Asevelvollisuuden pitää muuttua

Sinänsä hyvä, että ne puutteet joita maastoruokailuissa on aina ollut, tulevat nyt kunnolla esiin koronan erikoisjärjestelyiden takia rauhan aikana, eikä sitten sotilaallisen kriisin aikan.
Nykyaikana voi olla tilanne se, että 6x päivässä syömään tottuneelle salihessulle maastoruokailu on "liian vähän". 1940-44 maastoruokailu aiheutti ukille keripukin ja osan hampaista putoamisen. Tähän väliin mahtuu ehkä kohtuullisuus. Joskus on hyvä, että ruokailujen välilä on ihan oikeasti nälkäkin.
 
Se että vatsa ei ole täynnä ruokailun jälkeen ei tarkoita että ruokaa on liian vähän.

Ei ainakaan yksittäistapauksissa. Meikäläisen BMI:llä jokunen viikko menisi ruuattakin, vaikka toki suorituskyky varmaan reilusti laskisikin.
 
Nykyaikana voi olla tilanne se, että 6x päivässä syömään tottuneelle salihessulle maastoruokailu on "liian vähän". 1940-44 maastoruokailu aiheutti ukille keripukin ja osan hampaista putoamisen. Tähän väliin mahtuu ehkä kohtuullisuus. Joskus on hyvä, että ruokailujen välilä on ihan oikeasti nälkäkin.
No sanotaanko näin: itse söin suurimman osan maastoruokailuista sissimuonaa ja sillä sain paremmin vatsan täyteen kuin useimmiten maastoruokailuissa. Kyllä sitä kurjuutta ja nälkää sai kokea harjoituksissa, kun ei edes ehtinyt itseään kunnolla huoltaa, mutta kassulla olisi ihan hyvä, että nuo nykyajan pullapersepojat saavat proteeinia, hiilareita ja rasvaa riittävästi jonkinlaisen perus lihaskunnon kasvattamiseen.

Ps. Yleensä viikon harjoituksen jälkeen oli painoa pudonnut n. 3-5kg (suurin osa nestettä tietty).
 
Koronan vuoksi intissä ollaan kiinni nyt se 4 viikkoa ja 2 lomilla. Ginekset ovat siis lisääntyneet, mutta toisaalta siinä on aika pitkä lomakin. Ilmeisesti varusmiehet ovat tykänneet, tai ainakin sopeutuneet, miten sen nyt ottaa. Kiinnostaisi tietää miten kouluttajat ovat nähneet tämän rytmityksen varusmiesten kannalta. Äkkiseltään voisi jopa kuvitella, että kuukauden ginekset hitsaavat porukkaa paremmin yhteen ja totuttavat pidempiin poissaoloihin kuin normaali 4,5 päivää kasarmilla ja 2,5 päivää kotilomilla-systeemi. Toisaalta voivathan ne ginekset hajottaakin, mutta mitään poikkeavia keskeytyslukuja ei kai ole tullut. Toimisiko joku 3 viikkoa palveluksessa ja viikko lomalla-rytmi koronan jälkeenkin? Vai olisiko liian kallista tai muuten hankalaa?
 
Tuohan olisi ollut luksusta, kaksi viikkoa vapaata. Verrattuna siihen mitä oli eli käytännössä 1.5 vuorokautta jos ei laske mukaan sitä 9 tunnin matkaa kodin ja kasarmin välillä. Eli viikonloppuvapaasta meni 18 tuntia matkaan edes-takaisin.
 
Sinänsä "Anderssonin malli" ei välttämättä johtaisi katastrofiin, vaan varusmiespalveluksen eriytymiseen. Mutta miten tuolloin sa-joukkojen vaatima 1-2 vuoden palvelusaikaan saataisiin rekrytoitua porukkaa? Epäilen, että riittävän kompensaation luomiseen ei riittäisi välttämättä poliittista tahtoa.


”Siviilipalveluksen sekä varusmiespalveluksen kestoa lyhentämällä työllisyyttä voitaisiin vahvistaa merkittävästi, jopa usealla tuhannella henkilöllä. Kuten kaikki tiedämme, työllisyystalkoissa matalalla roikkuvat hedelmät on jo poimittu ja palvelusaikojen lyhentämisessä piilevä työllisyyspotentiaali olisi syytä selvittää perinpohjaisesti”, Andersson sanoi puheessaan.
...

ESIMERKKINÄ palvelusajan keston lyhentämiseen liittyvistä työllisyysvaikutuksista Andersson mainitsi yritysjohtaja Risto Siilasmaan asevelvollisuustyöryhmän laskelman.

F-securen hallituksen puheenjohtaja Siilasmaan johtama työryhmä pohti vuonna 2010 ”asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia” ja kirjasi havaitsemiensa kehitystarpeiden osalta 77 toimenpidesuositusta.


Laskelman mukaan jos varusmiespalvelusaikaa lyhennettäisiin 2,3–2,7 kuukaudella, nettovaikutus olisi 7 000 henkilötyövuoden vapautuminen muuhun talouteen. Anderssonin mukaan tämä tarkoittaisi lyhyellä tähtäimellä arviolta 3 000 hengen työllisyysvaikutusta.

Anderssonin mukaan palvelusaikojen lyhentäminen mahdollistaisi reservin osaamisen tehokkaamman päivittämisen, jos kertausharjoitusten määrää lisättäisiin.
 
Olipa hyvä, että asia otettin esille. Olen odottanut sopivaa kohtaa, johon kirjoittaisin varusmiespalvelun pituudesta. Nyt se tilaisuus tuli.

Olen sitä mieltä, että lyhintä varusmiespalvelun aikaa on pidennettävä.

Nykyinen palveluaika ei ole riittävä oikeassa sodassa tarvittaviin perustaitoihin. En vähättele puolustusvoimien koulutusta, vaan tarkoitan paluuta 1960-luvun käytäntöön Suomessa. Sitä voitaisiin tietenkin parannella nykyisiä oppimistavoitteita vastaavaksi. Silloin lyhin palvelun aika oli kaikilla 8 kuukautta ja aliupseeri/reservinupseerien koulutuksessa 11 kuukautta. Puolustusvoimien erikoistehtäviin ilmavoimissa ja laivastossa saattoi olla vielä omia palveluaikoja, joista en tiedä.

Ajatelkaapa ammattikoulutusta erilaisiin käytännön ammatteihin. Työnantajat odottavat hyvin suoritettuja tutkintoja ja oman alansa osaamista. Sotien käyminen on varusmiesten tuleva tehtävä. Heidät olisi koulutettava siihen mahdollisimman hyvin.

Jos palveluaika pidennettäisiin nykyisestä noin 5 ja puolesta kuukaudesta 8 kuukauteen, palvelun käyneiden sotilasammattitaito paranisi. Oletteko eri mieltä? Samalla kun miehiä ja naisia pidettäisiin pitempään sotataitoja oppimassa, niin heidän muuten viemänsä työpaikat vapautuisivat työttömille työnhakijoille muutamaksi kuukaudeksi. Siksi yleinen työllisyys paranisi!

Kasarmirakennukset ja harjoitualueet voisivat käydä ahtaiksi kerralla palvelussa olevien määrän kasvaessa. No, palautetaan ja rakennetaan uudelleen aikaisemmin lopetettuja joukko-osastoja ja majoitustiloja. Kasarmeja rakennettaessa työllistettäisiin taas väkeä lisää. Esteenä on oikeastaan vain poliittinen ajattelu, jos se tuntuu vaikealta.

Jos olisi tahtoa, niin muutos onnistuisi.
 
Viimeksi muokattu:
Jos palveluaika pidennettäisiin nykyisestä noin 5 ja puolesta kuukaudesta 8 kuukauteen, palvelun käyneiden sotilasammattaito paranisi. Oletteko eri mieltä?

Valitettavasti tähän on sanottava, että riippuu mitä sen jatketun palvelusajan puitteissa tehdään? Tietty minimiaika tarvitaan ja jätän mielisuosiolla sen määrittelyn niille, jotka tietänevät, mihin suorituskykyyn tähdätään. Oikeasti.

Palvelusaikojen rukkaaminen alaspäin lienee jo käytetty temppu. Enkä usko ollenkaan, että Suomessa toimisi se malli, jossa -lyhyt palvelusaika kurotaan kiinni- kertausharjoituksilla. Siihen on monta syytä ja eräs suurin on elinkeinoelämän ulvohuuto, jos prolet laukkaavat kertaamassa ja sotkevat tuotantoa tällä tavoin. Ja kenraaliportaassa EKn huuto kyllä kuullaan.....
 
Valitettavasti tähän on sanottava, että riippuu mitä sen jatketun palvelusajan puitteissa tehdään? Tietty minimiaika tarvitaan ja jätän mielisuosiolla sen määrittelyn niille, jotka tietänevät, mihin suorituskykyyn tähdätään. Oikeasti.

Palvelusaikojen rukkaaminen alaspäin lienee jo käytetty temppu. Enkä usko ollenkaan, että Suomessa toimisi se malli, jossa -lyhyt palvelusaika kurotaan kiinni- kertausharjoituksilla. Siihen on monta syytä ja eräs suurin on elinkeinoelämän ulvohuuto, jos prolet laukkaavat kertaamassa ja sotkevat tuotantoa tällä tavoin. Ja kenraaliportaassa EKn huuto kyllä kuullaan.....

Jos lyhin palvelusaika olisi 4kk, pitäisi siirtyä esim. 4-8-12 -malliin. Maanpuolustushengen kohottamiseksi 4kk palvelus, 8kk palvelus miehistölle, 12kk johtajille ym. Ongelmana olisi, että pidempien palvelusaikojen kannustimia ei haluttaisi luoda, jolloin 4kk palveluksesta tulisi turhan houkutteleva vaihtoehto, epäilisin...
 
12kk armeijassa on juuri sopiva aika esim. lukion/ammattikoulun jälkeen ennen jatko-opintoja niin ei jää turhaa luppoaikaa.
 
Jos lyhin palvelusaika olisi 4kk, pitäisi siirtyä esim. 4-8-12 -malliin. Maanpuolustushengen kohottamiseksi 4kk palvelus, 8kk palvelus miehistölle, 12kk johtajille ym. Ongelmana olisi, että pidempien palvelusaikojen kannustimia ei haluttaisi luoda, jolloin 4kk palveluksesta tulisi turhan houkutteleva vaihtoehto, epäilisin...

Tuo 4 kk ei mielestäni ole riittäv, kuten ei nykyinen lyhin 5,5 kk. Omana vm-aikanani palvelusaika oli 8 kk ja johtajille sekä erikoisukoille 11 kk. Noihin erikoisukkoihin laskettiin silloin mm. lääkintämiehet ja kuljettajat. Silloin oli 3 saaapumiserää vuodessa ( helmikuu, kesäkuu ja lokakuu ) ja jokaisessa komppaniassa oli aina 2 eri saapumiserän ukkoja. Mitään joukkotuotantoa ei silloin ollut vaan periaatteessa koulutettiin yksilöitä. Toki joukkoharjoituksia oli tietysti, mutta intistä ei tullut "ulos" valmiita komppanioita tai joukkueita, ei edes ryhmiä. Eli kertauksissa oli sitten ihan eri kaverit ympärillä.
Jos halutaan kehittää vm palvelua ( mun mielestäni ) parempaan suuntaan siten, että joukkotuotanto ja myös valmiusasiat ( ilman erillisiä valmiusyksiköitä ) hoituvat, voisivat palvelusajat olla esim. 10 kk, 13 kk ja 16 kk. Tällöin nykyisen mallin mukaisesti kaksi saapumiserää vuodessa. No, ei varmaan pystytä toteuttamaaan, koska ovat liian pitkiä aikoja...
 
Hiukan off-topicia; Oliko muilla samanlainen käytäntö/perinne että kun viimeisen kerran marssi ulos portista ja siviiliin niin kusiluistimet heitettiin ohikulkiessa portinvartijan koppiin? Dragsvikissa tehtiin näin.
 
Tuo 4 kk ei mielestäni ole riittäv, kuten ei nykyinen lyhin 5,5 kk. Omana vm-aikanani palvelusaika oli 8 kk ja johtajille sekä erikoisukoille 11 kk. Noihin erikoisukkoihin laskettiin silloin mm. lääkintämiehet ja kuljettajat. Silloin oli 3 saaapumiserää vuodessa ( helmikuu, kesäkuu ja lokakuu ) ja jokaisessa komppaniassa oli aina 2 eri saapumiserän ukkoja. Mitään joukkotuotantoa ei silloin ollut vaan periaatteessa koulutettiin yksilöitä. Toki joukkoharjoituksia oli tietysti, mutta intistä ei tullut "ulos" valmiita komppanioita tai joukkueita, ei edes ryhmiä. Eli kertauksissa oli sitten ihan eri kaverit ympärillä.
Jos halutaan kehittää vm palvelua ( mun mielestäni ) parempaan suuntaan siten, että joukkotuotanto ja myös valmiusasiat ( ilman erillisiä valmiusyksiköitä ) hoituvat, voisivat palvelusajat olla esim. 10 kk, 13 kk ja 16 kk. Tällöin nykyisen mallin mukaisesti kaksi saapumiserää vuodessa. No, ei varmaan pystytä toteuttamaaan, koska ovat liian pitkiä aikoja...

Ei taida nykyinen 5,5kk olla myöskään... Lähinnä, jos palvelusaikoja lyhennetään oli lyhin aika sitten 2-4kk, on kyseessä lähinnä maanpuolustushengen kohottajaiset ja varareserviin siirtyjäiset. Pidemmillä palvelusajoilla sitten reserviä rullaan. Tulevilla SA-vahvuuksilla alle 10 000 jotka suorittaisivat varsinaisen varusmiespalveluksen riittäisivät tuottamaan riittävän varsinaisen reservin.
 
Ei taida nykyinen 5,5kk olla myöskään... Lähinnä, jos palvelusaikoja lyhennetään oli lyhin aika sitten 2-4kk, on kyseessä lähinnä maanpuolustushengen kohottajaiset ja varareserviin siirtyjäiset. Pidemmillä palvelusajoilla sitten reserviä rullaan. Tulevilla SA-vahvuuksilla alle 10 000 jotka suorittaisivat varsinaisen varusmiespalveluksen riittäisivät tuottamaan riittävän varsinaisen reservin.
Juu, ei ole 5,5 kk riittävä. Ja pelotta jo etukäteen se Anderssonin heitto lyhentää palvelusaika 4kk.
 
4kk saa aikaan:
  • Taistelijan perustaidot
  • Partion taistelun perusteet
  • Erikoistaito 1 (esim jonkin tutkan tai aseen käyttö)
Mitä jäisi pois
  • Oman SA-joukon mukana harjoittelu
  • Joukkueen temput
  • Vaativat ammunnat
  • Syventyminen omaan aselajiin ja opitun soveltaminen
Mitä tulee tuohon 4/2 niin viikonlopuiksi hankala saada työaikaa tai fiksua tekemistä, lomien jälkeen ukot on pari päivää ihan pihalla ja pitää käytännössä kerrata tärkeimmät viimejakson asiat. Henkilökunta kuluttaa aikaa yksikössä lorviessa, treenatessa tai sotkussa istuessa kun asiakkaat on kotona.
 
Teen lyhyen pintapuolisen vertailun eri maiden puolustusvoimien koulutuksesta ja asepalvelusta, koska se kiinnostaa. Valitsin tällä kertaa mukaan seuravat maat: VIRO, LIETTUA, SUOMI, NORJA ja RUOTSI. Niistä kolme kuuluu Natoon ja kaksi ei kuulu.

Keräsin taulukkomuotoon eräitä tietoja. Kyse ei ole tieteestä vaan harrastuksesta asiaan. Valitsin seuraavia tietoja mukaan:

1) Maan asukasluku miljoonaa henkeä, 2) Onko asevelvollisuus?, 3) varusmiespalvelun suorittavien lukumäärä vuosittain, 4) varusmiespalvelun suorittavien osuus promilleina eli tuhannesosana maan asukasluvusta, 5) puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta prosenttia (%).

Kaikki tiedot on nopeasti koottu julkisista tietolähteistä ilman mitään tarkoitusta ”todistaa” asioita oikeaksi tai vääräksi. Haluan saada selville, kuinka TÄRKEÄ asia on näissä maissa. Jos maanpuoustus koetaan tärkeäksi, niin näihin asioihin panostetaan voimavaroja.

Käsiteltävä valtio ++++++ Viro. Liettua. Suomi. Norja. Ruotsi

Asukasluku miljoonia ++ 1,3. 2,8. 5,5. 5,3. 10,2

Asevelvollisuus? ++++++ on. valikoiva on. valikoiva. on

Koulutettuja/vuosi. ++++ 3 200. 3 500. 22 000. 10 000. 5 000

Koulutettuja promillia. ++ n. 3 n. 1 n. 4 n. 2 n. 2

Puolustus % BKT. +++++ 2,3 1,4 3,0 1,4 1,2


Kaksi valtiota erottuu joukosta puolustusvoimille arvoa antavina maina: Viro ja Suomi. Kolme muuta maata ei pidä ainakaan toistaiseksi asiaa yhtä tärkeänä. Maantiede, maantiede niin ..

Historiallinen vertaus kärjistettynä on 1930-luku ennen toista maailmansotaa. Yleinen käsitys muissa kuin diktatuurivaltioissa (Venäjä, Italia, Saksa) oli siihen aikaan, että ei sotaa kuitenkaan tule. Rahaa tarvittiin aina enemmän muihin tarkoituksiin.
 
Viimeksi muokattu:
Ei Virossa ole pakollinen asevelvollisuus. Esim naisen molemmt veljet ovat käyneet Sisekaitseakadeemia (siellä koulutetaan poliiseja, tullareita, palokuntaa, rajavartioita) joten heidän ei tarvinnnut läpäistä asevelvollisuus. Toinen on poliisissa ja toinen tullissa.
 
Back
Top