Asevelvollisuuden pitää muuttua

Muutosehdotus tämäkin.

Kokoomusnuoret haluaa uudistaa asevelvollisuuden: Puolustusvoimille lupa valita armeijaan tulijat, muille maanpuolustusvero
Kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornos vaatii asevelvollisuusjärjestelmän päivitystä. Vuornos ottaisi naiset armeijaan ja määräisi lisäveron niille, jotka eivät palvelusta suorita.

”Varusmiesliitto tutki pari vuotta sitten mallia, jossa kymmenen vuoden ajan maksettaisiin noin prosentin suuruinen maanpuolustusvero. Se ei korvaisi täysin menetettyä vapaa-aikaa vaihtoehtoiskustannuksena, vaan vero olisi ele: että arvostetaan maanpuolustusta.”

Vuornoksen mukaan verolla ei suinkaan olisi tarkoitus ostaa itseään ulos asepalveluksesta.

”Ei missään nimessä. Valinnat asepalvelukseen tehtäisiin Puolustusvoimien lähtökohdista ja niin, että parhaat ihmiset ovat suorittamassa siellä tehtäviä. Palveluksesta ei voisi kieltäytyä.”

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005516888.html
 
Minulle ainakaan ei ollut mitään ongelmaa. Ennen inttiä asuin syntymäkodissa ja intin jälkeen samoin. Sama tilanne suunnnilleen kaikilla kavereillani.

Hyvä teille, hyvä sinulle, hyvä oli myös aikanaan minulle. Tämän hetken järjestelmä nojaa nimenomaan tuohon mutta voidaanko olettaa että tuo tulee olemaan normi myös jatkossa? Kuuluuko sen olla? Lähtökohta on kuitenkin se että aikuinen ihminen huolehtii itse itsestään. Tätä nykyistä järjestelmää ylläpidetään sen kustannuksella että suurimman osan tilanne on tuo. Loput sitten pärjää jos on pärjätäkseen.

Nuorukaisia työnnetään jatkuvasti nopeammin työelämään ja valmistumaan nopeammin. Olemaan valmiita muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle. Ja hyvä niin! Mutta miten nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä tukiverkkoineen tukee tätä tavoitetta?

Ongelma on ensisijaisesti sosiaalipoliittinen mutta on omiaan heikentämään yleisen asevelvollisuuden kannatusta ja nuorten suhtautumiseen asepalvelukseen ennen ja sen jälkeen. Miten pitkälle nuorten ja heidän vanhempiensa maanpuolustustahto ja lähimmäisenrakkaus kantaa?
 
Tänään palvelukseen astuu 12 500 varusmiestä, ja Porin prikaatissa heidän kohtelunsa on mietitty uusiksi – someagentit ja pompottelusta luopuminen aseina keskeytyksiä vastaan
Uudet alokkaat tulevat kasarmeille maanantaina. Porin prikaatissa heitä odottavat uudet tavat.

”MINKÄ takia jonkun pitää mittailla viivoittimella alokkaan pinkkaa?” ihmettelee Porin prikaatin komentaja Rami Saari.

”Auktoriteetin pönkittämiseksi vai?”

Miksi punkkien laittamista hinkataan loputtomasti, jotta peitteiden ruudut olisivat viivasuorassa päivällä, jolloin tuvissa ei ole ketään?

Tai miksi varusmies ei voisi käydä tauolla sosiaalisessa mediassa?

”Kun yhteiskunta on kuitenkin muuttunut, niin pitääkö meidän kieltää tai rajoittaa kännyköiden käyttöä? Miksi emme voisi pikemminkin hyödyntää niitä?”

SAARELLA on paljon kysymyksiä, joihin ei ole löytynyt muuta vastausta kuin se, että niin on tehty aina ennenkin.

Vanhat käytännöt ovat siirtyneet varusmiesikäluokalta toiselle, eikä niitä ole tosissaan uskallettu tai edes haluttu kyseenalaistaa.

Saari haluaa päästä eroon sellaisista armeijan äkseerauksista ja käytännöistä, joita ei voida koulutuksellisesti perustella.

Pelkkä indoktrinaatio, samojen ikiaikaisten tapojen iskostaminen ikäluokasta toiseen, ei ole hänen mielestään nykyaikaa.

Saari sai tilaisuutensa turhan äkseerauksen poistamiseen, kun hänet vuosi sitten nimitettiin Porin prikaatin komentajaksi.

”Minulla on tästä henkilökohtainen missio tai huoli, koska kuulun yleisen asevelvollisuuden vankkumattomiin kannattajiin. Kun sain tilaisuuden joukko-osaston komentajan tehtävään, totesin, että yritän ainakin kaikkeni täällä, onnistuu tämä sitten tai ei.”

Nyt vuoden ja kahden saapumiserän jälkeen Saarella alkaa olla näyttöä uudistuksiensa toimivuudesta.

Porin prikaatin peruskoulutuskauden aikaiset palveluksen keskeytykset vähenivät saapumiserää kohti sadalla henkilöllä, mikä on noin viisi prosenttia kaikista. Hämmästyttävä saavutus niin nopeassa ajassa.

Ja uudistuksien viilaus on vielä kesken.

PORIN PRIKAATI on suuri ja laaja joukko-osasto. Siellä palvelee vuodessa noin 4 000 varusmiestä. Lisäksi päälle tulee noin tuhat kriisinhallintatehtäviin koulutettavaa sotilasta.

Eversti Saaren komennossa onkin peräti 16 perusyksikköä kahdella paikkakunnalla: Säkylässä ja Niinisalossa.

Tämän vuoden ensimmäiset varusmiehet astuvat palvelukseen maanantaina 8. päivä. Kyseessä on kolmas saapumiserä, joka pääsee Saaren oppiin.

Oikeastaan monet aloittavista alokkaista ovat jo ennen varuskuntaan saapumistaan joutuneet hänen verkkoonsa.

Varusmiehille on tapana lähettää kotiin kysely, jossa kysytään esimerkiksi sitä, mikä on heidän kuntotasonsa tai mihin yksikköön he haluaisivat.

Kaikki eivät kuitenkaan välitä vastata kyselyyn, vaikka se voi olla heidän palveluksensa mielekkyyden kannalta hyvin tärkeä. Porin prikaatiin tulevista noin 400 jättää vastaamatta kyselyyn.

Silloin astuvat kuvaan Porin prikaatin mediavarusmiehet, someagentit, jotka jäljittävät vastaamatta jättäneet asevelvolliset sosiaalisesta mediasta. Someagentit lähestyvät heitä useimmiten Facebookin kautta ja kysyvät, haluaisivatko he vastata kyselyyn nyt.

Näin on onnistuttu tavoittamaan joka toinen vastaamatta jättänyt ja heistä puolet on vastannut somekyselyyn. Vastausten perusteella voidaan sitten esimerkiksi räätälöidä heidän tulevaa koulutustaan.

”TULOPÄIVÄ on todella tärkeä juttu, jos alokkaalla on epäilyksiä, onko tämä järkevä paikka ja pärjääkö hän täällä”, Saari sanoo.

”Minä korostan, että ensimmäisen heidän tapaamansa henkilön on sanottava, että tervetuloa: olet tullut hyvään paikkaan.”

Porin prikaatissa henkilökunnalla on nyt velvoite, että varusmiehiä on vastassa perusyksiköiden ykkösketju. Perusyksikön päällikkö ja vääpeli käyvät esittäytymässä jo ensimmäisenä iltana.

”He toivottavat alokkaat tervetulleiksi ja toteavat, että huomenna jatketaan, nyt vedetään vähän henkeä.”

Saari sanoo, että tukea tarvitsevat alokkaat pitää tunnistaa heti palvelusajan alussa, ensimmäisen kahden viikon aikana.

”Sieltä ei niinkään tarvitse tunnistaa potentiaalisia aliupseerikurssille lähtijöitä, koska hehän pärjäävät kyllä. Alussa pitää tunnistaa ne, jotka eivät kenties ole koskaan onnistuneet missään. Heillä luovuttamisen kynnys on todella alhainen”, Saari sanoo.

”Mieluummin yritettäisiin auttaa heidät tästä läpi. Heillekin kyllä löytyy jokin tehtävä täällä.”

SAARI korostaakin varusmiesjohtajien roolin tärkeyttä alkuvaiheessa. Siksi hän on siirtänyt ryhmänjohtajat samaan tupaan alokkaiden kanssa. Näin he oppivat tuntemaan ryhmänsä jäsenet heti ensimmäisestä illasta alkaen.

Saari myöntää harkinneensa asiaa pitkään ja tietävänsä, että ratkaisu on haastava. Hän kuitenkin uskoo sen olleen yksi tärkeimpiä tekijöitä onnistumisen taustalla.

Yksi viime vuoden oppeja oli se, että ryhmänjohtajat tarvitsevat kuitenkin kokoontumistilansa. Niinpä heille on nyt järjestetty omat taukotilat.

”He itse esittivät, että heiltä puuttuu oma paikka, jossa voisivat käydä asioita läpi. Tajusin heti, että aivan oikein, tätä en tullut ajatelleeksi.”

Saari sanoo pyrkineensä eroon ajattelutavasta, että varusmiesten joukossa olisi ”heikkoa ainesta”, sillä kaikkien ei tarvitse olla ensilinjan taistelijoita. Kun varusmiehiä käsitellään yksilöinä, niin jokaiselle voidaan löytää mielekäs sodan ajan tehtävä.

”Kun nuori sanoo, että kai minä voin yrittää, niin se on tosi iso voitto järjestelmälle. Ne ovat olleet itsellekin hienoja onnistumisen elämyksiä.”

ARMEIJASSA on ollut yleensä tapana, että sotilaskotiin ei ole asiaa, ennen kuin alokas on tentannut arvomerkit tai osoittanut jotain muuta osaamista, kuten opetellut jonkin marssilaulun sanat.

Porin prikaatissa alokkaat voivat kuitenkin mennä sotilaskotiin jo ensimmäisenä iltana.

”Olen itsekin kokenut luopumisen tuskaa joistain asioista, kuten arvomerkkien tenttaamisesta”, Saari nauraa.

Monet armeijan turhat äkseeraukset ja tavat keskittyvät nimenomaan kasarmin sisäjärjestykseen. Saaren mielestä nykyaikaa ei enää olekaan se, että alokkailta pyritään ottamaan luulot pois turhalla pompottamisella.

”Yllättävän paljon on sellaista, mitä on vaikea perustella. Esimerkiksi erilaiset päivystäjän pöydän ympärillä tanssimiset, kuten että sitä pitää lähestyä tietyllä tavalla. Pystytäänkö sitä perustelemaan, kun kyse on vain siitä, että halutaan pitää kirjaa siitä, missä ihmiset ovat?”

Saari korostaa, että palvelusajan ja vapaa-ajan välillä pitää myös olla selvä ero. ”Ettei joku tule pompottamaan tai keksimään vain jotain.”

Saari myös huomauttaa, että varusmiehiltä ei pidä pimittää tietoa, koska nuoret ovat tottuneet siihen, että tietoa on helppo löytää.

”Tiedon pimittäminen johtamismenetelmänä ei ole nykyaikaa. Pitää aina kertoa, mitä tapahtuu seuraavaksi ja miksi tehdään näin.”

Saari uskoo, että peruskoulutuskaudella tehdyt oikeat valinnat kantavat seuraavalle eli erikoiskoulutuskaudelle.

”Todennäköisemmin ihmiset ovat siellä oikeissa paikoissa.”

ONKO perinteistä poikkeavien ratkaisujen tekeminen sitten ihan vain joukko-osaston komentajan ratkaisuvallassa?

”Tämän tyyppiset järjestelyasiat ovat komentajan toimivallassa. Sen takia ne itse asiassa hieman valtakunnassa vaihtelevat. Raamit ovat suhteellisen laveat.”

Yksinään Saari ei ole liikkeellä. Hän kertoo saaneensa kannustusta uudistuksilleen omalta esimieheltään eli Maavoimien komentajalta, kenraalimajuri Petri Hulkolta.

”Hän on tukenut tässä.”

Saari kertoo myös sparranneensa asioita Panssariprikaatin edellisen komentajan, eversti Pekka Järven kanssa.

”Olen käynyt hänen kanssaan näitä asioita paljon läpi. On aina helppo keksiä, miksi ei kannata tehdä. Lähdin itse toiselta suunnalta.”

Puolustusvoimat uudistaa koulutustaan
KENRAALI Jarmo Lindberg kertoi marraskuussa valtakunnallisten maanpuolustuskurssien avajaisissa Puolustusvoimien käynnistämästä Koulutus 2020 -ohjelmasta. Ohjelmassa on selviä yhtäläisyyksiä Porin prikaatissa käyttöön otettuihin uusiin käytänteisiin.

Lindbergin mukaan koulutuksen kehittämisen yhtenä tavoitteena on sotilaan sujuvampi arki, johon pyritään paremmalla viestinnällä ja digitaalisilla ratkaisuilla. Koulutushankkeessa ei ole tarkoitus puuttua nykyisiin palvelusaikoihin.

”Kehittämistoimet eivät rajoitu pelkästään kasarmien sisälle, vaan ne sisältävät myös yhteydenpidon asevelvollisiin sekä ennen palvelusta että reserviin siirtymisen jälkeen”, Lindberg sanoi.

OPETUS on tarkoitus suunnitella nykyistä modulaarisemmaksi ja kurssimuotoiseksi. Koulutuksen sisällön suunnittelu keskitetään osaamiskeskuksiin ja koulutuksen arviointia parannetaan.

Esimerkiksi perinteisten luentojen tilalle on tulossa opetusta, jossa asiaan perehdytään lyhyellä 3–4 minuutin opetuselokuvalla, jonka jälkeen käydään kouluttajan kanssa syventäviä keskusteluja.

”Keskeistä on löytää kuhunkin tehtävään parhaiten soveltuvat henkilöt. Valintajärjestelmää kehitetään ja onnistuneet valinnat turvataan ottamalla aiempaa paremmin huomioon yksilön osaaminen, fyysinen kunto ja halukkuus jo kutsuntavaiheessa”, Lindberg lupasi.

Puolustusvoimat ryhtyy hyödyntämään myös entistä enemmän teknologiaa. Niinpä simulaattoreiden ja virtuaaliympäristöjen käyttöä lisätään voimakkaasti.

”Simulaattorit voivat kuvata taistelukentän vaikutuksia tai edesauttaa esikuntien sotapelejä”, Lindberg sanoi.

”Lisäksi niillä voidaan esimerkiksi harjoitella sotilaan perustaitoja, kuten ampumista.”

Varusmieskoulutukseen tuotuja uudistuksia Porin prikaatissa

Huomion kiinnittäminen ensimmäiseen päivään.

Henkilökunnan päällikkötaso velvoitettu ottamaan alokkaat vastaan.

Sotilaskotiin pääsee alusta alkaen.

Turha odottelu pois.

Varusteet heti sopiviksi.

Alokkaita kohdellaan yksilöinä, toiveita kuunnellaan sodan ajan tehtävän suhteen.

Ryhmänjohtajien siirto alokkaiden kanssa samoihin tupiin.

Punkkien ja pinkkojen loputtomasta viilaamisesta luopuminen.

Turhan siivouspalvelun vähentäminen.

Sosiaalisen median hyödyntäminen ja käytön helpottaminen.

Muodollisuuksien yksinkertaistaminen sisäpalveluksessa.

Vapaa-ajan ja palvelusajan erottaminen selkeästi toisistaan.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005516380.html?share=8f690c79263f5b635748717e6adc60ba
 
Lainaus: Kokoomusnuoret haluaa uudistaa asevelvollisuuden: Puolustusvoimille lupa valita armeijaan tulijat, muille maanpuolustusvero

Varmaan toimii, kun se kerta toimii Turkissakin :cool:
 
Viimeksi muokattu:
Lainaus: Kokoomusnuoret haluaa uudistaa asevelvollisuuden: Puolustusvoimille lupa valita armeijaan tulijat, muille maanpuolustusvero

Varmaan toimii, kun se kerta toimii Turkissakin :cool:

Tai Sveitsissä.

Syyskuussa ”kovan” ytimen Sveitsissä järjestetyssä kansanäänestyksessä yli 73 prosenttia äänestäjistä kannatti ”sveitsiläistä asevelvollisuutta” – mutta siis millaista? Sveitsissä kantonit järjestävät kutsunnat. Kirjalliset ohjeet palveluksesta armeijassa, väestönsuojelussa tai siviilipalveluksessa lähetetään kaikille 16-vuotiaille, myös naisille. Täytettyään 18 vuotta miehet ja vapaaehtoiset naiset osallistuvat orientaatiopäivään. Palvelus suoritetaan aseellisena maa- tai ilmavoimissa, siviilipalveluksena tai väestönsuojelussa. Ne, jotka eivät suorita mitään edellä mainituista, maksavat kolmen prosentin lisäveroa 30–34-vuotiaiksi saakka. https://fmashiri.wordpress.com/2015/03/13/asevelvollisuus-ja-maanpuolustusjarjestelmat-maailmalla/

Puolustusministerikin heräsi kommentoimaan.

– Näkisin itse – ja tämä on puolustusselonteossakin linjattu – että Suomen nykyinen malli eli yleinen asevelvollisuus ja koko palveluskelpoisen miesikäluokan kouluttaminen on kustannustehokkain tapa muodostaa uskottavat sodanajan joukot. Tasa-arvonäkökulma ei ole se ensisijainen näkökulma, kun tarkastelemme Suomen puolustusta, katsoo Jussi Niinistö Verkkouutisille.

– Voisi mieluummin ajatella, josko varusmiepalveluksen suorittamisesta saisi tietyksi ajaksi veronalennuksen eli varusmiespalveluksen suorittamiseen kannustettaisiin tätä kautta. Nythän varusmiepalveluksen suorittavalle ei kerry siltä ajalta eläkettä, mitä pidän epäkohtana ja toivon, että sosiaali- ja terveysministeriö tähän puuttuisi.

Puolustusministerin mielestä olennaisempaa kuin pohtia valikoivaa asevelvollisuutta, olisi kääntää huomio mahdollisuuteen ulottaa kutsunnat naisiin sekä nykyiseen siviilipalvelusjärjestelmään, ”joka ei tuota tällä hetkellä kokonaisturvallisuuden kannalta sellaista tehoa, mitä kriisiaikana tarvittaisiin”.

– Esimerkiksi siviilipalvelusmies ei tule sijoitetuksi mihinkään kriisiajan tehtävään sen jälkeen, kun hän on palveluksensa suorittanut, Niinistö huomauttaa.

Jussi Niinistö väläyttää jatkossa mahdollisuutta koko siviilipalvelusjärjestelmän lakkauttamiseen, mikäli tilalle voitaisiin luoda kokonaisturvallisuuden kannalta hyödyllinen kansalaispalvelus:

– Jos saisimme aikaan kansalaispalveluksesta sellaisen mallin, joka hyödyttäisi Suomen kokonaisturvallisuutta paremmin kuin kriisiajan yhteiskunnan kannalta tällä hetkellä varsin tehoton siviilipalvelusjärjestelmä.

Niinistö huomauttaa, että maanpuolustusvelvollisuus on kirjattu perustuslakiin. Jos naiset ulotettaisiin jatkossa kutsuntojen piiriin, kokonaiskonseptia pitäisi miettiä tämän myötäkin uusiksi. Kansalaispalvelus voisi velvoittaa ”kaikkia niitä nuoria miehiä tai naisia, jotka eivät suorita varusmiespalvelusta pakolla tai vapaaehtoisesti”.

Puolustusministeri toivoo, että kansalaispalveluksesta käytäisiin laaja keskustelu.

https://www.verkkouutiset.fi/puolustusministeri-vastaa-kokoomusnuorille-nykyinen-asevelvollisuus-on-tehokas/
 
PM Niinistö lienee ainoa selväjärkinen sininen. Harmi, että ajautui tuonne politiikan sivuraiteelle.
 
Viimeksi muokattu:
Varusmiesten ä-testi käynnissä.

1521364911680.png

Varusmiehet toimivat äänestyslaitteiden testaajina eduskunnan uudessa täysistuntosalissa vuonna 2015, kun eduskunta siirtyi väistötiloihin remontin tieltä.

Kiesiläisen mukaan testaamisella ei ole mitään tekemistä maanpuolustustyön kanssa, mutta sen toteuttaminen varusmiesvoimin oli halvempaa, kuin esimerkiksi vuokratyövoimaa palkkaamalla. Kiesiläisen mukaan tapauksessa ”lipsahdettiin selvästi pakkotyön puolelle”.

https://www.verkkouutiset.fi/ajatuspajan-johtaja-eduskunnan-aanestyslaitteiden-testaaminen-oli-pakkotyota/

Tutut nimet Liberassa.

 
Ei toi mun sydäntä särje eikä vääryys välttämättä ole huutava, mutta totta tuo oli.
 
Ei varusmiehiä tuollaiseen kuulu käyttää. Juurikin sen vuoksi, että se näyttää huonolta. Varusmiehiä koulutetaan sotilaiksi, ei käytetä aputyövoimana.
 
Ei varusmiehiä tuollaiseen kuulu käyttää. Juurikin sen vuoksi, että se näyttää huonolta. Varusmiehiä koulutetaan sotilaiksi, ei käytetä aputyövoimana.
Tuollaisesta piti päästä eroon, kun joukkotuotanto alkoi 1998. Sitä ennen 8 kk:n miehistökoulutetut oli lähes kaikki 4 kk ilmaistyövoimana varuskunnissa ja erilaisissa esikunnissa. Uudistuksen mukana miehistökoulutus piteni 4:stä 6:een (nyt 5,5) kuukauteen.
 
Omalla palvelusajallani pääsin maalaamaan Sotkua ja olin vain iloinen siitä. Kun muut menivät ryynäämään pitkin metsiä sain minä ottaa iisisti. En enää muista kauanko olin, yritin hidastella ja venyttää urakka. Viikko tai kaksi kai meni.
 
Voi vehje taas. Ja demokratian pääkallonpaikalla vierailu ja konkreettinen äänestyskoneen käyttäminen ei sitten mitenkään voi olla varusmiehille ilmainen ja takuulla ainutkertainen yhteiskuntaopintunti, jolla sitoutetaan mp-työhön näyttämällä mitä suojellaan. Ja verorahojen säästäminen jos mikä on isänmaallista.

Mutta ei, jonkun varaneekeripalvelun käyttäminen olisi ollut parempaa eikä ainakaan pakkotyötä. Massin meno moninkertaista ja suoraan jonkun kokoomuspojan taskuun.

Eduskunnan tiloihin ei saisi edes päästää muuta kuin luotettavaa väkeä. Noille pojille on uskottu ase käteen. Mutta eeeei, väärin säästetty taas.
 
Eduskunnan tiloihin ei saisi edes päästää muuta kuin luotettavaa väkeä

Samaa mieltä, mutta silti tuoleilla istuu lähes töinään ihmisiä, joiden paikka olisi jossain muualla kuin salissa. :geek: Ostaisitko jokaiselta edustajalta käytetyn auton.....
 
Tuollaisesta piti päästä eroon, kun joukkotuotanto alkoi 1998. Sitä ennen 8 kk:n miehistökoulutetut oli lähes kaikki 4 kk ilmaistyövoimana varuskunnissa ja erilaisissa esikunnissa. Uudistuksen mukana miehistökoulutus piteni 4:stä 6:een (nyt 5,5) kuukauteen.

Itse suoritin asevelvollisuuteni ennen tuota maagista vuotta 1998 ja silloin saapumiseräni miehistö vietti 80 vuorokautta metsässä. Työpalvelusta suoritti varuskunnassa ehkä 12 miestä, jotka palvelivat kuljettajina, toimistoapulaisina ja apumiehinä. Kaikki B-miehiä joista nyt olisi muutenkin ollut hankala saada kunnollisia taistelijoita koulutettua. Myöhemmin kerättiin neljän miehen porukka tutka-aseman rakennustyömaalle hevonvittuun. Kantahenkilökunta oli aika yksimielistä siitä, että ketkä saavaat lähteä rakennusmiehen hommin. Yksikön taisteluarvo korkeintaan parani tuosta poistosta. Kovin suurena menetyksenä puolustusvoimien sodan ajan suorituskyvylle en kokenut sitä, että ne sotilaallisesti heikot yksilöt saivat palvella työtehtävissä ja säästivät useamman palkatun ihmisen kustannukset.

Oma varusmiesaikaan kuului tasan yksi työkomennus joka kului vartiotehtävissä. Koulutusta se ei haitannut ja lomathan siinä paloi koko yksiköltä. Nestemäiset kiitokset sitten kannettiin upseerikerhon tavarantoimitusovesta sisään ja muutama korillinen meni sitten toimiupseereillekin. Meille tarjottiin yhdet tuopit, että oltaisiin oltu hiljaa koko jutusta.:whistle:
 
Roope tietää.

Armeijan käyneillä ihmisillä on keskimäärin parempi tulotaso jo 30-vuotiaina kuin armeijan käymättä jättäneillä, ilmenee Aalto-yliopiston, VATT:n, Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoista tekemästä tutkimuksesta. Tutkimuksesta uutisoi Talouselämä.

Tulotasoa ja armeijan yhteyttä oli selvitetty, kun henkilö oli 30-vuotias. Parhaiten ansaitsevassa kymmenyksessä 30-vuotiaista miehistä yli 80 prosenttia oli käynyt armeijan. Tulotasoltaan alhaisimpaan kymmenykseen kuuluvissa armeijan käyneitä oli selvästi vähemmän, alle 60 prosenttia.

Mitä isommat ansiot, sitä todennäköisemmin henkilö on suorittanut armeijan. Tutkijoiden mukaan syy parempaan tulotasoon ei kuitenkaan ole siinä, että armeija opettaisi työelämässä menestymisen taitoja.

– Armeija valikoi miehiä, eikä suinkaan ota palvelukseen kaikkia. Sen tähden pienituloisimmat ja huonommin pärjäävät eivät ole armeijassa, tutkimusta tekemässä ollut professori Roope Uusitalo väittää.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245626-tutkijoilta-karu-vaite-suomen-armeija-valikoi-varusmiehet-siksi-pienituloisimmat

Armeijan käyminen nostaa tulevia tuloja.
 
Back
Top