BTG- Russian Battalion Tactical Group

. En usko että paperitiikeri Saksa tai senpuoleen kyvykäs Ranska lähettäisi meille sotilaallista apua kriisin puhjetessa. Saksassa ei ole kunnollista johtajuutta ja sen historian traumat estävät maan ulkopuoliset operaatiot sotilaallisesti. Vain kriisinhallintaa sieltä, kiitos. Ranska ei halua mitellä voimiaan Venäjän kanssa, joten jää jäljelle 2 uskottavaa valtiota: USA ja Britannia.

En nyt ymmärrä miksi luotat enemmän brittien/ USAn apuun kuin Ranskan/Saksan.

Ranska ei halua mitellä voimia Venäjän kanssa?

Miksi Britit haluaisi sen kummemmin? Entä USA,?

Nämä kaksi auttaa vain jos se on niiden intresseissä korkealla. Suomea ne ei missään nimessä auta Suomen takia. Nähty on.

Itse olettaisi avun olevan yhtä todennäköistä tai epätodennäköistä kaikissa tapauksissa. Ranska/Saksa/Englanti.
USA kaikkein epätodennäköisin. Miksi niitä joku Suomi kiinnostaisi muuta kuin julistuksen tasolla. Kolmella ensin mainitulla on sentään sama manner puolustettavanaan. Ranskalla ja Saksalla vielä sama talousliitto.

Kenenkään apuun ei voi varmana luottaa.
 
En nyt ymmärrä miksi luotat enemmän brittien/ USAn apuun kuin Ranskan/Saksan.
Koska Saksan asevoimat on alennustilassa. Seuraa uutisia niin huomaat. Maassa ei ole johtajuutta, kun Merkel on lopussa henkisesti ja fyysisesti. Lisäksi Saksa potee edelleen II MS traumojaan, eikä halua osallistua sotaretkille. Saksa teki itsestään energiariippuvaisen kahdella kaasuputkella ja samalla alisteisen Venäjän kiristykselle.

Ranska on vanha monarkia ja jäykkä muuhun kuin siirtomaasotiin. Mainitsin jo isot sotatarvikekaupat Venäjän kanssa. Mistral-kaupoista luopuivat vain muiden maiden painostuksesta.
Ranska ei halua mitellä voimia Venäjän kanssa?
Ei halua. Terrori-operaatiot on eri asia. Ranskan asevoimat eivät ole riittävän vahvat vastustamaan Venäjää. Ehkä sitten jos liittolaisia on useita, mutta ilman Brittejä ja USAa ei tule kysymykseen.
Miksi Britit haluaisi sen kummemmin? Entä USA,?
Britit ovat aina suhtautuneet epäilevästi Venäjään, bolsevikkiaikaan ja nykyään. Salamurhat Britanniassa ovat vain lisänneet epäluuloisuutta Venäjää kohtaan.
Britit eivät aikailleen JEF-joukkojen perustamisessa ja kutsuivat Suomen oitis mukaan. Nyt tuo nopean toiminnan joukko on lähes ainoa pikainen ja konkreettinen apu, jota voitaisiin saada kiristyneessä tilanteessa valmiin mekanismin toimesta.
Kenenkään apuun ei voi varmana luottaa.
Joo, ei. That`s the way of the world.

Mutta nämä ovat vain minun mielipiteitäni, voin olla väärässäkin:unsure:.
 
Ei panssari vaunusta pois saaminen ole kovin iso ongelma.:unsure:





Jos asioita ei tehdä turhan vaikeaksi.:solthum:
Voi jumpe! Se on raakaa peliä kun hevoset nai.. käyhän se noinkin. Näyttäisi siltä, että uhraavat yhden junanvaunun tuohon, eli ajavat tuossa siihen vaunuun ja siitä maahan. Joka on tietenkin siinäkin mielessä järkevää, että siinä oman vaunun kohdalla saattaa maasto olla "panssarivihamielinen" .. suoraan pudottautumalla riski kaluston rikki menemisestä kasvaa, kun on mahdollisuus vetää siirtolohkareeseen, tai tikata vaunu pystyyn suohon (muutamia herkullisia esimerkkejä).

Ps. Kun nyt avasit vielä tätä juna/panssari-teemaa uudelleen, niin tuli mieleen, että törmäsin taannoin kirjoitukseen, jossa arvioitiin venäläisen moottoroidun jv- tai panssaridivisioonan kuljettamiseen tarvittavaa junakalustoa.
Title: When Russia Goes to War:
Motives, Means and Indicators
Author: Muzyka, Konrad
Publication date: January 2020
Category: Analysis

Kappaleessa 3. Indicators and warnings > 3.1 Telling Tales, sivulla 9:
For instance, a motor rifle or a tank division movement requires between 30 and 40 trains, each with 65 cars. The West’s poor understanding of the logistics preparations needed to move just one division, let alone one army, amplified Russia’s strategic messaging in the weeks and months before the Zapad 2017 exercise, creating uncertainty over Russia’s intentions: to conduct an exercise or an invasion.

Jos tuosta oikein lueskelin, divisioona on tämän kirjoittajan mukaan noin hieman vajaa kaksi prikaatia, toki yksiköt sota-ajan vahvuudessaan paisunevat, kun niihin liitetään tukiosia.
Tämä vain siis asiasta käydyn hyvän keskustelun tueksi. Mehän arvioimme prikaatin kuljettamista, joten sen voisi ehkä rohkeasti arvioida puolikkaaksi.

Samassa analyysissa tullaan myös samoihin johtopäätöksiin BTG:n käyttökelpoisuudesta kykenevää vastustajaa vastaan käydyssä konfliktissa - parempi on lähteä prikaati- ja/tai divisioona-vahvuisilla joukoilla. Lisäksi myös tässä huomioidaan se seikka, että olemassaolevat muodostelmat on pakko täydentää täysivahvuisiksi, joka käytännössä edellyttää reservien ottamista palvelukseen ja ainakin osittaista liikekannallepanoa.
 

Liitteet

  • ICDS_Analysis_When_Russia_Goes_to_War_Konrad_Muzyka_January_2020.pdf
    1 MB · Luettu: 10
Viimeksi muokattu:
Joukkojen määräst, huomaa haasteet sekä saada riittävästi palkattua suoritusportaan jantteria, että pienehkö (oma mielipiteeni) asevelvollisten määrä, joka taas suorittavan jantterin osalta 20% tuotakin lukua pienempi. No, toki melkoinen määrä miestä siellä riittää edelleenkin.

Screenshot 2020-07-22 at 20.54.44.png
 
Ja sitten vitjan aiheeseen. BTG arvio, yhteensä siis nopeasti ammattivoimin saatavien taktisten pataljoonayhtymien/osastojen (miten tämä pitäisi suomentaa) on sekin melkoinen, mutta laskien meidän SA-vahvuutta vasten (tiedän, pitäisi ehtiä mobilisoida) ehkäpä sangen inhimillinen:
Screenshot 2020-07-22 at 21.00.21.png
 
Tästä voisi sitten jatkaa pohdinnalla, miten PV on maininnut suuremmista valmiusyksiköistä, nythän ne ovat komppaniakokoisia. Vihjailut olen tulkinnut toiveeksi saada jopa pataljoonakokoinen / kokoisia valmiusyksiköitä aikaiseksi. 2x JVK, PSVK, Epäsuora patteri. Siinähän se olisi... Mutta miten tehdä se käytännössä.

Arvauksia, spekulaatioita? :)
 
Tästä voisi sitten jatkaa pohdinnalla, miten PV on maininnut suuremmista valmiusyksiköistä, nythän ne ovat komppaniakokoisia. Vihjailut olen tulkinnut toiveeksi saada jopa pataljoonakokoinen / kokoisia valmiusyksiköitä aikaiseksi. 2x JVK, PSVK, Epäsuora patteri. Siinähän se olisi... Mutta miten tehdä se käytännössä.

Arvauksia, spekulaatioita? :)

Riittäisikö vapaaehtoista rekryyttiä ? Jos olen oikein ymmärtänyt niin tähän mennessä valmiusyksiköihin on löytynyt halukkaita yli tarpeen viimeisimmistä saapumiseristä.
 
Onko kellän tallessa Suomen Sotilaan muutaman vuoden takaista juttua venäläisten taisteluosastoista?
 
Tästä voisi sitten jatkaa pohdinnalla, miten PV on maininnut suuremmista valmiusyksiköistä, nythän ne ovat komppaniakokoisia. Vihjailut olen tulkinnut toiveeksi saada jopa pataljoonakokoinen / kokoisia valmiusyksiköitä aikaiseksi. 2x JVK, PSVK, Epäsuora patteri. Siinähän se olisi... Mutta miten tehdä se käytännössä.

Arvauksia, spekulaatioita? :)

Yhdistelemällä nykyisiä VYKSejä ja niiden osia VALMPATL:ksi.

Jos olen oikein ymmärtänyt niin tähän mennessä valmiusyksiköihin on löytynyt halukkaita yli tarpeen viimeisimmistä saapumiseristä.

Riittää ehkä komppania+ kokoonpanoon asti. Vielä on matkaa pieneen pataljoonaan.
 
Riittäisikö vapaaehtoista rekryyttiä ? Jos olen oikein ymmärtänyt niin tähän mennessä valmiusyksiköihin on löytynyt halukkaita yli tarpeen viimeisimmistä saapumiseristä.
Miksi pitäisi riittää vapaaehtoisia? Palvelusaika määrätään 165, 255 tai 347 vrk mittaiseksi eikä siinä tarvi halukkuutta kun kysyä. Eikä siis määrätä palvelun pituutta kunkin omien toiveiden mukaan. Spol-yksiköissäkin kaikki varusmiehet on sen 255 vähintään. PV on joskus kertonu vapaaehtoisia riittävän Valmiusyksiköihin, mutta lienee tarkoittanut sitten niitä "vapaaehtoisia" jotka kotiutuessa kertovat, ettei pakollinen lisäpalvelus nyt niin paha juttu ollutkaan.

Laajennetut VYKS it on jo toiminnassa, kaiketi kokeiluluonteisesti vielä.
 
Miksi pitäisi riittää vapaaehtoisia? Palvelusaika määrätään 165, 255 tai 347 vrk mittaiseksi eikä siinä tarvi halukkuutta kun kysyä. Eikä siis määrätä palvelun pituutta kunkin omien toiveiden mukaan. Spol-yksiköissäkin kaikki varusmiehet on sen 255 vähintään. PV on joskus kertonu vapaaehtoisia riittävän Valmiusyksiköihin, mutta lienee tarkoittanut sitten niitä "vapaaehtoisia" jotka kotiutuessa kertovat, ettei pakollinen lisäpalvelus nyt niin paha juttu ollutkaan.

Laajennetut VYKS it on jo toiminnassa, kaiketi kokeiluluonteisesti vielä.
Tai käytetään vähän niitä työllisyysvaroja nuorten työllistämiseen. Maksetaan siitä ylimääräisestä ajasta.
 
Miksi pitäisi riittää vapaaehtoisia? Palvelusaika määrätään 165, 255 tai 347 vrk mittaiseksi eikä siinä tarvi halukkuutta kun kysyä. Eikä siis määrätä palvelun pituutta kunkin omien toiveiden mukaan. Spol-yksiköissäkin kaikki varusmiehet on sen 255 vähintään. PV on joskus kertonu vapaaehtoisia riittävän Valmiusyksiköihin, mutta lienee tarkoittanut sitten niitä "vapaaehtoisia" jotka kotiutuessa kertovat, ettei pakollinen lisäpalvelus nyt niin paha juttu ollutkaan.

Laajennetut VYKS it on jo toiminnassa, kaiketi kokeiluluonteisesti vielä.

Laajennetut VYKS:lle olisi kiva saada oma sodan ajan kalusto. Kuten omat CV-90Fin vaunut jne.

Tiedän tämä on märkäpäiväuni
 
Laajennetut VYKS:lle olisi kiva saada oma sodan ajan kalusto. Kuten omat CV-90Fin vaunut jne.

Tiedän tämä on märkäpäiväuni
Toisaalta voisi varmaan ajatella, että tämä laajennettu VYKS käyttää tarvittavia SA-ajan varusteita itse, ja mobilisoinnin edetessä tämä laajennettu VYKS sulautuu osaksi sitä yhtymää, mikä tilannetta varten on nyt sitten saatun perustettua.

SIlti pidän ajatuksesta: valmiuden kohottamista varten lisäbudjetti. Päiväunta sekin, LV2020 ja HX-lisärahoitusten aikana. No, elätän toivoa että HX-hankkeeseen saadaan ujutettua mukaan reilu määrä Maavoimien yhtymienkin it-kyvykkyyteen menevää puikkoa, jos ei lavettia.
 
Ehkei pidä tuijottaa yksistään yhtä palikkaa kerrallaan VYKSstä puhuttaessa? Tottakai täydellisessä militia-maailmassa sotavalmiit joukot odottavat kiväärit jalalla riettaan runsaslukuisina jatkuvasti.

Intti ja valtiovalta takoivat Ukrainan kriisin kuumettua varsin nopeasti lait ja asetukset ns. kohilleen. Ei ole ameriikan temppu loihtia suht nopeasti joukkoja käyttöön. Poliittinen ja sotilaallinen päätöksenteko on jo nyt SE, mielestäni. Eli uinumiseen ei sentään ole varaa.

Jos Vaalimaalta itään körnöttää nelikymmenkilometrinen kolonna ja huudattaa koneita lämpimäksi, siihen on herättävä ja vähän äkkiä. Jos taas konflikti alkaa muin menoin, niin joukot ehtii koota: kyse on päätöksenteosta.
 
2030-luvulla sitten HX:n ja Laivue 2020:n ollessa voimissaan voi ottaa huomioon myös niiden suorituskykyä. Yksi HX, vaikkapa Spear 3:lla, Stormbreakereilla tms. varustettuna, kykenee vaikuttamaan (teoriassa) 16 eri maaliin kerralla, kun monesti ajatusmaailmassa voi olla mennyt maailma jossa vaikkapa konepari tiputtaa kaikki pomminsa yhteen maaliin kerralla. Se pystyy vaikuttamaaan kohteeseen myös vihollisen it:n ulottumattomista, mikä parantaa koneen selviytymismahdollisuuksia huomattavasti.

Tämä alkaa olla sellainen elementti joka vaikuttaa radikaalisti jo maavoimien joukkojen tarpeeseen.

Mereltä tai vaikka maalta käsin taas Laivue 2020 tarjoaa jatkuvasti käyttövalmista risteilyohjusiskua.
 
2030-luvulla sitten HX:n ja Laivue 2020:n ollessa voimissaan voi ottaa huomioon myös niiden suorituskykyä. Yksi HX, vaikkapa Spear 3:lla, Stormbreakereilla tms. varustettuna, kykenee vaikuttamaan (teoriassa) 16 eri maaliin kerralla, kun monesti ajatusmaailmassa voi olla mennyt maailma jossa vaikkapa konepari tiputtaa kaikki pomminsa yhteen maaliin kerralla. Se pystyy vaikuttamaaan kohteeseen myös vihollisen it:n ulottumattomista, mikä parantaa koneen selviytymismahdollisuuksia huomattavasti.

Tämä alkaa olla sellainen elementti joka vaikuttaa radikaalisti jo maavoimien joukkojen tarpeeseen.

Mereltä tai vaikka maalta käsin taas Laivue 2020 tarjoaa jatkuvasti käyttövalmista risteilyohjusiskua.
Samoin, sensorifuusio takaa, että tulta saadaan kohteeseen monestä lähteestä. Oma aselajini hyötyy tässä aivan varmasti niin ikään HX-hankkeen kyvykkyyksistä. Tulta painopisteeseen saadaan maalta, mereltä, ja ilmasta...
 
Back
Top