Sähköautoilun ja akkujen lisääntyessä lisääntyy myös akkumineraalien ja niiden jalostamisen tarve. Kilpailu on varmasti kovaa mutta Suomi koettaa olla kilpailussa tiukasti mukana.
https://yle.fi/uutiset/3-10377696
Suomesta hamutaan akkumineraalien kärkimaata – tuotannon kasvattamiseen on mahdollisuuksia, mutta se ei tapahdu käden käänteessä
Akkumineraalien kysynnän uskotaan kasvavan huomattavasti tulevina vuosina esimerkiksi sähköautojen yleistyessä.
Siitä lähdetään, että 30 vuoden päästä Suomi on Euroopan kärkeä akkumineraalien tuotannossa. Tätä mieltä on Geologian tutkimuskeskuksen päällikkö
Pasi Heino.
Akkumineraalien kysynnän uskotaan kasvavan huomattavasti tulevina vuosina. Niitä käytetään sekä vanhassa teknologiassa, että yhä enenevissä määrin uudessä teknologiassa.
Suomessa tuotetaan akkumineraaleihin kuuluvia kobolttia, kuparia ja nikkeliä. Heinon mukaan Suomesta löytyy potentiaalia varsinkin koboltin osalta. Lisäksi hän näkee mahdollisuuksia grafiitin tuottamiseen.
Tarkkaa tietoa Suomen maaperän akkumineraalivarannoista ei ole. Heinon mukaan varojen kartoittaminen vaatii vielä paljon työtä.
– Kipajuoksuhan siinä on kysynnän ja tarjonnan välillä.
Kaivostoiminnan aloittaminen ei kuitenkaan onnistu kilpajuoksijan vauhdilla.
– Jos lähdetään tilanteesta, jossa havaitaan potentiaalinen kohde ja lähdetään jatkotutkimaan sitä, menee tämän päivän Suomessa 10–20 vuotta ennen kuin kaivostoiminta voidaan aloittaa.
– Kukaan ei pysty ennustamaan täysin tarkkaan, että miten mikäkin teknologia kehittyy ja miten paljon se vie mitäkin mineraaleja, Heino myöntää.
Heinon mukaan nyt Suomessa tavoitellaan akkumineraalien tuotannon kasvua. Tarkoitus on myös pitää jalostus Suomessa, ei ainoastaan tuottaa raaka-ainetta.
– Suomessa ollaan jo pitkällä. Täällä tuotetaan raaka-aineita, ja käytännössä kaikki täällä tuotettu myös jalostetaan täällä. Puhutaan niin sanotusta akkuklusterista, ja siihen on huikeat mahdollisuudet.
– Meillä on hyvin laaja teknologiaosaaminen Suomessa, ja sitä voi suunnata akkuteknologian kehittämiseen.
Heinon mukaan suomalainen lainsäädäntö on kasvutavoitteita ajatellen hyvällä pohjalla.
Ympäristöystävällisyyteen panostettu
Kaivosteollisuutta on arvosteltu ympäristövaikutusten vuoksi, mutta Heinon mukaan akkumineraalien tuotannossa on panostettu paljon ympäristöystävällisyyteen.
Hän myös perustelee akkumineraalien tuottamista sillä, että niitä käytetään uusioituvan energian tuottamisessa.
– Olen sanonut monelle, että yhtään tuulivoimalaa ei ole vielä biomassasta pystytty valmistamaan, tarvitsemme niihin valtavia määriä mineraaleja.
– Mitä enemmän sitä puolta kasvatetaan, sitä enemmän tarvitaan metalleja.
