Autovero poistuu?

[Kapiainen]

Minusta raippavero on jo olemassa ja vero-ohjaus on riittävä. Tällä hetkellä kiikastaa lähinnä tarjolla olevien mallien vähäinen määrä, volyymin rajallisuus ja perinneautovalmistajien ja öljy-yhtiöiden sekä tiettyjen medioiden pelottelukampanja. Näistä päästään eroon 20-luvun puoliväliin mennessä.

Joo, olen samaa mieltä että jo nykyinen autovero+ajoneuvovero+käyttövoimavero on hyvinkin riittävä ja selkeästi ohjaava veroraippa.
Kun olen tätä asiaa (autoilun verotus) mielenkiinnolla seuraillut, niin mielikuvani on se että seuraava hallitus kuitenkin saattaa hyvinkin koventaa raippaa entisestään. On merkkejä että vähäpäästöisiä haluttaisiin suosia nykyistäkin enemmän, paljon päästäviä ruoskia nykyistä kovemmin JA "paljon päästävän" rajaa siinä ohessa laskea.
No, kesään mennessähän tuo nähdään kun uusi hallitus astuu toimeensa ja esittelee hallitusohjelmansa.
Siitä kuitenkin vaikuttaa nyt olevan kaikkien merkittävien ja vähemmän merkittävien puolueiden kesken yhteisymmärrys että autoilun verotus on uudistettava ja sen myötä autovero uudistuu merkittävästi.

 

[Sardaukar]

En ota tätä asiaa henkilökohtaisesti . Jos patterisähkärit eivät pärjää, jokin toinen teknologia ottaa sen paikan. Siitä olen vakuuttunut, että tulevaisuuden voimalinja tulee toimimaan sähköllä. Se on lyönyt jo itsensä läpi raiteilla ja vesillä (diesel-sähkö). Ja pian se on yleisin voimanlähde myös kumipyörillä. Tehdäänkö sähkö kulkineessa vai otetaanko se akusta, jää nähtäväksi. Veikkaan viimemainittua.

Polttomoottoria on jo nyt tekohengitetty katalysaattorilla, polttoaineen sekventiaalisella ruiskutuksella, turbolla (nyk. tällä on myös ekoaspekti, koska koneet pieniä), muuttuvilla venttiilinajoituksilla, polttoaineen suorasuihkutuksella, sähköisellä kaasuläpällä / vaihtuvalla venttiilinnostolla, kusihuuhtelulla (diesel), ...

Toisin sanoen, polttiksien konsepti menee jatkuvasti monimutkaisempaan suuntaan ja kulut kasvavat tältäkin osin mitä enemmän päästörajoituksia lyödään niskaan.

Sähkömoottori sen sijaan on edelleen, loppupeleissä helvetin yksinkertainen kiikutin. Toimii lisäksi pirun hyvällä hyötysuhteella.

Uskaltaisin väittää, että polttisten kuolinvoitelu on jo annettu. Kestää 10 vuotta ja Suomessa myydään sähkökäyttöisiä (ml hybridit) enemmän kuin polttomoottoriautoja.

Tarkoitin kommentillani yleismaailmallisesti. Eli Kiina, Venäjä, Intia ja öljyntuottajamaat. Siinä ei Suomen panos paljoa paina, hyvänä lisänä se silti on.

 

[elso]

Tarkoitin kommentillani yleismaailmallisesti. Eli Kiina, Venäjä, Intia ja öljyntuottajamaat. Siinä ei Suomen panos paljoa paina, hyvänä lisänä se silti on.

Se nyt on satavarma, että Venäjälle ilmastonmuutos on USA:n salajuoni tai jotain vastaavaa. Myyvät öljyä niin kauan kuin käy kaupaksi.

Kiina sen sijaan on aika kova tekijä akkupuolella, ja aivan varmasti tulevat ottamaan edistysaskelia sähköautojen yleistymisen suhteen. Teslan kolmannen tehtaan (Gigafactory 3) rakentaminenkin aloitettiin siellä tammikuun alkupuolella.

Muiden isojen öljyntuottajamaiden aatokset koskien sähköautoilua on helppo arvata.

 

[PM]

Toisaalta, 4000eur latauspaikasta on myös sijoitus. Jos asunto maksaa useita satoja tuhansia niin pitäisi olla varaa parantaa myös asunnon varustelua ja taloyhtiön arvostusta

Onko tuollainen 4000eur yläkanttiin heitetty hinta vai selviääkö useimmiten halvemmalla?

Näistä tulee etäisesti mieleen ajat jolloin vastustettiin taloyhtiöiden sisäverkon remontteja. Muutamissa taloyhtiöissä onnistuivat sabotoimaan uudistuksia vuosikymmenen ellei enemmän vaikka ne olivat siihen aikaan katsottuna konkreettisia parannuksia. Toki nyt jälkikäteen voi ajatella että "kuka tv:tä enää katsoo" ja laajakaistat saa mobiiliteitsekin. Ehkä ne mummot oli oikeassa.

300euron kotterot.. minä arvostan niitä jotka ajavat pakosti tai vapaaehtoisesti muutaman satasen romuilla. Auto kun on rahallisesti paska sijoitus.

Oman uuden fossiilisauruksenikin ostin koska ehkä näitä ei enää kohta saa ja mökille metsiin on päästävä. Väliinputoajia tulee olemaan, tämä ukko ainakin. Ja niitä jotka joutuvat huomaamaan että paskasta sijoituksesta voi tulla vieläkin paskempi jos valtiovalta niin päättää.

Se lienee pikemminkin alakanttiin ja toteutunut kustannus on saattanut olla (jos hanke toteutettu) huomattavasti korkeampikin. Kaikkia kuluja ei ole edes huomioitu. Tuossa opinnäytetyön keississä noin kolmasosa kustannuksesta on pelkkää latauslaitetta. Latauslaite on melko monimutkainen sähköinen laite ja sillä on joku elinikä. Latauspisteet asennettiin myös parkkihalliin lyhyelle kaapeloinnilla sähkökeskuksesta ja matka keskuksesta keskijännitemuuntajalle oli lyhyt (vaikuttaa liittymän hinnoitteluun). Jos latauspaikat joudutaan asentamaan parkkipaikalle, kustannukset nousevat kaapeloinnin ja kaivamisen takia.

Vertailun vuoksi: 4000 € summalla ostaisi polttoaineen n. 52 tkm ajolle (1.4 €/l, 5.5 l/100km).

 

[Huhta]

Onko olemassa todellista tutkimustietoa plug-in-hybridien todellisista ympäristövaikutuksista?

En muuten epäilisi, mutta kun noissa kahdennetaan olennaisia komponentteja. Jotkut taas ostavat niitä pelkästään veroteknisistä syistä.

Hybridin ostamalla säästää 14 000 euroa, vaikka ajaisi pelkästään fossiilisilla polttoaineilla...

Yli 67 000 euron edustusfarmari maksaa liki täsmälleen kaksi kertaa Suomessa myydyn uuden auton keskihinnan verran. Kiinnostavan Volvosta tekee se, että hintaansa nähden se on oikeastaan edullinen, sillä hybridin pikkupäästöjen vuoksi auto kuuluu todella matalaan veroluokkaan. Volvon farmarimalliston toiseksi tehokkain, vain bensalla kulkeva V90 T6 maksaa lähes 82 000 euroa. Verojen osuus hinnasta on 24 500 euroa. T8:n hinnassa veroja on vain 2 700 euroa. Lopputuloksena lippulaivamallin hinta on yli 14 000 euroa halvempi kuin malliston kakkosen.

https://www.hs.fi/autot/art-2000005994946.html

 

[Rannari]

Onko olemassa todellista tutkimustietoa plug-in-hybridien todellisista ympäristövaikutuksista?

En muuten epäilisi, mutta kun noissa kahdennetaan olennaisia komponentteja. Jotkut taas ostavat niitä pelkästään veroteknisistä syistä.

Hybridin ostamalla säästää 14 000 euroa, vaikka ajaisi pelkästään fossiilisilla polttoaineilla...



https://www.hs.fi/autot/art-2000005994946.html

Tuossa kohdin on jäänyt ammottava aukko pykäliin. Kyllä joku vielä keksii muuttaa pykäliä valvoa vaikka katsastusten yhteydessä millä sitä on tullut ajettua ja määrätä auton omistajalle jälkivero.

 

[Rannari]

Se lienee pikemminkin alakanttiin ja toteutunut kustannus on saattanut olla (jos hanke toteutettu) huomattavasti korkeampikin. Kaikkia kuluja ei ole edes huomioitu. Tuossa opinnäytetyön keississä noin kolmasosa kustannuksesta on pelkkää latauslaitetta. Latauslaite on melko monimutkainen sähköinen laite ja sillä on joku elinikä. Latauspisteet asennettiin myös parkkihalliin lyhyelle kaapeloinnilla sähkökeskuksesta ja matka keskuksesta keskijännitemuuntajalle oli lyhyt (vaikuttaa liittymän hinnoitteluun). Jos latauspaikat joudutaan asentamaan parkkipaikalle, kustannukset nousevat kaapeloinnin ja kaivamisen takia.

Vertailun vuoksi: 4000 € summalla ostaisi polttoaineen n. 52 tkm ajolle (1.4 €/l, 5.5 l/100km).

Vanhoissa yhtiöissä voi niiden latauspisteiden lisäksi tulla vastaan vaikka mitä muutoksia. Kun kasvatetaan pääsulaketta ja uusitaan pääkeskus sekä vedetään asfaltoiduille alueille kymmeniä tai jopa satoja metrejä kaapelia niin hintalappuakin alkaa muodostua. Useiden kymmenien tuhansien eurojen remontti joka tapauksessa. Eikä tuollaiseen ole varauduttu kovinkaan monen yhtiön kymmenvuotissuunnitelmassa. Siksi tuosta on määrättävä lailla jos asioiden halutaan etenevän.

 

[elso]

Vanhoissa yhtiöissä voi niiden latauspisteiden lisäksi tulla vastaan vaikka mitä muutoksia. Kun kasvatetaan pääsulaketta ja uusitaan pääkeskus sekä vedetään asfaltoiduille alueille kymmeniä tai jopa satoja metrejä kaapelia niin hintalappuakin alkaa muodostua. Useiden kymmenien tuhansien eurojen remontti joka tapauksessa. Eikä tuollaiseen ole varauduttu kovinkaan monen yhtiön kymmenvuotissuunnitelmassa. Siksi tuosta on määrättävä lailla jos asioiden halutaan etenevän.

Kai nyt 2-4 kW maksimiteho riittää alkuun pääsemisessä ettei tarvi alkaa johtoja uusimaan ja kasvattamaan pääsulakkeita? Eli se teho, mitä niistä lämmitystolpista on ennenkin saatu.

 

[hansai]

Kai nyt 2-4 kW maksimiteho riittää alkuun pääsemisessä ettei tarvi alkaa johtoja uusimaan ja kasvattamaan pääsulakkeita? Eli se teho, mitä niistä lämmitystolpista on ennenkin saatu.

http://www.sahkoala.fi/koti/sahkoautot/fi_FI/sahkoautojen_lataustavat/


Sähköautojen yleistyminen tuo haasteita
Kerrostaloyhtiöissä ja suurilla parkkipaikoilla ongelmaksi tulevat suuret lataustehot, jos yhtäaikaisia latauksia on paljon. Tällöin autoja pitää ladata vuorotellen tai pienemmillä tehoilla, sillä mikään liittymä ei pysty tarjoamaan kymmenille tai sadoille autoille yhtäaikaisesti kymmenien kilowattien tehoa. Voikin olla, että parkkipaikoilla voi tulevaisuudessa lisämaksusta ostaa autolleen nopeamman latauksen.

Skanska sai 2012 valmiiksi Espooseen erityisen energiatehokkaan kerrostaloyhtiön, Adjutantin, jonka parkkitiloihin rakennettiin latausasemat neljälle sähköautolle. Nämä asemat ovat tavallisia 16 ampeerin latauspisteitä, mutta niiden sähkönkulutusta mitataan erikseen. Näin auton lataukseen käytettävä sähkö voidaan laskuttaa käyttäjältään. Latausasemilla ei ole erillistä kuormanhallintaa, mutta jos autoja olisi enemmän, pitäisi latausta varten rakentaa erillinen järjestelmä.

http://www.sahkoala.fi/koti/sahkoautot/fi_FI/Riittavasti_virtaa_sahkoauton_lataukseen/

 

[krd]

Kai nyt 2-4 kW maksimiteho riittää alkuun pääsemisessä ettei tarvi alkaa johtoja uusimaan ja kasvattamaan pääsulakkeita? Eli se teho, mitä niistä lämmitystolpista on ennenkin saatu.

Kellokytkinalueilla mitoitus taitaa olla kyllä alle 2kw/paikka. Muistelen jostain kuulleeni luvun, joka on tuota alhaisempi, noin kymmenen autopaikan alueella jotain 1,5kw ja 100-paikkaisella 0,6kw. Tästä en kyllä ole varma, joten jos joku tietää nuo paremmin, korjannee. Perustuu siis siihen että kaikki eivät lataa yhtäaikaa. Silti, tuo riittää ensimmäisille autoille vallan mainiosti ja sitten kokemusten kertyessä osataan harkita tarvetta paremmin.

 

[elso]

http://www.sahkoala.fi/koti/sahkoautot/fi_FI/sahkoautojen_lataustavat/


Sähköautojen yleistyminen tuo haasteita
Kerrostaloyhtiöissä ja suurilla parkkipaikoilla ongelmaksi tulevat suuret lataustehot, jos yhtäaikaisia latauksia on paljon. Tällöin autoja pitää ladata vuorotellen tai pienemmillä tehoilla, sillä mikään liittymä ei pysty tarjoamaan kymmenille tai sadoille autoille yhtäaikaisesti kymmenien kilowattien tehoa. Voikin olla, että parkkipaikoilla voi tulevaisuudessa lisämaksusta ostaa autolleen nopeamman latauksen.

Skanska sai 2012 valmiiksi Espooseen erityisen energiatehokkaan kerrostaloyhtiön, Adjutantin, jonka parkkitiloihin rakennettiin latausasemat neljälle sähköautolle. Nämä asemat ovat tavallisia 16 ampeerin latauspisteitä, mutta niiden sähkönkulutusta mitataan erikseen. Näin auton lataukseen käytettävä sähkö voidaan laskuttaa käyttäjältään. Latausasemilla ei ole erillistä kuormanhallintaa, mutta jos autoja olisi enemmän, pitäisi latausta varten rakentaa erillinen järjestelmä.

http://www.sahkoala.fi/koti/sahkoautot/fi_FI/Riittavasti_virtaa_sahkoauton_lataukseen/

Niin. Totta kai kaikki menee uusiks, jos jokaiselle hoksnokalle pitää tarjota 10kW latausliittymä.

Kyseenalaistinkin sen tarpeen. Jos se auto seisoo työpäivän jälkeen tolpalla 14-15h niin vähempikin latausteho yleensä riittää.

 

[elso]

Kellokytkinalueilla mitoitus taitaa olla kyllä alle 2kw/paikka. Muistelen jostain kuulleeni luvun, joka on tuota alhaisempi, noin kymmenen autopaikan alueella jotain 1,5kw ja 100-paikkaisella 0,6kw. Tästä en kyllä ole varma, joten jos joku tietää nuo paremmin, korjannee. Perustuu siis siihen että kaikki eivät lataa yhtäaikaa. Silti, tuo riittää ensimmäisille autoille vallan mainiosti ja sitten kokemusten kertyessä osataan harkita tarvetta paremmin.

Tuo on mullekin uutta tietoa. Se on sit tuurista kiinni selviääkö pelkällä pääsulakkeen vaihdolla, vai tarvitaanko maahan paksumpaa piuhaa jos mennään esim 3,7 kW (16A) mitoituksella per tolppa.

 

[Rannari]

Kai nyt 2-4 kW maksimiteho riittää alkuun pääsemisessä ettei tarvi alkaa johtoja uusimaan ja kasvattamaan pääsulakkeita? Eli se teho, mitä niistä lämmitystolpista on ennenkin saatu.

Olen kahden rivitaloyhtiön hallituksessa ja toisessa niistä asiaa suunniteltiin kun haluttiin tietää varmaksi mitä tuleva muutos realistisesti aiheuttaa. Tuomio oli sen suuntainen että vanhan järjestelmän saattaminen asialliseen kuntoon edellyttää pääsulakkeen koon kasvattamista. Yhtiössä tehtiin hiljan lämmitysjärjestelmän muutos öljystä maalämpöön jolloin kaikki tehot oli jo otettu käyttöön. Pääsulaketta ei vanhassa keskuksessa pysty kasvattamaan joten tarvitaan uusi pääkeskus joka palvelisi suoraan p-alueen lämpötolppia. Vanha pääkeskus jäisi uuden pääkeskuksen alakeskukseksi ja hoitaisi kaikki olemassa olevat toiminnot. Lisäksi maakaapelit pitäisi uusia ja samoin tein tietysti myös tolppien rasiat. Mittaroinnin voisi hoitaa keskuksen päässä. Tolppapaikkoja yhtiöllä on 48kpl.

Osa ongelmaa on tietenkin se että vanhat värkit ovat huonossa kunnossa puolen vuosisadan käytön jälkeen. Luotettavuus olisi kuitenkin riittävä lämmityskäyttöön. Laajamittainen autojen latailu kuormittaisi suunnittelijan mukaan niin paljon että perusteellinen uusiminen olisi tarpeen. Ja tässä oli tosiaan kyse siitä että huomattava osa asukkaista alkaisi latailla yhtiön p-paikalla sähköautoja. Heti kärkeen ei noin mittavaa muutosta tarvita mutta 10-20 vuoden tähtäimellähän tässä kai liikutaankin.

 

[PSB 5500]

Niin. Totta kai kaikki menee uusiks, jos jokaiselle hoksnokalle pitää tarjota 10kW latausliittymä.

Kyseenalaistinkin sen tarpeen. Jos se auto seisoo työpäivän jälkeen tolpalla 14-15h niin vähempikin latausteho yleensä riittää.

Tuttu "Tesla-uskovainen" aiheesta jutellessa sanoi että se akun lataus hitaammin ei tarvitse hirvittävän paljoa virtaa, eli onnistuisi vaikka lämpötolpista hyvinkin tuossa 12-15 tunnin kuluessa. Nopea lataus vaatii taas enemmän virtaa ja isommat johdot ja sulakkeet. Tuota vaan mietin että miten silti esim lämpötolpat riittävät jossain taloyhtiöissä jos enempi E-autoja alkaa olla kun edes sisälämmitintä ei
saa pitää päällä? Toisaalta ehkä niiden edullisimpien vuokrataloyhtiöiden parkkiksia eivät ihan heti täytä hohtavat rivistöt uusia Tesloja, eli ehkä tämä ongelma ei ole kuitenkaan niin suuri ainakaan ihan pian?

 

[Rannari]

Tuttu "Tesla-uskovainen" aiheesta jutellessa sanoi että se akun lataus hitaammin ei tarvitse hirvittävän paljoa virtaa, eli onnistuisi vaikka lämpötolpista hyvinkin tuossa 12-15 tunnin kuluessa. Nopea lataus vaatii taas enemmän virtaa ja isommat johdot ja sulakkeet. Tuota vaan mietin että miten silti esim lämpötolpat riittävät jossain taloyhtiöissä jos enempi E-autoja alkaa olla kun edes sisälämmitintä ei
saa pitää päällä? Toisaalta ehkä niiden edullisimpien vuokrataloyhtiöiden parkkiksia eivät ihan heti täytä hohtavat rivistöt uusia Tesloja, eli ehkä tämä ongelma ei ole kuitenkaan niin suuri ainakaan ihan pian?

Tuossa tulee pohdittavaksi myös se kuinka monta yksittäistä väliaikaisratkaisua kannattaa rakentaa ennen kuin laitetaan koko yhtiön systeemit uusiksi. Arvaan etteivät ne yksittäistapaukset jotka maksavat useamman tonnin oman ruutunsa muutoksista ole kovin tyytyväisiä jos asennukset vaikka kolmen vuoden päästä käsketään purkaa ja alkaa kaivaa kuvetta vaikka parin tonnin edestä jotta yhtiön yhteishanke saadaan toteutettua.

 

[hansai]

Tuossa tulee pohdittavaksi myös se kuinka monta yksittäistä väliaikaisratkaisua kannattaa rakentaa ennen kuin laitetaan koko yhtiön systeemit uusiksi. Arvaan etteivät ne yksittäistapaukset jotka maksavat useamman tonnin oman ruutunsa muutoksista ole kovin tyytyväisiä jos asennukset vaikka kolmen vuoden päästä käsketään purkaa ja alkaa kaivaa kuvetta vaikka parin tonnin edestä jotta yhtiön yhteishanke saadaan toteutettua.

50-80-lukujen kerrostalokannan sähkönjakeluun tarvittavat muutokset ovat yleensä aina niin suuria, ettei mihinkään "Pielavetisiin" ole kannatusta lähteä, mikäli tämä sähkö ja yksityisautoilu on tulevaisuuden ratkaisu.

 

[hansai]

Taas autoverokiista: Kai Mykkäsen linjaus tv:ssä kummastuttaa hallituskumppania
14.2.201910:59
AUTOVEROAUTO

Haittaveroihin lisää veroprosentteja – se koskee niin autoveroa kuin ajoneuvoveroa”, sanoi kokoomuslainen sisäministeri Kai Mykkänen televisiossa keskiviikkona hämmentäen kokoomuksen hallituskumppani keskustaa.
JUKKA RITOLA

Keskustassa ihmetellään hallituskumppani kokoomuksen ministerin Kai Mykkäsen puheita auto- ja ajoneuvoveroista Ylen A-studiossa keskiviikkoiltana.

Sisäministeri Kai Mykkänen ja SDP:n Sanna Marin vastasivat ohjelmassa nuorten ilmastokysymyksiin. Heiltä kysyttiin myös autoveron tulevaisuudesta – ja miljardin sillä kerätyn veroeuron – siinä vaiheessa, kun autot muuttuvat yhä vähäpäästöisemmiksi. Autovero perustuu ajoneuvon mitattuihin päästöihin, ja sitä painotettaneen jatkossa yhä enemmän korkeapäästöisiin autoihin.

”Siinä vaiheessa, kun verotuotot laskevat, täytyy muulla tavalla verottaa kuluttamista”, Mykkänen totesi korostaen, että autokannan päästöjen vähentyminen on positiivinen haaste.

Toimittaja kysyi, tarkoittaako tämä siis lisää haittaveroja.


”Haittaveroihin lisää veroprosentteja – se koskee niin autoveroa kuin ajoneuvoveroa”, Mykkänen vahvisti.

Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ihmettelee, eikö Mykkäsen linjaus ole ristiriidassa kokoomuksen aiemman puolueena asetetun tavoitteen kanssa. Kokoomus on linjannut, että se haluaisi poistaa autoveron kokonaan ja painottaa auton hankinnan sijaan päästöjen verotusta.

”Eilen Mykkänen linjasi Ylellä, että autoveroa nostetaan. Aiemmin pj.Orpo on linjannut, että autovero poistetaan. Kumpaako kokoomus tavoittelee”, Pirkkalainen kysyy Twitterissä hallituskumppanilta.

Myös kuntaministeri Anu Vehviläisen (kesk) erityisavustaja Tuomas Vanhanen tarttui hallituskumppanin edustajan sanoihin.

”Autovero poistettava. Autoveroa korotettava. Yksi puolue, kaksi päinvastaista tavoitetta. Kansalaisia kiinnostaa, että kumpaan suuntaan kokoomuksen rattaat menevät vaalien jälkeen. Kumpi linja pätee”, hän kirjoittaa Twitterissä.

Tavoite autoveron poistamisesta löytyy kokoomuksen alkuvuonna julkistetusta ilmasto- ja ympäristöohjelmasta. Ohjelman valmistelua johtanut sisäministeri Mykkänen korosti Uudelle Suomelle, että puolueen tavoitteena on siirtää liikenteen verotusta päästöjen verottamiseen siten, että vuonna 2030 autoveroa ei enää kerättäisi.

Mykkänen linjasi tuolloin Uuden Suomen haastattelussa suunnan olevan lähitulevaisuudessa se, että autoveroa lasketaan erityisesti keskipäästöjä matalammilta autoilta ja vastaavasti ”ajoneuvovero, polttoainevero hiilidioksidikomponenttia painottaen” nostetaan nykyistä korkeammaksi.

Mykkänen väläytti myös, että jos ja kun kokoomus tavoittelee autoveron poistamista viimeistään vuonna 2030, voisi tulevalla vaalikaudella edessä kuitenkin olla autoveron laskeminen.

”Jos tällä vaalikaudella on alennettu autoveroa ja polttoaineverotukseen tehty pieniä korotuksia, niin saman tyyppinen suunta on, jota pyritään pitämään”, Mykkänen hahmotteli.

Kai Mykkänen on vastannut keskustalaisten arvosteluun Twitterissä. Hänen mukaansa hallituskumppanin edustajat väärinymmärtävät hänen lausuntoaan.

”Nimenomaan viittaan, että liikenteen verotuoton [on] luonnollista laskea saasteiden vähetessä. Saastuttamisen vero-ohjaus vahvistuu etenemällä autoveron poistossa vähäpäästöiset edellä ja jyrkentämällä päästöportaita käytön veroissa”, Mykkänen selittää lausuntoaan.


https://www.talouselama.fi/uutiset/te/e92feb40-540b-3265-846b-9118eb8c1559

 

[elso]

Onhan se täysin selvä juttu, että myös sähköistä liikennettä tullaan verottamaan jollain tapaa jos se yleistyy niin paljon, että polttoaineista ja autoverosta ei irtoa tarpeeksi kopeekoita. Sähköautoilun lisääntymisestä johtuva sähköveron euromääräinen kasvu ei riitä kattamaan polttoaineveron jättämää aukkoa alkuunkaan.

Tietullit tai musta laatikko.

 

[skärdis]

Tietullit tai musta laatikko.

Tietullit tulee jollain aikavälillä, se on selvä se! Liikenteessä käytettyä sähköä kun ei pysty millään erottamaan muusta sähköstä.

Se on sitten lillukanvarsia, että tuleeko GPS, kameraportit Tukholman tapaan vaiko mitä.

Eikä kyse on "Bernerin akasta" vaan Jorma Ollilan työryhmän raportista, jonka liikenneministeri Kyllönen (vas.) aikoinaan teetätti. Siinä ne on askelmerkit liikenteen verouudistukselle määritetty.

 

[elso]

Kyllähän sitä itsekin tuli oltua vuonna 2012 "no verottakaa polttoainetta sitten!"-näkökulmalla liikenteessä.

Tänä päivänä liikenteen tulevaisuus näyttä vain niin kovin paljon erilaiselta kuin silloin. Tai no, kyllähän liikenteen päästöistä - ja vaihtoehtoisista "polttoaineista" - puhuttiin silloinkin, mutta jos sähköautoilun yleistyminen on vieläkin monelle aika kaukainen asia, silloin se oli sitä lähes kaikille.

Mutta joo, henkilöautoliikenteen kilometrit menee verolle joskus lähitulevaisuudessa. Se on warma se.