Brexit ja sen seuraukset

It ain't over 'till the fat lady sings.

Brittien kansanäänestys oli neuvoa antava. Tosin en usko että parlamentti asettuu poikkiteloin mutta eroilmoituksen jättämisessä saattaa kulua kummasti aikaa.

Boris tuntuu olevan puolipaniikissa, miettii varmaan että mitä vittua tulikaan tehtyä.

EU ei tähän hajoa vaikka moni (idiootti) sitä omista syistään toivookin. Kehitys vain muuttaa suuntaa ja EU pyrkii löytämään uudet toimintatavat joilla homma saadaan hanskaan.

Pistän popcornit tulille, on mielenkiintoista katsella brittien kiemurtelua kun yrittävän poimia rusinat pullasta eli säilyttää jäsenyyden edut mutta irtautua velvollisuuksista. Kyyti tulee olemaan kylmää ja aivan varmasti britit pannaan maksamaan kova hinta "itsenäisyydestään". Briteistä tehdään varoittava esimerkki, se on varmaa.

Väykkä yrittää saada samaa aikaiseksi Suomessa. Ja kuten briteissäkin, huonompi aines komppaa. Ikävä juttu mutta globalisaatio ei taida olla EU:n vika eikä ne tehtaat palaa Kiinasta Kempeleelle sen enempää kuin Manchesteriinkään sillä että yritetään kääntää kelloa taaksepäin.

Tervemenoa vaan britit. Jännä nähdä kuinka pian palaavat lakki kädessä Brysseliin pyytämään että voitaskos me unohtaa toi viimeinen?
 
Autoradiosta tuli äsken että EU haluaa britanian jättävän eroanomuksensa asap.
 
6rnzwiR.png
Aika huolestuttavaa, jos kuvitellaan, ettei omalla äänellä ole merkitystä. Ehkä seuraavalla kerralla äänestää sitä mitä kannattaa ;)
 
Hadrianus oli aikaanse edellä rakentaessaan muurin Englannin ja Scotlannin väliin. Sinne vaan passipoliisit ja huumekoirat ja homma Englannin ja EU-Scotlannin välillä pelittää!

250px-Hadrian%27s_wall_at_Greenhead_Lough.jpg
 
Saa nähdä, miten liitto EUn kanssa jatkuu ja miten helposti se syntyy. Jos se syntyy helposti, niin dominoa muistakin maista voisi kuvitella syntyvän. Toisaalta talous painaa toisessa kupissa ja kaiken halutaan menevän mutkattomasti, jos mahdollista.
Handelsblattin mukaan Saksan hallitus tähtää siihen, että Britanniasta tulisi EU:n kumppanimaa. Asiasta uutisoi The Guardian.
Saksalainen lehti Handelsblatt kertoo, että sille on vuodettu kahdeksansivuinen hätäsuunnitelma koskien Brexitiä ja, mikä on Saksan strategia sen suhteen, The Guardian uutisoi. Saksalaislehden mukaan Saksa neuvottelee Britannian EU-erosta rakentavasti, mutta eron seuraukset ovat vaikeita, esimerkiksi koskien Britannian asemaa Euroopan investointipankissa.

Saksan hallitus tähtää saksalaislehden käsiinsä saamien papereiden mukaan siihen, että Britanniasta tulisi kumppanimaa. Automaattista pääsyä Euroopan unionin sisämarkkinoille Britannialle ei annettaisi, jotta muut maat kuten Ranska, Itävalta, Suomi tai Alankomaat eivät seuraisi Britannian viitoittamalla tiellä.

Saksalaislehden haltuunsa saaman suunnitelman mukaan se, miten Britanniaa kohdellaan vaikuttaa suuresti siihen, seuraisivatko muut maat Britannian mallia.

Ranskan äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman johtaja Marine Le Pen on jo ehtinyt toivoa Ranskaan kansanäänestystä maan EU-jäsenyydestä.

EU-johtajat ovat vedonneet Britanniaan, että eroprosessi EU:sta aloitettaisiin mahdollisimman pian. Johtajat pelkäävät odottelun vain lisäävän epävarmuutta. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk, EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, EU-parlamentin puhemies Martin Shulz ja unionin puheenjohtajamaana toimivan Hollannin pääministeri Mark Rutte sanovat lausunnossaan toivovansa Britannian pysyvän EU:n läheisenä kumppanina.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001207517.html
edit: kiire alkoi
Britannialla ovat valttikortit vähissä, kun neuvottelut EU-erosta alkavat unionin kanssa. Neuvotteluissa voi tulla myös kiire, arvioi brysseliläisen European Policy Center -tutkimuslaitoksen johtaja Fabian Zuleeg. EU ei todennäköisesti halua tehdä liian suuria myönnytyksiä, jotteivät muut jäsenmaat ryhtyisi vaatimaan samaa.

– En usko Britannian saavan hyvää erosopimusta, Zuleeg sanoo STT:lle puhelinhaastattelussa.

Eroneuvottelut tulee viedä läpi kahdessa vuodessa Britannian eroilmoituksen jälkeen. Neuvotteluiden pidentäminen vaatisi muiden 27 maan yksimielisen hyväksynnän, mitä Zuleeg pitää epätodennäköisenä.

– Odotan, että paine on Britannian puolella. Jos sopuun ei päästä kahden vuoden kuluessa, he joutuvat ulos ilman sopimusta, jolloin seuraukset olisivat vielä negatiivisempia.
http://www.pohjolansanomat.fi/ulkomaat/eu-tutkija-eroneuvotteluissa-paine-on-britannian-puolella/
 
Viimeksi muokattu:
It ain't over 'till the fat lady sings.

Brittien kansanäänestys oli neuvoa antava. Tosin en usko että parlamentti asettuu poikkiteloin mutta eroilmoituksen jättämisessä saattaa kulua kummasti aikaa.

Boris tuntuu olevan puolipaniikissa, miettii varmaan että mitä vittua tulikaan tehtyä.

EU ei tähän hajoa vaikka moni (idiootti) sitä omista syistään toivookin. Kehitys vain muuttaa suuntaa ja EU pyrkii löytämään uudet toimintatavat joilla homma saadaan hanskaan.

Pistän popcornit tulille, on mielenkiintoista katsella brittien kiemurtelua kun yrittävän poimia rusinat pullasta eli säilyttää jäsenyyden edut mutta irtautua velvollisuuksista. Kyyti tulee olemaan kylmää ja aivan varmasti britit pannaan maksamaan kova hinta "itsenäisyydestään". Briteistä tehdään varoittava esimerkki, se on varmaa.

Väykkä yrittää saada samaa aikaiseksi Suomessa. Ja kuten briteissäkin, huonompi aines komppaa. Ikävä juttu mutta globalisaatio ei taida olla EU:n vika eikä ne tehtaat palaa Kiinasta Kempeleelle sen enempää kuin Manchesteriinkään sillä että yritetään kääntää kelloa taaksepäin.

Tervemenoa vaan britit. Jännä nähdä kuinka pian palaavat lakki kädessä Brysseliin pyytämään että voitaskos me unohtaa toi viimeinen?

"Varoittava esimerkki". Hyvä pointti.
Kattoo nyt kuitenkin ensin. En usko mihinkään lakki kourassa juttuun. Sen välttäminen ei vaadi kuin taitavaa politiikkaa.
Deutche wellen mukaan Saksa ja Ranska yrittävät nyt ottaa ohjat. Palaverin paikka kuulemma asap. .
Saattaa kuitenkin olla että kosto vaihtuu ihan johonkin muuhun.
Talous sitä talous tätä hoetaan. Mantra on kova. Kukaan ei kuitenkaan ole taloutta nähnyt tai maistanut. Eu kansalaisen takki on tyhjä mutta sitä ei 20% hyvinvoiva vähemmistö tajua.
 
Espanja "vaatii" Gibralttaria takaisin. Ja Britit ei siihen suostu. Mistä seuraa, että Espanja ottaa Gibralttarin väkisin. Josta seuraa Falkland Island II. Nato maat ei tähän puutu, koska keskinäinen kähinä. Mutta Espanja vetoaa Suomeen EU avun saamiseksi ja kun Suomi ei kuulu Natoon, niin saadaan Nato vs Suomi sota aikaseksi :) :) :)
Jos hakis kylmän oluen kaapista :) :)
http://www.ess.fi/uutiset/ulkomaat/art2281335

Ota kaksi heti.
 
:D :rolleyes: :eek:!

Kaikkien aikojen ennätys Britanniassa! Vaaditaan välitöntä uusintaäänestystä.

Voi pojat, tämähän hakkaa näidenkin sivujen sekoilut!

http://www.mirror.co.uk/news/uk-news/brexit-petition-calling-second-vote-8274266

Brexit petition calling for a SECOND vote on EU referendum is so popular it crashed the website
  • 14:55, 24 Jun 2016
  • Updated 15:08, 24 Jun 2016
  • By Scott Campbell
The campaign calling on the Government to re-do the referendum and has received more than 130,000 signatures so far

The final YouGov poll before the referendum showed 72% of 18 to 24-year-olds backed a Remain vote - with just 19% backing Brexit .

Lib Dem leader Tim Farron said: "Young people voted to remain by a considerable margin, but were outvoted. They were voting for their future, yet it has been taken from them."

 
Brysselin kannattaa tehdä briteille ero mahdollisimman kalliiksi koska jos eroava jäsenvaltio palkitaan irtautumisesta niin EU hajoaa siihen paikkaan. Tämä nyt vaan on reaalipolitiikkaa.

Talous tätä maailmaa pyörittää mutta brittien asema ei ole ehkä ihan niin vahva kuin Paddy jossain Manchesterissa kuvittelee. Lontoon cityn paikalle on kärkkymässä monta eurooppalaista pankkikeskittymää. Tullimuurin taakse jääminen tuskin kiinnostaa monikansallisia yhtöitä joilla on briteissä tuotantolaitoksia Euroopan markkinoita varten. Kauniista puheista huolimatta USA:n ja UK:n "erityissuhde" tulee hiipumaan pelkäksi kliseeksi koska USA ei voi enää käyttää brittejä vaikutuskanavana EU:n suuntaan.

Niin makaa kuin petää. Haen popcornia.
 
It ain't over 'till the fat lady sings.

Brittien kansanäänestys oli neuvoa antava. Tosin en usko että parlamentti asettuu poikkiteloin mutta eroilmoituksen jättämisessä saattaa kulua kummasti aikaa.

Boris tuntuu olevan puolipaniikissa, miettii varmaan että mitä vittua tulikaan tehtyä.

EU ei tähän hajoa vaikka moni (idiootti) sitä omista syistään toivookin. Kehitys vain muuttaa suuntaa ja EU pyrkii löytämään uudet toimintatavat joilla homma saadaan hanskaan.

Pistän popcornit tulille, on mielenkiintoista katsella brittien kiemurtelua kun yrittävän poimia rusinat pullasta eli säilyttää jäsenyyden edut mutta irtautua velvollisuuksista. Kyyti tulee olemaan kylmää ja aivan varmasti britit pannaan maksamaan kova hinta "itsenäisyydestään". Briteistä tehdään varoittava esimerkki, se on varmaa.

Väykkä yrittää saada samaa aikaiseksi Suomessa. Ja kuten briteissäkin, huonompi aines komppaa. Ikävä juttu mutta globalisaatio ei taida olla EU:n vika eikä ne tehtaat palaa Kiinasta Kempeleelle sen enempää kuin Manchesteriinkään sillä että yritetään kääntää kelloa taaksepäin.

Tervemenoa vaan britit. Jännä nähdä kuinka pian palaavat lakki kädessä Brysseliin pyytämään että voitaskos me unohtaa toi viimeinen?
Jäsenyyden "edut" tulevat pitkälti säilymään vaikka eu vähän näpäyttää haluaakin. Talous ja raha tulee ajamaan vitutuksen ohi. Britannia on iso talous ja se tulee pääsemään eu:n talous sopimuksiin aivan samoin kuin norjakin.
 
Britit mistään russofiileydestä äänestäneet, vaikka palstan putinistit sellaista disinformaatiota suoltavatkin.

"Engelsmannit tulivat jo - tule sinäkin Suomipoika!" -tyyppinen retoriikka on täyttä puppua.

Eivät britit Euroopasta eroa, eivät NATO:sta eivätkä ole tekemässä pohjoista Atlanttia Venäjän etupiiriksi.

Lyhyesti: äänestäjien pääosa haluaa olla BRITTEJÄ. Siitä tästä pohjimmiltaan on kyse.
 
Kolumni: Brexitissä kannattaa unohtaa impivaaralaisuus ja muistaa Koiviston viisaudet
Kotimaa Julkaistu 24.06.2016 11:44


Britannia teki sen mitä pelättiin, mutta johon harva silti uskoi: Saarivaltio päätti erota EU:sta. Ketjureaktio tullee jatkumaan pitkin Eurooppaa. Suomessa olisi syytä varsinkin nyt muistaa, ettei impivaaralaisuus ole etumme.

Suomessa asuu 5,4 miljoonaa ihmistä, Britanniassa yli kymmenen kertaa enemmän.

Se näin alkuun.

Moni täälläkin heittää lippalakkia ilmaan EU:n hajoamisen onnesta.

Ei kannattaisi.

Talousmittarit mittaavat aikansa, miten vakava taloushäiriö Britannian EU-ero on. Saarivaltio on sekaisin. Skotlanti eronnee Lontoon vallasta. Etc.

Pörssikurssit tippuvat.

Euroopan väkkäräpuolueet saavat luonnollisesti kansanäänestyksestä vettä myllyynsä. Perussuomalaisetkin luulevat, että ollaan hillopurkilla. Puheenjohtaja Timo Soini tosin historiaa osaavana tajuaa, ettei olla. Puolassa ja Unkarissa tämä päivä on osalle juhlan aihe, samoin Ranskan ns. kansallismielisille.

Suomessa kannattaa silti muistaa, että yhtenäinen Eurooppa on pienten kansojen etu, Suomenkin, ja erityisesti Suomen.

Kun Suomi 1993-1994 kävi neuvotteluja EU-jäsenyydestä, liki kaikki äänestysikäiset muistivat, millainen oli toinen unioni, sellainen oli naapurissa. Vuoteen 1945 ja sen jälkeenkin oli vaara, että Suomi olisi siihen liitetty.

Se oli Neuvostoliitto.

Presidentti Mauno Koivisto kirjoittaa muistelmissaan, että Suomi päätti hakea EU:n jäseneksi ensisijaisesti turvallisuuspoliittisista syistä. Iso talousyhteisö onkin liki henkivakuutus.

Mannerlaatat heiluvat.

Mutta yksi fakta pysyy: pienet valtiot ovat pieniä ja suuret suuria.

Englanti selviää pöljästä päätöksestään, eihän se liittynytkään EU:hun kuin vasta 70-luvun alussa.

Mutta pienten maiden onni EU:n rakoilu ei ole. Yhteisössä on aina enemmän äänivaltaa kuin sen ulkopuolella, tai ettei yhteisöä edes ole.

Mauno Koivisto siis sanoi, että Suomi liittyi EU:hun turvallisuuspoliittisista syistä. Koivisto myös tietää mistä kirjoitti: hän oli viimeinen presidentti, jolla oli myös asiaan liittyvät valtaoikeudet.

Suomen viennille ja kansantaloudelle Englannin EU-eron merkitys näyttää ensi arvioiden mukaan olevan liki samaa luokkaa kuin tuore kilpailukykysopimus. Toiseen suuntaan, tosin.

Se että Suomessa lyötäisiin nyt Britti-innostuksessa pää pensaaseen ja muuttaisimme henkiseen Impivaaraan ei ole kenenkään etu, ja asialla illakointi näyttääkin lähinnä puhujien puutteellisen historian tajun.

Impivaara muuten paloi, ja veljekset juoksivat sieltä talvipakkasessa ihmisten ilmoille avojaloin.

Eli Lontoosta ei kannata esimerkkiä ottaa.

Sekin on syytä muistaa, miten Britannia on itse Suomeen suhtautunut ennen EU:ta: Itsenäisyyspäivänä 1941 Englanti julisti Suomelle sodan, eikä olisi pätkääkään piitannut, että elintarvike- ja viljatuonnista riippuvainen Suomi olisi kuollut nälkään.

Britit kyllä pärjäävät aina. Suomelle yhtenäinen Eurooppa on elinehto.

Nykypolvi ei taida edes muistaa, miten lujan takana oli edes EEC-vapaakauppasopimukseen pääseminen 1974.


Euroopan vahvimman sotilasvaltion poistuminen EU:sta lisää ilman muuta tarvetta pohtia Nato-jäsenyyttä uudesta näkövinkkelistä
 
Jäsenyyden "edut" tulevat pitkälti säilymään vaikka eu vähän näpäyttää haluaakin. Talous ja raha tulee ajamaan vitutuksen ohi. Britannia on iso talous ja se tulee pääsemään eu:n talous sopimuksiin aivan samoin kuin norjakin.
Tulee pääsemään ja pitääkin päästä, mutta Norjan lailla maksaa siitä kalliisti!

Nyt on lupausten pyörtämisen aika!

http://www.mirror.co.uk/news/uk-news/3-brexit-promises-campaigners-wriggled-8271762

3 Brexit promises campaigners had wriggled out of before breakfast on EU referendum results day
 
"Varoittava esimerkki". Hyvä pointti.
Kattoo nyt kuitenkin ensin. En usko mihinkään lakki kourassa juttuun. Sen välttäminen ei vaadi kuin taitavaa politiikkaa.
Deutche wellen mukaan Saksa ja Ranska yrittävät nyt ottaa ohjat. Palaverin paikka kuulemma asap. .
Saattaa kuitenkin olla että kosto vaihtuu ihan johonkin muuhun.
Talous sitä talous tätä hoetaan. Mantra on kova. Kukaan ei kuitenkaan ole taloutta nähnyt tai maistanut. Eu kansalaisen takki on tyhjä mutta sitä ei 20% hyvinvoiva vähemmistö tajua.
Varoittava esimerkki tästä varmaankin tehdään, ettei muut maat vaan halua samaa.
Talousmantraa hoetaan ja sitä maistellaan joka kerta kun syödään. Muistelen historiantunneilta Euroopan hullun vuoden lähtökohdaksi huonon satovuoden, jolloin ruokaa ei saatu riittävästi siirrettyä sinne minne piti. Seurauksena oli aikamoinen liikehdintä monessakin maassa. Onneksi siitä ollaan vielä aika kaukana. Mutta erittäin tärkeä huomio polarisoitumisen osalta. Yhteistä hyvää ei ole enää samalla tavalla perusteltavissa kuin vuosituhannen alussa. Hukattu vuosikymmen pistetty mm. pankkitukiin, monien mielestä. Siinä on kirimistä, jotta oikeutusta politiikalle saadaan palautettua. Kriisien hoito oli vain hidasta omaan napaan tuijottamista, siinä mielessä yhden ison ero muuttaa tasapainoa äänestyspöydässä ja aikaansaa mahdollisesti parempaa politiikkaa kokonaisuutena. Näin ainakin toivon.
 
Jäsenyyden "edut" tulevat pitkälti säilymään vaikka eu vähän näpäyttää haluaakin. Talous ja raha tulee ajamaan vitutuksen ohi. Britannia on iso talous ja se tulee pääsemään eu:n talous sopimuksiin aivan samoin kuin norjakin.

Höpö höpö, Britit sijasivat vuoteensa, nyt siinä on nukuttava. Berliinissä ja Pariisissa voi olla myötätunto vähissä.
 
Jäsenyyden "edut" tulevat pitkälti säilymään vaikka eu vähän näpäyttää haluaakin. Talous ja raha tulee ajamaan vitutuksen ohi. Britannia on iso talous ja se tulee pääsemään eu:n talous sopimuksiin aivan samoin kuin norjakin.

Norja maksaa pääsystään EU:n sisämarkkinoille saman summan kuin mitä se maksaisi jäsenenä. Norja muuttaa myös lainsäädäntöään EU:n direktiivien mukaan. Ainoa ero Norjalla ja EU:n jäsenvaltiolla on se, että Norjalla ei ole mitään sananvaltaa EU:n päätöksentekoon. Joten mitä tällä saavutettaisiin?

Eikä ole mitään syytä miksi EU antaisi briteille samat ehdot kuin Norjalle; EU voi kylmästi ilmoittaa että neuvotelkaa asiat suoraan jäsenmaiden kanssa, meillä ei ole tähän hommaan mitään kiinnostusta.

EU:n jäsenmailla on paljonkin hampaankolossa brittejä vastaan alkaen vaikkapa kalastusoikeuksista erinäisten EU-valtioiden talousalueilla. Talouden puolella monessa EU maassa on kansallisesti tärkeitä teollisuudenaloja jotka olisivat ilomielin heittämässä kapuloita brittiläisten kilpailijoittensa rattaisiin.

Omasta puolestani odotan innolla punnan romahdusta. Tykkään kovasti brittläisestä käsityätaidosta, erityisesti northaptonilaisista kengistä ja harris tweeditä. Kohta niitä saa pilkkahintaan.
 
Brexit 24.6.2016 klo 10:58 | päivitetty 24.6.2016 klo 11:13
Sixten Korkman: "Britannia on ampunut itseään jalkaan erittäin ikävällä tavalla"
Britannian EU-kansanäänestyksen taloudelliset vaikutukset ovat lyhyellä aikavälillä dramaattiset, taloustieteilijä Sixten Korkman arvioi. Hän ennakoi, että Britannia tulee esimerkiksi menettämään kolmen A:n luokituksensa eli sen luottoluokitus laskee.


Britannian kansanäänestyksen tulos on sekä Eurooppa-tasoinen jytky että Eurooppa-tasoinen poliittinen maanjäristys, sanoo taloustieteilijä Sixten Korkman.


Torstaisessa kansanäänestyksessä Britannian eroa Euroopan unionista kannatti noin 51,9 prosenttia äänestäjistä. EU-jäsenyyden puolesta äänesti noin 48,1 prosenttia.

– Tämä on tapahtuma, jossa merkittävä, itseään isompi maa kutistuu itseään pienemmäksi ja menettää arvokasta vaikutusvaltaa, Korkman kuvailee Ylelle kansanäänestyksen tulosta.

Hänen mukaansa äänestystuloksen taloudelliset vaikutukset tulevat lyhyellä aikavälillä olemaan dramaattisia. Punnan kerrotaan jo heikentyneen enemmän kuin koskaan yli kolmen vuosikymmenen aikana. Myös osakemarkkinat ovat jyrkässä laskussa.

– Raha hakeutuu turvasatamiin. Tämä tarkoittaa kultaa, tarkoittaa vakaiden valtioiden valtionlainoja. Iso-Britannia menettänee kolmen A:n luokituksensa, eli sen luottoluokitus heikkenee.

– Lyhyellä aikavälillä tulee hyvin paljon epävarmuutta markkinoille ja jyrkkiä heilahteluja, Korkman summaa. Britannia menettää investointeja, se menettää myös paljon korkeapalkkaisia pankkialan työpaikkoja, hän ennakoi.

– Muu Eurooppa kärsii jonkin verran. Ei ole koskaan hyvä asia, että merkittävän valtion käy huonosti, mutta pidemmässä juoksussa – eipä sillä ole paljon merkitystä Euroopan- tai maailmantalouden kannalta.

"Talous sopeutuu, tämä ei ole kohtalokas isku Euroopan taloudelle"
Äänestystuloksen poliittiset vaikutukset ovatkin taloudellisia vaikutuksia merkittävämmät, Korkman toteaa.

– Ne voivat olla pitkävaikutteisempia. Talous kyllä sopeutuu, tämä ei ole mikään kohtalokas isku maailman- eikä Euroopan taloudelle.

Korkman luonnehtii brittien äänestystulosta Eurooppa-tasoiseksi jytkyksi. Se heijastaa katkeruutta, jota monet kansalaiset kokevat.

– Laajat kansanjoukot kokevat jääneensä globalisaation oloissa jälkeen. Julkisia menoja on leikattu. On tullut maahanmuuttajia, joita pelätään ja joiden ajatellaan vievän rahat. Kaikki tämä katkeruus on nyt purkautunut.

Hän arvioi, että monet EU-eron puolesta äänestäneet tulevat lopulta pettymään.

– Että ei tämä avannutkaan tietä parempiin oloihin, vaan maailman ongelmat ovat ennallaan. Että eivät ne sittenkään johtuneet Euroopan unionista, vaan syvemmällä olevista tekijöistä.

Kaiken kaikkiaan Korkman kuvaa äänestystulosta tunteen voitoksi ja järjen häviöksi.

– Tämä oli äänestys eliittiä vastaan, globalisaatiota vastaan, Euroopan unionia vastaan. Tämä oli katkeruutta heijastava populistinen mielenilmaus.

– Tämä on ajan hengen mukaista, tätä on Suomessa, on Ranskassa, on Yhdysvalloissa. Jotkut ovat verranneet nykyaikojamme 1930-lukuun. Silloinkin järjen ääni jäi liian heikoksi.

"Pitkä, epävarma, vaikea, tuskallinen prosessi"
Sixten Korkman odottaa, että äänestystuloksen jälkeiset neuvottelut Britannian ja EU:n kesken ovat vaikeat ja kestävät vuosikausia.

– Täytyy muistaa, että kun Euroopan unioni sopii jonkun kanssa, se vaatii täyttä yksimielisyyttä EU:n puolella. Kaikkien jäsenmaiden täytyy hyväksyä [neuvottelutulos].

– Se on yleensä mahdotonta. Tästä syntyy pitkä, epävarma, vaikea, tuskallinen prosessi, ennen kaikkea Ison-Britannian kannalta.

Korkman ei kuitenkaan usko, että Britannian kansanäänestyksen tulosta seuraisi tartuntailmiö – että seuraavaksi muutkin maat haluaisivat irtautua Euroopan unionista.

– Luulen, että kun seurataan niitä ongelmia, joita Isolle-Britannialle tästä aiheutuu, se tulee johtamaan siihen, että kukaan ei halua äkkipäätä lähteä toistamaan tällaista kokeilua.

Tullaan näkemään, että ei tämä ollutkaan mikään ovi parempaan, vaan tämä oli polku, joka vie suureen epävarmuuteen ja taloudellisiin ongelmiin ja poliittisen vaikutusvallan heikkenemiseen. Tässä on Iso-Britannia ampunut itseään jalkaan erittäin ikävällä tavalla, hän sanoo.
 
Jotta muut maat eivät tee brittejä, niin EU:n pitää uudistua. Niinhän moni poliitikko on nyt lausunut. Mutta mikä ihme sen takaa, nimittäin uudistumiskyvyn?
Uskon vasta, jos ralli Brysselin ja Strasbourgin välillä joskus loppuu :rolleyes:.
 
Back
Top