Samses
Ylipäällikkö
Huoh. Jälleen kerran tämä sama vanha olkiukko. Tässä ketjussa ei kukaan ole esittänyt, että Suomen puolustus perustettaisiin palkka-armeijalle, eli sille, että pestataan miehistö useaksi vuodeksi käkkimään tyhjän panttina kasarmeilla. Se, mitä on ehdotettu, on se, että jatketaan varusmiespalveluun ja reserviläisyyteen perustuvaa systeemiä, mutta niin, että varusmiespalvelu on vapaaehtoista, mutta siitä maksetaan kunnon palkka. Konservatiivinen ehdotus oli, että maksetaan 3000 e/kk palkkaa, jotta ei ainakaan aleta syyttää siitä, etteikö touhu olisi nuorille houkutteleva vaihtoehto. Tällä hinnalla palkattaisiin vaikkapa 10 000 miestä vuoden pestiin. Sivukuluineen tuo palkka oli karkeasti 4000 e/kk bruttomeno valtiolle per ukko. Kokonaisuutena tuosta tulee 480 miljoonaa. Baikal kertoi meille, että keskimääräinen varusmies maksaa intille nykyisin 25 000 euroa koulutuksessa, majoituksessa, jne. Jos siis varusmiesmäärä putoaisi nykyisestä 27 000:sta 10 000:en, niin tuossa säästyisi siis 425 miljoonaa. Pelkästään siis se, että varusmiesmääriä vähennettäisiin n. kolmannekseen, olisi varaa maksaa niille jäljelle jääneille parempaa palkkaa kuin suunnilleen kukaan 19-vuotias saa yhtään mistään. Tämän lisäksi tulopuolelle tulisi tietenkin se, että tuosta palkasta maksettaisiin verot ja se, että ne varusmiespalveluun menemättömät menisivät joko töihin tai opiskelemaan (ja siten valmistuisivat opinahjostaan nuorempina kuin nykyisin).
Systeemi tuottaisi siis 10 000 reserviläistä vuosittain. Jos lasketaan karkeasti, että jokainen heistä olisi reservissä keskimäärin 15 vuotta (jotkut olisivat pidempään, jotkut putoaisivat pois jo aiemmin), niin tuo tuottaisi siis 150 000 reserviläistä kenttäarmeijan käyttöön. kun tähän lyödään vielä kapparit päälle, niin koko kenttäarmeijan koko olisi n. 158 000 sotilasta. Tuon pitäisi riittää kaikkiin nykyisiin operatiivisiin ja aluejoukkoihin, ilmavoimiin ja merivoimiin ja vielä jäisi jonkun verran yli.
Koko maan koskemattomuutta valvottaisiin ihan niin kuin nytkin tehdään. Se, miten tuota armeijaa sitten käytännössä käytettäisiin mahdollisen maahantunkeutujan pysäyttämiseen, on sitten asia erikseen ja tietenkin riippuu hyvin pitkälle siitä, mikä strateginen tilanne on. Suomen nykyarmeijan ajattelu ei lähde siitä, että vihollinen pysäytettäisiin jo rajalla, vaan kaikki puolustusstrategiat, joita itse olen nähnyt, perustuvat siihen, että ensin vihollista hidastetaan ja kulutetaan rajalta alkaen ja sitten se lyödään operatiivisillä joukoilla meidän kannaltamme edullisella hetkellä ja edullisessa paikassa. Tämä ei tietenkään ole kirjaimellisesti "koko maan puolustamista", mutta minusta se on paljon fiksumpaa kuin se, että joukot ryhmitettäisiin riviin rajalle ja koitettaisiin siten saada vihollinen pysäytettyä siihen.
Huoh itsellesi. Olkiukosta ei ole kyse, vaan yksinkertaisesta matematiikasta, muiden maiden kokemuksista ja poliittisesta realismista.
Matematiikka: Minun on aika hankala ymmärtää, kuinka yhtäkkiä 158 000 onkin riittävästi? Suomen pinta-ala on 337 000 km2, noin suunnilleen. Vaikka luonnollisesti niin on, että ei ne ukot mene rajalle riviin seisomaan, niin tietynlainen uskottavuus täytyy määrissä olla. Hiukan yli 2 km2 per äijä on aika paljon, joudutaan pelipaikat valitsemaan jo aika tarkoin ja on hyvin suuri vaara että vihollisen käsiin joudutaan jättämään laajoja alueita joiden merkitys on niin suuri että poliittiselle johdolle jää hyvin heikot kortit joilla pelata rauhanneuvotteluissa. Totta kai nämä joukot voitaisiin sitten varustaa nykyistä paremmin, mutta vaikka kuinka olisi kyseessä hampaisiin asti aseistettu joukko, se ei liian pienenä kykene suuressa osassa maata edes aluevalvontaan, taistelusta puhumattakaan. Määrää nyt vain tarvitaan tämän kokoisessa maassa.
Poliittinen realismi 1: Jos asevelvollisuutta ei enää ole, mikä ihme pitää ne palveluksen suorittaneet reservissä? Ei yhtään mikään. Tuo lukusi 150 000 on hyvin optimistinen, näin yleisen elämänkokemuksen valossa. Jos kerran asevelvollisuutta ei ole, tulee näille reserviläisillekin maksaa rahallinen korvaus. Se maksaa.
Poliittinen realismi 2: Edellisten vuoksi, meillä on nyt kasassa siis joukko joka tulee palvelukseen rahan vuoksi ja pysyy palveluksessa rahan vuoksi. Kenelle se joukko on uskollinen? Maalle ja kansalle? Ehei, se on uskollinen sille joka maksaa. Ei hyvä.
Muiden maiden kokemukset: Aivan rahasummista riippumatta, kokemus on osoittanut että vapaaehtoiseen palvelukseen on vaikea saada porukkaa. Raha ei ole ainoa motivaattori, ihminen ei ole rationaalisesti ajatteleva olento. Pakko motivoi aika mukavasti.
Poliittinen realismi 3: Asia ihan erikseen on se, että koko tuo sinänsä oikein mielenkiintoinen ajatusrakennelmasi perustuu oletukselle, että Suomesta löytyy poliittinen päätöksentekokyky ruveta maksamaan varusmiehille palkkaa. Voit pohtia itse kuinka realistinen tuo oletus on. Poliittisessa prosessissa rahalliset argumentit eivät ole kovin validi perustelu, ideologiat tulevat mukaan kuvaan. Ja lisäksi siellä voi olla joku joka osaa käyttää taskulaskinta ja lukea karttaa.
Selvyyden vuoksi: Minulla ei ole ehdottomasti mitään sitä vastaan että asevelvollisuutta kehitetään. Päinvastoin, se on välttämätöntä ja nykyinen systeemi on tullut tiensä päähän. Asevelvollisuuden poistaminen ei kuitenkaan tämän kokoisessa harvaan asutussa maassa ole mahdollinen tie, jos halutaan säilyttää edes jonkinlainen uskottavuus.