Mielenkiintoisia tilastoja. Mistähän johtuu USAn laukaisujen pudotus 60-luvulla? Apollo-ohjelma? Vai pystyivätkö lähettämään enemmän satelliitteja per laukaisu?
Avaruus
- Viestiketjun aloittaja Juke
- Aloitus PVM
Antares
Respected Leader
En nyt muista, onko tuolle yhtä tai kahta selvää selitystä. Laukaisumäärä kertoo tietysti tarpeesta, joten pienempi määrä tarkoittaa että tarve on täytetty eikä jouduta ampumaan lisää satelliitteja yhtä tiuhaan kuin aikaisemmin.
Minulla on tällainen kuva:
Kuvassa vaalealla värillä merkityt epäonnistuneet laukaisut selittävät osan, muttei kokonaan. Yhdysvaltain osalta kylmän sodan huippuvuosi oli 1967.
Kuvatekstin perusteella Neuvostoliiton satelliitit olivat selvästi lyhytikäisempiä (ja toiminnaltaan epäluotettavampia) minkä takia joutuivat ampumaan niitä selvästi suuremmat määrät. Sanotaan että heidän satelliittiensa elinikä oli vain yksi ja puoli vuotta vielä 1980-luvulla, kun taas Yhdysvaltain satelliiteilla elinikä oli yhdeksän vuotta.
Kuulentoa ennakoivat Mercury, Gemini ja Apollo-ohjelmat sekä niitä tukeva tutkimus selittävät osan, mutta eivät kaikkia. Kennedy julisti kuulennon tavoitteeksi vuonna 1961 ja ensimmäinen onnistunut miehitetty laskeutuminen tapahtui 1969. Sen jälkeen Nixon leikkasi rajusti NASA:n budjettia, mikä näkyy osaksi, mutta armeijan tarve uusille satelliiteille ei hävinnyt tämän myötä.
Helppo arvaus olisi siirtyminen elektro-optisiin vakoilusatelliitteihin eli niihin jotka eivät pudota filmirullaa takaisin maanpinnalle, vaan välittävät kuvaa reaaliajassa, mutta filmirullia pudottavia satelliittien käyttö jatkui Yhdysvalloissa 80-luvun puoliväliin asti, viimeinen "paketin nappaus" tehtiin vuonna 1984. Ensimmäinen Yhdysvaltain elektro-optinen satelliitti KH-11 KENNEN laukaistiin joulukuussa 1976. Samana vuonna laukaistiin ensimmäiset kaksi Satellite Data Systems (SDS-1) kommunikaatiosatelliitit jotka välittivät signaalit maa-asemille.
Tämän kuvan mukaan valtaosa laukaistuista satelliiteista oli sotilaskäyttöön, tosin "ei-sotilaskäyttöiset valtion satelliitit" muodostavat merkittävän osuuden kylmän sodan aikana:
tulikomento
Supreme Leader
Tämmöistä yritettiin Britanniassa.
www.hs.fi
Avaruus | Historiallinen rakettilaukaisu Britanniasta kiertoradalle epäonnistui
Ensimmäisen Britanniasta laukaistun avaruusraketin matka tyssäsi heti alkuunsa.
www.hs.fi
J0h1F
Ylipäällikkö
Vaikeahan tuota on tietää ilman kattavia spektrianalyysejä kaasukehästä, liekö se mahdollistakaan noin kaukaa vielä nykylaitteilla. Tuo kuva kun on vain taiteilijan näkemys.
Vesimerien on monessakin tulkinnassa ajateltu olevan keskeisiä ylipäätään planeettojen elinkelpoisuuteen (Maassa elävien lajien näkökulmasta), koska niiden avulla laattatektoniikka ja ytimen konvektiovirtaukset toimivat, joka toisaalta ylläpitää magneettikenttää, ja tasoittaa vulkanismia, minkä ansiosta ei pääse tapahtumaan sitä, mitä Venuksessa tai toisaalta Marsissa on käynyt.
rty19
Greatest Leader
Sweden opens first satellite launch port on EU mainland – DW – 01/13/2023
In northern Sweden, EU and Swedish officials have inaugurated the first spaceport for satellite launches on the European Union mainland.
www.dw.com
Norjalla on Andoyassa toki toinen, mutta "EU mainland". Kertovat ekan raketin laukaisun tapahtuneen jo 5 vuotta Sputnikista.
Tosin satelliittilaukaisupaikaksi sitä alettiin kehittää uudelleen vasta 2018. Ei taida olla vielä valmista?
en.wikipedia.org
Tosin satelliittilaukaisupaikaksi sitä alettiin kehittää uudelleen vasta 2018. Ei taida olla vielä valmista?
Construction Contracts Signed for Orbital Launch Complex at Norway's Andoya Spaceport
ANDOYA, Norway (Andoya Spaceport PR) — Andøya Spaceport has entered into a cooperation agreement for the first construction phase with SEKK (Sortland Entreprenør and
parabolicarc.com
Andøya Space - Wikipedia
FinnNSF
Ylipäällikkö
100 ja 200 sarjan Antares-rakettien ensimmäinen vaihe on moottoreita lukuunottamatta ukrainalaista tekoa. Moottorit on venäläisiä, alunperin Neukkulan romahduksen jälkeen varaston perukoilta löytyneitä jo kertaalleen tuhottavaksi määrättyjä NK-33 moottoreita jotka palveli kehnolla menestyksellä venäläisten N-1 kuuraketissa. Koska sellainen aiheutti lopulta myös komean Antareksen poksahduksenkin moottoriksi vaihdettiin RD-181 joka taas juontaa juurensa Energiya-Buran ohjelmaan mikä yritti apinoida jenkkien avaruussukkulaa.
Pakko lisätä vielä se että NK-33 oli ns. parannettu versio eikä koskaan ehtinyt N1:n kyytiin, ensilento oli Antareksella.
rty19
Greatest Leader
Nasan hurja visio: lento Marsiin ydinvoimalla toimivalla aluksella vain 45 päivässä
Ydinvoimalla toimiva raketti lyhentäisi matka-ajan naapuriplaneetalle murto-osaan perinteiseen teknologiaan verrattuna. Nasa lupaa esitellä teknologiaa jo 2027.
yle.fi
NASA: Pieni asteroidi ohittaa maan lähietäisyydeltä torstaina, kyseessä yksi taivaankappaleiden kaikkien aikojen läheisimmistä ohituksista
Asteroidin havaitsi amatööriastronomi Krimin niemimaalla
yle.fi
tienvarsipummi
Ylipäällikkö
tulikomento
Supreme Leader
Scott Manleyn tarkkaa tarinaa Columbian tuhosta.
Helmikuun tähtitaivas.
Helmikuun tähtitaivas.
Viimeksi muokattu:
Vääpeli
Greatest Leader
Toi monsteri kun alkaa toimimaan täydellä teholla, lentoja viikoittain? Niin alkaa tapahtumaan. Veikkaan, että ei mene kauaa kun Muskilla on oma avaruusasema, tukikohta kuussa ja se pitkäaikainen haave päästä louhimaan asteroideja Marsin ja Jupiterin välistä.
Sorsa
Luutnantti
Olipa nihkeä avaruusteknologiaan perehtynyt toimittaja... Hänen mielestä ihmiskunnalla on varmaan parempaakin tekemistä kuin mennä marsiin? Liekö tuo ydinvoima nyt mikä tuossa nihkeyttää?
Nasan hurja visio: lento Marsiin ydinvoimalla toimivalla aluksella vain 45 päivässä
Ydinvoimalla toimiva raketti lyhentäisi matka-ajan naapuriplaneetalle murto-osaan perinteiseen teknologiaan verrattuna. Nasa lupaa esitellä teknologiaa jo 2027.
rty19
Greatest Leader
Ehkä tuossa tulee olemaan kilpailevia teknologioita lentää avaruudessa. Käytännön toteutuneet lennot sitten ratkaisevat mikä tekniikka yleistyy.
Ketä mahtavat olla ne Marsiin matkustavat kun on sekin mahdollisuus että takaisin maahan ei enää pääse vaan loppuelämä menee Marsissa?
