Kustaanmiekka
Kenraali
Koko ikäluokalle yhteiset kutsunnat ja uusi kevyempi palvelusluokka – tällaisia muutoksia komitea esittää asevelvollisuuteen
Komitean tavoitteena on, että asepalveluksen aloittavien määrä nousee nykytasosta, vaikka ikäluokat pienenevät tulevaisuudessa.Koko ikäluokalle yhteiset kutsunnat ja uusi kevyempi palvelusluokka – tällaisia muutoksia komitea esittää asevelvollisuuteen
Komitean tavoitteena on, että asepalveluksen aloittavien määrä nousee nykytasosta, vaikka ikäluokat pienenevät tulevaisuudessa.
yle.fi
Asevelvollisuuden uudistamista pohtinut komitea ehdottaa, että jatkossa koko ikäluokalle järjestettäisiin yhteinen kutsuntapäivä, jossa tiedotetaan asevelvollisuudesta ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta.
– Kutsuntajärjestelmä tulisi koskemaan kaikkia. Tavoitteena on, että asepalveluksen aloittavien määrä tulisi ikäluokan pienenemisestä riippumatta nousemaan nykyisestä, sanoo komitean puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.).
Kutsuntapäivän toteuttaminen koko ikäluokan osalta tarkoittaisi noin 500 tilaisuutta vuodessa, ja järjestelyjen vaatimat kustannukset olisivat noin neljä miljoonaa euroa vuosittain.
Mietinnössä todetaan, että sotilaalliseen maanpuolustuksen tarpeet eivät perustele koko ikäluokan kouluttamista, eikä se ole kansantalouden kannalta perusteltua. Kanervan mukaan komitea ei ehdota kansalaispalvelusta, koska siihen ei ole resursseja.
Uusi kevyempi palvelusluokka
Komitea kehottaa myös harkitsemaan uuden palvelusluokan perustamista, mikä voisi mahdollistaa sellaisten tehtävien suorittamisen, jotka eivät ole varsinaisia taistelutehtäviä. Köntän mukaan tämä voisi mahdollistaa palveluksen esimerkiksi diabeetikoille.
Komitean jäsen Hanna Holopainen (vihr.) sanoo, että tulevaisuuden tavoitteena tulee olla täysin tasa-arvoinen järjestelmä.
– On syytä muistaa, että nykyinen järjestelmä toimii vain niin kauan kuin sen hyväksyttävyys erityisesti nuorten keskuudessa säilyy, Holopainen sanoo.
– Koko ikäluokan kutsunnat tarjoavat mahdollisuuden niin nuorten miesten kuin naisten hyvinvoinnin tarkistamiseen ja sen tiedon jakamiseen, joka vaikuttaa myönteisesti maanpuolustustahtoon, sanoo komitean jäsen Päivi Räsänen
Siviilipalvelukseen muutoksia
Komitea toteaa, että siviilipalvelus pitäisi nykyistä selkeämmin nähdä valtion tarpeista lähtevänä järjestelmänä. Siviilipalvelus voidaan komitean mukaan kiinnittää tiiviimmin kokonaisturvallisuuteen ja yhteiskunnan varautumiseen.– Me pyrimme kaikin keinoin edesauttamaan tämän palvelusmuodon toteuttamista myös siksi, että ensimmäistä kertaa avaamme tämän mahdollisuuden myös naisille, komitean puheenjohtaja Ilkka Kanerva sanoo.
Vasemmistoliitto jätti komitean mietintöön eriävän mielipiteen, koska komitea ei ehdottanut siviilipalveluksen keston lyhentämistä.
Uudistus tulisi näillä näkymin voimaan ensi hallituskaudella, eli aikaisintaan vuonna 2023. Lopullisen päätöksen kutsuntojen laajentamisesta tekee hallitus.
Parlamentaarisessa komiteassa olivat mukana eduskuntaan valitut puolueet. Yhteistyö tarkoittaa sitä, että uudistus voi edetä, vaikka hallitus vaihtuisi.