Brexit ja sen seuraukset
- Viestiketjun aloittaja trolli123
- Aloitus PVM
.
Niin, taisi brexit-pahkeinen paljastaa alan kuplan????? Jos näin, niin ei siinä pitkällä aikavälillä vahinkoa tule, päinvastoin. Nimittäin yksi on varmaa: kuplat on luotu puhkeamaan ja sitä mukaa haaveet haihtumaan.
Niin, taisi brexit-pahkeinen paljastaa alan kuplan????? Jos näin, niin ei siinä pitkällä aikavälillä vahinkoa tule, päinvastoin. Nimittäin yksi on varmaa: kuplat on luotu puhkeamaan ja sitä mukaa haaveet haihtumaan.
jurppi
Ylipäällikkö
Minulle on karttunut näkemys ettei se porukka joka äänesti esimerkiksi brexit'iä todellakaan kykene ymmärtämään mikä on EU:n merkitys Euroopalle ja/tai yksittäisille jäsenvaltioille. Puhumattakaan että tajuaisivat mitä oikeasti tarkoittaa itsenäisyys, liittovaltio tai juuri mikään muukaan hallinnollinen kokonaisuus. Kaikki he brexit-johtajat jotka mahdollisesti ymmärtävät minkälaisen vahingon he ovat aiheuttaneet omalle maalleen ja joiden tulisi ottaa ns. vastuu tapahtumista ovat lähteneet kuin rotat laivasta.
Sinällään brittien vaalitulos sataa jatkossa EU:n ja yhteisvaluutan (€:n) laariin. Punnalle ja EU:n jäsenyydestä eroavan Britannian kansalaisille äänestyspäätös tulee olemaan hieman karvas pala. Mutta toisaalta saatiin/saadaan jatkossa hyödyllinen opetus demokraattisessa hallintojärjestelmässä tehtävistä valinnoista.
Päätös on tehty ja pulinat pois. Brittikansalaiset tekivät valinnan oman yhteiskuntansa politiikan suunnasta. Nyt siellä mennään eteenpäin valitun päätöksen pohjalta ja otetaan vastaan ne hyödyt ja haitat joihin valinta mahdillisesti johtaa. Juuri näin asioiden kuuluukin edetä..
Ja jos kaikesta huolimatta kävisi niin että Britannia hyötyy ja vaurastuu tekemästään päätöksestä niin tottahan me voimme seurata esimerkkiä ja tehdä samanlaisen ratkaisun. Muussa tapauksessa voimme jatkaa tyytyväisinä EU:n jäseninä yhteisessä Euroopassamme. Nyt on hyvä katsella miten asiat etenee seuraavien 10-20 vuoden aikana.
Tottakai Brittien vaalituloksen jälkeen on syytä pysähtyä hetkeksi miettimään mitä mahdollisesti EU:ssa tehtiin väärin ja korjata epäkohtia. Joka tapauksessa EU-joukkue pääsi eroon pelurista joka sooloili monissa tapauksissa eri suuntaan kuin muut jäsenet. Brittien lähdön jälkeen EU tulee jatkamaan todennäköisesti aikaisempaa yhtenäisempänä.
jurppi
Ylipäällikkö
Ei ole syytä hötkyillä. Odotellaan nyt kaikessa rauhassa mitä tulevaisuus tuo tullessaan. EU ei ole katoamassa mihinkään, vaikka yksi sen yhtenäisyyttä eniten rasittaneesta jäsenmaasta eroaakin omille teilleen. Vanhan hyvän ohjeen mukaan "kävelytetään koiraa" ja katsotaan miltä maailma näyttää parinkymmenen vuoden päästä.
Geronimo
Ylipäällikkö
Tässä puhe uloskirjotettuna mutta hieman on eroa puheen ja kirjallisen tekstin välillä, koska en ole kääntäjä niin jokainen vetäköön omat johtopäätökset.
Commission européenne - Discours - [Seul le texte prononcé fait foi]
Discours du Président Jean-Claude Juncker à la session plénière du Parlement européen sur le résultat du référendum au Royaume-Uni
Bruxelles, le 28 juin 2016
Discours du Président Jean-Claude Juncker à la session plénière du Parlement européen sur le résultat du référendum au Royaume-Uni
Sehr verehrter Herr Präsident, Mevrouw voorzitter van de Raad, Mesdames et Messieurs les députés,
Votre Parlement, Monsieur le Président, s'apprête à discuter de l'avenir de l'Europe et de la place du Royaume-Uni au sein de l'Europe auprès de l'Union européenne. J'avais beaucoup de rendez-vous ce matin mais j'ai décidé de venir au Parlement européen parce que je crois que ma place aujourd'hui et maintenant est ici, au sein de la démocratie.
Nos amis britanniques se sont exprimés par la voie du suffrage universel. Il est évident que l'expression de la volonté majoritaire des Britanniques demande le respect de tout le monde. La démocratie est la démocratie, et nous devons payer respect à la démocratie britannique et à l'expression qu'elle a choisie de se donner.
L'expression du suffrage universel britannique demande respect. Il faut respecter le choix des citoyens britanniques. Expression il y a eu, conséquence il doit y avoir. Et donc je demande une clarification non pas immédiate, parce que le système britannique est plus compliqué que nous le pensions, mais dès que possible. Il y a eu vote, il y a hésitation. Lord Hill, mon ami et mon frère, a tiré les conséquences. C'est un vrai démocrate.
Je voudrais que d'autres aussi tirent les conséquences de l'expression du suffrage universel britannique. J'ai lu, j'ai entendu que le Président du Parlement, que les Présidents des groupes parlementaires tous – à part quelques-uns – auraient réagi d'une façon sentimentale au résultat du vote britannique. Oui, l'Europe n'est pas une affaire seulement cérébrale. Oui, il faut raison garder, mais il faut aussi, lorsqu'on est triste, avoir l'autorisation de dire qu'on est triste. Je suis triste après ce vote britannique et je ne le cache pas. Ce n'est pas du sentimentalisme; c'est ma conviction profonde. J'aurais voulu que le Royaume-Uni soit toujours à nos côtés et avec nous. Il a décidé autrement. Il faut en tirer les conséquences.
Je demande au gouvernement du Royaume-Uni – et je verrai le Premier ministre plus tard dans la matinée, qui reste un ami parce que les Britanniques restent nos amis en dépit du vote qui fut le leur – je lui demanderai de clarifier le plus rapidement possible la situation – pas aujourd'hui, pas demain matin à 9 heures, mais rapidement. Nous ne pouvons pas nous installer dans une incertitude prolongée.
Moi, contrairement à d'autres, je ne suis pas un esclave des marchés financiers, mais je les observe. C'est une indication d'un sentiment général qui est global. Moi, je voudrais que le Royaume-Uni, comme je venais de le dire, clarifie sa position. Et je ne voudrais pas que cette idée s'installe qu'il pourrait y avoir des négociations secrètes, en chambre assombrie, à rideaux tirés, entre des représentations du Royaume-Uni, des gouvernements nationaux, des Commissaires, et des Directeurs généraux. J'ai interdit – ordre présidentielle, ce qui n'est pas mon genre – aux Commissaires de discuter avec des représentants du gouvernement britannique. J'ai dit à tous les Directeurs généraux qu'il ne saurait y avoir de discussions préalables avec des représentants britanniques. No notification, no negotiation.
Nous avons perdu par l'expression du suffrage universel britannique une de nos nombreuses ailes. Il y a les ailes des États membres fondateurs, qui n'ont pas plus de droits que les autres puisqu'ils ont lancé le projet mais ils ne sont pas les seuls à porter le projet. Les autres, ceux qu'on appelle les "nouveaux Etats membres", sont des États membres à part entière et je resalue l'unification, la réconciliation entre la géographie et l'histoire européenne.
Le vote britannique a coupé certaines de nos nombreuses ailes. Mais nous continuons à voler. Nous n'allons pas arrêter notre vol vers l'avenir. Les horizons nous attendent. Et nous volons vers les horizons qui sont ceux de l'Europe et de la planète entière.
Il faut savoir que ceux qui nous observent de loin sont inquiets. J'ai vu et entendu et écouté plusieurs des dirigeants. Ils sont très inquiets parce qu'ils s'interrogent sur la voie que l'Union européenne va poursuivre. Et donc il faut rassurer et les Européens et ceux qui nous observent de plus loin.
Le projet continue. Ce n'est pas un vol vers l'aventure intégrale; c'est un vol vers un objectif prédéterminé par les Traités et par la volonté de nombreux Européens. Le projet continue, et bien que notre allure soit un peu freinée par le vote britannique, nous devons progresser vers les objectifs qui nous sont communs avec une ambition renouvelée.
Imaginez-vous que la Commission n'aurait pas présenté les dix priorités au Parlement que le Parlement dans sa majorité a endossé. Quelle serait la réponse à donner à nos amis britanniques ? Ce serait le programme de la Commission. Est-ce que suite au vote britannique nous allons mettre fin à notre effort – généralement reconnu, pas toujours apprécié – de mettre fin à une bureaucratie débordante en Europe ? Non. Nous allons continuer à lutter contre ce que les Britanniques et d'autres appellent le red tape. Il faut moins de bureaucratie en Europe, nous sommes en train de le faire et nous continuons à le faire.
Nous avons en tant que Commission dit que l'Europe sociale va retrouver la place noble en Europe qui lui revient. Nous avons lancé une large consultation sur le pilier des droits sociaux – est-ce que vous voulez vraiment que suite au vote britannique nous arrêtions cet exercice ? Non, l'Europe doit devenir plus social et elle le deviendra.
Nous avons mis fin en tant que Collège à cet unilatéralisme aveugle qui voulait que la seule austérité serait la réponse à la crise économique, financière et sociale. Nous avons – je n'ose plus le dire – flexibilisé, mais dans le sens noble du terme, l'interprétation du Pacte de stabilité. Est-ce que vous voulez vraiment que suite au vote britannique nous reviendrions au monde tel qu'il fut avant la prise de fonction de cette Commission ? Non, le Pacte de stabilité doit être appliqué avec sagesse et avec cœur. Nous le ferons.
Nous avons lancé un projet sur l'Union de l'énergie. Est-ce que vous voulez vraiment – parce que tout le monde dit «il faut tout changer», sans jamais dire ce qu'il faut changer – est-ce que vous voudriez que nous mettions un terme à cet effort continental de nous couper de la dépendance à l'égard de la Russie et de sécuriser l'approvisionnement énergétique en Europe ? Non, nous allons continuer sur cette voie.
Nous voulions moderniser l'Europe, nous l'avons dit à de nombreuses reprises, raison pour laquelle nous avons lancé un projet ambitieux qui porte sur le devenir numérique de l'Union européenne. Il faut tout changer ? Est-ce qu'il faut changer cela ? Non, la Commission – je vous le dis – continuera sur la voie que nous avons entamée avec l'accord du Parlement en début de mandat.
Et donc – alors qu'il faut tout changer – la Commission se sent réconfortée grâce notamment à l'appui de ce Parlement de poursuivre sur la voie et sur l'avenue que nous avons empruntée en novembre 2014.
Il faut tout changer – oui, mais il ne faut pas changer l'essentiel. Et l'essentiel c'est que l'Europe reste un projet de paix et un projet d'avenir. C'est ce à quoi je m'engage devant cette Assemblée. Je ne suis ni fatigué, ni malade comme l'écrivent les journaux allemands – à ce qu'il parait les médecins se font journalistes. Je reste ce que je suis; je vais, jusqu'à mon dernier souffle, combattre pour l'Europe unie.
Sehr verehrter Herr Präsident,
meine Damen und Herren,
die Stunde ist ernst. Ich höre denen gerne zu, die sagen, man solle jetzt besonnen reagieren, abwartend. Ich bin ein – also das wird einige überraschen – sehr besonnener Mensch. Aber ich mag Unsicherheit nicht. Ich hätte gerne, dass unsere britischen Freunde jetzt sagen was Sache ist und dass sie das so schnell wie möglich sagen.
Ich habe mich am Freitagmorgen mit Präsident Schulz, mit Präsident Tusk und mit Premierminister Rutte getroffen und wir haben uns darauf verständigt, unsere britischen Freunde zu bitten, so schnell wie möglich Klarheit zu schaffen.
Ich bin einigermaßen überrascht – ich, der ich in Großbritannien regelmäßig als Nicht-Demokrat beschrieben werde, also anonymer Bürokrat, als Technokrat, als handelnde Maschine, als Roboter –, dass ich bereit bin das Votum der Briten zur Kenntnis zu nehmen, aber dass man in Großbritannien sich schwer damit tut, dieses Votum zur Kenntnis zu nehmen. Das ist doch eine überraschende Wendung, wie ich finde. Ich respektiere, das, was die Briten zum Ausdruck gebracht haben. Ich hätte auch gerne, dass man in Großbritannien respektiert, was das britische Volk zum Ausdruck gebracht hat und dass man dementsprechend konsequent reagiert anstatt sich jetzt in Schattenspiele, in Katz und Maus-Spiele zu verstecken. Dies ist nicht die Interpretation des Wählerwillens, die Interpretation des Wählerwillens ist klar und deutlich: die Briten möchten raus aus der Europäischen Union. Dementsprechend sollte man handeln.
Und ich bin sehr dagegen, ich sage dies ganz deutlich: es kann nicht sein, dass man jetzt klammheimlich versucht – die jetzige britische Regierung, die zukünftige britische Regierung – in abgedunkelten Räumen, informelle Geheimverhandlungen zu beginnen. Das wird nicht passieren. Ich habe, was ich selten mache, einen Mufti-Befehl an alle Kommissare und an alle Generaldirektoren ausgesandt, dass jetzt keine geheimen Verhandlungen stattfinden. Das kann nicht sein.
Aber wir müssen natürlich wissen, das sagt uns der gesunde Menschenverstand, dass wir mit Großbritannien eine neue Beziehung herbeiführen müssen, anknüpfen müssen. Aber wie diese neue Beziehung aussieht hängt nicht nur von dem geheimen Verhandlungswillen der britischen Unterhändler ab, sondern hängt auch von uns ab. Wir bestimmen die Tagesordnung und nicht diejenigen, die die Europäische Union verlassen möchten.
Der europäische Traum geht weiter. Und wir werden daran arbeiten müssen, beharrlich und konsequent, mit erneuerter Energie, mit einer Wiederbelebung der kontinentalen Ambition. Jetzt ist nicht die Stunde der Nabelschau – weder für uns noch für Großbritannien. Aber was wir brauchen ist ein Blick auf den gesamten kontinentalen Körper – den hat die Kommission im Auge. Und wir sollten daran denken, obwohl dies altmodisch klingt – ich werde ja regelmäßig als altmodischer Veteran beschrieben – was eigentlich die Geburtsstunde dieses europäischen Traumes war. Das ist nicht gegessen. Europa bleibt ein Friedensprojekt. Und den jungen Menschen, auch in Großbritannien, die ja mehrheitlich für einen Verbleib Großbritanniens in der Europäischen Union sich ausgesprochen haben, möchte ich sagen: jetzt ist nicht die Stunde der Wieder-Zerstückelung des Kontinents gekommen. Am Anfang des 20. Jahrhunderts gab es 20% Europäer auf diesem Globus. Am Ende des Jahrhunderts wird es von 10 Milliarden Menschen noch 4% Europäer geben. Wir sind nicht die dominierende globale Macht. Der Anteil Europas an der globalen Wertschöpfung wird dramatisch abnehmen und wir sind der kleinste Kontinent – die drei Dinge sollten wir im Auge behalten.
Man kann Europa nicht nur retroperspektiv erklären. Das ist wahr für die Generation meines Vaters, das ist nicht mehr wahr für die jungen Menschen, die dabei sind erwachsen zu werden und die morgen unsere Gesellschaften animieren und unsere Länder regieren werden. Die Zukunft gehört der Jugend Europas.
Vielen Dank.
Bushmaster
Greatest Leader
ettei vaan ole keskustellu "pikku ukkojen " ja "vaaleanpunaisen elefantti planeetan johtajan kanssa? "
No miettikäähän nyt hetki. Millaisen viestin tuollainen menettely antaa? Ei kai kansainvälinen pelikenttä ole sentään mikään lasten puuhanurkka, jossa tikkarinväri vaihtuu joka neljäs päivä? Pysyvyys ja ennustettavuus ovat jokaisen valtion ulkopolitiikan kulmakiviä.
Mutta eipä vielä oteta Britanniaa takaisin, kun eihän se ole vielä eronnutkaan.
Minulle käyvät kaikki rauhanomaiset vaihtoehdot, joita demokraattinen valtio vaan ikinä keksiikin. Muutama brexit-äänestys tuossa nyt ensinnä ja sitten jotain muuta. Hyvästi demokratian periaatteille ja tervetuloa oikea lekkeripeli. Britit tuskin siihen päätyvät, vaikka osa kommentoijista näyttää suorastaan itkusta värjyvällä äänelle sellaista toivovan.
Britannian suhde Euroopan yhteisöön on vähintään kaksijakoinen. Jäivät ensin EEC:n ulkopuolelle, onnistuivat sitten liittymään neljännellä yrityksellä (Ranska torppasi kolme ekaa) . EU;ssakin ovat olleet vain isovarpaalla varovaisesti kokeillen, alemmilla jäsenmaksuilla ja EMU:sta pois jättäytyen.
Voivathan britit liittyä takaisin, mutta ehdot voivat olla nykyistä karummat.
No miettikäähän nyt hetki. Millaisen viestin tuollainen menettely antaa? Ei kai kansainvälinen pelikenttä ole sentään mikään lasten puuhanurkka, jossa tikkarinväri vaihtuu joka neljäs päivä? Pysyvyys ja ennustettavuus ovat jokaisen valtion ulkopolitiikan kulmakiviä.
Mutta eipä vielä oteta Britanniaa takaisin, kun eihän se ole vielä eronnutkaan.
Valitettavasti tuossa oli kyse lähinnä brittien sisäpolitiikasta.
Ja @Beerfect ilmeisesti spekuloi sillä, että voiko kansa äänestää toisin miten pian. Onko brittien siis pysyttävä ulkona jokin sanktio-aika?
Geronimo
Ylipäällikkö
Eipä tuossa ole kyse sisäpolitiikasta saarilla ,kyse on valtettavasti ihan koko EU`n alueella tapahtuvasta poliittisesta liikehdinnästä ja äänestys uudelleen ja uudelleen kunnes tulee oikea tulos ei ole demokratioiden toimintatapa vaan se on EU`n toimintatapa.
Nuo uudelleen äänestystoiveet ja sisäpolitiikkaan vetoaminen on valitettavasti silmien sulkemista tosiasioilta, no voihan haaveissakin elää mutta kun todelisuus iskee niin älkää silloin syytelkö muita.
Noin lähtökohtaisesti valtiovalta kuuluu kansalle. Sisä- ja ulkopolitiikka eivät voi olla ristiriidassa.
Toki Eu:n myötä on yleistynyt ajattelutapa, että valtiot kuten Suomi ovat vain läänityksiä, jotka oikeuttavat tiettyyn asemaan Brysselin hovissa. Itse asiassa kehitys on Suomessakin mennyt siihen suuntaan, että eliitin parissa vaaleja pidetään haitallisena häiriönä, joka estää valtion kehitystä. Ajattelussa on siis palattu johonkin 1600-luvulle jolloin yleisesti ajateltiin, että ruhtinaat edustavat alamaisiaan ja kaikki valta on kuninkaalla (Brysselillä).
Beerfect
Eversti
Onhan se Ranskakin muistaakseni ravannut NATO:sta sisään ja ulos vuosikymmenien saatossa. Myönnetään: EU ei ole NATO.
Pitäähän sitä mahdollista uudelleenliittymistä pohtia vähintään kahdella tasolla, eli Britannian näkökulmasta (haetaanko takas / ei haeta), ja EU:n näkökulmasta (otetaanko takas / ei oteta). Pysyvää ei ole mikään, vai miten se Jurva tai Loiri lauloi. Väliaikaista tjsp.
Pitäähän sitä mahdollista uudelleenliittymistä pohtia vähintään kahdella tasolla, eli Britannian näkökulmasta (haetaanko takas / ei haeta), ja EU:n näkökulmasta (otetaanko takas / ei oteta). Pysyvää ei ole mikään, vai miten se Jurva tai Loiri lauloi. Väliaikaista tjsp.
Ei, kun se asia menee niin, että jos kansa kerran tahtoi irti, niin se ei saa enää miettiä asiaa uudelleen
Edellinen oli sarkasmia.
jurppi
Ylipäällikkö
Kaikki on mahdollista mutta ei ole mitään järkeä tavoitella mahdottomia..Britannia ei voi olla samaan aikaan jäsen ja toisaalta kulkea omia polkujaan.. Se mitä eroäänestyksen suhteen tapahtuu selkenee vuodenparin kuluessa. Britannian tähänastinen taival EU:ssa oli oikeastaan jonkinlaista poliittista häiriköintiä alusta alkaen.
Jatkossa on syytä olla tarkempi jäsenyysehtojen kanssa. Itse näkisin että EU:n jäsenmaan pitää kuulua myös samaan valuuttaan muiden kanssa. Ei ole mitään järkeä kehitellä yhteistä markkina-aluetta jossa kuitenkin kilpailukykyä rukataan muita jäsenmaita vastaan valuutan arvoa muuttelemalla. Jos sama yhteisö ei sovi jollekin yksittäiselle jäsenmaalle niin ei voi mitään..näkemiin ja adjö. Toisaalta jos jollain maalla ei "perse kestä merivettä" yhteisvaluutassa, niin näkemiin..pelatkoon vaikka napeilla jatkossa.
Loppuviimeksi juuri Suomi saattaa hyvinkin olla esim. kymmenen vuoden kuluttua taloudellisesti sellaisessa kunnossa ettei täällä kannata harjoittaa teollista toimintaa..ja toisaalta julkishallinnon velkapiikki on siinä vaiheessa pistetty kiinni, kun rahaa ei riitä korkojenkaan maksuun. Nykyinen SOS-hallitus ottaa velkaa samaan malliin kuin edeltäjät eikä päätöksiä saada aikaan yhtään paremmin. On turha kuvitella että seuraavat hallitukset kykenisivät parempaan. Ehkä Suomen kohtaloon kuuluukin päätyä Euroopan köyhäksi, merentakaiseksi, kylmäksi ja pohjoiseksi syrjäseuduksi..Ne jotka haluavat opiskella ja tehdä työtä yksityisellä sektorilla voivat muuttaa työnsä perässä hieman vauraammille seuduille. Loput eläköön omillaan, kuten mummot Venäjällä. Ja, voihan täällä käydä silloin tällöin mökillä saunomassa.
No, uskon toki vielä toistaiseksi että Suomi nousee itse aiheuttamastaan lamasta. Yksityinen sektori, yrittäjät, kauppa ja muu liike-elämä tulee varmasti pärjäämään.. Julkishallinnon/poliitikkojen kykyä sopeuttaa julkiset palvelut maksukyvyn mukaiseksi sopii epäilläkin..
Jatkossa on syytä olla tarkempi jäsenyysehtojen kanssa. Itse näkisin että EU:n jäsenmaan pitää kuulua myös samaan valuuttaan muiden kanssa. Ei ole mitään järkeä kehitellä yhteistä markkina-aluetta jossa kuitenkin kilpailukykyä rukataan muita jäsenmaita vastaan valuutan arvoa muuttelemalla. Jos sama yhteisö ei sovi jollekin yksittäiselle jäsenmaalle niin ei voi mitään..näkemiin ja adjö. Toisaalta jos jollain maalla ei "perse kestä merivettä" yhteisvaluutassa, niin näkemiin..pelatkoon vaikka napeilla jatkossa.
Loppuviimeksi juuri Suomi saattaa hyvinkin olla esim. kymmenen vuoden kuluttua taloudellisesti sellaisessa kunnossa ettei täällä kannata harjoittaa teollista toimintaa..ja toisaalta julkishallinnon velkapiikki on siinä vaiheessa pistetty kiinni, kun rahaa ei riitä korkojenkaan maksuun. Nykyinen SOS-hallitus ottaa velkaa samaan malliin kuin edeltäjät eikä päätöksiä saada aikaan yhtään paremmin. On turha kuvitella että seuraavat hallitukset kykenisivät parempaan. Ehkä Suomen kohtaloon kuuluukin päätyä Euroopan köyhäksi, merentakaiseksi, kylmäksi ja pohjoiseksi syrjäseuduksi..Ne jotka haluavat opiskella ja tehdä työtä yksityisellä sektorilla voivat muuttaa työnsä perässä hieman vauraammille seuduille. Loput eläköön omillaan, kuten mummot Venäjällä. Ja, voihan täällä käydä silloin tällöin mökillä saunomassa.
No, uskon toki vielä toistaiseksi että Suomi nousee itse aiheuttamastaan lamasta. Yksityinen sektori, yrittäjät, kauppa ja muu liike-elämä tulee varmasti pärjäämään.. Julkishallinnon/poliitikkojen kykyä sopeuttaa julkiset palvelut maksukyvyn mukaiseksi sopii epäilläkin..
Erkki
Ylipäällikkö
Tuo pätee yhtälailla äänestäjien enemmistöön oikeastaan lähes kaikissa vaaleissa. Mielikuvilla ja kaikennäköisellä vaalipropakandalla niitä kansan päitä on aina käännetty haluttuun suuntaan. Eipä Suomen EU-äänestyksessäkään kuivat faktat tainneet olla ratkaisun pohjana monessakaan tapauksessa. Ja tokkopa Britanniassa se remain-puolikaan yhtään sen valistuneenpaa oli.
Geronimo
Ylipäällikkö
Ranska ei koskaan eronnut NATO´sta vaan irtautui sen sotilaallisesta ytimestä 1966 säilyttäen lähes kaikki NATO`n oikeudet ilman velvollisuuksia pikkaisen eri juttu.
Voihan sitä pohtia mutta kovin vakavissaan ei kannata olla, sillä ei tuon toteuttajaa taida saarilta löytyä jos lötyy niin voi olla entinen politiiko ennenkuin edes pääsee pois puhujapöntöstä.
jurppi
Ylipäällikkö
Ei, kun se asia menee niin, että jos kansa kerran tahtoi irti, niin se ei saa enää miettiä asiaa uudelleen
Edellinen oli sarkasmia.
Britit olivat risteyksessä jossa he valitsivat kahdesta tulevaisuuden vaihtoehdosta..He päättivät lähteä kulkemaan omaa polkuaan. Se on heidän valintansa ja pienen matkaa polut kulkevat lähempänä toisiaan, jopa ikään kuin rinnakkain. Jatkossa tiet kuitenkin eroavat yhä enemmän erilleen..Eikä etukäteen voi tietää kumpi oli parempi vaihtoehto..
Geronimo
Ylipäällikkö
Ei, kun se asia menee niin, että jos kansa kerran tahtoi irti, niin se ei saa enää miettiä asiaa uudelleen
Edellinen oli sarkasmia.
Voihan sitä miettiä mitä tahansa sellaista se demokratia on siitä vain toteuttamaan haave, sekin mahdollisuus on yksi demokratiaan peruspilareita.
Jään odottamaan kuinka siivet kantaa.
Bushmaster
Greatest Leader
Ei, kun se asia menee niin, että jos kansa kerran tahtoi irti, niin se ei saa enää miettiä asiaa uudelleen
Edellinen oli sarkasmia.
Kaikki mikä edistää EU:ta ja liittovaltion syntyä niistä pitää voida äänestää vaikka kymmenkertaa että tulee oikea lopputulos mutta mikä on niitä vastaan niin missään nimessä ei pidä kansalle antaa mahdollisuutta äänestää "väärin...?
Ihan niinkuin suomessakin...eli EU:n jäsenyydestä ei tulla uutta äänestystä Suomessa tekemään, koska siinä voi käydä hassusti kun kansa voi äänestää "väärin"....