Asevelvollisuuden pitää muuttua

[skärdis]

Tuo kolmasosa on täysin kelpaamatonta asepalvelukseen erilaisista syistä kuten terveys, rikollisuus jne.

Ennen kelpasivat hekin. Ei ollut oleskeluyhteiskunta.

Onhan meillä koko joukko nuoria miehiä, joiden terveys kestää ammattijääkiekkolijan ammattia, mutta asepalvelus olisi liian raskas ponnistus.

Aivan samalla tavalla vapautetaan tavallisia ukkojakin. Jos ei kiinnosta niin ei sitten.

 

[Mikfin70]

Ennen kelpasivat hekin. Ei ollut oleskeluyhteiskunta.

Onhan meillä koko joukko nuoria miehiä, joiden terveys kestää ammattijääkiekkolijan ammattia, mutta asepalvelus olisi liian raskas ponnistus.

Aivan samalla tavalla vapautetaan tavallisia ukkojakin. Jos ei kiinnosta niin ei sitten.

Minä minä minä minä ja yksilön vapaus ja oikeus..ei velvollisuuksia.

 

[PEMM]

Aivan samalla tavalla vapautetaan tavallisia ukkojakin. Jos ei kiinnosta niin ei sitten.

Mielenkiintoista on, että tämä ei taida perustua mihinkään lakiin. Siviilipalvelukseenkin pitäisi lain mukaan päästä vain vakaumuksen perusteella, mutta niin vain tuntuu porukka hakeutuvan siviilipalvelukseen reservissä ilmoituksella. Ja varusmiespalveluksesta perusteena "tämä ei ole minun paikka" ei pitäisi olla mikään peruste.

Eli miten perustellaan linjan keventymistä?

 

[Old Boy]

Ennen kelpasivat hekin. Ei ollut oleskeluyhteiskunta.
Onhan meillä koko joukko nuoria miehiä, joiden terveys kestää ammattijääkiekkolijan ammattia, mutta asepalvelus olisi liian raskas ponnistus.
Aivan samalla tavalla vapautetaan tavallisia ukkojakin. Jos ei kiinnosta niin ei sitten.

Minä minä minä minä ja yksilön vapaus ja oikeus..ei velvollisuuksia.

Jäsen @skärdis ei taida tietääkään kuinka oikeassa hän tässä on. Ite ku tykkään todistella asioita historiallisista dokumenteista(ei ole mikään moite toisille keskustelijoille), niin oheisena PE:n järjestelyosaston lkp-tston virallinen tilasto reilun 50 v takaa eli vuodelta 1970. Luokka D (rauhan aikana vapautetut) on poistunut ja yhdistetään siis nykyään luokkaan C. Katsomalla tätä tilastoa huomaamme, ettei kutsunnoissa ennen vapautettu juuri ketään, vaikka nykyistä huonomman terveydenhoidon takia sinne tuli välillä väkeä melkein "pää kainalossa".

Kutsunnoissa vapautettiin siis kokonaan rauhan ajaksikin noin 3 % nuorista miehistä ja palveluksen aikana kokonaan kelpaamattomiksi alle prosentti. Erittäin pieni oli myös palveluksen aikana tapahtuva luokanmuutos. Noin 4 % joista taas 4/5:stä määrättiin uudelleen tarkastettaviksi kahden tai kolmen vuoden kuluttua. Nämä palveluksen aikaiset muutokset luokkaan E aiheutuivat suurimmaksi osaksi urheilu- tai muista vammoista, kuten nykyäänkin tiettävästi on asian laita.

Aika pian tuon 1970 jälkeen tiputettiin koulujen liikuntatuntien määrää ja peruskoulussa opettajiksi kelpasivat pelkät luokanopettajat toisin, kun lopetetussa keskikoulussa jota myös oppikouluksi kutsuttiin. Heti sanottiin laajasti, että tuleva muutos romahduttaa nuorten kunnon ja terveyden. Mutta ei kukaan kuunnellut eikä tunteja liiennyt urheiluun, kun piti valmentaa nuoria lähinnä hyviksi demarikansalaisiksi.
Ne vähätkin liikuntatunnit käytettiin toisarvoisesti, kun koulun yhdeksi tehtäväksi tuli tutustuttaa nuoret kaikkiin mahdollisiin maastamme löytyviin urheilulajeihin.

 

[skärdis]

Mielenkiintoista on, että tämä ei taida perustua mihinkään lakiin. Siviilipalvelukseenkin pitäisi lain mukaan päästä vain vakaumuksen perusteella, mutta niin vain tuntuu porukka hakeutuvan siviilipalvelukseen reservissä ilmoituksella. Ja varusmiespalveluksesta perusteena "tämä ei ole minun paikka" ei pitäisi olla mikään peruste.

Eli miten perustellaan linjan keventymistä?

Tässä pitäisi tulla samanlainen ryhtiliike kuin urheilijoiden kanssa jouduttiin tekemään.

Ei asevelvollisuutta suorittaineiden urheilijoiden räikeästi erilainen kohtelukaan perustunut yhtään mihinkään. Sellainen tapa vaan oli muotoitunut vuosikymmenten varrella. Eikä varmasti vähiten siksi, että upseereissa oli ja on urheilumiehiä joille kelpasi vapaaliput hiihtoliiton ym. VIP-katsomoihin.

Eduskunnan oikeusasiamies sitten huomautti, että myös Urheilukoulussa ja sen johtamisessa on syytä noudattaa lakeja puolustusvoimista ja asevelvollisuudesta. Näin loppui kaikenmaailman uimareiden 1 yön intit ja varmasti hyvä niin.

On selvää, että asepalveluksen ulkopuolelle jää paljon miehiä, joita puolustusvoimat ei riesoikseen halua, mutta siitä olisi syytä sitten säätää lailla.

 

[skärdis]

Jäsen @skärdis ei taida tietääkään kuinka oikeassa hän tässä on.

Uskon olleeni ainakin oikeilla jäljillä. Sukulaiseni palveli pitkään vankilan johtajana ja on moneen kertaan muistellut entisiä aikoja kun puolustusvoimat koppasi vankilasta vapautuvia 17-29 -vuotiaita miehiä kyytiin suoraan vankilan ovelta. Eivät he varmaankaan murhamiehiä olleet, mutta rattijuoppoja ja muita pikkurikollisia. Säännöllisesti pyysivät tiedot talossa olevista miehistä ja heidän vapautumisesta.

Aika pian tuon 1970 jälkeen tiputettiin koulujen liikuntatuntien määrää ja peruskoulussa opettajiksi kelpasivat pelkät luokanopettajat toisin, kun lopetetussa keskikoulussa jota myös oppikouluksi kutsuttiin. Heti sanottiin laajasti, että tuleva muutos romahduttaa nuorten kunnon ja terveyden. Mutta ei kukaan kuunnellut eikä tunteja liiennyt urheiluun, kun piti valmentaa nuoria lähinnä hyviksi demarikansalaisiksi.
Ne vähätkin liikuntatunnit käytettiin toisarvoisesti, kun koulun yhdeksi tehtäväksi tuli tutustuttaa nuoret kaikkiin mahdollisiin maastamme löytyviin urheilulajeihin.

Lienee siinä muitakin syitä taustalla kuten yleinen kaupungistuminen eli peruskuntonsa maa- ja metsätalouden töissä hankkineita nuoria miehiä oli 80-luvulla ja huomattavan vähän verrattuna 60-lukuun.

 

[Kustaanmiekka]

Dronelennättäjien koulutus varuskunnissa alkaa tänä syksynä – ne näkevät ”mutkan ja mäen taakse”​

Puolustusvoimat aloittaa varusmiesten kouluttamisen dronelennättäjiksi syys-lokakuussa. Koulutuksessa varusmiehille opetetaan lennokkien käytön ja lennättämisen perusteet.

Droonilennättäjien koulutus varuskunnissa alkaa tänä syksynä – ne näkevät ”mutkan ja mäen taakse”

Puolustusvoimat aloittaa varusmiesten kouluttamisen droonilennättäjiksi syys-lokakuussa. Koulutuksessa varusmiehille opetetaan lennokkien käytön ja lennättämisen perusteet.

yle.fi

 

[YJT]

Mitä omia varusteita otetaan / kannattaa ottaa mukaan inttiin

Tällaisia asioita varusmiehet hankkivat omaan piikkiin: ”Ei ole tullut sanomista”

Oma puukko auttaa polttopuiden pilkkomisessa. Sen rinnalla on muitakin varusteita, joita varusmiespalvelukseen hankitaan omaan piikkiin.

yle.fi

 

[Nargö]

Kun kolmasosa vapautetaan palveluksesta, niin kai se on sidoksissa jonkinlaiseen arvioon siitä, että kuinka huonoja sotilaita Puolustusvoimat haluaa kelpuuttaa riveihinsä.

Kun ennen vanhaan juuri ketään ei vapautettu palveluksesta, niin selvää se on, että silloin haluttiin yleisen kulttuurin vaikutuksesta riveihin myös sellaisia sotilaita joiden tuoma käytännön panos maanpuolustukselle läheni nollaa. Eli sellaisia jotka persoonallisuutensa, terveytensä, kuntonsa tai muiden ominaisuuksien johdosta eivät kerta kaikkiaan olleet sotilaan tehtäviin soveliaita.

Jo useampi vuosikymmen sitten nämä todella epäsopivat tapaukset alettiin karsia pois. Viimeaikaisesta kehityksestä taas voisi vetää sen johtopäätöksen, että seulaa on tiukennettu vielä merkittävästi lisää. Tai vaikea ainakin on uskoa, että mahdollinen nuorison terveydentilan tai motivaation heikentyminen selittäisi edes suurinta osaa siitä muutoksesta mikä palveluksesta vapautettujen osuudessa on tapahtunut.

 

[Vonka]

En tiedä. Katselin ohjelmaa nimeltään Naissotilaat. Siinä oli muutama tyttö tavoittelemassa paikkaa aliupseerikoulusta. Kaksi pettyi. Sitten itkettiin. Sitten mentiinkin rouva kapteenilta vaatimaan selitystä. Siinä haisi jopa jonkinlainen tavoite, että saisiko tämän jotenkin vaikka konttorissa muutetuksi.

Tajusin, että jotain on todellakin muuttunut. Ei meille tullut mieleemmekään mennä rutisemaan.

Jossain kohtaa ohjelmaa joku pääsi RUK:hon ja taas itkettiin ja halailtiin.

Päätin lopettaa katsomisen. Toivottavasti ei tule koskaan pahaa paikkaa. Minä tiedän, millainen paha paikka on. Ei siinä itku auta.

 

[Kaupunkijääkäri]

En tiedä. Katselin ohjelmaa nimeltään Naissotilaat. Siinä oli muutama tyttö tavoittelemassa paikkaa aliupseerikoulusta. Kaksi pettyi. Sitten itkettiin. Sitten mentiinkin rouva kapteenilta vaatimaan selitystä. Siinä haisi jopa jonkinlainen tavoite, että saisiko tämän jotenkin vaikka konttorissa muutetuksi.

Tajusin, että jotain on todellakin muuttunut. Ei meille tullut mieleemmekään mennä rutisemaan.

Jossain kohtaa ohjelmaa joku pääsi RUK:hon ja taas itkettiin ja halailtiin.

Päätin lopettaa katsomisen. Toivottavasti ei tule koskaan pahaa paikkaa. Minä tiedän, millainen paha paikka on. Ei siinä itku auta.

Joo ei noista tappamaan ole kun tunteensa näyttävät. Käytännössä kelvottomia sotilaita.

 

[PEMM]

tunteensa näyttävät.

Kyllä se pidemmän päälle rupeaa syömään moraalia, jos kaikki alkavat näyttämään tunteitaan; valittavat kun on kylmä, nälkä ja kengät hiertää. Kaikki varmaan muistavat omalta ajaltaan ainakin yhden valittajan (tunteiden näyttäjän) ja kuinka mukava sitä oli kuunnella.

(en nyt viittaa naisiin erityisesti, vaan ihmisiin yleisesti)

 

[Sanavalmis Muurinen]

Olen katsonut kaikki naissotilaiden jaksot, kun oli sellaista harmitonta ja hieman mielenkiintoista ajanvietettä kesämökillä taustalle pyörimään. Ei jäänyt mieleeni mitään sellaista, että ohjelmassa kuvatut naiset olisivat olleet erityisemmin valittajia tai itkupillejä.

Työelämässä on näkynyt, että nykyisillä sukupolvilla on enenevissä määrin halua saada päätöksille perustelut myös. Kyseenalaistetaan enemmän kuin ennen, eikä riitä se, että määrätään jotain, vaan sitten pitää osata myös perustella. Ei se tarkoita sitä, etteikö tositilanteessa kuitenkin osattaisi hoitaa oma homma niin kuin pitää. Mutta oman itsen oikeudenmukaisesta kohtelusta ollaan ehkä tarkempia kuin ennen.

 

[Pzgnrl]

Olen katsonut kaikki naissotilaiden jaksot, kun oli sellaista harmitonta ja hieman mielenkiintoista ajanvietettä kesämökillä taustalle pyörimään. Ei jäänyt mieleeni mitään sellaista, että ohjelmassa kuvatut naiset olisivat olleet erityisemmin valittajia tai itkupillejä.

Työelämässä on näkynyt, että nykyisillä sukupolvilla on enenevissä määrin halua saada päätöksille perustelut myös. Kyseenalaistetaan enemmän kuin ennen, eikä riitä se, että määrätään jotain, vaan sitten pitää osata myös perustella. Ei se tarkoita sitä, etteikö tositilanteessa kuitenkin osattaisi hoitaa oma homma niin kuin pitää. Mutta oman itsen oikeudenmukaisesta kohtelusta ollaan ehkä tarkempia kuin ennen.

Management by perkele ei enää mene läpi. Ei se mene enää itsellänikään läpi, eikä myöskään "näin on nämä asiat ennenkin tehty". Kun alkuperäinen päätös on tehty mutun varassa kahvitauon kupin pohjaporojen kuvioita katselemalla, 20 vuotta sitten, niin sen toistaminen vuosi toisensa jälkeen on tyhmyyttä. Valitettavasti "miten vähällä järjellä maailmaa hallitaan" pitää edelleen paikkansa.

Omalta osaltani tähän tosin vaikuttanee se, että työssäni lasken rakenteita, joiden pettäminen tarkoittaa ihmishenkien menetystä. Parhaimmillaan kymmenien. Siinä oppii nopeasti vaatimaan esihenkilöltä hyvät perustelut miksi joku asia on tehty niin kuin on tehty. Eikä minua saada hiljaiseksi käskemällä, kun olen henkilökohtaisesti vastuussa seuraavat 15 vuotta.

 

[Satchel]

Kyllä se pidemmän päälle rupeaa syömään moraalia, jos kaikki alkavat näyttämään tunteitaan; valittavat kun on kylmä, nälkä ja kengät hiertää. Kaikki varmaan muistavat omalta ajaltaan ainakin yhden valittajan (tunteiden näyttäjän) ja kuinka mukava sitä oli kuunnella.

(en nyt viittaa naisiin erityisesti, vaan ihmisiin yleisesti)

Anteeksi, mutta nyt meni metsään.

Valittaminen ei ole tunteiden näyttämistä.
Tunteiden näyttämistä on kun elää läpi ilonsa ja surunsa (ja muut tunteet), eikä pidä niitä sisälläään.

Vastaavasti kylmä, nälkä ja hiertymät ei ole tunteita vaan elimistön fyysisiä tuntemuksia. Ihmiset reagoivat niihin eri tavoin. Joskus reaktio voi olla tunteikaskin, mutta mainitsemasi valittaminen ei ole tunne aikä edes sen ilmenemismuoto. Se on yksinkertaisesti toimintamalli jolla yksilö pyrkii tekemään kokemansa tuntemukset itselleen helpommin läpikäytäväksi. Tapa ei ole paras mahdollinen ja siitä olen samaa mieltä, että ainainen valittaja on rasittavaa seuraa.

Toimintamalleja omaan selviytymiseen voi kuitenkin kehittää. Hyvä esimerkki on, jos kokee tulleensa väärin kohdelluksi kysyy asiallisia perusteluita menettelylle. Joku pitää valittamisena, toinen suoraselkäisenä "minun yli ei kävellä" menettelynä.

Äh, voisin jatkaa tästä vaikka kuinka, mutta en jaksa. Sanon vielä tämän. Näyttää suomalaiset tunteenne ja sietäkää toisten tunteiden ilmaisu. Samanaikakaisesti vaatikaa itseltänne fiksua toimintakyvyn ylläpitävää käytöstä, asiallista regointia ja toiset huomioon ottavaa käytöstä tunteesta riippumatta. Voitte myös odottaa niitä toisilta, mutta vaatikaa vain itseltänne.

 

[PEMM]

Valitettavasti "miten vähällä järjellä maailmaa hallitaan" pitää edelleen paikkansa... Omalta osaltani tähän tosin vaikuttanee se, että työssäni lasken rakenteita...

Olen itse työskennellyt suunnittelupäällikkönä, joten voin itseni osalta tämän allekirjoittaa.

Mutta vaikka se pullon kaula onkin siellä pullon yläpäässä, oli meillä kyllä muutamia tekijöitäkin, joiden ajatus lähtötiedoista oli sellainen, että jos siinä laajudessa olisi tehtävä annettu olisi se ollut vain puhtaaksi piirtämistä.

Valittaminen ei ole tunteiden näyttämistä.

Anteeksi, mutta ei mennyt metsään.

Kyllä se valittaminen yleensä noissa tilanteissa ilmaisee tunteita: vihaa, surua, epätöivoa; valittamisella tuodaan nuo tunteet ilmi. Eli fyysisen tuntemusten aiheuttamia tunteita. Niitähän on noissa tilanteissa melkeinpä kaikilla ja vain osa päättää ne kaikille tuoda ilmi (ärsyttävällä tavalla; kitisemällä).

Heitän tarinan: eräällä leirillä kuski oli vihainen, kun masi juuttui lumihankeen. Tuli telttaan, heitti itkupotkuraivarin siinä ja hakkasi kassulta tuomaansa tyynyä(!) "ttu mitä paskaa, miksi täällä pitää olla... ym. ym." . Tuo on sitä tunteiden ilmaisua. Enkä nyt äkkiseltään keksi, miten tuon muka olisi voinut ilmaista siten, että se olisi hyvä juttu. Eli parempi pitää ne tunteet sisällä.

 

[Pzgnrl]

Mutta vaikka se pullon kaula onkin siellä pullon yläpäässä, oli meillä kyllä muutamia tekijöitäkin, joiden ajatus lähtötiedoista oli sellainen, että jos siinä laajudessa olisi tehtävä annettu olisi se ollut vain puhtaaksi piirtämistä.

Varmasti. Mutta lujuutta on vaikea laskea, jos ei tiedä reunaehtoja (esim kiinnityksiä), kuormituksia ja taipumarajoja. Se ei ole pitkä lista:

1) Reunaehdot. Mistä on kiinni? Onko kyseessä siirtymäesto vai momenttituki?
2) Kuormat. Muuttuvat ja pysyvät. Jos ei tiedetä niin projektipäällikön pitäisi esittää arvaus. Rakenteiden alkuperäiseen mitoittamiseen riittää edes hehtaarilla olo. Valitettavasti AMK-inssit eivät hallitse edes palkkikaavoja, joten mitoittaminen tehdään yleensä "mikä näyttää hyvältä" (Tämä ei ole vitsi. Ihan oikeasti. Jos olette esimiesasemassa jossa johdatte suunnittelijoita, niin vaatikaa että edes palkkikaavat täytyy osata. Muuten tapahtuu Espoon kävelysilta.)
3) Käyttörajatila. Mitoittaako taipuma (esim nostoradat) vai jännitykset? Vai stabiliteetti? Selviää yleensä standardista. Standardi yleensä auttaa myös kuormanmääritykseen.

Pikku vinkki: ottakaa lujuuslaskija valvomaan hommaa jo heti alussa. Silloin vältytään näiltä tilanteilta, jossa lause "pitää muuttaa HEB200:n HEB300:ksi" johtaa parahdukseen "Mutta se on jo tuotannossa!" Tai suunnittelija on käyttänyt L-rautaa ottamaan vastaan vääntöä. Tai suunnittelija on ohentanut S235:stä tehdyn 20 mm osan 5 mm:ksi S900:sta kun myötörajan suhteenhan niitä voi tehdä, eiksjee?

Meni offtopic, anteeksi siitä mutten kadu mitään.

 

[PEMM]

Mutta lujuutta on vaikea laskea

Tässä voin onnekseni sanoa, että homma oli putkistosuunnittelua. Ja sen verran helppoa, että putkihalkaisijakin oli vakio.

Toki kannakointiin tarvittiin lujuuslaskijaa, joka oli meillä hyvinkin pätevä. (ja sitten kun tekee kunnolla, niin johdolta tulee valitus "nämähän on liian kalliita!" kun tarjoukseen on kustannukset laskettu perstuntumalla)

"mikä näyttää hyvältä"

Tämä oli kyllä kovassa käytössä kaikessa suunnittelussa.

 

[Juhnis]

Management by perkele ei enää mene läpi. Ei se mene enää itsellänikään läpi, eikä myöskään "näin on nämä asiat ennenkin tehty". Kun alkuperäinen päätös on tehty mutun varassa kahvitauon kupin pohjaporojen kuvioita katselemalla, 20 vuotta sitten, niin sen toistaminen vuosi toisensa jälkeen on tyhmyyttä. Valitettavasti "miten vähällä järjellä maailmaa hallitaan" pitää edelleen paikkansa.

Omalta osaltani tähän tosin vaikuttanee se, että työssäni lasken rakenteita, joiden pettäminen tarkoittaa ihmishenkien menetystä. Parhaimmillaan kymmenien. Siinä oppii nopeasti vaatimaan esihenkilöltä hyvät perustelut miksi joku asia on tehty niin kuin on tehty. Eikä minua saada hiljaiseksi käskemällä, kun olen henkilökohtaisesti vastuussa seuraavat 15 vuotta.

Sopisi hyvin reserviläiskeskusteluunkin, mutta yhtä hyvin tänne. Kun valittavia sotilaita on omassa joukossa tässä tilanteessa siirtymisen aikana, miten toimit esimiehenä tilanteessa?

Valitsetko toimintamallin A: "wöö ei minun aikoinaan tullut mieleen valittaa, ei tollasta kannata miettiä, se vaan pitää mennä, talvisodan hengessä..."

Valitsetko toimintamallin B: "oletko muistanut juoda/syödä, otahan tuosta vettä ja pari näkkäriä... Ai hiertymiä, katsotaan, joo pyydetään tuo lämäri tuosta niin laitetaan teippaukset, onhan sulla vettä että saat juotua..."

Edit: en valinnut lainausta siten, että kritisoisin @Pzgnrl ajatusmallia. Saattaa olla että kirjoittamani olisi hänen ajatuksiaan myötäilevä.

 

[PEMM]

Kun valittavia sotilaita on omassa joukossa tässä tilanteessa siirtymisen aikana, miten toimit esimiehenä tilanteessa?

No valittajaa tietenkin autetaan, kevennetään vaikka varustusta, jotta joukko pääsee maaliin (jos näyttää, ettei pysy mukana).

Ei siitä silti tarvitse tykätä.

EDIT: Jos tässä johtaja alkaisi näyttämään tunteitaan, niin vastaus saattaisi olla tiuskaisu tyyliin "mene nyt siitä läski, äläkä valita."