Tuossapa se perusongelma on. Sinä et näe sitä tosiasiaa, että nykyinen "vapaakauppa" ei ole vapaakauppaa ollenkaan, vaan perustuu itse asiassa eräiden maiden merkantilistiseen politiikkaan. Tämä estää markkinamekanismin toiminnan ja ainoa realistinen toimintatapa on silloin puhaltaa peli poikki. Suunnitelmatalouden kanssa asialla ei ole mitään tekemistä. Sinun näkökulmasi on toki teoreettisesti totta, mutta reaalimaailmassa mahdoton toteuttaa.
Ei pidä sekottaa reaalista kysyntäpotentiaalia ja teoreettista kysyntäpotentiaalia. Ongelma on siinä, että tulonjaon jakautuminen estää teoeettisen potentiaalin realisoitumisen. Ei rahaa, ei kysyntää. Ja edelleen sama merkantilistinen mekanismi mistä yllä puhuin, estää tulojen kasvua. Kun kilpailu pohjautuu hintapositioon kuten nykyään asia on, seurauksena on väistämätön "kilpa pohjalle" deflatorisella syklillä. Maailmantalous on pitkälti pääomaliikkeiden täydellisen vapauttamisen johdosta tässä syklissä. Ja tätä tilannetta ei korjaudu markkinamekanismilla koska se on mikrotalousnäkökulmasta optimaalinen toimintatapa. Tämä on yksi syy siihen, miksi laissez-faire politiikka ei ole koskaan toiminut eikä tule koskaan toimimaan sen enempää kuin kommunismikaan joka on saman asian toinen ääripää.
Mielenkiinnosta kysyisin, mistä sinä tarkkaan ottaen opiskelit "markkinatalouteen perustuvia tuotantotalouden rakenteita"? Niiden ymmärtämiseen kun tarvitaan aika paljonkin historiankirjoja. Mitä tulee Marxiin, niin hän ja Adam Smith olivat mielestäni kaksi kaikkien aikojen suurinta kansantalouden filosofia. Kukaan muu ei pääse edes lähelle. Se, että molemmat olivat monessa asiassa väärässä tai että heidän näkemyksiään on tulkittu milloin mitenkin jonkin poliittisen aatteen tueksi ei muuta tätä asiaa miksikään.
