Meinaatko pistää taistelupelastajan hoitohommiin tulen alla? Tekeekö taistelupelastaja tulen alla muuta kuin tulittaa?
Vanha hyvä nyrkkisääntö pätee edelleen, liikkuu silloin kun kuulee konekiväärin tai muun ryhmän ampuvan.
Tulen alla ei tehdä mitään muuta kun korkeintaan laitetaan kiristysside raajaan jos on tarvetta. Tuo tulen alla toimiminen on muutenkin monisyinen prosessi. Ensijaisesti jos haavoittunut pystyy, tekee hän itse arvion kiristyssiteen tarpeellisuudesta. Jos ei tarvetta, niin omatoimisesti tulta vihollista kohti ja liikettä kohti suojaa. Jos on tarvetta niin kiristysside ja tämän jälkeen tulta kohti vihollista ja liikettä kohti suojaa. Tekee sen minkä pystyy. Auttaa itseään, ampuu, liikkuu jne. Viimeinen keino selvitä on esittää kuollutta.
Jos haavoittunut ei pysty auttamaan itseään, pitää nopeasti tehdä arvio kannattaako haavoittunutta lähteä edes auttamaan vai tuottaako se lisätappioita? Onko edes mahdollisuutta auttaa vammat havainnoiden? Jos puoli päätä puuttuu niin turha on edes yrittää ja ottaa siitä koituvaa riskiä. Jos haavoittunut on avoimella paikalla ristitulen alla, ei sinne kenenkään kannata mennä sankaritekoja yrittämään ilman huolellista suunnittelua. Lyhyt palaveeraus saattaa siis olla paikallaan, jos muun ryhmän toimintaa pitää koordinoida haavoittuneen auttamiseksi. Ja tämän jälkeen, sama juttu. Vain kiristyssiden tulen alla jos tarpeen ja muuten homma on tulta ja liikettä. Jos haavoittunutta pitää evakuoida, ei se yleensä onnistu järkevästi yksin kuin poikkeustapauksissa, etenkään rikkonaisessa maastossa kun varusteet saattavat jäätä maastoon kiinni, ja matkalla on kiviä, monttua, juurakkoa jne. Löysä mies jonka kokonaismassa varusteineen on 100-120kg ei liiku vetämällä nopeasti kun elokuvissa tai tasaisella lattialla. Kaksin nopeampaa, jos silloinkaan ja siinä on oman toiminnan suojaamiseenkin parempi mahdollisuus jos muu ryhmä ei pysty tehokkaasti tukemaan.
Pari juttua mitä itse olen miettinyt, mitkä usein unohtuu ainakin reserviläisiltä koulutuksissa, mutta oletan että varusmieskoulutuksessa tämä on paremmin otettu huomioon.
1) Suojaisia etenemisreitti tarkoittaa usein myös suojaisaa evakuoimisreittiä eli tämänkin takia kannattaa kaikilla joukon tasoilla miettiä miten etenee ja liikkuu. Esimerkiksi avoimella niityllä kun huolettomasti kävelee niin kuula saattaa sattua ja sieltä ei sitten niin vaan haeta pois tai tulla auttamaan. Ojanpohjaa nujuamalla mahdollisuudet ovat paremmat, niin välttää osuma kun tulla autetuksikin.
2) Taistelupelastaja saattaa joutua ottamaan haavoittuneen tehtävät hoitaakseen jos tämä ei pysty jatkamaan taistelua ja osuman saaneen ase on ryhmän taistelun kannalta merkittävä. Esimerkikiksi jos konekivääriampuja haavoittuu vaikeasti tai kaatuu, täytyy taistelupelastajan tämän jälkeen ottaa kk-ampujan tai kakkosen rooli hoitaakseen kunnes toisin määrätään. Ryhmä tarvitsee taistelussaan konekivääriä enemmän kun taistelupelastajan rynnäkkökivääriä.
