...on suunnitelmia vielä isommille raketeille isommilla moottoreilla...
En tunne aihepiiriä yhtään, joten kysyn asian suhteen itseäni fiksummilta ensimmäisenä itselleni mieleen tulevan kysymyksen:
Eikös se mene niin, että kovan paineen purkautuessa jotain reittiä meteli (lue: värähtely) on sitä kovempi, mitä lyhyemmällä matkalla paineen laskeminen tapahtuu?
Ja jos räjähdyskaasujen purkautuminen tyhjiöön tai erittäin matalapaineiseen tilaan on se tapa, jolla raketin työntövoima syntyy, niin paineen lasku suuttimessa (tai mikä se sitten onkaan nimeltään) on todella, todella raju? Ja jos ei suoraan, niin vähän sinnepäin verrannollinen purkautuvaan kaasumäärään ja tehoon?
Ja voisi kuvitella, että purkausaukon, suuttimen, paineen alenemisnopeuden, kaasun nopeuden tms. mittasuhteet/mikälieoikeatermi aiheuttaisivat helposti seisovia aaltoja?
Jos niin on, niin voisi luulla, että värähtelyyn liittyvät voimat ovat käsittämättömän vaikeasti hallittavissa silloin kun tehot viedään älyttömyyksiin? Ja värähtelyn päälle vielä se työntävä voima?
Jos noin on, niin olisiko kannattavaa luoda tilanne, jossa on yksi übervoimakas työntävä suihku ja sen ympärillä useita, loivassa kulmassa viistosti siihen suuntautuvia kapeita ja tiukkoja suihkuja?
Eli raketin pituussuuntaisesti asiaa kuvaten: Kaasu purkautuu (kellon muotoisesta?) suuttimesta taaksepäin. Sen jälkeen sen ympärille tungetaan korkeapaineinen kaasusuutin. Paineen lasku tapahtuu pidemmällä matkalla. Rinkinä olevista suuttimista purkautuvat suihkut törmäävät vastapaineeseen. Sen vuoksi niihin välittyy suurempi työntävä voima. Keskusmoottorin suihkun leviämisen rajoittaminen tekee myös sille vastapainetta ja siis suuremman työntävän voiman?
Vähemmän värähtelyä ja sen haittoja, vähän enemmän työntävää voimaa suhteessa purkautuvan kaasun määrään?