Koska St1:n Mika Anttonen polttaa ilmastonmuutoksen torjumiseen omaa rahaa, kannattaa miestä myös kuunnella.
Kehityshankkeisiin palaneet sadat miljoonat eurot olisi voinut maksaa osinkoina osakkeenomistajille, mutta Anttonen on halunnut sijoittaa ne ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Tuskin yksikään toinen ihminen Suomessa on sijoittanut ilmastomuutosta torjuvien ratkaisujen kehittämiseen yhtä paljon kuin St1:n hallituksen puheenjohtajavaltaa käyttävä Anttonen,
joka omistaa yhtiöistään yli 80 prosenttia.
Mielenkiintoisia ajatuksia Anttoselta koskien sähköautoilua ja mitä tehdään tulevaisuudessa bensiinille jos ja kun sähköautoilubuumi jatkaa kasvuaan.
Öljynjalostusteollisuudellahan menee hyvin ja ala kasvaa. Sivutuotteena/-jakeenaa syntyy joka tapauksessa bensaa valtavia määriä jolle täytyisi tehdä/keksiä jotakin käyttöä.
https://yle.fi/uutiset/3-9899262
Öljyn kulutus kasvaa ennätysvauhtia
Anttosen mukaan öljyn kysyntä ei vähene, vaikka sähköautot korvaisivat osan bensiinin kysynnästä. Öljyn kulutus on ennätyskasvussa.
– Vaikka tarvittaisiin vähemmän bensiiniä, raakaöljystä tarvitaan kaikkia muita jakeita.
Esimerkiksi lentokoneen polttoaineeksi kelpaa alle kymmenen prosentin osuus raakaöljystä.
Ja kaikkien ennusteiden mukaan matkailu lisääntyy.
Yhden jakeen eli lentokonepolttoaineen kysyntä kasvaa voimakkaasti, raakaöljyn pumppaaminen jatkuu ja samalla syntyy kaikkia muitakin jakeita.
Jos bensiiniä ei laiteta autoihin, sille keksitään joku muu käyttö, Anttonen sanoo.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005948756.html
– Yhtä tärkeää kuin on puhua päästöjen vähennyksestä on puhua siitä, miten hiilitä poistetaan ilmakehästä. Siinä on kaksi nuolta, hiilen sidonta ja hiilen päästöt.
- Kasveilla on merkittävä kyky sitoa hiiltä pois ilmakehästä, ja ihminen voisi omilla toimillaan merkittävästi lisätä tämän hiilinielun toimintaa.
Esimerkiksi Anttonen ottaa raportissa esitetyt kasvuluvut sähköautojen valtavalle yleistymiselle, jotka ovat kummeksuttaneet muitakin.
Sähköautojen hinnan toistellaan laskevan voimakkaasti lähivuosina.
– Miksi kukaan ostaisi sähköautoa nyt, jos muutaman vuoden kuluttua sen saisi merkittävästi halvemmalla? Eiväthän ihmiset niin toimi.
No laitetaan sitten sähköauton hankinnalle reipas tuki, jota tapaa on käytetty ulkomailla, erityisesti Norjassa.
Mutta onko se sosiaalisesti oikein ja hyväksyttävissä? Anttosen mielestä ei.
– Vain murto-osa suomalaista pystyy ostamaan uuden auton. Onko reilua, että yhteiskunta tukisi tämän varakkaimman osan autonhankintaa?
Vai olisiko pyrittävä suuntaamaan tuki jollain toisella tavalla hiilidioksidin määrän vähentämiseen esimerkiksi parantamalla hiilen sitomista; vaikka Saharaa metsittämällä
– Ilmakehän kannalta on aivan sama, missä hiilidioksidi vähennetään, Anttonen sanoo.
Sähköautoteollisuus on ollut haluton kertomaan, mikä akkumetallien osuus on auton hinnasta. Siksi alan tulevaisuudesta kiinnostuneet ovat joutuneet turvautumaan poikkeuksellisiin keinoihin.
– Sveitsiläinen UBS-pankkijätti puratti yhden sähköauton akun alkutekijöihinsä saadakseen tietoa, Anttonen kertoo.
Pankki tiesi, että sähköauton akussa yhden kilowattitunnin kapasiteetin hinta on noin 200 dollaria. Kukin kilowattitunti mahdollistaa viiden kilometrin ajon.
Kun akku oli purettu ja sen materiaalit analysoitu, huomattiin, että metalliraaka-aineiden osuus akun hinnassa oli yli kolmannes, 77 dollaria kilowattitunnin kapasiteetista.
Akkumetalleilla on siis keskeinen rooli sähköauton hinnanmuodostuksessa.
UBS arvioi kesällä 2018, kuukausia ennen IPCC:n raportin ilmestymistä, että sähköautojen akkujen keskeisen pääraaka-aineen litiumin tuotannon pitää kasvaa 3 000 prosenttia ja koboltin 2 000 prosenttia,
jos polttomoottoriautot aiotaan korvataan sähköautoilla.
– On vaikea uskoa, että kysynnän kasvaessa akkuraaka-aineen hinnat laskisivat. Yleensä käy päinvastoin, Anttonen sanoo.
Suomessa esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriö uskoo, että 2025 sähköautojen hinta laskee merkittävästi.
– Olen yrittänyt kysyä, mihin oletus sähköautojen hintojen laskusta perustuu. Vastaus on ollut, että teknologia kehittyy.
Tällainen vastaus saa Anttosen tuskastumaan. Häntä tuntevien mukaan miehellä ei ole vaikeuksia käydä keskustelua eri näkökantoja edustavien kanssa, mutta hän odottaa, että mielipiteet perustellaan.
– Jos oletus sähköautojen hintojen voimakkaasta laskusta toteutuu, niin miksi ei voi odottaa sitä Suomessa ja käyttää säästyvät varat hiilensidonnan kehittämiseen, hän kysyy.
Anttosen mielestä Suomella on varaa tehdä ilmastopolitiikassa myös omia kansallisia ratkaisuja.
– On aivan selvää, että erilaisilla alueilla pitää ottaa käyttöön erilaisia toimenpiteitä. Suomalainen metsänkäyttö kelpaa kansainväliseksi esimerkiksi ilmastonmuutoksen kannalta kestävästä metsäpolitiikasta.
Meidän pitää olla ylpeitä siitä, miten olemme metsiämme hoitaneet, Anttonen sanoo.