EKP nöyrtyi – Britannia voitti tärkeän oikeuskamppailun
Maaliskuussa 2015 EU:n yleinen tuomioistuin antoi päätöksensä Britannian ja EKP:n välisessä neljä vuotta kestäneessä oikeustapauksessa.
EKP oli vuonna 2011 yrittänyt pakottaa arvopaperikauppojen selvityskeskuksia eli
clearing houseja toimimaan euroalueen sisällä, mutta tuomioistuin totesi EKP:n määräyksen EU:n lainsäädännön vastaiseksi.
Tavallisen ihmisen elämää tämä päätös ei hetkauttanut, mutta Britannialle ja Citylle kyse oli elämän ja kuoleman kamppailusta.
Pankit ja muut finanssialan toimijat myyvät yhä harvemmin arvopapereita suoraan toisilleen. Pienentääkseen vastapuoliriskiä eli sitä, että kaupan toinen osapuoli ei pystyisikään hoitamaan velvoitteitaan, ne käyttävät välikäsinä selvityskeskuksia.
Etenkin finanssikriisin jälkeen niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin on yleistynyt niin sanottujen keskusvastapuolten (
central counterparty, CCP) käyttö.
Keskusvastapuolet keräävät eri pankeilta itselleen valtavan vakuuskeskittymän, jonka ansiosta pankit voivat käydä huoletta kauppaa keskenään: jos joltain pankilta loppuvat rahat kesken, keskusvastapuoli kantaa tappiot vakuuksiksi keräämiensä arvopaperien avulla.
Vaikka keskusvastapuolet pienentävätkin yksittäisten pankkien riskejä, ne myös luovat itsessään valtavan riskikeskittymän. Suuren keskusvastapuolen kaatumista on jopa
veikkailtuseuraavan finanssikriisin käynnistäjäksi.
EKP katsoikin, että kaikkien merkittäviä euromääräisiä kauppoja hoitavien selvityskeskusten tulisi toimia euroalueella, jotta keskuspankki voisi valvoa niitä tehokkaasti.
Jos EKP olisi saanut tahtonsa läpi, arvopaperikaupan selvitys ja siten myös merkittävä osa arvopaperikaupasta olisi siirtynyt hiljalleen Britanniasta Manner-Eurooppaan.
Britannia saa poimia kirsikat kakusta
EU:n yleinen tuomioistuin tuomitsi tapauksen Britannian hyväksi muun muassa siksi, että selvityskeskusten pakottaminen euroalueelle olisi rikkonut EU:n yhtenäismarkkinoiden tärkeimpiä periaatteita.
Brittiläinen talouslehti
Financial Times tiivisti Britannian voittaneen "testin siitä, voiko maa pysyä euron ulkopuolella ja siitä huolimatta jatkaa Euroopan finanssikeskuksena sekä nauttia kaikista sisämarkkinoiden tuomista eduista".
Pian päätöksen jälkeen maaliskuussa 2015 EKP ja Britannia polttivat julkisesti rauhanpiipun antamalla yhteisen
tiedotteen, jonka mukaan EKP ja Englannin keskuspankki lisäävät brittiläisiä keskusvastapuolia koskevaa tiedonvaihtoa ja – mikä tärkeintä – valmiuttaan tehdä keskinäisiä valuutanvaihtosopimuksia.
Viimeksi mainittu tarkoittaa sitä, että EKP on tarvittaessa valmis luotottamaan Englannin keskuspankin kautta brittiläisiä keskusvastapuolia ja Englannin keskuspankki puolestaan euroalueella toimivia keskusvastapuolia.
Asia on tullut ajankohtaiseksi kansanäänestyksen alla, sillä
Leave-äänien voiton pelätään aiheuttavan voimakkaita reaktioita markkinoilla.
Uutistoimisto
Reuters kertoi
tiistaina, että EKP ja Englannin keskuspankki suunnittelevat heti äänestystuloksen selvittyä antavansa lausunnon, jonka mukaan ne ovat valmiita luotottamaan toistensa asiakkaita vaikka loputtomalla määrällä euroja ja puntia, jos markkinoiden vakauttaminen sitä vaatii.
Jos Brexit toteutuu, leikki loppuu
Vaikka EKP ja Englannin keskuspankki toimisivatkin yhdessä finanssikriisin estämiseksi, sen jälkeen EKP tuskin enää pitäisi brittien kädestä kiinni.
Reutersin
mukaan EKP on karsastanut Britannian asemaa eurokaupan keskuksena aina vuosituhannen alusta saakka, vaikka keskuspankin virkamiehet "pidättäytyvätkin puhumasta herkästä aiheesta julkisesti".
EKP:n entinen varapääjohtaja ja Ranskan keskuspankin pitkäaikainen johtaja Christian Noyer kuitenkin totesi OMFIF-ajatushautomon keväällä julkaisemassa artikkelissa avoimesti, että Britannian EU-eron jälkeen muutos olisi väistämätön: EKP ei enää katselisi sitä, että niin suuri osa euromääräisestä kaupankäynnistä käydään euroalueen ulkopuolella.
Selvää siis on, että kesäkuun 23. päivänä järjestettävän kansanäänestyksen yksi panoksista on Lontoon finanssikeskuksen tulevaisuus. City kohtaa toistaiseksi pahimman koitoksensa juuri, kun se näytti selvinneen edellisestä.
Mistä Euroopan uusi finanssikeskus?
Eurooppa vaikutti jo olevan vastentahtoisesti valmis antamaan Britannian poimia päältä parhaat palat sekä EU:ssa olemisesta että euroalueen ulkopuolelle jäämisestä, mutta tavalliset britit eivät välttämä näe asiaa näin – kaikkia pankkijättien menestys kun ei juuri lämmitä.
Jos britit päättävät äänestää Britannian ulos EU:sta, nähtäväksi jää, mihin Euroopan seuraava finanssikeskus vuosien saatossa kohoaa.
Useimmat veikkaukset kohdistuvat Frankfurtiin ja Pariisiin. Esimerkiksi ajatushautomo Bruegelin Nicolas Véron kuitenkinarvioi, että oman osansa voivat saada myös Luxemburgin, Irlannin ja Hollannin kaltaiset maat, jotka suhtautuvat finanssialan sääntelyyn Saksaa ja Ranskaa nuivemmin.
