Siunattu netti. Amerikkalaiset tiesivät mitä tekivät, kun lanseerasivat netin.
Autovero poistuu?
- Viestiketjun aloittaja yrjö
- Aloitus PVM
Siunattu netti. Amerikkalaiset tiesivät mitä tekivät, kun lanseerasivat netin.
ajs178
Respected Leader
palaan vielä spekuloimaan, mille tasolle uusien autojen hinnat asettuisivat, jos autovero olisi poistettu. Tein vertailun Audi.de ja Audi.fi -sivujen konfiguraattorin kanssa ja varustelin täysin 1:1 samanlaiset paremman luokan Audi A6 -autot. Laitoin aika runsaasti lisävarusteita, mutta siten, että molemmissa täsmälleen samat varusteet ja moottori. Lopuksi otin huomioon, että Saksassa ALV on 19% ja Suomessa 24%, joten muunsin Saksan hinnan Suomen alv-kantaan.
Yllätys oli suuri, kun loppuhinnat olivat muutaman satasen päässä toisistaan n. 69 000 €. Toki on muistettava, että Saksassa ei kukaan maksa uudesta autosta ovh-hintaa, vaan tinkivaraa on 5-10% toisin kuin Suomessa. Mutta silti taitaa olla utopiaa, että Suomessa hinnat oikeasti laskisivat autoveron osuutta vastaavan euromäärän, vaan tehdas kompensoisi nostamalla verottomia hintoja Suomeen vietäville autoille
Yllätys oli suuri, kun loppuhinnat olivat muutaman satasen päässä toisistaan n. 69 000 €. Toki on muistettava, että Saksassa ei kukaan maksa uudesta autosta ovh-hintaa, vaan tinkivaraa on 5-10% toisin kuin Suomessa. Mutta silti taitaa olla utopiaa, että Suomessa hinnat oikeasti laskisivat autoveron osuutta vastaavan euromäärän, vaan tehdas kompensoisi nostamalla verottomia hintoja Suomeen vietäville autoille
ajs178
Respected Leader
kyseessä oli vasta selvitys, ei edes ehdotus, jota olisi voitu muuttaa lausuntokierroksen seurauksena. En ymmärrä, miksi se piti kokonaan keskeyttää. Kuitenkin ensimmäinen vakava yritys murtaa Suomen "tilapäinen" autovero, joka asetettiin 1950-luvulla tiestön kunnossapidon varmistamiseksi (kuulostaako perustelu tutulta!)
Mitenkähän on varaa sitten ostaa se uusi auto ja hyötyä veronalennuksesta kun töissä käynnistä pitää maksaa entistä enemmän. Kaikki eivät pysty hankkimaan 60 000 euron autoa, jotkut joutuvat tyytymään ihan tonnin autoihinkin ja halvempiinkin. Näille tämä uudistus merkitsee vain lisää kustannusta.
yrjö
Ylipäällikkö
^Niin no hanke peruttiin jos et huomannut. 60000 ja tonnin välillä on aika montakin käytettyä vaihtoehtoa. Se auto, minkä saa nyt tonnilla olisi veromuutoksen jälkeen sama kuin minkä Saksasta tai Ruotsista saa tonnilla.
Mikä tahansa kehityskulku johtaa autoilun käytön kustannusten nousuun riippumatta tästä tai tulevista muutoksista. Autoilu maksaa koska autoilun päästöjä on alennettava joten vanhalla autolla autoilu kallistuu enemmän. Koska sitä on ohjattava noin. Ohjaus on vielä mieto toimenpide. Moni iso eurooppalainen kaupunki on jo ilmoittanut kieltävänsä kokonaan tiettyjen autojen (esim. diesel-käyttöisten) käytön.
Korotusautomaatti on jo nyt: ajoneuvovero ja jos se pysyy, se nousee. Tuo esitys ei näihin fundamentteihin tehnyt mitään muutosta.
Maakuntataso ja yksityisten firmojen rahastus-mahdollisuus oli ainoa ja todella relevantti uusi aspekti. Ilman tuota kepulaista maakunta-himmeliä tuohon malliin se menee ja kuuluukin mennä, muuta vaihtoehtoa kun ei ole. 20-30 vanhoilla saastuttavilla autoilla ei varmasti saa tulevaisuudessa ajella valtion suosiollisella avustuksella (=eli todella alhaisilla käyttökuluilla).
Jos satasen tai kahden korotus tekee sen, että ei ole varaa vaihtaa toiseen autoon, ei siihen alun alkaenkaan ollut varaa. Ei maailma suomalaisen autoilijan satasen ympärillä pyöri.
Mikä tahansa kehityskulku johtaa autoilun käytön kustannusten nousuun riippumatta tästä tai tulevista muutoksista. Autoilu maksaa koska autoilun päästöjä on alennettava joten vanhalla autolla autoilu kallistuu enemmän. Koska sitä on ohjattava noin. Ohjaus on vielä mieto toimenpide. Moni iso eurooppalainen kaupunki on jo ilmoittanut kieltävänsä kokonaan tiettyjen autojen (esim. diesel-käyttöisten) käytön.
Korotusautomaatti on jo nyt: ajoneuvovero ja jos se pysyy, se nousee. Tuo esitys ei näihin fundamentteihin tehnyt mitään muutosta.
Maakuntataso ja yksityisten firmojen rahastus-mahdollisuus oli ainoa ja todella relevantti uusi aspekti. Ilman tuota kepulaista maakunta-himmeliä tuohon malliin se menee ja kuuluukin mennä, muuta vaihtoehtoa kun ei ole. 20-30 vanhoilla saastuttavilla autoilla ei varmasti saa tulevaisuudessa ajella valtion suosiollisella avustuksella (=eli todella alhaisilla käyttökuluilla).
Jos satasen tai kahden korotus tekee sen, että ei ole varaa vaihtaa toiseen autoon, ei siihen alun alkaenkaan ollut varaa. Ei maailma suomalaisen autoilijan satasen ympärillä pyöri.
fulcrum
Greatest Leader
"Valtion suosiollisella avustuksella"? Avaatko hiukan ajatusmaailmaasi.
yrjö
Ylipäällikkö
Autoilu vanhalla ja isopäästöisellä autolla on suhteellisesti liian halpaa. Suhteellisesti. Vanhan auton hankinnassa autoveron osuus on käytännössä olematon joten niitä koskee käytännössä vain nykyiset polttoaine- ja ajoneuvoverot. Ajoneuvoveron päästön mukaiset porrastukset ovat laimeita, ylinkin lisäosa eniten saastuttavasta autosta on vain 617 euroa perusosan (36,50) päälle ja tällöin co2-arvo on nelisensataa! Noin iso co2-arvo on todella harvinainen joten määrä on todellisuudessa alhaisempi. 653 euroa käyttömaksua noista päästöistä on ihan väärin kun määrän tulisi olla tuplat tai jopa sitäkin hiukan korkeampi ja hiljalleen korottuva. Meillä on juuri nyt malli, jossa vähimmin kustannuksin nimenomaan pienituloinen voi ajalla edullisesti ja malli rankaisee kalliita ympäristöystävällisiä autoja. Autokanta on sen mukainen: vanha ja paljon päästävä. Ei toimi näin.
Lainaus raportista:
"Ympäristön ja ilmaston näkökulmasta tarkasteltuna liikenne Suomessa tuotti vuonna 2015 noin 11 miljoonaa tonnia kasvihuonepäästöjä, joiden osuus kaikista päästöistä oli noin 20 prosenttia ja ei-päästökauppasektorin päästöistä noin 40 prosenttia. Yli 90 prosenttia liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä syntyi tieliikenteessä. Suomen hallitus hyväksyi 24.11.2016 kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030. Strategiassa linjataan konkreettisia toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa toisaalta hallitusohjelmassa sekä myös Euroopan unionissa yhdessä sovitut energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 mennessä.
Euroopan unionissa sovitut ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet ohjaavat erittäin voimakkaasti Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan valmistelua sekä toimeenpanoa. EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteinen kansallinen panos perustuu Eurooppa-neuvoston vuoden 2014 päätökselle vähentää kasvihuonekaasupäästöjä EU:n sisäisesti vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komissio antoi kesällä 2016 päästövähennysvelvoitteita koskevan nk. taakanjakopäätöksen. Päätöksen kattamien keskeisimpien sektoreiden joukossa on myös liikenne. Liikennesektori vastaa melkein puolesta taakanjakosektorin kaikista päästöistä ja on sen perusteella tärkeässä roolissa vähennystavoitteiden saavuttamisen kannalta. Liikennesektorin päästövähennysmahdollisuuksia on selvitetty viime vuosina perusteellisesti useissa tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu sekä päästövähennyspotentiaalia että eri toimien kustannuksia ja muita vaikutuksia. Päästövähennystoimet voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: liikennejärjestelmätason muutokset, ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen sekä uusiutuvien polttoaineiden lisääntynyt käyttö. Liikenteellä on keskeinen merkitys Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, sillä liikenne tuottaa Suomessa noin 40 prosenttia taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenteen rooli päästöjen vähentämisessä tulee korostumaan myös sen vuoksi, että muilla sektoreilla (esim. maataloudessa) päästöjen vähentäminen on vielä vaikeampaa kuin liikennesektorilla. Siksi liikennesektorilla varaudutaan päästöjen vähentämiseen jopa noin 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Suomen kasvihuonekaasupäästöjä tulisi koko taakanjakosektorilla alentaa vuoteen 2030 mennessä noin 6 miljoonaa tonnia nykyisten toimenpiteiden lisäksi. Liikenteen osuus tästä olisi lähes 4 miljoonaa tonnia. Liikenteen päästö- vähennystoimenpiteet kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen, jossa päästövähennyspotentiaali on suurin."
Sähköauto tai hybridi maksaa paljon ostettaessa mutta päästää vähemmän kuin vanhat autot ja on käytöltään vain marginaalisesti halvempaa eli ajoneuvoveron eron verran. Jos on rahaa verotettuun hybridiin jonka hinta huitelee kymppitonneissa satanen tai pari sinne tai tänne käyttömaksueroa ei ohjaa käytännössä mitään. Eli auton hankkija voi periaatteessa valita mitä tahansa muunkin vaihtoehdon esim. hybriditeknologian sijaan ottamatta tappiota valinnastaan juurikaan. Tästä tulee vähäinen ohjaus (autovero ohjaa pois sähköautosta ja hybridistä, koska sen autoveroton hinta on kallis) ja toisaalta kannustinten puute. Sen todistaa alhainen osuus autokannasta hybridejä ja sähköautoja. Autovero ohjaa väärin koska siinä veronmuodostuksen keskeisenä komponenttina on autoveroton hinta ja tämä on aivan väärin. Sen hoitaa jo ALV. Sähkö- ja hybriditeknologia on kalliimpi ostaa kuin esim. bensa-Opel tai muu auto missä on vanhaa teknologiaa ja hintaperusteinen autovero korostaa eroa entisestään. Nyt autovero tekee ympäristöystävällisestä autoilusta vain hyvin toimeentulevien huvia kun näiden autojen tulisi olla maksimaalisen määrän ulottuvilla ja todellisena vaihtoehtona. Autovero on tässä yksin esteenä.
Koska autoveron poisto alentaa ostokustannusta, tulee ohajuskeino säilyä jotenkin. Eli on pakko olla käyttömaksu kuitenkin. Tai sitten autoveron tulee muodostua yksin auton päästöarvosta, mutta ei mistään muusta. On sekin vaihtoehto. Silloin Daciaan tulee hintaa roimasti mutta Tesla, Bemari ja Mersu halpenee.
Niinpä nyt valtio käytännössä subventoi tonnin autolla autoilua. Tästä ei tarvii pitää, mutta noin se on.
Lainaus raportista:
"Ympäristön ja ilmaston näkökulmasta tarkasteltuna liikenne Suomessa tuotti vuonna 2015 noin 11 miljoonaa tonnia kasvihuonepäästöjä, joiden osuus kaikista päästöistä oli noin 20 prosenttia ja ei-päästökauppasektorin päästöistä noin 40 prosenttia. Yli 90 prosenttia liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä syntyi tieliikenteessä. Suomen hallitus hyväksyi 24.11.2016 kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030. Strategiassa linjataan konkreettisia toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa toisaalta hallitusohjelmassa sekä myös Euroopan unionissa yhdessä sovitut energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 mennessä.
Euroopan unionissa sovitut ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet ohjaavat erittäin voimakkaasti Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan valmistelua sekä toimeenpanoa. EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteinen kansallinen panos perustuu Eurooppa-neuvoston vuoden 2014 päätökselle vähentää kasvihuonekaasupäästöjä EU:n sisäisesti vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komissio antoi kesällä 2016 päästövähennysvelvoitteita koskevan nk. taakanjakopäätöksen. Päätöksen kattamien keskeisimpien sektoreiden joukossa on myös liikenne. Liikennesektori vastaa melkein puolesta taakanjakosektorin kaikista päästöistä ja on sen perusteella tärkeässä roolissa vähennystavoitteiden saavuttamisen kannalta. Liikennesektorin päästövähennysmahdollisuuksia on selvitetty viime vuosina perusteellisesti useissa tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu sekä päästövähennyspotentiaalia että eri toimien kustannuksia ja muita vaikutuksia. Päästövähennystoimet voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: liikennejärjestelmätason muutokset, ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen sekä uusiutuvien polttoaineiden lisääntynyt käyttö. Liikenteellä on keskeinen merkitys Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, sillä liikenne tuottaa Suomessa noin 40 prosenttia taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenteen rooli päästöjen vähentämisessä tulee korostumaan myös sen vuoksi, että muilla sektoreilla (esim. maataloudessa) päästöjen vähentäminen on vielä vaikeampaa kuin liikennesektorilla. Siksi liikennesektorilla varaudutaan päästöjen vähentämiseen jopa noin 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Suomen kasvihuonekaasupäästöjä tulisi koko taakanjakosektorilla alentaa vuoteen 2030 mennessä noin 6 miljoonaa tonnia nykyisten toimenpiteiden lisäksi. Liikenteen osuus tästä olisi lähes 4 miljoonaa tonnia. Liikenteen päästö- vähennystoimenpiteet kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen, jossa päästövähennyspotentiaali on suurin."
Sähköauto tai hybridi maksaa paljon ostettaessa mutta päästää vähemmän kuin vanhat autot ja on käytöltään vain marginaalisesti halvempaa eli ajoneuvoveron eron verran. Jos on rahaa verotettuun hybridiin jonka hinta huitelee kymppitonneissa satanen tai pari sinne tai tänne käyttömaksueroa ei ohjaa käytännössä mitään. Eli auton hankkija voi periaatteessa valita mitä tahansa muunkin vaihtoehdon esim. hybriditeknologian sijaan ottamatta tappiota valinnastaan juurikaan. Tästä tulee vähäinen ohjaus (autovero ohjaa pois sähköautosta ja hybridistä, koska sen autoveroton hinta on kallis) ja toisaalta kannustinten puute. Sen todistaa alhainen osuus autokannasta hybridejä ja sähköautoja. Autovero ohjaa väärin koska siinä veronmuodostuksen keskeisenä komponenttina on autoveroton hinta ja tämä on aivan väärin. Sen hoitaa jo ALV. Sähkö- ja hybriditeknologia on kalliimpi ostaa kuin esim. bensa-Opel tai muu auto missä on vanhaa teknologiaa ja hintaperusteinen autovero korostaa eroa entisestään. Nyt autovero tekee ympäristöystävällisestä autoilusta vain hyvin toimeentulevien huvia kun näiden autojen tulisi olla maksimaalisen määrän ulottuvilla ja todellisena vaihtoehtona. Autovero on tässä yksin esteenä.
Koska autoveron poisto alentaa ostokustannusta, tulee ohajuskeino säilyä jotenkin. Eli on pakko olla käyttömaksu kuitenkin. Tai sitten autoveron tulee muodostua yksin auton päästöarvosta, mutta ei mistään muusta. On sekin vaihtoehto. Silloin Daciaan tulee hintaa roimasti mutta Tesla, Bemari ja Mersu halpenee.
Niinpä nyt valtio käytännössä subventoi tonnin autolla autoilua. Tästä ei tarvii pitää, mutta noin se on.
Viimeksi muokattu:
skärdis
Greatest Leader
Erinomaista tekstiä! Se on juurikin noin, mutta kansan syvät rivit eivät tuota joko ymmärrä tai halua tunnustaa.
Ilmastosopimuksen myötä halpoihin bensarosvoihin on pakko puuttua. Saapa nähdä millainen itku ja hammastenkiristys siitäkin alkaa.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Eikä pelkästään suhteellisesti, vaan myös absoluuttisesti. On se vaan pirullista, kun autoilu on halpaa.
Tankin täytin (60 litraa) ja melkein 30 euroa maksoin bensa-asemalla. Aika usein saakin täyttää, kun kaupunkiajossa lorahtaa menovettä 20 litraa sadalla. Voisihan sen laskeakin: ajoa 5 000 km/v. toimistoon ja takaisin, kuluu 1 000 litraa löpöä, ja asemalla täytyy käydä noin 17 kertaa vuodessa. Hiilidioksidijalanjälki on kuin isokenkäisellä. Suomessa pitäisi kiristää polttoaineveroa, että ilmastotavoitteet saavutetaan.
Katsastus maksaa runsaat 100 euroa vuosi, samoin liikennevakuutus. Huoltoon kuluu useimmiten 400 euroa kerran vuodessa. Yhteensä: 500 + 100 + 100 + 400 = 1 100 euroa. On se vaan yhtä verohelvettiä tai -paratiisia tuo autoilijan elämä.
rukkaskikka
Majuri
Vuonna 2015:
Autovero 884,1
Ajoneuvovero 930,0
Polttoainevero tieliikenteessä kulutetun polttoaineen osalta 2 785,1
Polttoaineiden alv 1 283,2
Alv uusista ajoneuvoista 724,4
Alv ajoneuvojen osista sekä huolto- ja korjaustöistä 773,4
Vero liikenne- ja autovakuutusmaksuista 386,8
Tuosta 8 miljardista 3,168 miljardia on arvonlisäveroa (tai vast.). Alv:tä peritään, kun halutaan verottaa kulutusta eikä työtä. Koska suomalaiset tykkää kuluttaa rahansa tieliikenteeseen, päädytään noihin lukuihin. Ei kai alv:ssa ole periaatetta, että veron tuotto pitäisi palauttaa samaan kohteeseen, josta se on peritty.
Polttoainevero on haittavero/ympäristövero, jolla pelastetaan maailma (tai jotain). Suomen polttoaineen hinnat ovat normaalia länsieurooppalaista tasoa, mm. Ruotsissa, Tanskassa, Italiassa ja Hollannissa bensa on kalliimpaa.
http://www.globalpetrolprices.com/gasoline_prices/Europe/
Ajoneuvoveroa peritään muuallakin tietullien yms. muodossa. Saksan autobahneillekin on suunnitteilla 130 euron kausikortti.
http://www.politico.eu/article/tolls-are-coming-to-germanys-autobahns/
Suomalaiseksi erikoisuudeksi jää siten autovero, joka on 11% 8 miljardista.
Vähäpäästöisten autojen suosimisessa polttoainevero on jo olemassa. Uusissa autoissa on taas Volkkarin huijauskoodi ja PSA:n (Peugeot, Citroen, DS) mittaus, jossa on päädytty tulokseen, että todellinen kulutus on jotain 30-60% korkeampi kuin virallinen testi antaa ymmärtää.
https://www.transportenvironment.or...data-30-peugeot-citroën-and-ds-cars-published
Aika moni joka asuu kaupungissa ajaa lyhyitä matkoja pelkästään laiskuuttaan. Kaupunkioloissa, alle 10km matka, voisi hyvin kulkea polkupyörällä jos tarkoitus on vain siirtää itsensä paikasta A paikkaan B. Eri asia sitten jos pitää tavaraa kuljetella, silloin auto on välttämätön lyhyilläkin matkoilla.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Noinkin. Nuorena hiihdin itsekin kouluun kesät talvet. Rullasuksilla näkyvät lykkivän nykyäänkin. Ja dementikot painelevat pelkät porkat käsissään. Kesät, talvet.
Jotkut asuvat kauempana keskustasta, kun vuokrat tai asunnot ovat siellä edullisemmat. Mutta ajomatkaa kertyy sitten työpaikalle. Tai vievät lapset tarhaan, kouluun, harrastuksiin.
Mutta näkyy polkupyöräilijöitäkin. Tai ainakin yhden nuoren neidon muistan. Polki sellaisella Jopon näköisellä mankelilla aamuisin töihin. Ei ole näkynyt enää. Onkohan jäänyt auton alle? Satunnaisia polkupyöräiljöitä näkyy, mutta moottoritiet, liikenneympyrät ja kaupungin pääteiden 80 km/h nopeusrajoitus karsivat hitaan liikenteen pois. Ja tekniikan kehitys: aamulehdenjakajia oli 15 vuotta sitten pyörineen risteyksissä ja liikennevaloissa, mutta sekin ammattikunta on kadonnut tablettien myötä.
Juurikin näin, siksi tuossa Bernerin mallissa autoilun kustannukset kokonaisuudessaan tuskin olisivat tulleet edullisemmaksi kenellekään.
Tosiaan väitän, että suurin osa tuosta autoveron poiston vaikutuksesta hintoihin olisi valunut suoraan autotehtaiden ja autokauppiaiden taskuun varsinaisten kuluttajahintojen laskiessa varsin marginaalisesti.
Sitten meillä olisi vaan ollut ehkä 5-10 % halvempien uusien autojen hintojen lisäksi huomattavasti korkeammat autojen käyttökustannukset jatkuvasti kohoavien tienkäyttömaksujen muodossa.
Näiden tietojen valossa ei ole mikään ihme, että kyseinen malli ei oikein saanut kannatusta...
skärdis
Greatest Leader
Ei olisi käynyt noin. Riittää kun katsoo mitä uudet autot maksavat autoverottomissa naapureissa Virossa tai Tukholmassa. Jos suomalaisessa lasipalatseissa olisi nostettu hintoja, niin autot olisi haettu muualta.
Kalliit käyttömaksut (tai vast.) tulevat meille joka tapauksessa nopeaa tahtia. Liikenneverkon korjausvelkaan tullaan keräämään miljardit liikenteeltä ja pian ryhdytään ilmastosopimuksen mukaisesti päästötalkoisiin, joissa pitää liikenteen CO2-päästöjä pudottaa 40 %:a. Sieltä tulee satoja euroja maksettavaa per auto per vuosi.
Pian meillä on reilusti kalliimmat käyttöverot ja autovero!
Monet eivät tuota joko ymmärrä tai halua tunnustaa. Monilla tuntuu olevan olevan pahaa likinäköä, kun pystyvät arvioimaan tilannetta vain seuraavaan palkkapäivään, jos siihenkään.
Edit: Jo nyt bensarosvona tunnetun mannelavettini (Volvo V70 ´97) ajoneuvovero on noussut 80 eurosta yli 300 euroon ihan muutamassa vuodessa. En usko, että 500 euroa tulee parin vuoden kuluttua riittämään...
Vaimon hybrideissä on verotus ollut paljon maltillisempaa ja nyt on Tesla Model 3:n varaus sisässä. Saavat aivan vapaasti sitten nostaa bensan hintaa.
Vähäosaisilla vaan ei ole tällaista valinnanvapautta. Ajan Vermo-Volvolla vain siksi, että olen kiintinyt siihen ja viehättää siinä kiinni oleva vain 500 euron rahamäärä.
yrjö
Ylipäällikkö
Enintään jos vertaa täysin uutta autoa minkä itse tilaa eikä saa alennusta penniäkään.
Asia on helppo todeta: katsoo vaan paljonko autot maksaa autoscout24 tai mobilessa. Se on todellinen markkina. Hyvin pitkälti saman ne maksaa kuin Suomen autoveroton hinta, melkein aina vähemmän (koska onhan ALV myös vähemmän).
Otetaan muutama esimerkki ihan uusista automalleista:
BMW 330e (hybridi)
Suomi, halvin ajamaton 49800 (autoveron osuus n 2500-3500 varustetasosta riippuen)
https://www.nettiauto.com/bmw/330?id_fuel_type=5
Saksa, halvin ajamaton 38900 (eli merkittävästi vähemmän kuin autoveron osuus, joten tässä autossa ainakin halpa Suomi-hinta on legendaa)
https://www.autoscout24.com/results...rtype=kw&atype=C&ustate=N,U&sort=price&desc=0
Alfa Romeo Giulia Super 200 hp bensa
Suomi, halvin 44901 (vero n. 9ke)
https://www.nettiauto.com/alfa-romeo/giulia
Saksa, halvin 31217
https://www.autoscout24.com/results...rtype=kw&atype=C&ustate=N,U&sort=price&desc=0
MB 220d W213 (uusi koppa)
Suomi, halvin 53900 (ajettu, uusi melko samoissa)
https://www.nettiauto.com/mercedes-benz/e?id_car_type=2&id_fuel_type=2&yfrom=2016
Saksa, halvin 36580 (nagelneu)
https://www.autoscout24.com/results...rtype=kw&atype=C&ustate=N,U&sort=price&desc=0
Volkkari Golf 2017, 1,2 tfsi
Suomi, halvin ajamaton 20096
https://www.nettiauto.com/volkswagen/golf?yfrom=2017
Saksa, halvin ajamaton 13580
https://www.autoscout24.com/results...rtype=kw&atype=C&ustate=N,U&sort=price&desc=0
Asia on helppo todeta: katsoo vaan paljonko autot maksaa autoscout24 tai mobilessa. Se on todellinen markkina. Hyvin pitkälti saman ne maksaa kuin Suomen autoveroton hinta, melkein aina vähemmän (koska onhan ALV myös vähemmän).
Otetaan muutama esimerkki ihan uusista automalleista:
BMW 330e (hybridi)
Suomi, halvin ajamaton 49800 (autoveron osuus n 2500-3500 varustetasosta riippuen)
https://www.nettiauto.com/bmw/330?id_fuel_type=5
Saksa, halvin ajamaton 38900 (eli merkittävästi vähemmän kuin autoveron osuus, joten tässä autossa ainakin halpa Suomi-hinta on legendaa)
https://www.autoscout24.com/results...rtype=kw&atype=C&ustate=N,U&sort=price&desc=0
Alfa Romeo Giulia Super 200 hp bensa
Suomi, halvin 44901 (vero n. 9ke)
https://www.nettiauto.com/alfa-romeo/giulia
Saksa, halvin 31217
https://www.autoscout24.com/results...rtype=kw&atype=C&ustate=N,U&sort=price&desc=0
MB 220d W213 (uusi koppa)
Suomi, halvin 53900 (ajettu, uusi melko samoissa)
https://www.nettiauto.com/mercedes-benz/e?id_car_type=2&id_fuel_type=2&yfrom=2016
Saksa, halvin 36580 (nagelneu)
https://www.autoscout24.com/results...rtype=kw&atype=C&ustate=N,U&sort=price&desc=0
Volkkari Golf 2017, 1,2 tfsi
Suomi, halvin ajamaton 20096
https://www.nettiauto.com/volkswagen/golf?yfrom=2017
Saksa, halvin ajamaton 13580
https://www.autoscout24.com/results...rtype=kw&atype=C&ustate=N,U&sort=price&desc=0
ResAu
Kersantti
Silläkö se maailma pelastuu ja jäätiköt lakkaavat sulamasta?
Kun suomalainen maksaa isojen verojen sijaan helvetin kalliita "käyttömaksuja?"
skärdis
Greatest Leader
En minä tiedä, mutta siihen Suomen tasavalta on sitoutunut.
Nenialas Idook
Kapteeni
Autokaupassa on kuitenkin sellainen homma, että niitä on aika pitkälti ruukattu rahoittaa vanhalla kumijalalla sekä erilaisilla rahoitusjärjestelyillä.
Uusien ajoneuvojen ALV-systeemissä on myös omat kiemuransa, EU:n sisällä ALV maksetaan aina rekisteröintimaahan eikä kauppiaalla välttämättä aina riitä luotto laittaa yksityisasiakkaan kuittia MwSt 0% ja luottaa siihen, että kyllä se ulkkis lähettää proopuskat verottajaa varten. Ostajalla pitää siis olla fyffet myös toista ALV:ta varten myyntimaasta palautuksia odotellessa ja aikaa hoitaa ylimääräinen paperityö. Joo, kyllähän tähänkin löytyisi välikätenä toimiva yritys, mutta se edelleen muuttaa hintatason joksikin muuksi kuin hinta (hinta DE - MwSt + ALV + kuljetus).