Asevelvollisuuden pitää muuttua

NATO on ollut maailman suurin rauhantekijä. Ei sen sateenvarjon alla ole kaikkia miehiä tarvittu.

Toista se on ollut meillä, kun olemme vannoneet YYA:n ja UKK:n nimeen. Maailmanpalon syttyessä tehvänämme olisi ollut torjua puna-armeijan rinnalla lännestä pukkaavia imperialisteja.

Norjalla ja Tanskalla oli isot sa-organisaatiot kylmän sodan aikana, Suomeen verrattuna noin kaksinkertainen puolustusbudjetti bkt-vertailuna ja 1960-luvulle asti paljon USA:n aseapua. Reservin kirsikkana päälle isot VSS-organisaatiot ja kodinturvajoukot.

Ei Suomen valikoimattomassa asevelvollisuudessa ollut kyse YYA:sta ja UKK:sta, vaan ihan vaan sodan aikana muodostuneen käytännön jatkamisesta. Ei aseita ollut PV:llä yhtään sen isompaan SA-joukkoon vaikka joka raakki oli rivissä, olisipa voinut olla päin vastoin. Määrä korvasi laadun.

Olisiko sitten joku toinen tapa, vaikka valikoiva asevelvollisuus ja pitkä palvelusaika, ollut parempi? Mahdoton sanoa, siinä olisi ollut hyvät ja huonot puolensa.
 
Länsi-Eurooppa luopui vahvoista maavoimista 90-luvulla, siirtomaasotiin kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatiohin asevelvolliset soveltuvat huonosti, joten ne korvattiin keveillä ja notkeilla ammattilaisilla. Numeroita murskaamalla havaitsemme että maat jossa maanpuolustus perustuu vapaaehtoisuuteen/valikoivaan asevelvollisuuteen/ammattiarmeijaan, on aktiivi+reservin vahvuus n 2% asekuntoisesta väestöstä (fit for military service). Suomessa se tarkoittaa että maa-, meri-, ja ilmavoimat saavat yhteensä ruotuun palttiarallaa 38 000 jalkaparia.

Jos valikoivaan asevelvollisuuteen mennään, niin minua kiinnostaisi tietää että kuinka se puolustus hoidetaan tuolla lukumäärällä tai vaihtoehtoisersti sitten että miten Suomessa onnistutaan rekrytoinnissa paremmin kuin muualla.
 
Länsi-Eurooppa luopui vahvoista maavoimista 90-luvulla, siirtomaasotiin kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatiohin asevelvolliset soveltuvat huonosti, joten ne korvattiin keveillä ja notkeilla ammattilaisilla. Numeroita murskaamalla havaitsemme että maat jossa maanpuolustus perustuu vapaaehtoisuuteen/valikoivaan asevelvollisuuteen/ammattiarmeijaan, on aktiivi+reservin vahvuus n 2% asekuntoisesta väestöstä (fit for military service). Suomessa se tarkoittaa että maa-, meri-, ja ilmavoimat saavat yhteensä ruotuun palttiarallaa 38 000 jalkaparia.

Jos valikoivaan asevelvollisuuteen mennään, niin minua kiinnostaisi tietää että kuinka se puolustus hoidetaan tuolla lukumäärällä tai vaihtoehtoisersti sitten että miten Suomessa onnistutaan rekrytoinnissa paremmin kuin muualla.
Johan siihen on menty, kun palvelukseen määrätään noin 80% ikäluokasta ja tuosta porukasta vielä noin 15%, keskeyttää palveluksensa ensimmäisten 4 viikon aikana.
Suurempi kysymys on se miten naiset saadaan tähän paremmin mukaan ja heidän määränsä kasvamaan vapaaehtoisessa palvelussa.
 
Länsi-Eurooppa luopui vahvoista maavoimista 90-luvulla, siirtomaasotiin kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatiohin asevelvolliset soveltuvat huonosti, joten ne korvattiin keveillä ja notkeilla ammattilaisilla. Numeroita murskaamalla havaitsemme että maat jossa maanpuolustus perustuu vapaaehtoisuuteen/valikoivaan asevelvollisuuteen/ammattiarmeijaan, on aktiivi+reservin vahvuus n 2% asekuntoisesta väestöstä (fit for military service). Suomessa se tarkoittaa että maa-, meri-, ja ilmavoimat saavat yhteensä ruotuun palttiarallaa 38 000 jalkaparia.

Jos valikoivaan asevelvollisuuteen mennään, niin minua kiinnostaisi tietää että kuinka se puolustus hoidetaan tuolla lukumäärällä tai vaihtoehtoisersti sitten että miten Suomessa onnistutaan rekrytoinnissa paremmin kuin muualla.

Valikoivalla asevelvollisuudelle aikoinaan talvisodan LKP-vahvuus oli sen päälle 300 000. Nykyinen SA-vahvuus on paperilla 280 000, realistisesti toki alempi. Meillähän valikoidaan riviin nyt 1/3 ikäluokasta ja 2/3 ei mene palvelukseen.

Sellaiset 10 000 (noin 1/6 - 1/5 ikäluokasta) tuottaisi 100 000 alle 30v reserviläistä, 150 000 alle 35v reserviläistä ja riittäisi aivan mainiosti. Ei sen 100 000 isommalle sakille ole realistista mahdollisuutta ostaa varustustakaan nyt kun DDR:n ihanuudet menevät partakoneenteriksi ja kattiloiksi.

Norjassa riviin astuu valikoivalla asevelvollisuudella 8000 vuodessa, vaikea uskoa että Suomessa ei saataisi sitä noin 10 000 riviin.
 
Viimeksi muokattu:
Ruotsilla on vaikeuksia saaada riviin ede 5000 asevelvollista vuosittain ja väestöä on Suomeen verrattuna tuplat. Maanpuolustustahto on laskenut kuin lehmän häntä, korreloiden hämmästyttävän hyvin palveluksen suorittamisprosenttien kanssa. Eli jos oma rooli maanpuolustuksessa on hämärä, niin tahtokin horjuu. Perin hankalaa on löytää poliittista tahtoa puolustukseen satsaamiseen, jos esim alle 50% kansasta on halukas puolustamaan Suomea aseellisesti tuloksen ollessa epävarma.

Jos PV haluaa kuoria asepalvelukseen parhaat päältä,l niin silloin sen suorittamisen pitää olla maanpuolustukseen liittyvän palveluvelvoitteen pienimmän riesan tie.
 
Ruotsilla on vaikeuksia saaada riviin ede 5000 asevelvollista vuosittain ja väestöä on Suomeen verrattuna tuplat. Maanpuolustustahto on laskenut kuin lehmän häntä, korreloiden hämmästyttävän hyvin palveluksen suorittamisprosenttien kanssa. Eli jos oma rooli maanpuolustuksessa on hämärä, niin tahtokin horjuu. Perin hankalaa on löytää poliittista tahtoa puolustukseen satsaamiseen, jos esim alle 50% kansasta on halukas puolustamaan Suomea aseellisesti tuloksen ollessa epävarma.

Jos PV haluaa kuoria asepalvelukseen parhaat päältä,l niin silloin sen suorittamisen pitää olla maanpuolustukseen liittyvän palveluvelvoitteen pienimmän riesan tie.

1960-luvulla kaikki kävivät varusmiespalveluksen ja tässä oli tulos...

1638191662816.png
Tanskassa ja Norjassa päivärahat ovat sen parin tonnin kieppeillä kuussa. Kyllä sillä Suomessakin saisi porukkaa motivoitua riviin.
 
Mietin vain millainen voi olla peruskoulutus kausi nörtti joukolla, joka on tottunut juomaan energia juomia ja syömään herkkuja? Vierottaminen alkaa päivästä yksi ja lääkärin tarkastuksen jälkeen joka päivä kuntopiiri matalalla syketasolla sekä kävelylenkki sauvakävelyä.
Ei taida kuusi viikkoa riittää siihen, että saadaan sellainen kunto että uskaltaa edes taisteluvarustusta sovittaa päälle.

Ja vaikein asia, nukkumaanmenoaika ja herätysaika.
 
Mites muuten nykyään palveluskelpoisuusluokat menee, ja mihin näitä sitten koulutetaan, vai onko kaikki sitten a1 luokassa? Elikkä vanhaan malliin, jos on esim klasit nokalla, niin a2 ja ei kelpaa sitten enää nykyään?
 
Ilman, että Venäjällä missään näkyy ja tuntuu, Venäjä kasasi noin 100 000 taistelijaa Ukrainan rajalle tuosta vain.

Mitä tahansa asevelvollisuudelle tehdäänkään, reserviläisten määrää ei voi vähentää.
 
Mites muuten nykyään palveluskelpoisuusluokat menee, ja mihin näitä sitten koulutetaan, vai onko kaikki sitten a1 luokassa? Elikkä vanhaan malliin, jos on esim klasit nokalla, niin a2 ja ei kelpaa sitten enää nykyään?
A, B, E tai C. Luokissa A ja B palvelus alkaa suunnitellussa aikataulussa joko ilman terveydellisiä rajoituksia (A) tai terveydellisin rajoituksin (B). Luokassa E palveluksen aloittaminen siirtyy määräajaksi, esimerkiksi 2–3 vuodella psykiatristen häiriöiden tutkimuksia, hoitoa ja kuntoutusta varten. Luokka C johtaa rauhanaikana palveluksesta vapauttamiseen.
 
Ilman, että Venäjällä missään näkyy ja tuntuu, Venäjä kasasi noin 100 000 taistelijaa Ukrainan rajalle tuosta vain.

Mitä tahansa asevelvollisuudelle tehdäänkään, reserviläisten määrää ei voi vähentää.
Jos haluaa saada menestystä taistelussa, niin laskennallinen ylivoima pitää olla nelinkertainen puolustajaan nähden.
Se 280 000 taistelijaa on puolustusvoimien sodan ajan vahvuus myös tulevaisuudessa.
 
Mietin vain millainen voi olla peruskoulutus kausi nörtti joukolla, joka on tottunut juomaan energia juomia ja syömään herkkuja? Vierottaminen alkaa päivästä yksi ja lääkärin tarkastuksen jälkeen joka päivä kuntopiiri matalalla syketasolla sekä kävelylenkki sauvakävelyä.
Ei taida kuusi viikkoa riittää siihen, että saadaan sellainen kunto että uskaltaa edes taisteluvarustusta sovittaa päälle.

Ja vaikein asia, nukkumaanmenoaika ja herätysaika.
Nämä herrat sitten istuskelevat riihimäen Bunkkerissa viellä "ERIKOISJOUKKO NIMELLÄ" ja on Puolustusvoimien omia hakkereita.
 
Tulipa mieleen entisen duunikaverin, jatkosodan ja lapinsodan veteraanin jutut jalkaväen koulutuskeskuksesta. Ukot oli jonossa kuntotarkastuksessa, joku rekryytti sanoi, että toinen jalka on lyhyempi kuin toinen, johon lekuri, kannaksella on kantoja a ykkönen, seuraava ...
 
Hypoteettisesti jos nyt tulisi uudistusten myötä vaikka 250 naista lisää joukko-osastoon per erä niin seuraavaksi haasteeksi tulee se että yksiköiden majoituskapasiteetti ja henkilöstö on mitoitettu ennakoitujen (mies) asevelvollisten mukaan. Eli tunkua olisi, pitäisi löytää lisää kouluttajia ja majoitustiloja. Onneksi yhteistupa-hanke vähän helpottaa mikä ilmeisesti sen suurimpia tavoitteita käytännössä.

Valintatilaisuuksissa alokasjaksoilla mielenkiintoisinta seurata miten kärki 10% jaetaan yksiköihin ja minne se huonoin aines sitten loppusijoitetaan..
 
Hypoteettisesti jos nyt tulisi uudistusten myötä vaikka 250 naista lisää joukko-osastoon per erä niin seuraavaksi haasteeksi tulee se että yksiköiden majoituskapasiteetti ja henkilöstö on mitoitettu ennakoitujen (mies) asevelvollisten mukaan. Eli tunkua olisi, pitäisi löytää lisää kouluttajia ja majoitustiloja. Onneksi yhteistupa-hanke vähän helpottaa mikä ilmeisesti sen suurimpia tavoitteita käytännössä.

Valintatilaisuuksissa alokasjaksoilla mielenkiintoisinta seurata miten kärki 10% jaetaan yksiköihin ja minne se huonoin aines sitten loppusijoitetaan..
Norjalaiset ovat jo pitkään käyttäneet sekatupia, suihku ja WC tilat olisi suurempi ongelma.

Monessa joukko-osastossa on jo luovuttu ajatuksesta, että pk-kauden jälkeen henkilö ei voisi siirtyä pataljoonasta vast. toiseen mikäli esim. valintapisteet ovat riittävät AU-kurssille. Tuo on asia mitä pitäisi jalostaa lisää joukoissa, jolloin myös miehistön osalta se heikompi aines jakautuu tasaisemmin.
 
Esimerkki: alokasjakson jälkeen koko prikaati excel-listaan jossa on jo tietyt esivalinnat tehty (spol, kuljetuspuoli BECE-korteilla jne) ja sitten katsotaan minne varusmies on halukas ja mikä on PV tarve. Useimmiten hyvin pärjänneet valkkaa ne vaikeammin päästävät hommat/yksiköt. Sitten täytetään suht tasaisesti. Homma menee tosiaan mielenkiintoiseksi kun yksikkö X ja Y on täynnä ja valintapiste-listassa tulee sitten se seuraava joka haluaa yksikköön X. Sitten katsotaan mihin muualle soveltuu ja laitetaan sinne. Loppupäässä taas sitten ne muutaman valintapisteen taistelijat dumpataan jonnekkin yksikköön missä pärjäävät tai on tilaa. Hyvin usein huolto, mutta huvittava kyllä se meni täyteen viimeksi joten piti ”hyviin” yksiköihin pistää muutama joille löytyi toivottavasti jotain kykyjen mukaista hommaa.
 
Tulipa mieleen entisen duunikaverin, jatkosodan ja lapinsodan veteraanin jutut jalkaväen koulutuskeskuksesta. Ukot oli jonossa kuntotarkastuksessa, joku rekryytti sanoi, että toinen jalka on lyhyempi kuin toinen, johon lekuri, kannaksella on kantoja a ykkönen, seuraava ...

Tuosta on versio, jossa lääkäri toteaa: jalkojen mitan keskiarvo on okei, seuraava. :)
 
Back
Top