Vihervassarit ovat syytelleet leave porukkaa ja myöskin täkäläisiä EU kriitikoita putinisteksi, tämänjälkeen putinisti pallo on EU uskovaisten nurkassa ja pysyy sillä Putin kuuntelee herkällä korvalla Oligarkkeja sekä finasssipiirejä.
Pörssianalyysi
Venäjän finanssipiirit pelkäävät brexitiä
SijoittaminenFinanssialaPankitVenäjäOsakkeetPörssi
Venäjän valtiollisen Sberbankin pääjohtaja German Gref arvioi, että Britannian ero EU:sta laskisi välittömästi Moskovan pörssin indeksejä kymmenen prosenttia, heikentäisi ruplaa ja pudottaisi Venäjän bruttokansantuotetta prosentin. KUVA: BLOOMBERG NEWS
Britannian EU-ero iskisi Moskovan pörssiin. Keskuspankki paikkaa jo nyt budjettia setelirahoituksella.
Lännessä arvioidaan yleisesti, että Venäjän pyrkimyksenä on heikentääEuroopan Unionin yhtenäisyyttä, ja tästä näkökulmasta Britannian ero EU:sta olisi Venäjälle lottovoitto.
Venäjän johto on varonut ottamasta virallista kantaa Britannian kansanäänestykseen, mutta venäläiset rahoitusalan asiantuntijat seuraavat tilannetta huolestuneina.
Talousviisaiden yleinen näkemys tuntuu olevan, että Britannian ero olisi myös Venäjän kannalta ei-toivottu tapahtuma, joka vaikuttaisi negatiivisesti Moskovan pörssiin. Erittäin haastavassa tilanteessa toimiville venäläisille talouspäättäjille status quon säilyttäminen näyttäisi olevan toivottavampaa kuin sen rikkominen.
Venäjän valtiollisen Sberbankin pääjohtaja German Gref arvioi, että Britannian ero EU:sta laskisi välittömästi Moskovan pörssin indeksejä kymmenen prosenttia, heikentäisi ruplaa ja pudottaisi Venäjän bruttokansantuotetta prosentin. Varavaltionvarainministeri Sergei Stortšakmuistuttaa, että Englannin punta on yksi Venäjän keskuspankin reservivaluutoista. Lisäksi Lontoon pörssiin on listautunut lukuisa joukko venäläisiä suuryrityksiä.
Jopa presidentti Putinin talouspoliittinen avustaja Andrei Belousov on ilmaissut huolensa kansanäänestyksen seurauksista. Belousovin mukaan Venäjän ja EU:n taloudellinen side on molempien osapuolien asettamista sanktioista huolimatta erittäin kiinteä. Belousov muistuttaa, että Venäjällä toimii 13 000 EU-maista lähtöisin olevaa yritystä, ja brexitin toteutuminen saattaisi heilauttaa markkinatilannetta ennalta arvaamattomasti.
Moskovan pörssi-indeksit ovat kehittyneet myönteisesti alkuvuoden aikana. Suotuisaa kehitystä selittää ennen kaikkea raakaöljyn kallistuminen. Esimerkiksi Sberbankin osake on kuitenkin huojahdellut parin viime viikon aikana merkittävästi ja yhtenä selityksenä asialle pidetään brexit-äänestystä. Sberbankin osake on Moskovan ohella listattu myös Lontoon pörssiin.
Britannian EU-eron toteutuminen vetäisi todennäköisesti länsisijoituksia pois Moskovasta. Epävarmoina aikoina sijoittajat etsivät turvasatamia, eikä Moskovaa ole vielä kukaan sellaiseksi kelpuuttanut. Brexit voisi myös heijastua negatiivisesti raakaöljyn hintaan, millä taas olisi kielteinen vaikutus ruplaan ja Moskovan pörssiin.
Yksittäisistä yhtiöistä valtiollisen Rosneft-energiayhtiön osake on kehittynyt alkuvuoden aikana erittäin myönteisesti. Maanantaina kurssi ponkaisi ylöspäin, kun Bloomberg uutisoi, että Venäjän valtio olisi löytämässä Kiinasta ja Intiasta strategisen investoijan 19,5 prosentin paketille yhtiön osakkeista.
Osakepotin laskennallinen arvo olisi yhtiön nykyisen markkina-arvon mukaan noin kymmenen miljardia dollaria. Myös Rosneftin osake on listattu Moskovan ohella Lontoon pörssiin ja brittiläinen BP omistaa yhtiön osakkeista lähes 20 prosenttia.
Rosneft on Gazpromin ohella Venäjän merkittävin yritys, joten hallituksen päätös pudottaa valtion omistusosuus 50 prosenttiin kertoo Venäjän kroonisista budjettiongelmista.
Syyskuun parlamenttivaalit lähestyvät, ja hallituksen on etsittävä lisärahoitusta budjetin paikkaamiseksi. Maan toisen vararahaston, eli reservirahaston varat ovat enää alle 40 miljardia dollaria, ja tasaisella vauhdilla varat hupenevat viimeistään ensi vuonna.
Reservirahasto kokonaisuudessaan ja kaksi kolmasosaa Kansallisen hyvinvointirahaston varoista luetaan osaksi Venäjän keskuspankin valuuttavarantoa. Reservirahaston hupeneminen ei ole kuitenkaan vähentänyt valuuttavarantoa, joka on pikemminkin lisääntynyt kuluvan vuoden aikana.
Selitys tälle on se, ettei keskuspankki vaihda markkinoilla länsivaluuttaa rupliksi, jotka edelleen ohjataan budjettiin, vaan yksinkertaisesti painaa ruplia tarvittavan määrän ja siirtää vastaavan määrän länsivaluuttaa reservirahastosta ikään kuin eri lokeroon taseessaan.
Keskuspankki toteuttaa mittavaa setelirahoitusta. Kun inflaatiovauhti on hiipumassa ja ruplan kurssi on vahvistunut öljyn hinnan myötä, voi pankki jatkaa tällaista toimintaa.
Toukokuussa setelirahoituksella paikattiin budjettia 390 miljardilla ruplalla eli yli 5 miljardilla eurolla.