DMR - ase ja taktiikka

Sardaukar

Greatest Leader
BAN
Missä muuten on SUOMALAISTEN kehittämä 6,5 Grendel... miksei edes ole hollilla, lippaitakin saisi halvalla, 9,95 EUR tsibale?

Turha lähteä leikkimään patruunalla, jota nyt ei ole suuresti tarjolla.
 

Laamanator

Eversti
Nuo kannattaisikin hankkia picatinny kiskoilla ja optiikka erikseen.

Ei varsinkaan tällaisella järjestelyllä kannata, koska sillä hintalapulla saa sitten myös reilusti paremman länsimaisen vaihtoehdon. Lisäksi SVD:n ergonomia on surkea verrattuna mihin tahansa länsimaiseen AR-pohjaiseen kivääriin.

SVD on tarkka-ampujakiväärinä hyvä lähinnä Putinin hallinnon aikana tuotetuissa propagandaelokuvissa ja -telkkarisarjoissa, joissa sille on pyritty petaamaan jonkinlaista myyttistä taikakalun virkaa. Aseen suorituskyvyn puutteellisuuden vuoksi ne on Suomessakin pudotettu hiljalleen pois käytöstä parempien kiväärimallien yleistyessä.

HK417 asianmukaisella säädettävällä optiikalla ja etujaloilla varustettuna. Siitä ei paljon DMR-kivääri enää nykymarkkinoiden tarjonnalla suomalaisiin tarpeisiin paranisi. Verrattuna raskaamman tulivoiman hankintoihin muutaman tuhannen kiväärin hankintaerä varusteineen on halpa kuin saippua ja pystynee halutessaan mahduttamaan itsensä jonkin joutilaan jalkaväkiaselajin kehittämishankkeen kehyksiin.
 

Benelli

Respected Leader
Ei varsinkaan tällaisella järjestelyllä kannata, koska sillä hintalapulla saa sitten myös reilusti paremman länsimaisen vaihtoehdon.
Höpö höpö. Vähän paremmat kiskot maksavat murto-osan itäoptiikan hinnasta. Jos saat länsimaisen vastaavaan hintaan niin optiikasta on säästetty.

Lisäksi SVD:n ergonomia on surkea verrattuna mihin tahansa länsimaiseen AR-pohjaiseen kivääriin.

SVD on tarkka-ampujakiväärinä hyvä lähinnä Putinin hallinnon aikana tuotetuissa propagandaelokuvissa ja -telkkarisarjoissa, joissa sille on pyritty petaamaan jonkinlaista myyttistä taikakalun virkaa. Aseen suorituskyvyn puutteellisuuden vuoksi ne on Suomessakin pudotettu hiljalleen pois käytöstä parempien kiväärimallien yleistyessä.

HK417 asianmukaisella säädettävällä optiikalla ja etujaloilla varustettuna. Siitä ei paljon DMR-kivääri enää nykymarkkinoiden tarjonnalla suomalaisiin tarpeisiin paranisi. Verrattuna raskaamman tulivoiman hankintoihin muutaman tuhannen kiväärin hankintaerä varusteineen on halpa kuin saippua ja pystynee halutessaan mahduttamaan itsensä jonkin joutilaan jalkaväkiaselajin kehittämishankkeen kehyksiin.
Huomaa että ehdotan tätä vain väliaikaisena ratkaisuna jos vaihtoehtona on "Ei ole." ja optiikka voidaan käyttää uudelleen.
 

Laamanator

Eversti
Höpö höpö. Vähän paremmat kiskot maksavat murto-osan itäoptiikan hinnasta. Jos saat länsimaisen vastaavaan hintaan niin optiikasta on säästetty.


Huomaa että ehdotan tätä vain väliaikaisena ratkaisuna jos vaihtoehtona on "Ei ole." ja optiikka voidaan käyttää uudelleen.

Ei se metritavarana valmistettu kisko mitään maksa, mutta sen asentaminen.
 

Benelli

Respected Leader
Ei se metritavarana valmistettu kisko mitään maksa, mutta sen asentaminen.
Mutterit irti, kisko pois, uusi kisko tilalle, mutterit kiinni. Ja saa halutulla kiskolla luultavasti suoraan tehtaalta. :rolleyes:
Ja osassa on vastaava pikairroitus mikä olisi vipu auki, vanha jalusta irti, uusi jalusta tilalle vipu kiinni.
 
Viimeksi muokattu:
SVD on katoavaa kansanperinnettä eikä se ainakaan käytössä olevilla patruunoilla ole tasaväkisesti vertailukelpoinen länsimaisille vaihtoehdoille niin mekaanisen käynnin kuin ergonomiankaan osalta. Jos käytössä olisi SVD:lle erikseen tarkoitettuja venäläisiä tarkkuuspatruunoita, saattaisi sen käynti parantua kilpailukykyiselle tasolle, mutta ergonomia jäisi silti 1950-luvun Neuvostoliiton takamaille.

SVD on toki parempi kuin ei mitään, mutta todellinen 2010-luvun vaihtoehto DMR-kivääriksi se ei enää ole, kun kilpakumppaneina on kuitenkin esimerkiksi HK417, FN SCAR yms. SVD on käytännössä karkealla itäoptiikalla varustettu pitkälle kiväärinpatruunalle pesitetty kerta-automaattikivääri ja sellaisena sitä mielestäni kannattaa pitää.

Vaikka DMR-kiväärin käyttäjät ovat keskimäärin kokemattomia amatöörejä, niin kunnon välineet eivät ainakaan heikennä kohtuullisen lopputuloksen todennäköisyyttä.

Olen kanssasi samaa mieltä. SVD:ssä ja kyllä näkyy aika, että ase on jo liki 60-vuotta sitten tullut palveluskäyttöön. Eikä se myöskään olisi meille realistinen vaihtoehto.

Se miksi se pomppasi tästä keskutelussa esille, oli syy että rajattiin keskustelua koskemaan jo PV:n käytössä olevaa patruunaa. Ja tämänhetkisessä tilanteessa 7.62x54R on selkeästi yleisin ja laajimmassa käytössämme oleva pitkä 7.62 patruuna ja SVD globaalisti ainoa sille pesitetty varteenotettava DMR kivääri.

Omasta kokemuksesta täytyy kyllä sanoa, että se on kuitenkin kestänyt ajan hammasta yllättävän hyvin. En pitäisi ampumaergonomiaa niin huonona. Ei se moderneille puoliautomaateille ihan pärjää, mutta ei se niin kamala ole kun voisi kuvitella, itseasiassa kun sillä opettelee ampumaan niin rekyylituntuma on yllättävän miellyttävä omasta mielestäni. Jos kantamallia ajattelen niin hyvinä puolina näen edelleenkin aseessa sen keveyden, yksinkertaisuuden ja helpon käytön. SVD on myös siinä mielessä "turvallinen" vaihtoehto käyttäjilleen, että ase on niin vahvasti ja laajasti kenttätestattu oikeilla taistelukentillä Vietnamin sodasta lähtien että sen hyvät ja huonot puolet ovat jo tiedossa. Myös tarkkuus on yllättävän hyvä ja aseessa kyllä näkyy että Y.D oli suunnitellut urheiluaseita aikaisemmin.

Mitä SVD:n patruunoihin tulee niin asia on juuri niinkun sanoit. Tarkimmille moderneille länsimaisille puoliautomaateille se ei pärjää, mutta käynti on alkuperäisillä tarkkuuspatruunoilla hieman yli kulmaminuutin luokkaa ja samaten länsimaisilla Sierra MK:illa tulpatuilla Match paukuilla. Konekiväärikäytössäkin olevalla, PKM:n vyöstä pihistetyillä LPS:illäkin heiman yli 2MOA. Vastaavasti, jos vyösyötteisille tarkoitettua M80 patruunaa lähtee poistamaan M240:n tai vaikka MG3:n vyöstä ja ampumaan sitä HK417:lla niin en usko tarkkuuden olevan merkittävästi erilainen.

Ja kuten sanoit, SVD on ergonomiansa ja teknisten ratkaisuiden osalta monesti aikansa tuote. Ei säädettävää vedonpituutta, ei vapaasti värähtelevää piippua, huolto vaatii "raskaat" varikko-olosuhteet jos nekään ovat riittävät. Modernimmat länsimaiset aseet kuten HK:n 417 ovat modulaarisuudessaan aivan eri luokkaa huollollisesti ja muokattavuudeltaan. Luonnollisesti myös 417:n viri- ja varaosatarjonta aina siviilimarkkinoiden valmistajista lähtien on täysin eri luokkaa kun SVD:llä.

Mitä PSO-1:een tulee niin pitäisin sitä ehdottomana miniminä taistelukentälle ryhmätason DMR kivääriin nykypäivänä. Iästään huolimatta se toimii edelleen ja tarjoaa yllättävän paljon vastinetta vaikka sitä vertaisi viidensadan siviiliputkiin. Monessa suhteessa sitä koskee samat huomiot kun SVD:tä itseään. Se on kuitenkin kenttäkelpoinen ja testattu kiikari oikeilla taistelukentillä. Historiallisesti myös arvostan PSO-1:tä, vaikka nykypäivän käyttöominaisuuksiensa kannalta se ei sitä paranna. Kiikarissa oli käyttööntullessaan pikajalka joka säilytti kohdistuksen, siinä oli valaistu retiikkeli, milliradiaanipohjainen retiikkeli sivuasteikkoineen ennakonottoa ja etäisyyden arviointia varten sekä stadia-etäisyysmittari, kiinteä sunshade sekä linssinsuojat, palveluspatruunalle kalibroitu BDC torni jne. Monella ominaisuudellaan käyttööntullessaan kiikari teki kertaheitolla sotilaskäytössä olleesta länsioptiikasta todella vanhanaikaista ja sitä voisikin sanoa ensimmäiseksi moderniksi sotilaskiikariksi ominaisuuksiensa puolesta omasta mielestäni ja se on toiminut lähtökohtana/esikuvana monelle sen jälkeen suunnitellulle putkelle.
 
Viimeksi muokattu:
D

Deleted member 266

Guest
Ei varsinkaan tällaisella järjestelyllä kannata, koska sillä hintalapulla saa sitten myös reilusti paremman länsimaisen vaihtoehdon. Lisäksi SVD:n ergonomia on surkea verrattuna mihin tahansa länsimaiseen AR-pohjaiseen kivääriin.

SVD on tarkka-ampujakiväärinä hyvä lähinnä Putinin hallinnon aikana tuotetuissa propagandaelokuvissa ja -telkkarisarjoissa, joissa sille on pyritty petaamaan jonkinlaista myyttistä taikakalun virkaa. Aseen suorituskyvyn puutteellisuuden vuoksi ne on Suomessakin pudotettu hiljalleen pois käytöstä parempien kiväärimallien yleistyessä.

HK417 asianmukaisella säädettävällä optiikalla ja etujaloilla varustettuna. Siitä ei paljon DMR-kivääri enää nykymarkkinoiden tarjonnalla suomalaisiin tarpeisiin paranisi. Verrattuna raskaamman tulivoiman hankintoihin muutaman tuhannen kiväärin hankintaerä varusteineen on halpa kuin saippua ja pystynee halutessaan mahduttamaan itsensä jonkin joutilaan jalkaväkiaselajin kehittämishankkeen kehyksiin.

Itse H&K MR308:n (=siviili-H&K 417, Zeissin optiikka, NordArmsin etujalat...) omistavana ja jonkin verran SVD:llä ampuneena olen samaa ja eri mieltä: H&K on erinomainen ase ja sikatarkka, mutta jos sotaan pitäisi lähteä, SVD perisi minun kohdallani voiton minä tahansa päivänä ja syyt ovat puhtaasti asetekniset s.o. SVD on rymyämisenkin kestävää tekniikkaa, H&K kärsii AR-taustastaan. Over & out:) tästä ketjusta, tämä menee kuitenkin itä-länsi-otteluksi:(
 
Itse H&K MR308:n (=siviili-H&K 417, Zeissin optiikka, NordArmsin etujalat...) omistavana ja jonkin verran SVD:llä ampuneena olen samaa ja eri mieltä: H&K on erinomainen ase ja sikatarkka, mutta jos sotaan pitäisi lähteä, SVD perisi minun kohdallani voiton minä tahansa päivänä ja syyt ovat puhtaasti asetekniset s.o. SVD on rymyämisenkin kestävää tekniikkaa, H&K kärsii AR-taustastaan. Over & out:) tästä ketjusta, tämä menee kuitenkin itä-länsi-otteluksi:(

Itä-länsi tappelu on banaalia ja siihen sortuminen on lähinnä turhaa. Omasta mielestäni aseita kannattaa katsoa aina teknisesti ja siitä lähtökohdasta kuinka ne täyttävät niille suunnitellun tarpeen. Myös kenttäkelpoisuus on aseessa kun aseessa aina ominaisuus jota ei voi arvostelussa ohittaa. Omasta mielestäni molempien ilmansuuntien vehkeistä löytyy todella todella hienoja kokonaisuuksia ja oivalluksia. En ymmärrä sitä logiikkaa, että miten esimerkiksi neuvostoasesuunnittelun saavutusten tunnustaminen tarkoittaisi aina automaattisesti sitä että ei arvostaisi läntisiä saavutuksia? Tai toisin päin. Molemmissa ilmansuunnissa on aina osattu suunnitella hienoa rautaa ja toisen saavutusten tunnustaminen ei tässäsuhteessa ole mitenkään toiselta pois. Objektiivisuutta vailla asenteellisuutta siis. Itse pidän mielessä myös sen, että ominaisuuksien ja suorituskyvyn erinomaisuus ei välttämättä aina ratkaise parasta valintaa, vaan myös huollolliset ja huoltovarmuuden näkökohdat on otettava kokonaisuudessa huomioon.

Se mitä itävehkeissä arvostan, on yksinkertaisuus ja toimintavarmuus. Se mitä vierastan, on tietty "kertakäyttöisyys" esimerkiksi piipunvaihdon osalta ja muokattuvuuden puute käyttäjälähtöisesti. Vastaavasti helppoa osienvaihtoa/modulaarisuutta sekä helppoa muokattavuutta arvostan länsivehkeissä. Oman kokemuksen perusteella myös AR suvun suorakaasuvehkeet tietyin varauksin ovat mainettaan parempia luotettavuuden kannalta. HK417:ssa arvostan sen edellämainittuja seikkoja ja sen tarkkuutta. SVD:n ja PSO-1:n kombinaatiossa arvostan niiden helppoutta ja sitä, kuinka hyvin "vanhat kehäraakit" ja modernin DMR kiväärin ja optiikan esikuvat & edelläkävijät kuitenkin vielä paikkansa täyttävät melkein 60-vuoden palvelusuran jälkeen, joka kyllä omasta mielestäni kertoo aseen erinomaisen onnistuneesta suunnittelusta ja lopputuloksesta.
 

Benelli

Respected Leader
Lada ei muutu hyväksi vaikka siihen asentaisi sen puuratin.

Sama koskee myös SVD:tä. Parempi optiikka ei korvaa huonoja puolia.
Ei korvaa mutta kompensoi. Kuten olisi ihan kiva jos vihulaisia voi ampua pimeässä.
 

Herman30

Greatest Leader
niistä, jotka ovat vm-palveluksessa ampuneet sen 400-700 laakia RK:lla, kokonaisuudessaan.
En tiedä nykypäivästä mutta minun varusmiespalveluaikana (1986) en usko (kun yritän muistella) että tuli edes 100 kovaa patruunaa ammuttua koko 8 kuukauden aikana. Kun käytiin ampumradalla niin muistin mukaan 5-10 patruunaa sai kuluttaa per kerta.
 

samip

Kapteeni
2009 tuli ammuttua RK:lla 12kk:ssa yli 1000 laukausta kovia ampumatarvikkeita. Ampumaradalla keskiverto kulutus a-tarviketta yhdellä kertaa oli noin 30 patruunaa ja taisteluammunnoissa 75 patruunaa per ammunta. Lisäksi KVKK:lla ja PKM:llä tuli ammuttua kovia useampi vyöllinen eli puhutaan sadoista. Paukkupatruunoita meni sitten huomattavasti enemmän.
 

Rauhantekijä

Respected Leader
Se mikä kelpaa itämiehelle työkaluksi, voi ihan perustellusti kelvata työkaluksi myös länsimiehelle. Ainakaan sitä itä-kivääriä ei voi periaatteellisesti moittia, pitää olla kokeilua taustalla.
Okei, oletetetaan, että länsi-kiväärit mielletään enemmän hifiksi, mutta mikä kivääri lännestä olisi lähimpänä kenttäkelpoisuuden tasoa vertailussa SVD:hen?
Unohdetaan herkät ja hifit ja levitetään työkaluja pöydälle. Mitä näkyy?


Saksalaisen insinöörin tekeleet ja miksei itävaltalaisenkin, yleensä aina toimii. Olisko tuossa edullisesti saatavaa kehityksen pohjaa G3 cal .308 ?




.
 

Sardaukar

Greatest Leader
BAN
Skapparina tuli ammuttua paljonkin, yleensä ruokatunnilla.

Pistooleissa oli hupaisa juttu, tietty määrä ammuksia per pistooli...jota sääntöä sitten kierrettiin kuittaamalla vaikkapa 3 pistoolia. :D Asevaraston ruman vääpelin hymyn kera.

Ja ei tosiaankaan törkeän paskalla Pistooli 80:llä....
 
Okei, oletetetaan, että länsi-kiväärit mielletään enemmän hifiksi, mutta mikä kivääri lännestä olisi lähimpänä kenttäkelpoisuuden tasoa vertailussa SVD:hen?
Unohdetaan herkät ja hifit ja levitetään työkaluja pöydälle. Mitä näkyy?


Saksalaisen insinöörin tekeleet ja miksei itävaltalaisenkin, yleensä aina toimii. Olisko tuossa edullisesti saatavaa kehityksen pohjaa G3 cal .308 ?

Ei.

On huono lähtökohta lähteä rakentamaan DMR kivääriä tavallisesta jalkaväen palveluskivääristä. Se on tie joka ei tuota tyydyttävää tai hyvää lopputulosta, on kokeiltu monessa paikassa monen kokeilijan toimesta. Toisaalta G3:n kanssa lopputulos voisi ehkä olla parempi kun FAL:illa tai M14:sta, mutta silloin puhutaan lopputuloksesta joka on DMR kiväärinä monesti SVD:tä huonompi ainakin ergonomian osalta. G3 on hallintalaitteiden osalta yksi huonoimmista palveluskivääreistä joilla olen koskaan ampunut ja SVD on monessa suhteessa parempi. Ainoa etu joka G3:ssa on SVD:hen verrattuna, on vapaasti värähtelevä piippu.

DMR kivääriksi siis sellaiseksi suunniteltu, ei muusta kivääristä modifioitu.
 
Viimeksi muokattu:

DM

Kapteeni
Itse H&K MR308:n (=siviili-H&K 417, Zeissin optiikka, NordArmsin etujalat...) omistavana ja jonkin verran SVD:llä ampuneena olen samaa ja eri mieltä: H&K on erinomainen ase ja sikatarkka, mutta jos sotaan pitäisi lähteä, SVD perisi minun kohdallani voiton minä tahansa päivänä ja syyt ovat puhtaasti asetekniset s.o. SVD on rymyämisenkin kestävää tekniikkaa, H&K kärsii AR-taustastaan. Over & out:) tästä ketjusta, tämä menee kuitenkin itä-länsi-otteluksi:(

Mikä länsimainen 7.62 DM -kivääri on yhtä siro ja kevyt (mukana kannettavaksi vaikka pitkiäkin matkoja) kuin SVD?
 

Sivari

Luutnantti
Mutterit irti, kisko pois, uusi kisko tilalle, mutterit kiinni. Ja saa halutulla kiskolla luultavasti suoraan tehtaalta. :rolleyes:
Ja osassa on vastaava pikairroitus mikä olisi vipu auki, vanha jalusta irti, uusi jalusta tilalle vipu kiinni.

En ota tähän kyseisen artikkelin asentamiseen mitään kantaa, vaan näin yleensä; kannattaa muistaa että homma ei mene niin, että jos kiskon palanen maksaa vaikka 10e/ palikka, niin 1000 aseen modaamisen hinta ois tällöin 10000e.... matkan varrella on paljon esityksiä, paperinpyörittelyä, testejä, kilpailutuksia, hyväksymisiä, asennustöitä, testejä, ja taas paperinpyörittämisiä. @Laamanator osaa kertoa äsken mainitsemani vaiheet oikeassa järjestyksessä (ja tarvittaessa lisätä muutaman kohdan byrokratian rattaistoon).
 
Mikä länsimainen 7.62 DM -kivääri on yhtä siro ja kevyt (mukana kannettavaksi vaikka pitkiäkin matkoja) kuin SVD?

Paino on yksi niistä tekijöistä jotka "heikentävät" SVD:n tarkkuutta. Puna-armeija määritteli kilpailussaan aikoinaan hyvin tiukat painorajat tulevalle kiväärille. Jälkikäteen Yevgeni on itse sanonut, että olisi pystynyt suunnittelemaan tarkemman kiväärin mutta painorajat tulivat vastaan. Tämä siis 50-luvulla.
 
Top