Asevelvollisuuden pitää muuttua

Iltalehdessä on tuollainen juttu asevelvollisuudesta.

"Kapteeni Lauri J. Mattila Kaartin jääkärirykmentistä kirjoittaa laajassa Sotilasaikakauslehden artikkelissa suomalaisen asevelvollisuusjärjestelmän ongelmista.

Mattila on toiminut osastoesiupseerina Uudenmaan aluetoimistolla maanpuolustustyön ja kutsuntojen parissa. Artikkelin mukaan esitetyt mielipiteet ovat Mattilan omiin havaintoihin perustuvia.

Kirjoitus on otsikoitu: On liian helppoa välttää asevelvollisuus"



Alkuperäinen Lauri J. Mattilan kirjoitus:

 
Tottahan tuo pitkälti on, mutta puolustusvoimat on itse ollut raakkaamassa tuhat määrin miehiä pois palveluksesta, jotka vielä kasarilla ja ehkä ysärilläkin olisi otettu kasarmille. Niitä tauluvaraston hoitajia ja pumppuluumuja ei tahdo enää olla vanhaan malliin.

Puolustusvoimat on omine lupineen mennyt tekemään asevelvollisuudesta valikoivan asevelvollisuuden, vaikka virallisesti meillä onkin yleinen asevelvollisuus.
 
Viimeksi muokattu:
Tottahan tuo pitkälti on, mutta puolustusvoimat on itse ollut raakkaamassa tuhat määrin miehiä pois palveluksesta, jotka vielä kasarilla ja ehkä ysärilläkin olisi otettu kasarmille. Niitä tauluvaraston hoitajia ja pumppuluumuja ei tahdo enää olla vanhaan malliin.

Puolustusvoimat on omine lupineen mennyt tekemään asevelvollisuudesta valikoivan asevelvollisuuden, vaikka virallisesti meillä onkin yleinen asevelvollisuus.
Tämä pitänee paikkaansa, osin ehkä siksi että pv itsessään haluaa olla ns kustannustehokas organisaatio jolloin rahoitus lienee helpompaa ns tärkeisiin kohteisiin.

Toisaalta ajattelen mitä useampi pääsee/joutuu palvelukseen se parantaa yhtenäisyyden tunnetta koko kansakunnan osalta. Politiikkaa vaatii.

Miksei toki tuleva kansalaisvelvollisuus, jokaiselle kun löytyisi joku osanen maanpuolustuksessa ja etenkin kun sen saisi tuntumaan siltä kuten asia on, eli jokaisen panos on tärkeä.
 
Tämä pitänee paikkaansa, osin ehkä siksi että pv itsessään haluaa olla ns kustannustehokas organisaatio jolloin rahoitus lienee helpompaa ns tärkeisiin kohteisiin.

Toisaalta ajattelen mitä useampi pääsee/joutuu palvelukseen se parantaa yhtenäisyyden tunnetta koko kansakunnan osalta. Politiikkaa vaatii.

Miksei toki tuleva kansalaisvelvollisuus, jokaiselle kun löytyisi joku osanen maanpuolustuksessa ja etenkin kun sen saisi tuntumaan siltä kuten asia on, eli jokaisen panos on tärkeä.
Samaa mieltä, kyllä suurempiosa varusmiesikäisistä pitäisi saada jonkinlaiseen kansalais/varushenkilöpalvelukseen oppimaan kriisiajan toimintoja, ei välttämättä sotilaalsia taitoja. Kriisissä kyllä olis kaikille kykeneville hommia.
 
Miksei toki tuleva kansalaisvelvollisuus, jokaiselle kun löytyisi joku osanen maanpuolustuksessa ja etenkin kun sen saisi tuntumaan siltä kuten asia on, eli jokaisen panos on tärkeä.
Tässä on se ongelma, että mm. nykyisessä siviilipalveluksessa on oppitunneilla sellaista indoktrinaatiota, joka suorastaan vastustaa asevelvollisuutta ja on haitallista maanpuolustukselle. Käytännössä siis sivareille perustellaan yksisilmäisellä esitystavalla, että asevelvollisuus on turha.

Ennemmin maanpuolustuksen kannalta nämä kuuluisi vain lähettää kotiin - vai mitä luulette sivarin käyneiden miesten sanovan joskus pojilleen, kun kutsuntakirje tulee?

Mitään yleistä kansalaispalvelusta en kannata ihan senkään vuoksi, että sen ei-sotilaallinen puoli todennäköisesti ajautuisi arvoindoktrinaatioltaan vastaavaksi kuin sivari nykyään. Monessa maassahan Euroopassa oli asevelvollisuus vain sosiaalisista syistä olemassa (vrt. myös miksi Macron haluaisi sen palauttaa Ranskaan), ja juuri palveluksen turhuus ajoi yleisen kansalaismielipiteen sen lopettamisen kannalle kylmän sodan loputtua, ellei jo aiemminkin.

Jos esim. naisten asevelvollisuus tulisi, niin sen pitäisi olla sisällöltään sotilaan peruskoulutus ja sitten valinta siitä, haluaako tukitehtäviin vai koviin aseellisiin tehtäviin. Sivarista pitäisi tehdä tiukemmin hallinnoitu ja valinnalle tulisi vaatia nyt lähinnä kuolleena kirjaimena olevia ideologisia perusteluja.
 
Ennemmin maanpuolustuksen kannalta nämä kuuluisi vain lähettää kotiin - vai mitä luulette sivarin käyneiden miesten sanovan joskus pojilleen, kun kutsuntakirje tulee?
En tiedä onko tuohon mitään yhtenäistä vastausta olemassa? Kautta sukupolvien tuppaa myös olemaan niin, että kutsuntaikäiset pojjaat vähät välittävät isiensä aatoksista.

Jos esim. naisten asevelvollisuus tulisi, niin sen pitäisi olla sisällöltään sotilaan peruskoulutus ja sitten valinta siitä, haluaako tukitehtäviin vai koviin aseellisiin tehtäviin.
Tuossa olisi ideaa ja tuollaistahan on lupailtu tulevaksi, mutta hitailta tuntuvat sotaherrojen kiireet.
 
Lähipiirissä palvelukseen astuneet ovat saaneet vaihtelevia neuvoja isältään.

Huumorilla höystetyt kokemukset ja kannustavat sanat ovat niitä parhaita, polaroid- kuva iskän vähemmän särmästä kaapista saa nuorisotuvan nauruun, sekä lomilla asioiden vertailu ns hylsyjä lapioiden antaa pojalle tai tytölle pontta palvelukseen.

Minun mielestä tärkeää on kannustaa palveluksessa olevia sen kautta ettei sitä itsekään parikymppisenä alokkaana mikään supersotilas ollut.

Tärkeää on se ylisukupolvinen kokemus intistä, joka on laadukasta koulutusta, noviisit ampuu vanhoilla rynkyillä järjestäen taulut puhki ilman aiempaa kokemusta, puhumattakaan sitten jatkokoulutuksesta.

Mitä useampi nuori mies tai nainen suorittaisi edes sen alokasajan, sen parempi!
 
Mitä useampi nuori mies tai nainen suorittaisi edes sen alokasajan, sen parempi!
Mietin, kuinkahan kalliiksi tulisi sellainen systeemi, että kaikki kutsusta ikäiset miehet ja naiset suorittaisivat tuon alokasajan, joka jälkeen vapaaehtoiset naiset jatkaisivat normaali varusmies palveluksen.
Miehistä valittaisiin tarpeellinen määrä niitä jotka osoittavat edes jonkin verran kykyä toimia sotilaina.

Tuon systeemin kylkeen voisi sitten kehittää jonkin siviilipalvelus järjestelmän joka tuottaisi joukkoja poikkeus oloihin siviilipuolelle.
 
Siviilipalvelusmiehille sopisi kuin nenä päähän harjoitella sekä toimia yksikköinä jotka kaivavat siviilien ruumiita kivimurskaksi muuttuneiden talojen raunioista. Sitähän Ukrainan opetusten perusteella riittää ihan perkeleesti eikä tarvitse aseeseen tarttua ja säästyy jonkin verran palomiehiä muuhun työhön. Ei kannata sitä murehtia, että ryssä ampuu sen toisen ohjuksen samaan paikkaan tuntia myöhemmin, mutta nämähän on sellaisia henkilökohtaisia valintakysymyksiä.
 
Siviilipalvelusmiehille sopisi kuin nenä päähän harjoitella sekä toimia yksikköinä jotka kaivavat siviilien ruumiita kivimurskaksi muuttuneiden talojen raunioista. Sitähän Ukrainan opetusten perusteella riittää ihan perkeleesti eikä tarvitse aseeseen tarttua ja säästyy jonkin verran palomiehiä muuhun työhön. Ei kannata sitä murehtia, että ryssä ampuu sen toisen ohjuksen samaan paikkaan tuntia myöhemmin, mutta nämähän on sellaisia henkilökohtaisia valintakysymyksiä.
Joo, juoksuhaudassa soturin on turvallisempaa kuin sivarilla kerrostalon kellarissa odottamassa talon räjähtämistä niskaan
 
1. Asepalvelukseta tai reservistä ei voi pääsääntöisesti erota, poikkeuksina:
a. raskaat terveydelliset syyt. Lähes aina on löydettävissä kevyempiä mutta ja esim aseettomia mutta tärkeitä tehtäviä ja kriisiajan osaamista.
b. Tahallaan palveluskelvottomalle (myös tahlliset uuvelot/keplottelija) määrätään maanpuolustusvero 3% lisäveroa, maksetaan lakisääteiseen eläkeikään asti. Sodan aikana korotetaan 10%. Veron takia pitänee miettiä hyvin laaja-alaisesti erilaisia tehtävi. Mikäli tehtävä on aseeton ja silppoutumis vaara täten huomattavasti sotilasta pienempi, maksaa alennettua maanpuolustusveroa esim. 1-2%.

Koulutetusta koko määrästä valitaan sodanajanjoukko, kuten nytkin. Jottei taas tästä sodanajan ryhmästä kovin heppoisesti yritetä keplotella ulos reserviin, on palkkiona esim. 1% veron kevennys tähän ryhmään kuuluville. Loputkin välttävät siis toki maanpuolustuslisäveron valintojensa mukaan.

2. Sivareille ainut mahdollisuus aeeton palvelus ja kevenetty maanpuolustusvero. Totaalikieltäytyjä ei määrätä vankilaan, sillä se vaan syö yhteiskunnan varoja, vie vankilapaikkoja ja luo mahdollisuuden loisimiseen, muiden mahdollisesti kuollessa rintamalla. Määrätään siis yhteiskuntapalvelus maanpuolustuksellisessa tehtävässä ja tuo maanpuolustusvero.
 
Jos tuon kirjoituksen tarkoitus oli herätellä ihmisiä uuteen todellisuuteen jossa me jo elämme, oli se varsin ansiokas. Mielestäni mennään aika pahasti metsään, mikäli tästä vetää vain johtopäätökset että nuoriso on velttoa, maahanmuuttajat eivät osa ratkaisua, ja ehkä jopa uhka, ja ratkaisu on lisää pakkoa.

Ehkä ensimmäisenä toteaisin, että koska en ole maahanmuuttajataustainen, niin en voi asettua sellaisen asemaan. Kysyisin kuitenkin, että onko Suomessa koko yhteiskunnan toimesta edes yritetty saada maahanmuuttajat kokemaan olonsa suomalaisiksi. Enkä puhu tuista, tulkeista, S2-tunneista tai muusta. Puhun siitä, palkataankl yrityksiin ihmisiä jotka eivät puhu täydellistä suomea tai muuta vastaavaa. Mielestäni tässä voidaan tehdä myös paremmin.

Nuorisolla on nykyään paljon ihan oikeitakin ongelmia eikä vain meidän vanhusten toteamaa velttoutta. Yleiset mielenterveysongelmat, heikko kunto ja yksinkertaisesti nuorten määrä lienee kuitenkin vähintään osittain meidänkin syytämme, eikö? Me jotka edes lapsia olemme hankkineet, olemme vieneet heidät kouluun ja harrastuksiin yksityisautoillamme ja korvanneet leikit puhelimilla ja peleillä.

Mitä tulee erilliseen maanpuolustusveroon, niin se on jo ihan vihoviimeinen ajatus. Onko tarkoitus vain ärsyttää? Ei ihmisen sisäistä motivaatiota voi sytyttää rahalla eikä etenkään Suomessa, jossa 2-3% veronkorotus mediaanituloisellekin tarkoittaisi kuukaudessa joitain kymppejä. Olisitko itse valmis vaikkapa vuoden asevelvollisuuteen saadaksesi keskimäärin ehkä 20€/kk enemmän loppuelämäsi ajan?

Tässä oli omat kaksi senttiäni. Pointtina on se, että tapamme puolustaa maata on mietittävä uusiksi, todennäköisesti jo aika pian.
 
Puhun siitä, palkataankl yrityksiin ihmisiä jotka eivät puhu täydellistä suomea tai muuta vastaavaa. Mielestäni tässä voidaan tehdä myös paremmin.
Tartun tähän kohtaan koska se on asia, josta syyllistäminen ärsyttää minua. Yritystoiminta ei ole hyväntekeväisyystoimintaa. Siksi yrittäjä pyrkii välttämään myös riskejä, joita esimerkiksi työvoiman palkkaamisessa voi tulla vastaan. Kielitaidoton ulkomaalainen on pääsääntöisesti riskialttiimpi työntekijä kuin kielitaitoinen suomalainen, joten jos voi valita, on luontevaa valita suomalainen. Suomalainen kuitenkin ymmärtää kielen lisäksi myös kulttuuria, joten sopeutuminen on muutoinkin vaivattomampaa ulkomaalaiseen verrattuna. Sellaisilla aloilla, joilla on työvoimapulaa ja työtä voi tehdä vähemmälläkin kielitaidolla, on nykyään hyvinkin paljon ulkomaalaisia.

Olen törmännyt ulkomailta muuttaneisiin ihmisiin, jotka ihmettelevät miksi heitä palkata vaikka kouluihin opettajiksi jne. koska ovat korkeasti koulutettuja omissa maissaan. Miettikää mitä tekee koulussa opettaja, joka ei osaa opetettaviensa kieltä. Tuskin ainakaan parantaa opetuksen laatua.
 
En ole tippaakaan eri mieltä koulutusvaatimuksista tiettyihin tehtäciin, mutta meillä on myös paljon sellaisia työtehtäviä joita voisi aivan hyvin mukauttaa sopivaksi myös ei-suomenkieliselle. Loppujen lopuksi monessa työssä ei enää ole kyse siitä, tekeekö sen suomenkielinen vai vieraskielinen työntekijä vaan tekeekö sen vieraskielinen työntekijä vai ei kukaan.
 
Suosikkiasiantuntijamme Emil Kastehelmi ottaa kantaa valikoivan asevelvollisuuden puolesta, naisilla lisättynä.

Alkaa tämä zeitgeist taas vaikuttaa siltä, että kirves pitää lyödä tuohon valikoivan palveluksen kiveen. Ehdottaisi edes oikeaa yleistä asevelvollisuutta Israelin malliin.

Valikoiva, eli vapaaehtoinen järjestelmä koska motivaatio on mukana, mutta edelleen käytettäisiin vähiä rahoja siviilipalvelukseen?

Jos on ehdoton pakko kokeilla, niin demotaan järjestelmä ensin. Eli otetaan satunnaisotannalla vaikkapa 1000 miestä ja 1000 naista ikäryhmästä ja sovelletaan heihin uutta haluttua mallia. Sitten vaan tutkitaan miten saavutetut tulokset vertautuvat nykyisen mallin kanssa (fyysinen ja henkinen suorituskyky, palveluksen suorittaneiden osuus, koulutustausta yms.) Ei siis ostettaisi järjestelmää kuin sikaa säkissä, vaan oikeasti testataan ja säädetään sitä vuosien kuluessa ennen täysimääräistä käyttöönottoa, jotta voitaisiin välttää muiden maiden vastaavien järjestelmien ongelmat (laskenut suorituskyky, laskenut henkilöstömäärä, joukon amistuminen). Haastehan on se, miten valikoidaan tehokkaasti.

Ja jos järjestelmällä ei saavuteta haluttuja lopputuloksia (kuten minä uskon), niin sitten sitä ei vain oteta käyttöön.

Kommentti: Maanpuolustuksessa on valuvikoja, joita pienet korjaukset eivät enää pelasta

Perinteinen sodan kuva on viime vuosina palannut rytinällä suomalaisten verkkokalvoille. Vanhojen realiteettien uusi tuleminen saattaa vaatia toimia myös suomalaisen asevelvollisuusjärjestelmän osalta. Kaikki nykyisen systeemin piirteet eivät kestä kriisiajan tarkastelua.

Asevelvollisten määristä huolestuminen jää pintapuoliseksi, jos ei samaan hengenvetoon vaadi palveluksen tasa-arvoistamista. Koska koko ikäluokkaa ei ole resurssien vuoksi mahdollista tai edes mielekästä kouluttaa, muotoutuisi järjestelmä jatkossa väistämättä valikoivaan suuntaan. Selkeämpi valikoivuus olisi toisaalta myös nykytilanteenkin hengen kaltainen.

Mikäli palvelukseen otetaan ensisijaisesti motivoituneimpia ja kyvykkäimpiä sukupuolesta riippumatta, eivät välttely ja veivaaminen enää ole yhtä keskeisiä ongelmia. Sukupuolisyrjinnän lakkauttamisen myötä myös järjestelmän legitimiteetti eli hyväksyttävyys mahdollisimman monen silmissä kohenisi oleellisesti.

Valikoivassa järjestelmässä myös siviilipalvelusta olisi mahdollista järkeistää ja sen mielekkyyttä miettiä uudelleen. Siviilipalvelusmiehet eivät nykyisellään saa suoranaista kriisiajan sijoitusta, jonka vuoksi järjestelmässä on epämääräisiä piirteitä. Siviilipalvelusmiesten osalta ei ole tiedossa, paljonko heitä varsinaisesti tarvitaan ja mihin tehtäviin.

Tummien pilvien kerääntyessä Euroopan ylle yhä useamman panosta tarvitaan, ja kaikista vähiten kaivataan itsekeskeistä asennetta. Uhkakuvien karttuessa on kuitenkin uskallettava peräänkuuluttaa myös isompia muutoksia. Pienet korjaukset eivät auta, jos järjestelmän pohja ei ole kunnossa.

 
Viimeksi muokattu:
Suunnattomasti huvitti jälleen. Täällä pohjoisessa vielä näyttää henki olevan melko perinteinen. Yhteiskuntaopissa kyselin 9.-luokkalaisilta, tarvitaanko yleistä asevelvollisuutta tai ylipäänsä aseellista maanpuolustusta. Kerroin jo etukäteen, että perusteluita ei kysytä jokaiselta. Näppituntumalla 85% kannatti yleistä asevelvollisuutta ja 90+% aseellista maanpuolustusta. Melkoisen yksituumaisesti jokaisella luokalla perusteltiin, että pakkohan Suomea on puolustaa, etenkin koska Venäjä on meidän naapurimaa ja kyllähän se puolustaminen kuuluu kaikille. Ja sitten tietysti helmenä se yhden tytön kommentti, että "Onhan se vähän niinkin, että Mies käy armeijan." Kun kysyin, että eikö mies ole mies, jos ei käy armeijaa, oli vastaus, että "En minä nyt ehkä ihan noin sanoisi, mutta kyllähän se aika pitkälle noin on." Teki mieli sanoa, että kuunnelkaapa pojat tarkasti.


Joitakin vuosia aiemmin yksi urheilijatyttö sai tehtävät tehdyksi ja lösähti laiskana tuoliinsa ja totesi kavereilleen, että "Lukion jälkeen minä kyllä menen armeijaan!" Toiset ihmettelivät syytä, jolloin tämä vastasi "No jonkunhan tätä maata pitää puolustaa! (Antoi halveksivan katseensa kiertää luokkaa) Ja onhan nämäkin pojat semmoisia velliperseitä, ettei niistä mihinkään ole!" :giggle: Ja niin ne olivatkin. Toivottavasti ovat miehistyneet.
 
Suunnattomasti huvitti jälleen. Täällä pohjoisessa vielä näyttää henki olevan melko perinteinen. Yhteiskuntaopissa kyselin 9.-luokkalaisilta, tarvitaanko yleistä asevelvollisuutta tai ylipäänsä aseellista maanpuolustusta. Kerroin jo etukäteen, että perusteluita ei kysytä jokaiselta. Näppituntumalla 85% kannatti yleistä asevelvollisuutta ja 90+% aseellista maanpuolustusta. Melkoisen yksituumaisesti jokaisella luokalla perusteltiin, että pakkohan Suomea on puolustaa, etenkin koska Venäjä on meidän naapurimaa ja kyllähän se puolustaminen kuuluu kaikille. Ja sitten tietysti helmenä se yhden tytön kommentti, että "Onhan se vähän niinkin, että Mies käy armeijan." Kun kysyin, että eikö mies ole mies, jos ei käy armeijaa, oli vastaus, että "En minä nyt ehkä ihan noin sanoisi, mutta kyllähän se aika pitkälle noin on." Teki mieli sanoa, että kuunnelkaapa pojat tarkasti.


Joitakin vuosia aiemmin yksi urheilijatyttö sai tehtävät tehdyksi ja lösähti laiskana tuoliinsa ja totesi kavereilleen, että "Lukion jälkeen minä kyllä menen armeijaan!" Toiset ihmettelivät syytä, jolloin tämä vastasi "No jonkunhan tätä maata pitää puolustaa! (Antoi halveksivan katseensa kiertää luokkaa) Ja onhan nämäkin pojat semmoisia velliperseitä, ettei niistä mihinkään ole!" :giggle: Ja niin ne olivatkin. Toivottavasti ovat miehistyneet.
Täytyy kysyä, että onko opetussuunnitelmassa mitään maapuolustukseen liittyvää aihetta, vai tuleeko tuo maapuolustahto "isien perintönä" ja yleisestä asevelvoillisuudesta?
 
Täytyy kysyä, että onko opetussuunnitelmassa mitään maapuolustukseen liittyvää aihetta, vai tuleeko tuo maapuolustahto "isien perintönä" ja yleisestä asevelvoillisuudesta?
Jos löydät jotain maanpuolustukseen liittyvää nykyisten opetussuunnitelmien valtakunnallisista perusteista niin voisitko vinkata myös foorumikaverille? T. Nimim. Sarkahousut jalassa

Pullakahvista veikat, että kovin monessa opetuksen järjestäjäkohtaisessa/koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ei ole mainittu maanpuolustustahtoa. Joskus ennen muinoin asiat olivat monilta osin toisin, mutta näillä rattailla ajellaan. Maanpuolustuksesta puhuminen ja sen laatu tai luonne on kiinni puhujasta. Meillä on jonkin verran isänmaallisia opettajia ja sitten niitä, joille maanpuolustusasiat ovat hyihyi.

OPS valtakunnalliset perusteet

Paikalliset opetussuunnitelmat löydät täältä:
Paikalliset opetussuunnitelmat hakukoneella
 
Suosikkiasiantuntijamme Emil Kastehelmi ottaa kantaa valikoivan asevelvollisuuden puolesta, naisilla lisättynä.

Alkaa tämä zeitgeist taas vaikuttaa siltä, että kirves pitää lyödä tuohon valikoivan palveluksen kiveen. Ehdottaisi edes oikeaa yleistä asevelvollisuutta Israelin malliin.

Valikoiva, eli vapaaehtoinen järjestelmä koska motivaatio on mukana, mutta edelleen käytettäisiin vähiä rahoja siviilipalvelukseen?

Jos on ehdoton pakko kokeilla, niin demotaan järjestelmä ensin. Eli otetaan satunnaisotannalla vaikkapa 1000 miestä ja 1000 naista ikäryhmästä ja sovelletaan heihin uutta haluttua mallia. Sitten vaan tutkitaan miten saavutetut tulokset vertautuvat nykyisen mallin kanssa (fyysinen ja henkinen suorituskyky, palveluksen suorittaneiden osuus, koulutustausta yms.) Ei siis ostettaisi järjestelmää kuin sikaa säkissä, vaan oikeasti testataan ja säädetään sitä vuosien kuluessa ennen täysimääräistä käyttöönottoa, jotta voitaisiin välttää muiden maiden vastaavien järjestelmien ongelmat (laskenut suorituskyky, laskenut henkilöstömäärä, joukon amistuminen). Haastehan on se, miten valikoidaan tehokkaasti.

Ja jos järjestelmällä ei saavuteta haluttuja lopputuloksia (kuten minä uskon), niin sitten sitä ei vain oteta käyttöön.
Kastehelmen jutuissa alkaa haisemaan vasemmisto politiikka sillä pvtä hyödyntävää vaikutusta ei ole esittää.

Ikäryhmien pieneneminen ei tuota pvn mukaan ongelmia.

Naisten pakollisen asevelvollisuuden huonoja puolia ei nosteta esille ollenkaan...
 
Back
Top