ja reserviläisille muuten maksetaan nykyisin kertauksissa käynnistä. Ja ihan eri tavoin kuin varusmiehille. Kun itse opiskelijana ollessani kävin kertaamassa, niin se oli oikein mukava korvaus, mitä tietenkään joku 5 euroa päivässä ei olisi ollut.

Ja kenelle nämä samat tyypit nyt tällä hetkellä ovat uskollisia? Tai kenelle ovat uskollisia ne, jotka eivät tuossa tilanteessa lähtisi edes rahasta palvelukseen? Jos uskollisuus on ongelmana tuossa systeemissä, niin se on vähintään sama nykysysteemissäkin, jossa ei ole edes sitä rahahoukutinta. Ja jos tuo nykyinen vankilalla pakottaminen on se maaginen keino saada suomalaiset miehet osallistumaan maanpuolustukseen, niin voidaan se minusta liittää tuohon vapaaehtoiseen systeemiin niin, että palvelussopimuksen allekirtjoittanut katsotaan sotilaskarkuriksi, ellei ilmoittaudu palvelukseen pilliin vihellettäessä.
.

En ehdi nyt vastailla ihan kaikkeen - kiire kertausharjoitukseen.

Mutta noihin yllä oleviin pointteihin.

Varustus: on aivan oleellinen ero siinä, että onko tilanne a) ei ole mitään joukkoja vai b) on joukkoja joilla on kevyt jalkaväkivarustus. Tilanteessa a) ei ole mitään millä pelata, tilanteessa b) kyetään häiritsemään, hidastamaan, kuluttamaan, aluevalvomaan, tiedustelemaan ja kiistämään alueen hallinta. Ihan helvetin iso ero taktisesti, operatiivisesti, strategisesti ja mikä tärkeintä, poliitikkojen neuvottelupöydässä. Puhumattakaan propaganda-arvosta - siinä ystäväkansaa sorron ikeestä vapauttamaan tulleiden, riemuitsevien kansanjoukkojen kukkapuskaa heilutellen vastaanottamien, uljaiden lomalla olevien sotilaiden uskottavuus heikkenee kummasti, kun CNN:n kuvassa taustalla näkyy savupatsas ja kuuluu konetuliaseiden rätinää.

Totta hemmetissä varustetaan hyvin kaikki jotka voidaan. Mutta määrälläkin ON merkitystä siinä, mitä vaihtoehtoja on pelikentällä auki. Jos on vaihtoehtoina, onko meillä 1 hyvin varustettu sotilas vai 10 kohtuullisesti varustettua, joissakin tilanteissa se 10 heikompaa kamaa kantavaa vain toimii paremmin. En voi mitään sille jos tämä yksinkertainen tosiasia ei ole kaikille mieleen seksikkyyden puutteensa vuoksi.

Reserviläisten hinta: et ilmeisesti tiedä, että jo monen vuoden ajan reservin kertausharjoituksista valtava enemmistö on pidetty joko VEHeinä tai MPK:n koulutuksina. Niistä reserviläisille ei makseta muuta kuin se muutaman euron päiväraha ja kilsakorvaukset matkoista. Ei näitä hommia rahan takia tee kukaan.

 

[Bodyguard]

En ehdi nyt vastailla ihan kaikkeen - kiire kertausharjoitukseen.

Mutta noihin yllä oleviin pointteihin.

Varustus: on aivan oleellinen ero siinä, että onko tilanne a) ei ole mitään joukkoja vai b) on joukkoja joilla on kevyt jalkaväkivarustus. Tilanteessa a) ei ole mitään millä pelata, tilanteessa b) kyetään häiritsemään, hidastamaan, kuluttamaan, aluevalvomaan, tiedustelemaan ja kiistämään alueen hallinta. Ihan helvetin iso ero taktisesti, operatiivisesti, strategisesti ja mikä tärkeintä, poliitikkojen neuvottelupöydässä. Puhumattakaan propaganda-arvosta - siinä ystäväkansaa sorron ikeestä vapauttamaan tulleiden, riemuitsevien kansanjoukkojen kukkapuskaa heilutellen vastaanottamien, uljaiden lomalla olevien sotilaiden uskottavuus heikkenee kummasti, kun CNN:n kuvassa taustalla näkyy savupatsas ja kuuluu konetuliaseiden rätinää.

Totta hemmetissä varustetaan hyvin kaikki jotka voidaan. Mutta määrälläkin ON merkitystä siinä, mitä vaihtoehtoja on pelikentällä auki. Jos on vaihtoehtona on 1 hyvin varustettu sotilas tai 10 kohtuullisesti varustettua, joissakin tilanteissa se 10 heikompaa kamaa kantavaa vain toimii paremmin. En voi mitään sille jos tämä yksinkertainen tosiasia ei ole kaikille mieleen seksikkyyden puutteensa vuoksi.

Reserviläisten hinta: et ilmeisesti tiedä, että jo monen vuoden ajan reservin kertausharjoituksista valtava enemmistö on pidetty joko VEHeinä tai MPK:n koulutuksina. Niistä reserviläisille ei makseta muuta kuin se muutaman euron päiväraha ja kilsakorvaukset matkoista. Ei näitä hommia rahan takia tee kukaan.

Asiaa. Osuit suoraan ytimeen, toivottavasti väittelijät sisäistävät tämän ja alkavat ajatella asiaa muultakin kuin omalta näkökannaltaan.

 

[s91]

Varustus: on aivan oleellinen ero siinä, että onko tilanne a) ei ole mitään joukkoja vai b) on joukkoja joilla on kevyt jalkaväkivarustus. Tilanteessa a) ei ole mitään millä pelata, tilanteessa b) kyetään häiritsemään, hidastamaan, kuluttamaan, aluevalvomaan, tiedustelemaan ja kiistämään alueen hallinta. Ihan helvetin iso ero taktisesti, operatiivisesti, strategisesti ja mikä tärkeintä, poliitikkojen neuvottelupöydässä. Puhumattakaan propaganda-arvosta - siinä ystäväkansaa sorron ikeestä vapauttamaan tulleiden, riemuitsevien kansanjoukkojen kukkapuskaa heilutellen vastaanottamien, uljaiden lomalla olevien sotilaiden uskottavuus heikkenee kummasti, kun CNN:n kuvassa taustalla näkyy savupatsas ja kuuluu konetuliaseiden rätinää.

CNN:nkö vuoksi sitä maata puolustetaan? En ymmärtänyt, miten tuo loppuosa liittyi tähän keskusteluun mitenkään. Kukaan ei kai oleta, että riippumatta siitä, onko Suomessa käytössä asevelvollisuus vai ei, mitään valloittajaa oltaisiin ottamassa kukkapuskaa heilutellen vastaan (tai no, ehkä jossain sellaisessa tilanteessa, että Suomessa on oikeasti joku hullu diktaattori kaapannut vallan, mutta silloin ollaan jo aika omituisessa skenaariossa joka tapauksessa). Joka tapauksessa oletan, että ihan riippumatta siitä, miten maanpuolustus järjestetään, CNN-kuvissa näkyy ja kuuluu taisteluita. Tuosta alkuosasta olen eri mieltä, mutta siitä jatkaminen ei oikein johda mihinkään, koska touhu tuntuu menevän vain molemmin puoliseksi inttämiseksi (eikä sitä tietenkään varmuudella tiedä, miten hyvin kumpikin malli, vapaaehtoinen tai pakollinen, toimisi tositilanteessa). Jostain syystä Euroopan maat yksi toisensa jälkeen on nyt vaan asevelvollisuudesta luopunut. Esimerkkejä lähellä Venäjää olevista asevelvollisuudesta luopujista vaikkapa Puola, Latvia ja Liettua. Niiden mielestä siis aiemmin asevelvollisuus oli fiksu tapa organisoida maanpuolustus, muttei ole enää. Jokin on muuttunut. Minusta tämä muutos koskee Suomeakin, mutta moni tuntuu olevan eri mieltä. En tiedä, onko tästä enää järkeä jatkaa pidemmälle. Itselleni riittäisi se, että intti joutuisi maksamaan varusmiehistä heidän todellisen kustannuksen kansantaloudelle, jolloin se (eli hemmot, jotka tietävät täällä keskustelijoita paremmin, mikä on paras tapa käyttää resurssit Suomen puolustamiseksi) voisi päättää, haluaako maksaa kovan hinnan siitä, että kouluttaa massoittain varusmiehiä, vai olisiko sille rahalle jotain fiksumpaa käyttöä maanpuolustuksessa.

Totta hemmetissä varustetaan hyvin kaikki jotka voidaan. Mutta määrälläkin ON merkitystä siinä, mitä vaihtoehtoja on pelikentällä auki. Jos on vaihtoehtoina, onko meillä 1 hyvin varustettu sotilas vai 10 kohtuullisesti varustettua, joissakin tilanteissa se 10 heikompaa kamaa kantavaa vain toimii paremmin. En voi mitään sille jos tämä yksinkertainen tosiasia ei ole kaikille mieleen seksikkyyden puutteensa vuoksi.

Kyse ei ole mistään 1 vs. 10. Suomen nykysysteemillä tuotetun kenttäarmeijan kokoa ollaan laskemassa tasolle 230 000. Tässä ketjussa ehdotetun vapaaehtoisen armeijan koko olisi 150 000. Tuossa ei ole suhteena 1 vs. 10, eikä edes 1 vs. 2.

Reserviläisten hinta: et ilmeisesti tiedä, että jo monen vuoden ajan reservin kertausharjoituksista valtava enemmistö on pidetty joko VEHeinä tai MPK:n koulutuksina. Niistä reserviläisille ei makseta muuta kuin se muutaman euron päiväraha ja kilsakorvaukset matkoista. Ei näitä hommia rahan takia tee kukaan.

Vai niin. Eli siis se muutamalla eurolla per päivä touhu ulottuu myös reserviläisiin. Se onkin varmaan nasta paikka, kun asuntovelallisen lapsiperheen isälle napsahtaa kertauskutsu, eikä tiedossa ole kuin muutama euro päivässä.

 

[Tetra]

Mikä on siviilipalveluksen tarkoitus? Ymmärtääkseni siviilipalveluksessa ei valmistauduta poikkeusoloihin mitenkään, vaan se on vain mukavaa yleishyödyllistä puuhastelua. Mikä järki siinä?

 

[Fencer]

Mikä on siviilipalveluksen tarkoitus? Ymmärtääkseni siviilipalveluksessa ei valmistauduta poikkeusoloihin mitenkään, vaan se on vain mukavaa yleishyödyllistä puuhastelua. Mikä järki siinä?

Palvellaan yhteiskuntaa niin, että palveluksella ei ole oikeastaan mitään suoraa tekemistä Puolustusvoimien kanssa. Ymmärtääkseni tämä on tarkoituksella näin, koska jos siviilipalvelus olisi jonkinasteinen tukifunktio sotimiselle, olisi meillä totaaleja enemmän, mistä ei ole kenellekään mitään hyötyä.

 

[Tetra]

Eli about täysin turhaa touhua, jonka ainoa tarkoitus lienee olla "kunniallisempi" vaihtoehto totaalikieltäytymiselle.

 

[Roger Mike]

Vai niin. Eli siis se muutamalla eurolla per päivä touhu ulottuu myös reserviläisiin. Se onkin varmaan nasta paikka, kun asuntovelallisen lapsiperheen isälle napsahtaa kertauskutsu, eikä tiedossa ole kuin muutama euro päivässä.

Kertaus on opintojen äiti, joten:

• kertausharjoitus
  • 6 kk ennen harjoitusta tulee käsky, ns. valkoinen lappu lomakkeen pohjavärin mukaan.
    
  • Voi hakea vapautusta, jos on laillinen syy, ja hakemus täytyy perustella.
  • Maksetaan päiväraha 5 e ja reserviläispalkka 58-64 e per vuorokausi.

• vapaaehtoinen harjoitus
  • Tulee kutsu, ns. keltainen lappu.
  • Harjoituksesta pois jäämiseen riittää rasti kohtaan "En osallistu".
  • Maksetaan päiväraha 5 e.

Matkakulujen korvaamisen, vahinkoasioiden jne. osalta harjoitukset ovat samanlaisia.

 

[Fencer]

Eli about täysin turhaa touhua, jonka ainoa tarkoitus lienee olla "kunniallisempi" vaihtoehto totaalikieltäytymiselle.

Suurin piirtein noin.

 

[Roger Mike]

Norjassa koulutetaan hieman alle 10 000 varusmiestä vuosittain. Näistä n. 10 % on naisia. Peruspäiväraha on 5 010 NOK (n. 612 e) per kuukausi. 12 kk palveluksen jälkeen maksetaan kotiutumisraha 32 120 NOK (n. 3 927 e).
linkki
Norjan puolustusbudjetti vuodelle 2014 on n. 5,4 miljardia euroa, josta noin neljäsosa on hankintamenoja.

 

[baikal]

Norjassa koulutetaan hieman alle 10 000 varusmiestä vuosittain. Näistä n. 10 % on naisia. Peruspäiväraha on 5 010 NOK (n. 612 e) per kuukausi. 12 kk palveluksen jälkeen maksetaan kotiutumisraha 32 120 NOK (n. 3 927 e).
linkki
Norjan puolustusbudjetti vuodelle 2014 on n. 5,4 miljardia euroa, josta noin neljäsosa on hankintamenoja.

Lähelle tuota mallia pitää meilläkin mennä. Mutta mistä leipoa 5.4 mrd euroa per vuosi.....on suomi köyhä ja siksi jää.

 

[Laamanator]

En sanonut mitään siitä, että pitäisi. Sotilasura on varmaan ihan hyvä sellaiselle, joka ei tiedeyliopistoon päässyt sisään. Kuten sanoit, siellä tarvitaan eri kykyjä. Oma huomioni (jonka jo sanoin perustuvan suht pieneen otokseen omalta armeija-ajaltani) oli vain se, että mitään erityisen fiksua porukkaa ei sinne sotilasuralle tunnu hakeutuvan. Tai on tietenkin mahdollista, että se onkin itse laitos, joka tekee heistä sellaisia kuin ovat. Maanpuolustuskorkeakoulussa voi muuten käsittääkseni nykyisin väitellä tohtoriksikin.

Sotilasammatit ovat ihan hyvä vaihtoehto ja varsinkin nykyisen akateemisen massatyöttömyyden aikana yksilön kannalta vieläpä erinomaisen kannattava vaihtoehto. Lähtökohtaisesti puolustusvoimat on hyvä työnantaja, joka pitää sentään työntekijöistään huolta, toisin kuin riistokapitalistisuusliberalistinen yksityinen sektori - ainakin nyt vielä toistaiseksi. Mitä hyötyä on hienon tiedekorkeakoulun tutkinnosta, jos se tarkoittaa vain menolippua kortistoon?

Jokaisen ammattisotilaan ei tarvitse olla akateemisesti koulutettu, älykäs, ahkera tai tohtoriainesta, koska sotaväessä on runsaasti erilaisia ja eri tasoisia tehtäviä, jotka edellyttävät hieman eri osaamista, koulutusta, kykyjä ja henkilökohtaisia ominaisuuksia. Ei ole myöskään lainkaan itsestäänselvyys, että edes mpkk:n lakisääteinen korkeakoulustatus olisi mitenkään välttämätön. Se voisi aivan hyvin olla virallisesti rinnastettavissa ammattikorkeakouluun, jolloin samalla sen tuottamat perustutkinnot olisivat täten amk-tutkintoja. Samalla periaatteella vasta ye-tutkinto voitaisiin rinnastaa korkeakoulututkintoihin.

Eri tehtävissä ja eri organisaatiotasoilla tehdään vähän erilaisia juttuja, jotka edellyttävät tekijöiltään hieman eri asioita. Perus- tai edes joukkoyksikön tasolla ei vielä erityisiä akateemisia lahjoja tai henkistä kapasiteettia tarvita, vaan niissä pärjää hyvin pitkälle rutiinilla sekä normien ja terveen järjen käytöllä. Tilanne kuitenkin muuttuu sitä myöten kun organisaatiotasot kohoavat ylöspäin ja esimerkiksi sotilasläänin esikunnan, puolustushaaraesikunnan tai tulevan logistiikkalaitoksen tasolla tilanne ja vaatimukset ovatkin jo varsin erilaiset, kun tehtäväkenttä on laajempi, monimutkaisempi ja ennen kaikkea abstraktimpi.

Vanha sanonta majurina mies on tyhmimmillään kätkee sisälleen viisauden. Se ei tarkoita perusfiksun yliluutnantin tai kapteenin henkisen kapasiteetin mystistä romahtamista majuriksi ylentämisen päivämäärällä, vaan kompetenssin hiipumista tehtävien kasvaessa ja muuttuessa. Jokaisella on ennemmin tai myöhemmin vastaan tuleva raja.