Brexit ja sen seuraukset

Nähdäänkö Euroopan kaduilla pohjois- korea tyylinen spektaakkeli, jossa laumoittain parkuvia ja kyynelehtäviä Eu-kansalaisia, jotka suureen äänen huutavat Brexit eroahdistuksen tuskaansa, rintoihinsa lyöden ja hiuksiaan irti repien vannoen ikuista uskollisuuttaan kaikkivoipaiselle Eu:lle Brysselin nimen kautta luvaten ...?:rolleyes:

Ahdistus taitaa olla suurinta siellä, missä teppastaan kiiltävillä käytävillä......syystä tai toisesta. Ideologiaan tai silkkaan omanvoitonpyyntiin kiinnittynyt ihminen on lopulta aika harmaa otus.
 
EU muistuttaa Titanicia. Huolettomien kapteenien ohjastama laiva joka ajoi viime vuonna täysillä keskelle jäävuoria ja otti osumaa. Nyt sitten ei ole edes väliseiniä estämään tulvan leviämistä ja ne jotka sitä yrittävät tehdä niin heitä paheksutaan. Laitetaanko kansien väliset ovetkin lukkoon ja median orkesteri soittamaan ettei kansan huuto kuulu? Miten monta kertaa kuukaudessa ministeri Orpokin viitsii paheksua Unkaria kun se tekee sen mitä sen on pakko tehdä ja tekee sen mikä on sen velvollisuus tehdä.

Ikävä totuus on että Iso-Britannia eronnee EU:sta ja samaan aikaan EU:n jäseneksi toivotaan joissain piireissä jopa Turkkia. Onko Turkki osa Eurooppaa ja miksi sen kanssa halutaan viisumivapauttakaan? Maa joka kiristää Eurooppaa ja voisipa arvailla että käyttää pakolaisia sekä "pakolaisia" aseena. Hyvä ihme sentään, Venäjäkin on (arvoiltaan ja kulttuuriltaan) eurooppalaisempi maa kuin Turkki!

Olen kummastellut että miten ihmeessä Merkel ei ole tajunnut politiikkansa seurauksia (vai onko tajunnut). Kun viime vuotta seuraa niin ei ole ollut mitään vastuuta Euroopasta eikä siitä halutaanko UK:n pysyvän osana EU:ta. Hällä väliä.
 
EU muistuttaa Titanicia. Huolettomien kapteenien ohjastama laiva joka ajoi viime vuonna täysillä keskellä jäävuoria ja otti osumaa. Nyt sitten ei ole edes väliseiniä estämään tulvan leviämistä ja ne jotka sitä yrittävät tehdä niin heitä paheksutaan. Laitetaanko kansien väliset ovetkin lukkoon ja median orkesteri soittamaan ettei kansan huuto kuulu? Miten monta kertaa kuukaudessa ministeri Orpokin viitsii paheksua Unkaria kun se tekee sen mitä sen on pakko tehdä ja tekee sen mikä on sen velvollisuus tehdä.

Ikävä totuus on että Iso-Britannia eronnee EU:sta ja samaan aikaan EU:n jäseneksi toivotaan joissain piireissä jopa Turkkia. Onko Turkki osa Eurooppaa ja miksi sen kanssa halutaan viisumivapauttakaan? Maa joka kiristää Eurooppaa ja voisipa arvailla että käyttää pakolaisia sekä "pakolaisia" aseena.

Olen kummastellut että miten ihmeessä Merkel ei ole tajunnut politiikkansa seurauksia (vai onko tajunnut). Kun viime vuotta seuraa niin ei ole ollut mitään vastuuta Euroopasta eikä siitä halutaanko UK:n pysyvän osana EU:ta. Hällä väliä.

Vanha viisaus aikakansa viisaalta mieheltä joka pitää edelleen paikkansa:

Axel Oxenstiernan sanat: “Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.”
Alun perin lainaus kuuluu latinaksi: “An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Axel_Oxenstierna
 
"Suomi- Katainen sanakirja" käteen niin saat tietää missä oikeasti mennään...:cool:


http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016042321460380_ul.shtml
Katainen Ylellä: Brexit-tartunta ei ole leviämässä

Lauantai 23.4.2016 klo 11.23 (päivitetty klo 12.08)

Katainen Ylellä Euroopan terrori-iskuista: Yleinen arvio on, että milloin ja missä seuraava

- Toistaiseksi ei näyttäisi olevan tartuntariskiä, ehkä pikemminkin voisi sanoa päinvastoin, Katainen sanoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina.

Kataisen mukaan monissa maissa myös sellaiset liikkeet, jotka suhtautuvat integraatioon kriittisesti, pitävät jäsenyysspekulaatioita riskialttiina.

- Ne voivat perustavaa laatua olevalla tavalla vaarantaa vakauden.

Kataisen mukaan EU-maiden lisääntynyt into ratkaista vaikeita kysymyksiä kansanäänestyksillä kertoo kuitenkin siitä, että perinteinen poliittinen päätöksenteko on murroksessa.

- Tämä saattaa olla yksi selittävä tekijä, miksi halutaan kokeilla enemmänkin suoraa kuin välillistä demokratiaa.
 
Mitä ihmettä Katainen väittää:

"mistä tämä kumpuaa, kun iskujen tekijät olivat ihan belgialaisia."

Ihan tavallisia belgialaisia? Miten hölmöinä Katainen suomalaisia pitää. Ajdir ei ole Belgiassa vaan Marokossa, https://en.wikipedia.org/wiki/Ajdir ja Malmö on Ruotsissa
https://en.wikipedia.org/wiki/Malmö

Tuossa on hyvä esimerkki poliitikosta joka ei ymmärrä ongelman syitä. Ei hän luultavasti koskaan kykene myöntämään että syynä on monikulttuurisuus.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä ihmettä Katainen väittää:

"mistä tämä kumpuaa, kun iskujen tekijät olivat ihan belgialaisia."

Ihan tavallisia belgialaisia? Miten hölmöinä Katainen suomalaisia pitää. Ajdir ei ole Belgiassa vaan Marokossa, https://en.wikipedia.org/wiki/Ajdir ja Malmö on Ruotsissa
https://en.wikipedia.org/wiki/Malmö

Tuossa on hyvä esimerkki poliitikosta joka ei ymmärrä ongelman syitä. Ei hän luultavasti koskaan kykene myöntämään että syynä on monikulttuurisuus.

Jyrki "matikkanero isänmaan ystävä" Katainen on tunnettu siitä että k*see kansalaista suoraan silmään ja
Puhuu ihan täyttä "kataista" ilmeenkään värähtämättä...:cool:
 
Olisi ihan mielenkiintoista kuulla argumentteja sen puolesta, miksi EU:n hajoaminen olisi positiivinen asia Suomen kannalta? Kiva olisi kuulla jotain faktoihin perustuvaa, ei ideologista.

En pidätä hengitystäni odotelllessani.
 
Olisi ihan mielenkiintoista kuulla argumentteja sen puolesta, miksi EU:n integraatiota pitäisi jatkaa/syventää ja mitä positiivista tai hyödyllistä suomalaisten näkökulmasta EU on saanut aikaan "lähiaikoina"? Kiva olisi kuulla jotain faktoihin perustuvaa, ei ideologista.

En pidätä hengitystäni odotelllessani.
 
Retorinen kysymys

Retorinen kysymys tarkoittaa interrogatiivi- eli kysymysmuotoista lausumaa, joka esitetään keskustelun tehokeinona eli retoriikkana ja johon odotetaan lähinnä samanmielisyyden osoitusta eikä niinkään vastausta.

Esimerkkejä
  • ”Lasketko leikkiä?”
  • ”Etkö parempaa keksinyt?”
  • ”Oletko sinä vähän tyhmä?”
  • ”Kukapa ei haluaisi kaunista kotia!”
  • ”Ihanko tosi?”
  • ”Onko toimittaja itse jo lopettanut vaimonsa hakkaamisen?”
  • ”Mene ja tiedä!”
  • "Onko maito loppu?"
  • "Olenko ainut, joka..."
Käyttö
Koska retoriseen kysymykseen ei odoteta varsinaista vastausta, sitä käytetään yleensä puheteknisenä keinona, jolla pysäytetään asian käsittely. Tyypillisesti retorinen kysymys tuo esille ongelman tai aiheen: Kukapa ei haluaisi kaunista kotia. Sitä aletaan sitten selvittää, esimerkiksi millainen koti on kaunis ja miten kodin kauneus saadaan aikaan. Retorisen kysymyksen avulla käsiteltävän asian merkitys korostuu. Se pysäyttää asian käsittelyn ja kuulijat alkavat miettiä, mutta kertoja ”vastaakin” itse ryhtymällä varsinaisesti käsittelemään asiaa. Retorisen kysymyksen esittäjän pitää kuitenkin monesti viestiä vielä erikseen eleillä, ilmeillä tai äänenpainollaan, ettei hän odotakaan kuulijoilta vastausta. Väitteeksi tai kysymykseksi tulkittuna retorinen kysymys voi silti saada kuulijat miettimisen sijasta puuttumaan asiaan: Oletko itse vähän tyhmä? Yksi retoristen kysymysten käytön pääperiaatteista on, ettei niitä pidä esittää liikaa, jotta ne eivät menetä tehoaan.
 
Olisi ihan mielenkiintoista kuulla argumentteja sen puolesta, miksi EU:n hajoaminen olisi positiivinen asia Suomen kannalta? Kiva olisi kuulla jotain faktoihin perustuvaa, ei ideologista.

En pidätä hengitystäni odotelllessani.

upload_2016-4-23_12-54-49-png.9005

Todella positiivinen asia on että saisimme vähän älykkäämpiä politiikkoja hoitamaan asioita kun ei tarvitse tyytyä Kommissaari tasoon, samalla paranee myöskin puolueiden jäsenten taso kun seuraajat ovat yleensä johtajiensa alapuolella, niin vallanhierarkiassa kuin muutoin, totuushan on se että johtajaksi valitaan pasras vertaistensa joukosta.
 
Jyrki "talousnero" Katainen käsittämättömine lausuntoineen on elävä esimerkki siitä miksi kansaa v*tuttaa Eu ja Eu komissaarien omahyväinen Eu-propagandan p*askanjauhaminen o_O

....vain täydellisesti normaalielämästä irtautunut idiootti ryhtyy pro- Eu trolliksi kuten Jyrki Katainen on tehnyt...Jygge ei edes tajua miten kansa nauraa ja pilkkaa heitä...:cool:
 
Viimeksi muokattu:
Olisi ihan mielenkiintoista kuulla argumentteja sen puolesta, miksi EU:n integraatiota pitäisi jatkaa/syventää ja mitä positiivista tai hyödyllistä suomalaisten näkökulmasta EU on saanut aikaan "lähiaikoina"? Kiva olisi kuulla jotain faktoihin perustuvaa, ei ideologista.

En pidätä hengitystäni odotelllessani.

Esimerkiksi verotuksen yhtenäistämisen vuoksi. Verojen ja veroluonteisten maksujen saaminen samalle viivalle tekisi esimerkiksi pääkonttorin nimellisen siirtämisen matalan verotuksen maahan kannattamattomaksi. Suomalaisten kannalta tästä olisi seurauksena kokonaisveroasteen reipas laskeminen eli käteen jäisi nykyistä enemmän rahaa.

Muutenkin hyötyisimme erittäin paljon siitä että yhteiskunnan pyörittämisen pelisäännöt olisivat koko mantereella samat. Sen verran olen kiertänyt muutakin kuin tahkoa että tiedän suomalaisen kuvitelman meikäläisen sosiaaliturvan, terveydenhuollon tai jopa suitsutetun koulujärjestelmän ylivertaisuudesta olevan monin osin silkkaa itsepetosta. Saksassa olin ihmetyksestä mykkänä kun minulle selvisi että minun ei tarvinnut raahautua kipeänä mihinkään päivystykseen vaan lääkäri tulikin minun luokseni.
 
Esimerkiksi verotuksen yhtenäistämisen vuoksi. Verojen ja veroluonteisten maksujen saaminen samalle viivalle tekisi esimerkiksi pääkonttorin nimellisen siirtämisen matalan verotuksen maahan kannattamattomaksi. Suomalaisten kannalta tästä olisi seurauksena kokonaisveroasteen reipas laskeminen eli käteen jäisi nykyistä enemmän rahaa.

Miksi sitten joku pitäisi pääkonttorin Suomessa jos mitään vetovoimatekijöitä ei ole, olisiko loistava ilmasto silloin Suomen vetovoimatekijä?

Tuo väite kokonaisverioasteean alentumisesta olisi syytä osoittaa laskemilla.

Muutenkin hyötyisimme erittäin paljon siitä että yhteiskunnan pyörittämisen pelisäännöt olisivat koko mantereella samat. Sen verran olen kiertänyt muutakin kuin tahkoa että tiedän suomalaisen kuvitelman meikäläisen sosiaaliturvan, terveydenhuollon tai jopa suitsutetun koulujärjestelmän ylivertaisuudesta olevan monin osin silkkaa itsepetosta. Saksassa olin ihmetyksestä mykkänä kun minulle selvisi että minun ei tarvinnut raahautua kipeänä mihinkään päivystykseen vaan lääkäri tulikin minun luokseni.

Jokaisella maalla on puolensa kokonaisuus ratkaisee missä asutaan, nuo maintsemasi ylistykset kuullaan vain politiikkojen suusta, kansalla on hieman realistisempi käitys asioista, kannattaa kurkkia vähän kuplan ulkopuolelle.
 
Miksi sitten joku pitäisi pääkonttorin Suomessa jos mitään vetovoimatekijöitä ei ole, olisiko loistava ilmasto silloin Suomen vetovoimatekijä?

Kaikkien yritysten prioriteettiykkösenä ei ole välttämättä maksettavien verojen minimointi. Joillain voi olla arvoissaan semmoinenkin juttu kuin olla hyvä yrityskansalainen.

Tuo väite kokonaisverioasteean alentumisesta olisi syytä osoittaa laskemilla.

Ei sitä tarvitse laskea, riittää kun laittaa rinnakkain eri maiden kokonaisveroasteet ja vetää siitä johtopäätökset. Onko termi entropia tuttu?

Suomen kokonaisveroaste – eli julkisen sektorin keräämien pakollisten verojen ja veroluonteisten maksujen vuosikertymä suhteessa bruttokansantuotteeseen – oli vuonna 2014 Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan 44,1 prosenttia. OECD:n tilaston mukaan Suomen veroaste vuonna 2013 oli 44,0 prosenttia.

Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan kaikkien EU-maiden keskiarvo vuonna 2012 oli 40,6 prosenttia. Suomen lisäksi EU:n keskiarvon ylittävät Belgia, Tanska, Ranska, Italia, Itävalta, Ruotsi ja EU:n ulkopuolisista maista Norja.

OECD:n tilastoa voidaan pitää käyttökelpoisempana, sillä siinä eri maiden luvut on laskettu yhtenäisellä tavalla. OECD:n mukaan yli 40 prosentin kokonaisveroasteeseen pääsevät Euroopassa Suomen lisäksi Itävalta, Belgia, Tanska, Ranska, Italia, Norja ja Ruotsi. Yli 35 prosentin yltävät myös Saksa, Unkari, Islanti, Luxemburg ja Slovenia.

Jokaisella maalla on puolensa kokonaisuus ratkaisee missä asutaan, nuo maintsemasi ylistykset kuullaan vain politiikkojen suusta, kansalla on hieman realistisempi käitys asioista, kannattaa kurkkia vähän kuplan ulkopuolelle.

Kansan enemmistön käsityksen realistisuudesta olen kyllä eri mieltä koska sen kansan kaunainen enemmistö elelee hyvin pienessä kuplassa ja maailmankuva käsittää suurinpiirtein sen maiseman mihin silmä kantaa kun nousee pellolle pysähtyneen traktorin katolle tähystämään.
 
Kaikkien yritysten prioriteettiykkösenä ei ole välttämättä maksettavien verojen minimointi. Joillain voi olla arvoissaan semmoinenkin juttu kuin olla hyvä yrityskansalainen.



Ei sitä tarvitse laskea, riittää kun laittaa rinnakkain eri maiden kokonaisveroasteet ja vetää siitä johtopäätökset. Onko termi entropia tuttu?

Suomen kokonaisveroaste – eli julkisen sektorin keräämien pakollisten verojen ja veroluonteisten maksujen vuosikertymä suhteessa bruttokansantuotteeseen – oli vuonna 2014 Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan 44,1 prosenttia. OECD:n tilaston mukaan Suomen veroaste vuonna 2013 oli 44,0 prosenttia.

Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan kaikkien EU-maiden keskiarvo vuonna 2012 oli 40,6 prosenttia. Suomen lisäksi EU:n keskiarvon ylittävät Belgia, Tanska, Ranska, Italia, Itävalta, Ruotsi ja EU:n ulkopuolisista maista Norja.

OECD:n tilastoa voidaan pitää käyttökelpoisempana, sillä siinä eri maiden luvut on laskettu yhtenäisellä tavalla. OECD:n mukaan yli 40 prosentin kokonaisveroasteeseen pääsevät Euroopassa Suomen lisäksi Itävalta, Belgia, Tanska, Ranska, Italia, Norja ja Ruotsi. Yli 35 prosentin yltävät myös Saksa, Unkari, Islanti, Luxemburg ja Slovenia.



Kansan enemmistön käsityksen realistisuudesta olen kyllä eri mieltä koska sen kansan kaunainen enemmistö elelee hyvin pienessä kuplassa ja maailmankuva käsittää suurinpiirtein sen maiseman mihin silmä kantaa kun nousee pellolle pysähtyneen traktorin katolle tähystämään.

Erittäin hyvä vastaus kysymykseen jota ei edes esitetty, jos nyt vastaisit vielä kysymykseen.
 
Esimerkiksi verotuksen yhtenäistämisen vuoksi. Verojen ja veroluonteisten maksujen saaminen samalle viivalle tekisi esimerkiksi pääkonttorin nimellisen siirtämisen matalan verotuksen maahan kannattamattomaksi. Suomalaisten kannalta tästä olisi seurauksena kokonaisveroasteen reipas laskeminen eli käteen jäisi nykyistä enemmän rahaa.

Ei EU:n yritysverotuksen yhtenäistäminen estäisi verotuksen välttämistä. Pääkonttori voidaan siirtää johonkin EUn ulkopuolelle. Vaikka Panamaan.
Verotuksen yhteistäminen kaatuu siinä vaiheessa kun saksalaiset ja ranskalaiset huomaavat maksavansa meidän tiestömme, siltojen ja koulutuksen ylläpitoa. Sitten meille ilmoitetaan ettei EUlla ole enää varaa pitää Suomea asuttuna.

Muutenkin hyötyisimme erittäin paljon siitä että yhteiskunnan pyörittämisen pelisäännöt olisivat koko mantereella samat. Sen verran olen kiertänyt muutakin kuin tahkoa että tiedän suomalaisen kuvitelman meikäläisen sosiaaliturvan, terveydenhuollon tai jopa suitsutetun koulujärjestelmän ylivertaisuudesta olevan monin osin silkkaa itsepetosta. Saksassa olin ihmetyksestä mykkänä kun minulle selvisi että minun ei tarvinnut raahautua kipeänä mihinkään päivystykseen vaan lääkäri tulikin minun luokseni.

Mitä ihmettä me siitä hyötyisimme? Suomalaiset yhteiskuntarakenteet on sovitettu suomalaiseen kulttuuriin ja olosuhteisiin. Tuntuisi täydellisen pöljältä että tänne tuotaisiin vaikka ranskalainen systeemi.
 
Sunday Telegraphin eilinen napakka kolumni siita, miten alkeellisesti Treasury (valtiovarainmisterio) yrittaa vaaristella Brexitin kustannuksia. Surkeata sakkia loytyy joka maasta naissa EU-hommissa aika yliedustettuina, noi taloustieteilijat osaavat kylla hommansa enemman tai vahemman ihan lahtokohtaisesti, mutta kun on tultava 'oikeisiin' johtopaatoksiin niin jalki on sitten tallaista - Telegrafin kolumnistilla oli nyt ehka tavallista kevyempi sunnuntaipuhde naiden lukujen alasampumisessa:

http://www.telegraph.co.uk/business/2016/04/24/the-things-economists-know-and--dont-know/
 
Sunday Telegraphin eilinen napakka kolumni siita, miten alkeellisesti Treasury (valtiovarainmisterio) yrittaa vaaristella Brexitin kustannuksia. Surkeata sakkia loytyy joka maasta naissa EU-hommissa aika yliedustettuina, noi taloustieteilijat osaavat kylla hommansa enemman tai vahemman ihan lahtokohtaisesti, mutta kun on tultava 'oikeisiin' johtopaatoksiin niin jalki on sitten tallaista - Telegrafin kolumnistilla oli nyt ehka tavallista kevyempi sunnuntaipuhde naiden lukujen alasampumisessa:

http://www.telegraph.co.uk/business/2016/04/24/the-things-economists-know-and--dont-know/

Vähän artikkelista paistaa läpi. että The Telegraph taidetaan laskea Brexitiä kannattavaksi lehdeksi?
 
Back
Top