Autovero poistuu?

Onkohan 10-15 vuoden kuluttua saatavissa "tarvikeakkuja" joita voi vaihtaa nykyteslaan tai edes korealaisiin sähköautoihin? Silleen että voi ostaa paikallisesta autotarvikeliikkeestä ja asennuksen tekee joku muu kuin "valtuutettu asentaja" ja täyttyy vielä katsastusbyrokratiakin.

En usko.. Moottoripyöriin ehkä?

Miksi Bryssel ei ole alkanut ajaa standardia moduuliakuille? Kurkkujen käyryyksistä saivat sellaisia aikaisiksi mutta ehkä tämä on liian vaikea asia tai sitten halutaan että autot vaihtoon 10 vuoden kuluttua käyttöönotost - tai ehkä "autoilu palveluna"..

Sähköauton akut tulevat varmuudella halpenemaan merkittävästi tulevina vuosina. Siitä ei mielestäni ole mitään epäselvää. Akkuteknologia kehittyy, valmistus kehittyy, kysyntä kasvaa, tuotantovolyymi kasvaa jne jne jne.
Akkujen "liian korkea hinta" on mielestäni huono argumentti perustella sähköauton huonoutta.
Sanon taas: unohdetaan ilmastoasiat. Autoilu on koko olemassaolonsa ajan perustunut polttomoottoriin. Polttomoottorista alkaa kohta olemaan ulosmitattu se, mitä siitä on saatavissa. Uusi tekniikka tulee jokatapauksessa. Sen perusteella mitä olen saanut ratin takaa tutustua sähkömoottoreihin autossa, niin olen vakuuttunut siitä että siinä on ehdottomasti merkittävästi potentiaalia auton voimanlähteeksi polttomoottorien jälkeen. Veikkaan, että myös siinä on syytä sille että autoteollisuus haluaa viedä tätä teknistä kehityssuuntaa eteenpäin. Se, että se kytkeytyy ilmastoasioihin, on tästä näkökulmasta vain plussaa polttomoottorille vaihtoehtoja kehittäville.
Tietysti tosimies ajaa dieselillä - mutta tämä(kin) asia tulee kehittymään jääräpäisistä tosimiehistä huolimatta :)
Toki sitten se onkin oman keskustelunsa paikka onko auton suunniteltu elinkaari, hiukan päälle 10v ja paaliin, oikein minkään kannalta kestävä kehityssuunta.
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä akkujen elinkaaresta, mutta useampi Tesla ajettu vanhan diesel-mersun kilometrimääriin. Eli siihen 400-600 tkm.
Polttomoottorista alkaa kohta olemaan ulosmitattu se, mitä siitä on saatavissa
Näin on taidettu uskoa jonkun aikaa ja silti vuosi vuodelta polttomoottorin tehokkuus vaan kasvaa. Todella suuria läpimurtojakin!
 
Näin on taidettu uskoa jonkun aikaa ja silti vuosi vuodelta polttomoottori tehokkuus vaan kasvaa. Todella suuria läpimurtojakin!

Kyllä, olet oikeassa - polttomoottori on silti jo hyvin vanha ratkaisu, josta on jo saatu suurin osa sen potentiaalista irti. Ei näitä asioita muutenkaan tarkastella kovin lyhyellä aikavälillä. Siksi ei ole mikään ihme että autoteollisuus etsii kiihtyvällä vauhdilla polttomoottorin seuraajaa. Jos kuka on alaa seuraillut, on tietoinen siitä että polttomoottorin seuraajavaihtoehtojen kartoitus- ja kehitystyö on alkanut jo kauan ennen sitä kuin ilmastonmuutos oli minkäänlainen huolenaihe. Nyt kun se sitä on, antaa se vain vauhtia jo kauan ennen sitä käyntiin polkaistuille kehitystöille. Joku varmaan jossakin voi miettiä jopa niin että sattuipa sopivasti..
 
Pitää ainakin tilastojen mukaan paikkansa. Vedän ulkomuistista nyt, mutta keskiverto eurooppalainen autoilija ajaa päivässä noin 80km. Suomalainen siis jopa vähän vähemmän. Kuitenkin sähköautojen kritiikissä keskitytään kummallisen paljon siihen että "mihin nyt muka 400km:n toimintamatka riittäisi - ei se Suomessa..."
Tilastojen valossa riittää varsin hyvin useimmille autonkäyttäjille.

Valtaosalla meistä arkirutiini on seuraavanlainen:

- arkipäivinä herätään aamulla ja ajetaan 5-60 minuutin työmatka
-iltapäivällä ajetaan sama matka takaisin
- töiden jälkeen käydään kaupassa / harrastuksissa / kuskataan lapsia yms
- viikonloppuisin voidaan tehdä vähän pitempiä ajeluita, esim mökille / sukulaisiin / eri kaupunkeihin jne, nämäkin tyypillisesti vain kymmeniä tai muutamia satoja kilometrejä
- kerran tai muutaman kerran vuodessa tehdään pidempi reissu. Tämä on oikeastaan se ainoa kerta milloin pikalatureita tarvitaan.
 
Valtaosalla meistä arkirutiini on seuraavanlainen:

- arkipäivinä herätään aamulla ja ajetaan 5-30 minuutin työmatka
-iltapäivällä ajetaan sama matka takaisin
- töiden jälkeen käydään kaupassa / harrastuksissa / kuskataan lapsia yms
- viikonloppuisin voidaan tehdä vähän pitempiä ajeluita, esim mökille / sukulaisiin / eri kaupunkeihin jne, nämäkin tyypillisesti vain kymmeniä tai muutamia satoja kilometrejä
- kerran tai muutaman kerran vuodessa tehdään pidempi reissu. Tämä on oikeastaan se ainoa kerta milloin pikalatureita tarvitaan.

Ja sillä pidemmällä reissulla pidetään ruokapaussi tms. jonka aikana autoa ehtii kohtuudella latailla. Vaatii itseltä vähän ennakointia ja riittävää määrää latauspisteitä liikenneasemille ettei ruuhkapäivinäkään tarvitse tuntitolkulla jonottaa laturille.
 
Valtaosalla meistä arkirutiini on seuraavanlainen:

- arkipäivinä herätään aamulla ja ajetaan 5-60 minuutin työmatka
-iltapäivällä ajetaan sama matka takaisin
- töiden jälkeen käydään kaupassa / harrastuksissa / kuskataan lapsia yms
- viikonloppuisin voidaan tehdä vähän pitempiä ajeluita, esim mökille / sukulaisiin / eri kaupunkeihin jne, nämäkin tyypillisesti vain kymmeniä tai muutamia satoja kilometrejä
- kerran tai muutaman kerran vuodessa tehdään pidempi reissu. Tämä on oikeastaan se ainoa kerta milloin pikalatureita tarvitaan.
Näin se minunkin näkemykseni mukaan menee. Tuohon käyttöön riittää vaikkapa se "vain" 400km sähkörange vallan mainiosti - tai eihän se tietenkään riitä, koska diesel on se ainoa mikä Suomessa toimii :)
 
Mikä muuten on odotettavissa oleva elinikä näille nykyisille kolmipyttyisille litran koneille?Niistä on otettu jopa 150 heppaa ulos normiautossa? Ei kai se voi kestää samoja kilometrejä kuin entiset 1,6l ja 100hv?
 
Mikä muuten on odotettavissa oleva elinikä näille nykyisille kolmipyttyisille litran koneille?Niistä on otettu jopa 150 heppaa ulos normiautossa? Ei kai se voi kestää samoja kilometrejä kuin entiset 1,6l ja 100hv?
Hyvä kysymys!
Autovalmistajien mukaanhan mitään kestävyysongelmaa ei näissä pikkukoneissa ole, mutta nykymaailmassa tieto liikkuu aika rivakasti. Tietenkään kaikki ei ole totta mikä on netissä, mutta kyllähän siitä viitteitä on että näissä uusissa pikkukoneissa on kestävyysongelmia.
Muutenkin, moottorista riippumatta, valmistajat taitavat tänä päivänä laskea auton elinkaareksi linjastolta paaliin noin 10 vuotta.
 
Sähköautoilun ja akkujen lisääntyessä lisääntyy myös akkumineraalien ja niiden jalostamisen tarve. Kilpailu on varmasti kovaa mutta Suomi koettaa olla kilpailussa tiukasti mukana.

https://yle.fi/uutiset/3-10377696

Suomesta hamutaan akkumineraalien kärkimaata – tuotannon kasvattamiseen on mahdollisuuksia, mutta se ei tapahdu käden käänteessä
Akkumineraalien kysynnän uskotaan kasvavan huomattavasti tulevina vuosina esimerkiksi sähköautojen yleistyessä.

Siitä lähdetään, että 30 vuoden päästä Suomi on Euroopan kärkeä akkumineraalien tuotannossa. Tätä mieltä on Geologian tutkimuskeskuksen päällikkö Pasi Heino.

Akkumineraalien kysynnän uskotaan kasvavan huomattavasti tulevina vuosina. Niitä käytetään sekä vanhassa teknologiassa, että yhä enenevissä määrin uudessä teknologiassa.

Suomessa tuotetaan akkumineraaleihin kuuluvia kobolttia, kuparia ja nikkeliä. Heinon mukaan Suomesta löytyy potentiaalia varsinkin koboltin osalta. Lisäksi hän näkee mahdollisuuksia grafiitin tuottamiseen.

Tarkkaa tietoa Suomen maaperän akkumineraalivarannoista ei ole. Heinon mukaan varojen kartoittaminen vaatii vielä paljon työtä.

– Kipajuoksuhan siinä on kysynnän ja tarjonnan välillä.

Kaivostoiminnan aloittaminen ei kuitenkaan onnistu kilpajuoksijan vauhdilla.

– Jos lähdetään tilanteesta, jossa havaitaan potentiaalinen kohde ja lähdetään jatkotutkimaan sitä, menee tämän päivän Suomessa 10–20 vuotta ennen kuin kaivostoiminta voidaan aloittaa.

– Kukaan ei pysty ennustamaan täysin tarkkaan, että miten mikäkin teknologia kehittyy ja miten paljon se vie mitäkin mineraaleja, Heino myöntää.

Heinon mukaan nyt Suomessa tavoitellaan akkumineraalien tuotannon kasvua. Tarkoitus on myös pitää jalostus Suomessa, ei ainoastaan tuottaa raaka-ainetta.

– Suomessa ollaan jo pitkällä. Täällä tuotetaan raaka-aineita, ja käytännössä kaikki täällä tuotettu myös jalostetaan täällä. Puhutaan niin sanotusta akkuklusterista, ja siihen on huikeat mahdollisuudet.

– Meillä on hyvin laaja teknologiaosaaminen Suomessa, ja sitä voi suunnata akkuteknologian kehittämiseen.

Heinon mukaan suomalainen lainsäädäntö on kasvutavoitteita ajatellen hyvällä pohjalla.

Ympäristöystävällisyyteen panostettu
Kaivosteollisuutta on arvosteltu ympäristövaikutusten vuoksi, mutta Heinon mukaan akkumineraalien tuotannossa on panostettu paljon ympäristöystävällisyyteen.

Hän myös perustelee akkumineraalien tuottamista sillä, että niitä käytetään uusioituvan energian tuottamisessa.

– Olen sanonut monelle, että yhtään tuulivoimalaa ei ole vielä biomassasta pystytty valmistamaan, tarvitsemme niihin valtavia määriä mineraaleja.

– Mitä enemmän sitä puolta kasvatetaan, sitä enemmän tarvitaan metalleja.
 
Valtio tiiviimmin mukaan sähköautobuumiin – valtionyhtiö lisää panostustaan akkumineraaleihin
Jorma-Erkkil%C3%A4-SalkunRakentaja-profiilikuva-052018-80x80.jpg

Kirjoittaja
Jorma Erkkilä
Julkaistu 15.2.2019
https://www.salkunrakentaja.fi/2019/02/akkumineraalit-valtio/#
Keliber-porausta-kaivosyhti%C3%B6-litiumkemikaalit-kaivostoiminta-talous-022019.jpg

Keliberin poraustoimintaa.

Valtion kokonaan omistama Suomen Malminjalostus nousee litiumkemikaaleja tuottavan Keliberin suurimmaksi omistajaksi.

Suomen Malmijalostus Oy jatkaa panostuksiaan suomalaisen kaivosteollisuuden ja litiumioniakkujen arvoketjun kehittämiseksi merkittävällä osallistumisella Keliber Oy:n osakeantiin.

Suomen Malmijalostus Oy osallistui yhdessä Keliber Oy:n muiden osakkeenomistajien kanssa yhteensä 10 miljoonan euron rahoituskierrokseen, jonka lopputuloksena Suomen Malmijalostus Oy sijoittaa Keliber Oy:öön 6,0 miljoonaa euroa.

Sijoituksen myötä Suomen Malmijalostus Oy:n omistus Keliber Oy:ssä kasvaa 24,3 prosenttiin nykyisestä 17,6 prosentin omistusosuudesta. Suomen Malmijalostus Oy:n sijoitus tehdään merkitsemällä Keliber Oy:n B-osakkeita.

Keliber Oy on suomalainen kaivosyhtiö, joka valmistelee litiumkemikaalien tuotantoa erityisesti sähköautoissa käytettävien litiumioniakkujen valmistuksen tarpeisiin. Litiumioniakkujen markkinat kasvavat maailmanlaajuisesti liikenteen sähköistymisen kiihtyessä ja monen teollisuudenalan akkutarpeen lisääntyessä. Keliberin tavoitteena on tuottaa vuosittain vähintään 11 000 tonnia litiumkemikaaleja.

Rahoituskierroksen tavoitteena on mahdollistaa Keliberin litiumkemikaali-investoinnin esisuunnittelun aloittaminen, rahoituksen järjestäminen sekä lisäkairaukset.

”Jatkamme työskentelyä litiumprojektimme rakentamisen vaatimien lupien varmistamiseksi ja aloitamme toteutussuunnittelun. Panostamme myös voimakkaasti tuote- ja markkinastrategiamme toteutukseen ja neuvotteluihin potentiaalisten asiakkaidemme kanssa. Projektimme rakennusvaiheen rahoitusvalmistelut etenevät suunnitellusti yhteistyössä neuvonantajiemme kanssa”, kertoo Keliber Oy:n toimitusjohtaja Pertti Lamberg.

”Keliber on pisimmälle edennyt eurooppalainen litiumkaivoshanke. Yhtiön tarkoituksena on itse jalostaa tuottamansa raaka-aineet litiumkemikaaleiksi, ja Keliberin Kokkolaan rakentamasta tuotantolaitoksesta tulee EU:n ainoa litiumjalostamo”, toteaa Suomen Malmijalostus Oy:n toimitusjohtaja Matti Hietanen.

Hietasen mukaan Keliberin tuottamat litiumkemikaalit ovat keskeisiä sähköajoneuvojen akuissa tarvittavia valmistusaineita.

”Nopeasti kehittyvä akkuteollisuus avaa Suomelle ainutlaatuisen mahdollisuuden maksimoida raaka-aineiden arvo muodostamalla hyvin toimiva ja kattava sähköautojen akkujen arvoketju. Keliber on litiumkemikaalien tuottajana merkittävässä roolissa tässä arvoketjussa. Sijoitus Keliberiin on sijoitus suomalaiseen akkuarvoketjuun”, Hietanen kertoo.

Suomen Malmijalostus Oy on Suomen valtion erityistehtäväyhtiö, jonka vastuulla on käyttää omistajavaltaa Terrafame Oy:ssä ja muissa kaivos- ja akkuklusterin omistuksissaan, vastata kaivossijoitusohjelmasta sekä edistää suomalaisen akku- ja kaivosklusterin kehittämistä.

Yhtiö toimii pitkäjänteisenä strategisena omistajana. Yhtiön T&K-toiminta on suunnattu erityisesti kaivostoimialan prosessitehokkuuden parantamiseen, raaka-ainevirtojen parempaan hyödyntämiseen sekä ympäristön kannalta kestävien ratkaisujen muodostamiseen.

https://www.salkunrakentaja.fi/2019/02/akkumineraalit-valtio/
 
Jokainen osaa laskea pikalatausasemaverkon käyttötarpeensa, ja sitä myöden autonkäyttötapansa kustannukset ennen hankintaa. Omalla kohdalla pikalatausta tarvittaisiin 400km per lataus kulkevalla autolla kymmenkunta kertaa vuodessa.

Siinä ei paljoa köyhdytä.

Niin tietysti kun järjestelmää vain oman navan kautta ajatellaan ja meidän kaikkien napa on hieman erilainen. Minulla ajoa tulee yhdellä autolla vuodessa keskimäärin 32tkm ja toisella noin 10tkm. Välillä matkat ovat pitempiä ja välillä lyhyempiä.

Lienetkö huomannut, että jonkun täytyy maksaa niiden latausasemien yms. infran rakentaminen koko valtakunnassa. Ja että se maksaja olet sinä ja minä. Yhdessä köyhdytään ihan varmasti, onhan viitteet siihen kuultu jo Mykkäsen pantomiimista.

Kaivetaanpa vähän omaa napaa.
Jos sähköauto menee purkuun 12 vuoden käytön jälkeen, niin halvaksi ei touhua voi sanoa, mikäli ostohintoja ei kautta linjan saada painettua nykyistä merkittävästi alemmaksi. Teslan model X, joka nyt jollain lailla kooltaan vastaisi nykyistä syntisäkkiä maksaa uutena rapiat 120 tuhatta egeä talvirenkaiden kanssa (saako siihen vetokoukkua ja millaisia lasteja se vetää???). Hinnasta katoaa tasaisesti jakamalla kymppitonni vuodessa ennen paalausta. Ihanan kallista. Sitten on se toinen auto, jolla ajellaan vähemmän ja enimmäkseen kaupungissa ja lähialueella eli pikkutila-auto kokoluokassa c-max olisi sitten se toinen sähkövatkain. Onkohan sellaisia vielä tehty ja mitä ne mahtavat maksaa?

Vanhalla Ghentissä kootulla dieselkirnulla ei montaa tonnia rahallista arvoa liki 15 vuoden ja +420tkm jälkeen enää ole, mutta se kulkee ja toimii edelleen jokseenkin yhtä vahvasti kuin uutena eli käyttöarvo on huikea. Kaikki kilometrit ovat omaa ajoa eli ostaessa 54 500€ kaikkine härpäkkeineen ja talvirenkaineen maksanut auto on tähän saakka maksanut ostohinnasta jakamalla 3433€/vuosi (kuvitellaan auton teoreettiseksi jäännösarvoksi tällä hetkellä 3000€ ja vähennetään se ostohinnasta).

Toki matkalle mahtuu monen monta huoltoa ja kuluvien osien vaihtoa, mutta kulumatonta mekaanista vempelettä ei ole. Menovettä on kulunut moniaita litroja. Keskimääräinen kulutus on asettunut näin ehtoopuolella keppivaihteisella koslalla viiden litran tietämille, vaikka ajelen eri nopeuksilla maanteillä ja kaupungeissa. Ei huono. Loputtomiin tuo uskollinen Rosinantekaan ei voi alla kestää, mutta autoon sijoitetulle rahalle on saanut kyllä vastinetta. Sitä edellytän ja toivon myös seuraavalta hummalta. Jos autoa plebeiji enää saa ja voi yksityiskäyttöön hankkia. Hallituksen sanomahan on ollut hyvin pitkälti tämä:
548528F0-F4B2-4D3D-A059-6107380D6D3A.jpeg
 
Mielenkiintoista on myös seurata mitä öljynjalostajat tulevaisuudessa keksivät öljynjalostuksen sivutuotteena (jakeena) syntyvästä bensiinille tehdään siinä vaiheessa kun sähköautot alkavat olemaan valtavirtaa. Öljyähän jalostetaan kuitenkin ja bensiiniä syntyy joka tapauksessa valtavia määriä. Jotain sille on tehtävä. Jos sitä esim. aletaan polttamaan niin, että siitä syntyy sähköä, niin saadaanko homma tehtyä sillä tavalla, ettei prosessissa synny haitallisia päästöjä.
 
Niin tietysti kun järjestelmää vain oman navan kautta ajatellaan ja meidän kaikkien napa on hieman erilainen. Minulla ajoa tulee yhdellä autolla vuodessa keskimäärin 32tkm ja toisella noin 10tkm. Välillä matkat ovat pitempiä ja välillä lyhyempiä.

Niin. Sinä jatkat ajamista sitten jollain muulla kuin sähköautolla jos katsot että se ei sovi sinulle. Erittäin yksinkertaista.

Ja siis nimenomaan oman navan kautta se autovalinta on tehtävä. En minä voi ajotottumuksiani muilta ottaa.
 
Niin. Sinä jatkat ajamista sitten jollain muulla kuin sähköautolla jos katsot että se ei sovi sinulle. Erittäin yksinkertaista.

Todennäköisesti en loputtomiin, kuten tuossa ylemmässä viestissäni olen uumoillut. Mutta se on varmaa, että en osta ainoatakaan juuri nyt tuotannossa ja meillä myynnissä olevaa sähköautomallia. Siitä voin laittaa pullakahvista veikat.
 
Todennäköisesti en loputtomiin, kuten tuossa ylemmässä viestissäni olen uumoillut. Mutta se on varmaa, että en osta ainoatakaan juuri nyt tuotannossa ja meillä myynnissä olevaa sähköautomallia. Siitä voin laittaa pullakahvista veikat.

Tervetuloa kerhoon.
 
Meillä on ollut kaiken kaikkiaan kuusi hybridiä, joista on kolme on vielä, ensimmäisellä oli vaihtoon vietäessä 425000 mittarissa ja alkuperäinen hybridiakku.
Taitaa useissa kalliimmissa kulkineissa hinta tippua alussa tonnin / kuukausi. Taloudellisesti huono hankinta uusi 100000€ auto on, merkistä riippumatta.

Ps. Onneksi joihinkin hybrideihin saa laittaa vetokoukun ja peräkärryyn kuormaa.
 
Viimeksi muokattu:
Niin tietysti kun järjestelmää vain oman navan kautta ajatellaan ja meidän kaikkien napa on hieman erilainen. Minulla ajoa tulee yhdellä autolla vuodessa keskimäärin 32tkm ja toisella noin 10tkm. Välillä matkat ovat pitempiä ja välillä lyhyempiä.

Lienetkö huomannut, että jonkun täytyy maksaa niiden latausasemien yms. infran rakentaminen koko valtakunnassa. Ja että se maksaja olet sinä ja minä. Yhdessä köyhdytään ihan varmasti, onhan viitteet siihen kuultu jo Mykkäsen pantomiimista.

Kaivetaanpa vähän omaa napaa.
Jos sähköauto menee purkuun 12 vuoden käytön jälkeen, niin halvaksi ei touhua voi sanoa, mikäli ostohintoja ei kautta linjan saada painettua nykyistä merkittävästi alemmaksi. Teslan model X, joka nyt jollain lailla kooltaan vastaisi nykyistä syntisäkkiä maksaa uutena rapiat 120 tuhatta egeä talvirenkaiden kanssa (saako siihen vetokoukkua ja millaisia lasteja se vetää???). Hinnasta katoaa tasaisesti jakamalla kymppitonni vuodessa ennen paalausta. Ihanan kallista. Sitten on se toinen auto, jolla ajellaan vähemmän ja enimmäkseen kaupungissa ja lähialueella eli pikkutila-auto kokoluokassa c-max olisi sitten se toinen sähkövatkain. Onkohan sellaisia vielä tehty ja mitä ne mahtavat maksaa?

Vanhalla Ghentissä kootulla dieselkirnulla ei montaa tonnia rahallista arvoa liki 15 vuoden ja +420tkm jälkeen enää ole, mutta se kulkee ja toimii edelleen jokseenkin yhtä vahvasti kuin uutena eli käyttöarvo on huikea. Kaikki kilometrit ovat omaa ajoa eli ostaessa 54 500€ kaikkine härpäkkeineen ja talvirenkaineen maksanut auto on tähän saakka maksanut ostohinnasta jakamalla 3433€/vuosi (kuvitellaan auton teoreettiseksi jäännösarvoksi tällä hetkellä 3000€ ja vähennetään se ostohinnasta).

Toki matkalle mahtuu monen monta huoltoa ja kuluvien osien vaihtoa, mutta kulumatonta mekaanista vempelettä ei ole. Menovettä on kulunut moniaita litroja. Keskimääräinen kulutus on asettunut näin ehtoopuolella keppivaihteisella koslalla viiden litran tietämille, vaikka ajelen eri nopeuksilla maanteillä ja kaupungeissa. Ei huono. Loputtomiin tuo uskollinen Rosinantekaan ei voi alla kestää, mutta autoon sijoitetulle rahalle on saanut kyllä vastinetta. Sitä edellytän ja toivon myös seuraavalta hummalta. Jos autoa plebeiji enää saa ja voi yksityiskäyttöön hankkia. Hallituksen sanomahan on ollut hyvin pitkälti tämä:
Katso liite: 27745

Sehän on selvä että käyttäjä sen latausinfran maksaa. Yhtä lailla käyttäjä maksaa sen öljytalousinfran, eli ne huoltoasemat ja säiliöautot ja saastuneen maan poistamisen ja öljynjalostuksen ja raakaöljyn porauksen ja kuljetuksen. Onko se latausinfran kustannus sitten myydyn sähkön hinnassa vai sen auton hankintahinnassa, se varmaan riippuu valmistajasta.

Sähköauton elinkaari on mielenkiintoinen kysymys, sillä vielä ei ole tullut tilannetta eteen että niitä massavanhenisi. Ottaen huomioon että sähköautossa on valtavan paljon vähemmän liikkuvia osia, elinkaari on todennäköisesti pidempi kuin pääosalla polttomoottoriautoista. En tiedä mistä keksit tuon 12 vuotta.



Model X:ään saa vetokoukun ja virallinen vetomassa on 2270kg. Netissä on videoita missä sellaisella vedetään mm. matkustajalentokonetta asvaltilla ja täysperävaunurekkaa lumella. Olet varmaan kuullut sähkövetureista, sähkömoottorilla voi vetää aika isoja kuormia.

Linkissä on jengin ilmoittelemia kilometrimääriä. Normitallaajalla menee jokunen vuosi että noihin ehtii.

https://sites.google.com/view/teslamiles

On noita Suomessakin millä on ruuvattu vähän enemmän. Tässä yksi.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...ajetuista-koko-maailmassa/6546344#gs.qZgq7y3o

C-Maxia lähimpänä lienee tällä hetkellä e-Niro. Hinta sillä lienee jossain 45-50ke välimaastossa ja elinkaaren aikaiset kustannukset vastaavat n. 30ke polttomoottoriautoa.
 
Viimeksi muokattu:
Ottaen huomioon että sähköautossa on valtavan paljon vähemmän liikkuvia osia, elinkaari on todennäköisesti pidempi kuin pääosalla polttomoottoriautoista. En tiedä mistä keksit tuon 12 vuotta.
Postasin muutama lähteen tuolle 12 vuodelle. Tietenkin tuo on arvio, kuten elinkaarikustannukset jne.
Akkujen takuut taitaa loppua 8 vuoteen.
 
Back
Top