Asevelvollisuuden pitää muuttua

[Mikfin70]

No joo, kai sekin riippuu mitä ja ketä sinne A2:een lykätään. Hehän ovat jotakin enemmän kuin B-luokkaan kuuluvia. Liekö ajatuksena seuloa myös B:stä A2:een luokiteltavia vaiko vain jakaa A:ta kahteen luokkaan?

Itse kuvittelin, että A1 luokkaan valittavat olisivat tasalaatuisempaa ja ennen kaikkea pystyvämpää väkeä kuin nykyinen A-luokka. Alaraja siis nousisi.

Valikoiva asevelvollisuus, ennemmin yrittäisin rekrytoida enemmän naisia sekä parantamalla palvelukseen tulevien varusmiesten päivärahaetuuksia minimissään työttömyyspäivärahan tasolle, maksamalla kunnollisen kotiuttamisrahan sekä muuttamalla pysyvästi palvelusaikarytmitystä pysyvästi 4 viikkoa kiinni ja 2 viikkoa lomalla rytmiin. Toki edellyttää myös kouluttajien työaikojen miettimistä uudelleen esim 6 viikon työaikajaksoihin, joka on jo nyt mahdollista sekä koko työaikajärjetelmän tuomista nykypäivään 70-luvulta.

 

[skärdis]

Valikoiva asevelvollisuus, ennemmin yrittäisin rekrytoida enemmän naisia sekä parantamalla palvelukseen tulevien varusmiesten päivärahaetuuksia minimissään työttömyyspäivärahan tasolle, maksamalla kunnollisen kotiuttamisrahan sekä muuttamalla pysyvästi palvelusaikarytmitystä pysyvästi 4 viikkoa kiinni ja 2 viikkoa lomalla rytmiin. Toki edellyttää myös kouluttajien työaikojen miettimistä uudelleen esim 6 viikon työaikajaksoihin, joka on jo nyt mahdollista sekä koko työaikajärjetelmän tuomista nykypäivään 70-luvulta.

Tuossa voisi olla ideaa.

Nythän valikoivaan asevelvollisuuten on siirrytty kaikessa hiljaisuudessa vähitellen. Sitä vaan ei ääneen lausuta tai ei ole tähän asti lausuttu. Nyt sitten havahduttiin, että palvelukseen astuvien määrä on laskenut vauhdilla, vaikka siviilipalvelukseen menevien määrä ei ole kasvanut.

Tällä palstalla on kyllä lausuttu ääneen yleisen asevelvollisuuden olevan muutoksessa valikoivaan asevelvollisuuteen. Ilmeisesti nyt on valikoitu niin pitkälle, että tulee pää vetävän käteen.

 

[Mikfin70]

Tuossa voisi olla ideaa.

Nythän valikoivaan asevelvollisuuten on siirrytty kaikessa hiljaisuudessa vähitellen. Sitä vaan ei ääneen lausuta tai ei ole tähän asti lausuttu. Nyt sitten havahduttiin, että palvelukseen astuvien määrä on laskenut vauhdilla, vaikka siviilipalvelukseen menevien määrä ei ole kasvanut.

Tällä palstalla on kyllä lausuttu ääneen yleisen asevelvollisuuden olevan muutoksessa valikoivaan asevelvollisuuteen. Ilmeisesti nyt on valikoitu niin pitkälle, että tulee pää vetävän käteen.

On yritetty keskittyä olennaiseen ja nyt se halutaan muuttaa sosiaaliseksi toiminnaksi. Keskeyttämisprosentit saatiin valikoivuudella alas.
Ei meillä edelleenkään ole tarvetta sijoittaa kaikkia varusmiehiä SA-joukkoihin, vain kykenevät ja pätevät sijoitetaan.
Enemmän taitaa olla kyse maanpuolutustahdosta ja sen laskusta.

 

[Dragonslayer]

Tuossa voisi olla ideaa.

Nythän valikoivaan asevelvollisuuten on siirrytty kaikessa hiljaisuudessa vähitellen. Sitä vaan ei ääneen lausuta tai ei ole tähän asti lausuttu. Nyt sitten havahduttiin, että palvelukseen astuvien määrä on laskenut vauhdilla, vaikka siviilipalvelukseen menevien määrä ei ole kasvanut.

Tällä palstalla on kyllä lausuttu ääneen yleisen asevelvollisuuden olevan muutoksessa valikoivaan asevelvollisuuteen. Ilmeisesti nyt on valikoitu niin pitkälle, että tulee pää vetävän käteen.

Pahin kompromissihan on virallisesti valikoimaton mutta oikeasti valikoiva asevelvollisuus. Moni kykenevä nuori miettii, miksi mennä inttiin kun hiukan valittamalla lekurille voi luistella pois palveluksesta.

Pitäisi päättää kunnolla mitä halutaan. Ehkäpä alokaskoulutus oikeasti koko ikäluokalle pahimpia latvatapauksia ym. lukuun ottamatta, sitten kunnolla palkattu (nuorille ei kummoista palkkaa tarvitse maksaa) riittävän pitkä palvelusaika operatiivisiin joukkoihin ja paikallisjoukkoihin sijoitettaville. Kiireisyysluokka X:n miehet ja naiset keretään jatkokouluttaa siinä vaiheessa kun varustus saapuu ulkomailta...

 

[Erik]

Enemmän taitaa olla kyse maanpuolutustahdosta ja sen laskusta.

Maanpuolustustahto ja asepalveluksen käyminen taitavat käydä pitkälti käsi kädessä. Intti on miespuoliselle väestölle iso yhteinen ja yhteisöllisyyttä, ja siten maanpuolustustahtoa, ruokkiva juttu. Siten turhienkin käsien kouluttaminen ei välttämättä mene täysin hukkaan. Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin ihmisiä jotka ovat maanpuolustushenkisiä päättäjinä ja äänestäjinä, vaikkeivat olisikaan sijoitetussa reservissä. Harmillisesti rahaa on liian rajallisesti ja tahtotilaa budjetin nostoon ei ole, eli tilanne näyttää jo nyt heikolta.

 

[skärdis]

On yritetty keskittyä olennaiseen ja nyt se halutaan muuttaa sosiaaliseksi toiminnaksi. Keskeyttämisprosentit saatiin valikoivuudella alas.
Ei meillä edelleenkään ole tarvetta sijoittaa kaikkia varusmiehiä SA-joukkoihin, vain kykenevät ja pätevät sijoitetaan.
Enemmän taitaa olla kyse maanpuolutustahdosta ja sen laskusta.

Lyhyellä tähtäimellä voi olla perusteltuakin, mutta entäs pitemmällä?

Sukupolvien kiertäessä ollaan aivan lähitulevaisuudessa siinä vaiheessa, että tulevista iseistä merkittävä osa ei ole asevelvollisena palvellut. Miten on sellaisissa perheissä ja suvuissa varusmiespalveluksen kannattaminen? Mitä lapset ajattelevat, kun ei ole edes isän kautta kosketusta asevelvollisuuteen? Suvun sotaveteraanit eivät enää kanna, kun kyse on isoiso- ja isoisoisoiseistä, joista tulevilla varusmiespolvilla ei ole edes harmaita muistoja.

Eikä kyse ole mistään hylkiöluokan iseistä, joilla ei muutoinkaan lapsille ole mitään annettavaa. Nyt siellä alkaa olemaan ihan kelvollisia perheenisejä, joita vaan ei jonkin pienen syyn takia ole palvelukseen kelpuutettu. Ennen olivat sentään kunnialla palvelleet vaikka pumppuluumuina tai ampumatauluvaraston hoitajina. Isä oli kuitenkin palveluksensa suorittanut ja halusi sitä lapsiltaankin.

Ei meilläkään perhepiirissä mitenkään aktiivisia reserviläisiä ole oltu, mutta kyllä pikku-skärdis muistaa isän kertausharjoitukset ja valokuvat sotilaspukuisen isän istuessa kotisohvalla skärdis sylissään. Samoin isovanhempien luona on ollut esillä kuvat miehistä asepuvuissaan.

Olemme yrittäneet pitää aihetta yllä mm. sukulaisten valajuhlissa käymällä ja tietysti muutoinkin:

 

[skärdis]

Olen ennenkin kirjoittanut, että yleisessä asevelvollisuudessa hyväksyttävyys ostetaan sillä, että sotavaltio ottaa vastaan myös heikomman ja kenties tarpeettomammankin aineksen.

 

[Dragonslayer]

Maanpuolustustahto ja asepalveluksen käyminen taitavat käydä pitkälti käsi kädessä. Intti on miespuoliselle väestölle iso yhteinen ja yhteisöllisyyttä, ja siten maanpuolustustahtoa, ruokkiva juttu. Siten turhienkin käsien kouluttaminen ei välttämättä mene täysin hukkaan. Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin ihmisiä jotka ovat maanpuolustushenkisiä päättäjinä ja äänestäjinä, vaikkeivat olisikaan sijoitetussa reservissä. Harmillisesti rahaa on liian rajallisesti ja tahtotilaa budjetin nostoon ei ole, eli tilanne näyttää jo nyt heikolta.

Siksi pitäisi olla lyhyt palvelus kaikille ja pidempi, kompensoitu sijoitettaville.

Tai sitten kutsunnoissa jaettaisiin kahteen joukkoon: sijoitettaviin sekä Suomen Intti-koulutettaviin. Suomen Intti -kasarmeja voisi olla joka maakunnassa. Varustuksena olisi kuuskekkonen, lantsarit, RK ja LV217, liikkuvuus traktorein. Koulutuksessa keskityttäisiin pinkkaan, puolijoukkuetelttamajoitukseen ym. Kouluttajiksi olisi palkattu näyttelijöitä jotka ampuisivat mm. ruokalan kattoon jos ei tulisi hiljaista.

 

[Dragonslayer]

Olen ennenkin kirjoittanut, että yleisessä asevelvollisuudessa hyväksyttävyys ostetaan sillä, että sotavaltio ottaa vastaan myös heikomman ja kenties tarpeettomammankin aineksen.

Miksihän Tanska ja Norja eivät ole kokeneet samaa tarpeelliseksi, tai onko heillä ollut varjopuolia valikoivassa asevelvollisuudessa?

 

[Mikfin70]

Lyhyellä tähtäimellä voi olla perusteltuakin, mutta entäs pitemmällä?

Sukupolvien kiertäessä ollaan aivan lähitulevaisuudessa siinä vaiheessa, että tulevista iseistä merkittävä osa ei ole asevelvollisena palvellut. Miten on sellaisissa perheissä ja suvuissa varusmiespalveluksen kannattaminen? Mitä lapset ajattelevat, kun ei ole edes isän kautta kosketusta asevelvollisuuteen? Suvun sotaveteraanit eivät enää kanna, kun kyse on isoiso- ja isoisoisoiseistä, joista tulevilla varusmiespolvilla ei ole edes harmaita muistoja.

Eikä kyse ole mistään hylkiöluokan iseistä, joilla ei muutoinkaan lapsille ole mitään annettavaa. Nyt siellä alkaa olemaan ihan kelvollisia perheenisejä, joita vaan ei jonkin pienen syyn takia ole palvelukseen kelpuutettu. Ennen olivat sentään kunnialla palvelleet vaikka pumppuluumuina tai ampumatauluvaraston hoitajina. Isä oli kuitenkin palveluksensa suorittanut ja halusi sitä lapsiltaankin.

Eikö yhteiskunta ole jokatapauksessa menossa kokoajan enemmän ja enemmän kohti minä minä kulttuuria? En usko, että tuota suuntaa saadaan enää muuttumaan muulla kuin sodalla tai muulla todella isolla kriisillä millä jälleen yhteisöllisyys kasvaa ja turvaa haetaan koko kansasta.
Kohta pitää kouluttaa kaksi joukkoja, oikeita taisteluun kykeneviä ja sosiaaliseen perusteeseen perustuvia joukkoja, jotka syövät resursseja. Tuon joukon kouluttaminen tuntuu turhalta, jos sen pohjalta ei voi rakentaa mitään taisteluun kykeneviä joukkoja.
Ei yritykset investoi sellaisiin asioihin mitkä eivät tue niiden liikeajatusta ja tuo lisäarvoa sekä voittoa kassaan. Miksi PV:n sitten pitäisi? Pitäsi hyväksyä fakta, että meillä on valikoiva asevelvollisuus ja he ketkä sen valitsevat saavat siitä ajasta kunnon korvauksen ja ne ketkä eivät palvele maksavat esim. Sveitsiläiseen tyyliin joka vuosi 2% maanpuolustusveroa siihen asti, kun ovat 55 vuotiaita.

 

[skärdis]

Miksihän Tanska ja Norja eivät ole kokeneet samaa tarpeelliseksi, tai onko heillä ollut varjopuolia valikoivassa asevelvollisuudessa?

Niin, miksiköhän mainitut vapaat länsimaat ovat ratkaisseet puolustuksensa toisin heti sotien jälkeen.. Ei voi verrata Suomeen.

Ruotsista voit katsoa mallia valikoivaan asevelvollisuuteen ja sen suosioon.

 

[Mikfin70]

Miksihän Tanska ja Norja eivät ole kokeneet samaa tarpeelliseksi, tai onko heillä ollut varjopuolia valikoivassa asevelvollisuudessa?

Norjassa on joka vuosi riittävästi halukkaita enemmän, kuin paikkoja missä palvella. Ruotsin tilanteesta en tiedä.

 

[Dragonslayer]

Niin, miksiköhän mainitut vapaat länsimaat ovat ratkaisseet puolustuksensa toisin heti sotien jälkeen.. Ei voi verrata Suomeen.

Ruotsista voit katsoa mallia valikoivaan asevelvollisuuteen ja sen suosioon.

Ei Norjan ja Tanskan Nato-jäsenyydellä ole mitään tekemistä asevelvollisuuden valikoivuuden suhteen. Molemmilla mailla oli valikoiva asevelvollisuus myös kylmän sodan aikana jolloin perustettava organisaatio oli sangen suuri. Kyllähän tulevaisuudessa meilläkin iso osa ns. SA-vahvuudesta on kiireisyysluokka Ö:n joukkoja jotka ovat rivissä lähinnä miesmäärää selonteoissa kasvattamassa.

Suomella oli valikoivat asevelvollisuus 1920-1930 -luvuilla ja se tuotti talvisodan armeijan joka oli (täydennysmiehiä lukuun ottamatta) koulutukseltaan erinomainen.

 

[Mikfin70]

Lyhyellä tähtäimellä voi olla perusteltuakin, mutta entäs pitemmällä?

Sukupolvien kiertäessä ollaan aivan lähitulevaisuudessa siinä vaiheessa, että tulevista iseistä merkittävä osa ei ole asevelvollisena palvellut. Miten on sellaisissa perheissä ja suvuissa varusmiespalveluksen kannattaminen? Mitä lapset ajattelevat, kun ei ole edes isän kautta kosketusta asevelvollisuuteen? Suvun sotaveteraanit eivät enää kanna, kun kyse on isoiso- ja isoisoisoiseistä, joista tulevilla varusmiespolvilla ei ole edes harmaita muistoja.

Eikä kyse ole mistään hylkiöluokan iseistä, joilla ei muutoinkaan lapsille ole mitään annettavaa. Nyt siellä alkaa olemaan ihan kelvollisia perheenisejä, joita vaan ei jonkin pienen syyn takia ole palvelukseen kelpuutettu. Ennen olivat sentään kunnialla palvelleet vaikka pumppuluumuina tai ampumatauluvaraston hoitajina. Isä oli kuitenkin palveluksensa suorittanut ja halusi sitä lapsiltaankin.

Ei meilläkään perhepiirissä mitenkään aktiivisia reserviläisiä ole oltu, mutta kyllä pikku-skärdis muistaa isän kertausharjoitukset ja valokuvat sotilaspukuisen isän istuessa kotisohvalla skärdis sylissään. Samoin isovanhempien luona on ollut esillä kuvat miehistä asepuvuissaan.

Olemme yrittäneet pitää aihetta yllä mm. sukulaisten valajuhlissa käymällä ja tietysti muutoinkin:

Olen vastaavasti epäonnistunut, kun vanhin lapsista hakeutui kriha-reissulle ja sen jälkeen aliupseeriksi.

 

[Mikfin70]

Ei Norjan ja Tanskan Nato-jäsenyydellä ole mitään tekemistä asevelvollisuuden valikoivuuden suhteen. Molemmilla mailla oli valikoiva asevelvollisuus myös kylmän sodan aikana jolloin perustettava organisaatio oli sangen suuri. Kyllähän tulevaisuudessa meilläkin iso osa ns. SA-vahvuudesta on kiireisyysluokka Ö:n joukkoja jotka ovat rivissä lähinnä miesmäärää selonteoissa kasvattamassa.

Suomella oli valikoivat asevelvollisuus 1920-1930 -luvuilla ja se tuotti talvisodan armeijan joka oli (täydennysmiehiä lukuun ottamatta) koulutukseltaan erinomainen.

Kouluttamattomat ja kutsunnoissa raakatut koulutettiin välirauhan aikana esim. tykistöön kun sitä kalustoa alkoi olemaan runsaammin.

 

[Herman30]

Miksihän Tanska ja Norja eivät ole kokeneet samaa tarpeelliseksi, tai onko heillä ollut varjopuolia valikoivassa asevelvollisuudessa?

NATO.

 

[Dragonslayer]

NATO.

Mitä tekemistä Natolla on asian kanssa? Asevelvollisuus on olemassa jotta saa taiteilijoita riviin sodanajan joukkoihin. Jos joukkoja on vähemmän, tarvitaan vähemmän taiteilijoita. Jos joukkoja on enemmän kuten vaikka joskus Suomessa kylmän sodan vuosina, tarvitaan enemmän taiteilijoita.

Sodanajan vahvuus tippuu kuin lehmän häntä ja iso osa luvuista lienee jo erilaisia paperiorganisaatioita.

 

[Herman30]

Varmaan monia innostaa että saa olla osa suurta Nato-joukkoa.

 

[PSS]

Ilmavoimiin.

Kauhavalle ainakin laitettiin B-miehet pääasiassa täällä päin.

Tuulipussin tuijotusta ja sen sellaista.

Niistä tuli Ilmavoimissa mm. keittiömiehiä. Siis 80-luvulla. Taisivat olla myös tukikohdan vartiojoukkueen sotilaita, mutta sitten tuli tää SP-uudistus.

 

[skärdis]

Mitä tekemistä Natolla on asian kanssa?

Varmaan monia innostaa että saa olla osa suurta Nato-joukkoa.

NATO on ollut maailman suurin rauhantekijä. Ei sen sateenvarjon alla ole kaikkia miehiä tarvittu.

Toista se on ollut meillä, kun olemme vannoneet YYA:n ja UKK:n nimeen. Maailmanpalon syttyessä tehvänämme olisi ollut torjua puna-armeijan rinnalla lännestä pukkaavia imperialisteja.