Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Ei se ylösmeno, mutta se alastulon nopeus ja siitä aiheutuva kitka ja kuumuus sulattaisi ton aluksen.
Antti Kailio
26.7. klo 10:17
Marsista löytyi vettä - maanalainen järvi ei jäädy edes -68 asteen pakkasessa
Virgin Galactikin Space Ship Two VSS Unity teki koelennolla uuden korkeusennätyksen. 42 sekunnin poltto rakettimoottorilla nosti aluksen 52 kilometrin korkeuteen. Nopeutta nousuvaiheessa 2,47 Machia.
Enää pitää löytää 250 000 dollaria lippua varten.
Mitenkä ylös on tarkoitus kaiken kaikkiaan päästä ? Johonkin vähän päälle sataan kilometriin varmaankin.
Tätä muuten olen miettinyt että mikä mahtanee olla alin mahdollinen pysyvä (sustainable) kiertoratakorkeus ? Joku 180km taitaa olla jo sitä luokkaa ettei ilmakehän kitka kisko avaruusalusta takaisin maahan jo yhden kiertoratakierroksen jälkeen. Toki käsittääkseni ns. low earth orbit on yleensä aina sellainen että ajoittain kiertoratakorkeutta täytyy lisätä ettei alus putoa väkisinkin takaisin ilmakehään.
http://www.spacedaily.com/reports/S...gulating_trips_to_the_final_frontier_999.htmlAmerican engineer and businessman Dennis Tito paid US$20m in 2001 to become the world's first official space tourist. He travelled to the International Space Station (ISS) on a Russian Soyuz capsule and then spent eight days on board, prompting some debate about the appropriateness of using the facility for financial gain. Since Tito, six other commercial passengers have visited the ISS - each on Soyuz spacecraft at US$20m a piece.
The last of these travelled in 2009, after which the Russians halted the practice. But now commercial space travel, albeit at a lower orbit, is set to start again with a price tag that even the average multi-millionaire might be able to afford.
To the ordinary person, commercial space travel may seem like a pipe dream, but at an embryonic level a few well-funded space companies are creaking into action. Jeff Bezos has announced that a passenger flying with his aerospace company, Blue Origin, will pay between US$200,000 and US$300,000 for a ticket - comparable to Virgin Galactic's proposed price of US$250,000. Passengers will experience weightlessness for three to six minutes, and enjoy unparalleled views of the stars and the curvature of the Earth.
Most of these space tourism products and technologies are still in their early stages, so for a commercial company setting a price is a delicate balancing act. Operators must settle on a figure low enough to be affordable to sufficient numbers of consumers, but high enough that the service could be commercially sustainable.
Currently, Bezos' proposed price seemingly doesn't even attempt to do this. Indeed, given his outgoings, it is more of a gift to those lucky souls who have the money to spare. A financial black hole
The New Shepard rocket which Blue Origin plans to use for commercial trips has been in development since 2006. It will carry six commercial astronauts on each launch, and launches cost tens of millions of US dollars. Elon Musk has said that it costs US$62m to launch his Falcon 9 rocket, and US$90m for the much larger Falcon Heavy.
If this seems like a lot, then consider the billions the rockets cost to develop. Jeff Bezos reportedly liquidates around US$1 billion per year to fund Blue Origin, and the cost of the company's New Glenn rocket alone was US$2.5 billion. The cost of the New Shepard, an earlier development built over the course of a decade, was likely the same or even higher.
Six customers each paying US$300,000 drums up US$1.8m for Blue Origin, barely scratching the surface of the tens of millions each launch will cost. Taking into account rocket development and the human and technological resources required for a successful launch, it is a miniscule contribution. Small steps
That said, this nascent market has to start somewhere. The technical accomplishments of designing and operating reusable rockets has already reduced launch costs by several orders of magnitude. Bezos' take-offs cost tens of millions; a single-use rocket would have cost hundreds of million.
Technology is still developing and the relevant companies are maintaining a healthy mixture of competition and collaboration, so there is no reason why a financially sustainable market might not emerge in the future. Until then, Bezos has said that he sees Blue Origin as his most important work, and has pledged to keep funding it as long as needed.
The planned flight paths will take passengers up to the Karman line - the notional border about 100km above the Earth where the atmosphere ends, and real space begins. In future, flights could once again bring visitors to the ISS, 408km into space, where accommodation infrastructure already exists, tacked onto the station in 2016.
The ISS costs US$3-4 billion a year to maintain and run, and is nearing its projected retirement date within four to eight years, depending on the estimate. Rather than decommission it, the US government favours gradually moving the ISS into the commercial sector. Some years down the line, space tourism might be instrumental in securing the future of one of the great ventures of space exploration.
Juttua Boeingin CST-100 Starliner -kapselista.
https://spaceflightnow.com/2018/08/...r-to-helm-test-flight-of-boeing-crew-capsule/
Ensi vuonna tapahtuvaa lentoa komentaa avaruussukkulaveteraani ja entinen Navyn hävittäjälentäjä Chris Ferguson.
EDIT: Elon Musk aikoo päihittää Boeingin. Space X:n miehitetty lento ISS:lle pitäisi tapahtua huhtikuussa 2019. Näin se ehtisi ennen kilpailijaansa.
https://www.industryweek.com/compan...sed-be-first-astronaut-flights-beating-boeing
Joukkotuhoaseiden sijoittaminen avaruuteen on kiellettyä, mutta normaalit aseet ovat sallittuja.
Venäjän presidentti Vladimir Putinhttps://www.hs.fi/haku/?query=vladimir+putin haluaisi ilmeisesti muuttaa asian, sillä Politico-uutissivustolle vuodetun dokumentin mukaanhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005783643.html Putinin asialistalla tapaamisessa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpinhttps://www.hs.fi/haku/?query=donald+trumpin kanssa Helsingissä oli kohta ”Aseiden sijoittamattomuus avaruuteen”.
Avaruuden aseistamista koskee yksi ja ainoa sopimus, ja se on vuodelta 1967. Sopimuksessahttps://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1967/19670057/19670057_2 Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja useat muut maat sopivat yleiset suuntaviivat siitä, mitä avaruuteen voi sijoittaa ja millaiset omistussuhteet siellä pätevät. Sopimuksen mukaan mikään allekirjoittajamaa ei voi vaatia esimerkiksi avaruutta tai Kuuta omistukseensa. Se kieltää myös ”ydinaseet ja muunlaiset joukkotuhoaseet” avaruudessa. Sopimuksessa ei kuitenkaan määritellä ydinaseita lukuun ottamatta, mikä tarkalleen ottaen on joukkotuhoase. Perinteisesti esimerkiksi Yhdysvaltain armeija katsoo joukkotuhoaseiksi ydinaseet, biologiset aseet, kemialliset aseet ja säteilyyn perustuvat aseet.
Mikään muukaan kansainvälinen sopimus ei tarkkaan määrittele termiä. Se tarkoittaa, että kiertoradalle voitaisiin mahdollisesti sopimuksen rajoissahttps://academic.oup.com/ejil/article/18/5/873/398694 sijoittaa laukaisusatelliitteihin ”tavallisia” aseita, joiden tuhovoima lähentelisi pientä ydinpommia. Yleisimmin esitetty keino olisi ideana erittäin yksinkertainen: tiputtaa korkealta kiertoradalta esimerkiksi titaanista tai volframista valmistettuja puhelintolpan kokoisia kankia. Tätä kutsutaan kineettiseksi pommittamiseksi. Pitkään scifi-kirjoissa esiintynyt pommitus kehitettiin ideana jo 1950-luvulla. Idean isänä pidetään Jerry Pournelleahttps://www.hs.fi/haku/?query=jerry+pournellea, ilma- ja avaruusyhtiö Boeingin entistä työntekijää, scifikirjailijaa ja avaruusaseasiantuntijaa. Hän antoi aseelle nimeksi Thor muinaisen skandinaavisen ukkosenjumalan mukaan, mutta julkisuudessa asekonseptiin on viitattu myös ”Jumalan sauvoina”. Yhdysvaltain puolustusministeriön vanhojen suunnitelmienhttp://www.au.af.mil/au/awc/awcgate/acsc/03-1394.pdf mukaan puhelinpylvään kokoiset kanget iskeytyisivät maahan jopa kymmenen kilometrin sekuntivauhdilla. Arvion mukaan isku olisi voimakkuudeltaan noin kaksi kolmasosaa Hiroshimaan toisessa maailmansodassa pudotetusta ydinpommista.
Teknologiassa ei kuitenkaan olla vielä näin pitkällä, eivätkä tällaiset asejärjestelmät ole tiettävästi edenneet suunnitteluvaihetta pidemmälle.
Sen sijaan kiertoradalle sijoitettavia aseita, joiden tehtävä on tuhota toisia kiertoradalla sijaitsevia kohteita, on ollut asemissa jo vuosikymmeniä.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005784527.html
Trumpin hanke Yhdysvaltain omista avaruusjoukoista etenee – uusi puolustushaara olisi tasavertainen ilmavoimien kanssa
Mikäli hanke etenee, Yhdysvallat voi saada kuudennen puolustushaaran maa- ja ilmavoimien, laivaston, merijalkaväen ja rannikkovartioston rinnalle. Suunnitelmien mukaan avaruusvoimat saisi tasavertaisen aseman ilmavoimien kanssa, eli siitä tulisi merkittävä osa Yhdysvaltain puolustusvoimia.
– Ei riitä, että olemme läsnä avaruudessa. Meidän on myös hallittava sitä. En halua, että Kiina ja muut valtiot johtavat meitä, Trump sanoi.
– Avaruus on sotatanner. On välttämätöntä, että sotavoimiemme johtoasemaa ja kilpailuetua myös sillä saralla pidetään yllä, kenraali Dunford sanoi tiedotteessaan kesäkuussa.
https://yle.fi/uutiset/3-10343921