Bidenin hallinto ja siitä keskustelua. Kuinka suunta muuttuu?

Letkeässä mielessä tehty selostus Bidenin hallinnon cövid tempauksista. Kuitenkin, yksi parhaimmista selostuksista, jotta selviää, missä mennään.

 
Jutun pohjalta ei ehkä tuo Ranskan kanssa tehty diili ole toiminut kun olisi haluttu. Oma veikkaus että Australilla ei ole ollut kiinnostusta jammailla yhtä pitkään, kun Suomella on ollut Olkiluoto 3:n kanssa.

Juu, ei varmaan olekaan projekti mennyt niin kuin olisi pitänyt. Pointti ei ole kuitenkaan siinä.

Ranskassa presidentti ahkerasti sekaantuu yritysten, joko valtiollisten tai yksityisten toimintaan, jos kyseessä on ranskalaiset työpaikat tai Ranskan puolustusteollisuus. Kesäkuussa Australian pääministeri vieraili Pariisissa ja yhteisessä tiedonannossa sanotaan, että yhdessä jatketaan eteenpäin. Ranska on varmasti ottanut tuon komitmenttina jatkaa ja siksi uutisointi on nyt rajua valtiollista retoriikkaa selkään puukottamisesta. Ranskalla on myös Polynesian alueella pari miljoonaa omaa kansalaista. Intressi toimia yhdessä Australian kanssa on ollut suuri.


Ranska voitti diilin julkisen prokurementtiprosessin kautta. Tämä uusi diili ei mennyt enää prokurementin kautta. Siitä väännetään vielä varmasti kättä erilaisissa oikeusasteissa.

Kun luotto kerran menee valtioden välillä, sitä on vaikea palauttaa.

Simpauttaja
 
Kun luotto kerran menee valtioden välillä, sitä on vaikea palauttaa.

Jos Yhdysvallat valitsee erilaisen polun ideologisesti, niin haluaako EU edes olla läheisessä yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa.

Entäs jos Trump tai edes DeSantis tulee valtaan? Veikkaan, että ainakin alkaa valtava mediamylläkkä, missä media puskee USA vastaista retoriikkaa.

Eurooppalainen media pystyisi milloin vain tekemään samanlaista anti-Venäjä/Kiina infoa, mutta se ei sitä tee.
 
Juu, ei varmaan olekaan projekti mennyt niin kuin olisi pitänyt. Pointti ei ole kuitenkaan siinä.

Ranskassa presidentti ahkerasti sekaantuu yritysten, joko valtiollisten tai yksityisten toimintaan, jos kyseessä on ranskalaiset työpaikat tai Ranskan puolustusteollisuus. Kesäkuussa Australian pääministeri vieraili Pariisissa ja yhteisessä tiedonannossa sanotaan, että yhdessä jatketaan eteenpäin. Ranska on varmasti ottanut tuon komitmenttina jatkaa ja siksi uutisointi on nyt rajua valtiollista retoriikkaa selkään puukottamisesta. Ranskalla on myös Polynesian alueella pari miljoonaa omaa kansalaista. Intressi toimia yhdessä Australian kanssa on ollut suuri.


Ranska voitti diilin julkisen prokurementtiprosessin kautta. Tämä uusi diili ei mennyt enää prokurementin kautta. Siitä väännetään vielä varmasti kättä erilaisissa oikeusasteissa.

Kun luotto kerran menee valtioden välillä, sitä on vaikea palauttaa.

Simpauttaja
Mutta oliko USA tässä se kuopankaivaja vai Autralia joka ei sitoumuksiaan kunnioittanut. En ole asiaan tutustunut, mutta kuulostaa jälkimmäiseltä. Jos tuommoinen iso kauppa tippuu pyytämättä jollekin, niin tuskinpa sitä kovin keppoisin perustein hylätää. Toisaalta eipä USA EU kauppasota ole NATOa upottanut, niin miksi tämäkään... pikku kauppa siihen verrattuna ;)

Eikä tämä tasan tullut Ranskalle yllätyksenä ja jos mokaa tuommoisen strategisen toimituksen niin mitä muutakaan oikeasti on odotettavissa
 
Viimeksi muokattu:
Jos Yhdysvallat valitsee erilaisen polun ideologisesti, niin haluaako EU edes olla läheisessä yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa.

Entäs jos Trump tai edes DeSantis tulee valtaan? Veikkaan, että ainakin alkaa valtava mediamylläkkä, missä media puskee USA vastaista retoriikkaa.

Eurooppalainen media pystyisi milloin vain tekemään samanlaista anti-Venäjä/Kiina infoa, mutta se ei sitä tee.

Niin,

Ei nämä ole ideologiakysymyksiä. Ideologiat on tavan kansalaisen silmään runkkaamista. USA:n linja ei tällaisissa asioissa muutu mihinkään, oli presidenttinä kuka tahansa. Diili otetaan, kun se on saatavilla ja otetaan riski, että se menee oikeusasteiden kautta. Siinä kontekstissa Biden ja Trump ovat samanlaisia. Ainoa ero on siinä, että jos Trumpin aikana tällainen diili olisi tehty, Twitter oksentaminen olisi ollut jo käynnissä pitkään. Tuhannet työpaikat siirtyivät Ranskasta USA:han.

Simpauttaja
 

Analyysi: Ranska raivostui, kun Yhdysvallat "torpedoi" sen sopimuksen Australian kanssa – Euroopan tylyllä sivuuttamisella voi olla isot seuraukset​

Ranskalaisten mielestä Yhdysvaltojen, Britannian ja Australian uusi turvallisuusliitto muodostettiin EU:n selän takana.
Nyt Ranskan presidentti Emmanuel Macronin halu tiivistää Euroopan unionia todennäköisesti vain kasvaa, kirjoittaa EU:ta seuraava taloustoimittaja Anna Karismo.


Diplomaattinen hirmumyrsky, joka jättää jäljet. Paha transatlanttinen kriisi. Ennenkuulumatonta liittolaisten kesken. Valtava pettymys. Selkäänpuukotus. Katastrofi. Petos.

Ranskalaiset poliittiset päättäjät, kansainvälisten suhteiden asiantuntijat ja tiedotusvälineet eivät ole säästelleet sanojaan arvioidessaan Yhdysvaltojen, Britannian ja Australian torstaina julkistettua turvallisuussopimusta.

Viimeistään nyt eurooppalaisille johtajille on selvää, että Bidenin Yhdysvallat keskittää diplomaattiset panostuksensa Aasiaan. Sen geostrategian muutoksesta kertoi myös maan vetäytyminen Afganistanista. Eurooppa pitäköön lähialueensa.

Ranska saa nyt ymmärrystä myös AUKUS-maiden diplomaateilta. Esimerkiksi Britannian entinen sotilasliitto Naton ja Pariisin-suurlähettiläs tviittasi, että Ranskan reaktiota ei kannata aliarvioida.

AUKUS on vakava isku Macronille, koska 12 sukellusveneen kauppa olisi tuonut Navalin telakalle uusia työpaikkoja, sulan Macronin hattuun ensi kevään presidentivaaleissa sekä Ranskalle aiempaa vahvemman jalansijan Aasian ja Tyynenmeren alueella, jolla asuu 1,6 miljoonaa ranskalaista.

Ranskasta tulee EU:n puheenjohtajamaa ensi vuoden alussa, ja onkin todennäköistä, että Macronin aloitteet EU-yhteistyön syventämisestä vain vahvistuvat. AUKUS:issa ei ole kyse vain sukellusveneistä vaan sopimus kattaa myös yhteistyön kyberturvallisuudessa, tekoälyssä ja kvanttitietokoneiden kehittelyssä.

Vanhan mantereen tylyllä sivuuttamisella voi olla vielä kauaskantoisia seurauksia. Jos Yhdysvallat ei saa Ranskaa lepytellyksi, länsiliittouma heikkenee ja hajaantuu – ja lopulta Kiina on se, joka hajaannuksesta voittaa.
 
Viimeistään nyt eurooppalaisille johtajille on selvää, että Bidenin Yhdysvallat keskittää diplomaattiset panostuksensa Aasiaan. Sen geostrategian muutoksesta kertoi myös maan vetäytyminen Afganistanista. Eurooppa pitäköön lähialueensa.
Olisikos se Trump ollut sittenkin parempi Euroopalle?
 
Viimeistään nyt eurooppalaisille johtajille on selvää, että Bidenin Yhdysvallat keskittää diplomaattiset panostuksensa Aasiaan. Sen geostrategian muutoksesta kertoi myös maan vetäytyminen Afganistanista. Eurooppa pitäköön lähialueensa.
Toisaalta aika moni Euroopan maa on tätä nykyä sellaisessa herran kukkarossa geopoliittisesti ja strategisesti että enää täällä ei tarvita samanlaista läsnäoloa USA:lta kuin Kylmän Sodan aikana. Esimerkiksi olisin yllättynyt jos Venäjä pystyisi toimintakykyisenä hyökkäämään Puolan läpi Saksaan niin, että siellä olisi vielä tarvittavaa iskukykyä Saksan puolelle päästessä samalla kun pitäisi pitää huoltoyhteydet Puolan lävitse turvassa ja toimivina. Kylmän Sodan aikoihin Länsi-Saksan länsipuolella olevat maat saivat pelätä kovaa Neuvostoliiton läpäisevän Saksan ja tunkeutuvan BeNeLux / Ranska - sektorille.

Joten näen asian niin, että USA voisi hoitaa Euroopan puolustuksen velvoitteet pitämällä esim. juuri tuossa Saksassa, Puolassa ja Baltiassa sen tripwire-joukon, ja infrastuktuurin tukemaan isompaa joukkoa valmiiksi.

Esimerkiksi Espanja, Portugali, Italia, jne.. ovat jo sen verran herran kukkarossa konventionaalisilta konflikteitla, että heillä on jo riittävä puolustuskyky oman maan itsenäiseen puolustukseen.
 
Toisaalta aika moni Euroopan maa on tätä nykyä sellaisessa herran kukkarossa geopoliittisesti ja strategisesti että enää täällä ei tarvita samanlaista läsnäoloa USA:lta kuin Kylmän Sodan aikana. Esimerkiksi olisin yllättynyt jos Venäjä pystyisi toimintakykyisenä hyökkäämään Puolan läpi Saksaan niin, että siellä olisi vielä tarvittavaa iskukykyä Saksan puolelle päästessä samalla kun pitäisi pitää huoltoyhteydet Puolan lävitse turvassa ja toimivina. Kylmän Sodan aikoihin Länsi-Saksan länsipuolella olevat maat saivat pelätä kovaa Neuvostoliiton läpäisevän Saksan ja tunkeutuvan BeNeLux / Ranska - sektorille.

Joten näen asian niin, että USA voisi hoitaa Euroopan puolustuksen velvoitteet pitämällä esim. juuri tuossa Saksassa, Puolassa ja Baltiassa sen tripwire-joukon, ja infrastuktuurin tukemaan isompaa joukkoa valmiiksi.

Esimerkiksi Espanja, Portugali, Italia, jne.. ovat jo sen verran herran kukkarossa konventionaalisilta konflikteitla, että heillä on jo riittävä puolustuskyky oman maan itsenäiseen puolustukseen.
Venäjällä on nykyään vähemmän pataljoonia kuin Neuvostoliitolla oli divisioonia. Niillä voimilla ei edetä Saksaan saakka.
 
Venäjällä on nykyään vähemmän pataljoonia kuin Neuvostoliitolla oli divisioonia. Niillä voimilla ei edetä Saksaan saakka.
Neuvostoliitolla muistaakseni oli täydessä valmiudessa viitisenkymmentä divisioonaa, jos oikein muistan keskustelun erään venäläisen historioitsijan kanssa. Tuossa 50 divisioonassa on sellainen 150-200 rykmenttiä, joissa on sellainen 450-600 pataljoonaa. Ja sitten oli näitä vajaamiehitettyjä eri kategorian mukaisia vanhemmalla kalustolla olevia mobilisoitavissa olevia divisioonia 150 kpl. Ja niissä sitten tietysti sellainen 450-600 rykmenttiä ja 1350-1800 pataljoonaa.

Nykyään Venäjällä on muutama kymmenen prikaatia ja niissä noin sata pataljoonaa. Eli 200 divisoonasta menty 100 pataljoonaan. Ei noilla lähdetä enää uudestaan Itäblokkia luomaan Itä-Eurooppaan ja Keski-Eurooppaan.
 
Neuvostoliitolla muistaakseni oli täydessä valmiudessa viitisenkymmentä divisioonaa, jos oikein muistan keskustelun erään venäläisen historioitsijan kanssa. Tuossa 50 divisioonassa on sellainen 150-200 rykmenttiä, joissa on sellainen 450-600 pataljoonaa. Ja sitten oli näitä vajaamiehitettyjä eri kategorian mukaisia vanhemmalla kalustolla olevia mobilisoitavissa olevia divisioonia 150 kpl. Ja niissä sitten tietysti sellainen 450-600 rykmenttiä ja 1350-1800 pataljoonaa.

Nykyään Venäjällä on muutama kymmenen prikaatia ja niissä noin sata pataljoonaa. Eli 200 divisoonasta menty 100 pataljoonaan. Ei noilla lähdetä enää uudestaan Itäblokkia luomaan Itä-Eurooppaan ja Keski-Eurooppaan.
Vieläpä kun pelkästään Svenskien ilmavoimat tulevat olemaan vanjaa voimakkaammat.
 
Vieläpä kun pelkästään Svenskien ilmavoimat tulevat olemaan vanjaa voimakkaammat.
Ja tässä juttu jonkun vuoden takaa.


Venäjän hävittäjäkaluston kehityksen arvioiminen on hankalampaa. Flightglobalin tuoreen listauksen mukaan maalla olisi noin 800 varsinaista hävittäjäkonetta. Tähän lukuun lasketaan mukaan myös ikääntyvä MiG-29, MiG-31 sekä Suhoi Su-27 -kalusto.

Kaluston modernisointiohjelma on koko ajan käynnissä. Sotilasprofessori, everstiluutnantti Petteri Lalu Maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi, että vuoteen 2020 mennessä Venäjän ilmavoimilla olisi noin 250 modernia hävittäjäkonetta (100 kpl Su-30, 100 kpl Su-35, 30-40 kpl MiG-35 sekä 12 kpl Su-57).

2020-luvulla MiG-35 -kaluston määrä on kasvamassa 170 koneeseen, ja mahdollista on, että tähän mennessä ongelmalliseksi osoittautuneen viidennen sukupolven hävittäjä Su-57:n sarjatuotanto pääsee vauhtiin.

Lalu arvioi, että ensi vuosikymmenen loppupuolella Venäjällä on noin 400-600 modernia hävittäjää, joista noin kolmasosa Suomen lähialueella, ja toinen mokoma Uralin tällä puolen.

Venäjän ilmavoimien numeraalinenkin etu tulee laskemaan tulevaisuudessa, kun 800 hävittäjästä tullaan pikkuhiljaa alas 400-600 hävittäjään ja kyky sietää tappioita pienenee, ja samalla HX:n myötä Suomen kyky (ja monien muiden maiden omien hankkeidensa kautta) tuottaa Venäjälle tappioita nousee myös. Toki Venäjänkin kyky tuottaa tappioita nousee, mutta samalla kun heidän ilmavoimat kutistuvat (samalla kun heidän talous ja väestö kutistuu [onhan heillä karua ennustetta siitä, että nykypäivän 145 miljoonasta venäläisestä väkiluku laskee 110 miljoonaan 2050 mennessä]), niin Venäjälle tulee eteen tilanne, että pitää yhä tarkemmin valita minne sitä lähdetään sotimaan ja mitä on varaa menettää ja missäkin.
 
Olisikos se Trump ollut sittenkin parempi Euroopalle?
USA:n politiikan pääpaino on Aasiassa oli presidenttinä kuka tahansa, kummasta puolueesta tahansa. Kukin voi valita, joko mielisairaan tai seniilin pressan mielikikseen. Jos Trump valitaan seuraavissa vaaleissa on mahdollista saada mielisairas seniili presidentti samassa paketissa.

Simpauttaja
 
USA:n politiikan pääpaino on Aasiassa oli presidenttinä kuka tahansa, kummasta puolueesta tahansa. Kukin voi valita, joko mielisairaan tai seniilin pressan mielikikseen. Jos Trump valitaan seuraavissa vaaleissa on mahdollista saada mielisairas seniili presidentti samassa paketissa.

Simpauttaja
USA:n talous on riippuvaisempi Aasiasta kuin Euroopasta. Se ratkaisee sen minne politiikan pääpaino suuntautuu.
 
USA:n politiikan pääpaino on Aasiassa oli presidenttinä kuka tahansa, kummasta puolueesta tahansa. Kukin voi valita, joko mielisairaan tai seniilin pressan mielikikseen. Jos Trump valitaan seuraavissa vaaleissa on mahdollista saada mielisairas seniili presidentti samassa paketissa.

Simpauttaja
Mielisairas? Laitetaan nimi kunniakirjaan.
 
Jutun pohjalta ei ehkä tuo Ranskan kanssa tehty diili ole toiminut kun olisi haluttu. Oma veikkaus että Australilla ei ole ollut kiinnostusta jammailla yhtä pitkään, kun Suomella on ollut Olkiluoto 3:n kanssa.
Ymmärsin, että Ranska olisi kyllä halunnut rakentaa sukellusveneet, mutta ei olisi suostunut tekemään niistä ydinvoimalla kulkevia
 
Toisaalta aika moni Euroopan maa on tätä nykyä sellaisessa herran kukkarossa geopoliittisesti ja strategisesti että enää täällä ei tarvita samanlaista läsnäoloa USA:lta kuin Kylmän Sodan aikana. Esimerkiksi olisin yllättynyt jos Venäjä pystyisi toimintakykyisenä hyökkäämään Puolan läpi Saksaan niin, että siellä olisi vielä tarvittavaa iskukykyä Saksan puolelle päästessä samalla kun pitäisi pitää huoltoyhteydet Puolan lävitse turvassa ja toimivina. Kylmän Sodan aikoihin Länsi-Saksan länsipuolella olevat maat saivat pelätä kovaa Neuvostoliiton läpäisevän Saksan ja tunkeutuvan BeNeLux / Ranska - sektorille.

Joten näen asian niin, että USA voisi hoitaa Euroopan puolustuksen velvoitteet pitämällä esim. juuri tuossa Saksassa, Puolassa ja Baltiassa sen tripwire-joukon, ja infrastuktuurin tukemaan isompaa joukkoa valmiiksi.

Esimerkiksi Espanja, Portugali, Italia, jne.. ovat jo sen verran herran kukkarossa konventionaalisilta konflikteitla, että heillä on jo riittävä puolustuskyky oman maan itsenäiseen puolustukseen.
Ei kukaan oikeasti usko mihinkään venäjän hyökkäykseen eurooppaan nykytilanteessa. Ei ole uskonut viimeiseen 30 vuoteen eikä usko nykyäänkään.

Kokonaan toinen asia on se, mitä keski-euroopasta katsottuna eurooppa määritellään.
 
Back
Top