DMR - ase ja taktiikka

Meinaatko pistää taistelupelastajan hoitohommiin tulen alla? Tekeekö taistelupelastaja tulen alla muuta kuin tulittaa?

Taistelupelastaja voi joutua hoitohommissa tulen alle. Siis tarkoitus lienee taistella taistelu loppuun ja sitten evakuoida haavoittunut, mutta se tukiampuja sekä KK-ampujat tarvitaan sitä varten, että he ovat valmiina jos vihollinen päättääkin yrittää jotakin hoidon aikana.

Mutta sinällään idea ei ole vieras. Aikoinaan näin maininnan, että LJK:n TA:t toimisivat myös lämärinä. Ja muutenkin TA:n olisi hyvä osata ensiapua, koska he toimivat joko yksinään tai yhden tai kahden henkilön kanssa. Jos liikutaan kolmen hengen partiona, niin silloin partion ampuja on jonon viimeinen. Mutta tämä koskee vain TA toimintaa.

Näkisin, että varusmieskoulutuksessa ei kannata kouluttaa yhtä ukkoa useampaan tehtävään, koulutuksia kun ei voi antaa yhtä aikaa, vaan pitäisi olla taistelupelastajille vielä tukiampujakurssi jälkeenpäin. On myöskin helpompi löytää tehtäviin sopivat henkilöt, kun ei tarvitse miettiä, onko taistelija motivoitunut molempiin tehtäviin.
 
Taistelupelastaja voi joutua hoitohommissa tulen alle. Siis tarkoitus lienee taistella taistelu loppuun ja sitten evakuoida haavoittunut, mutta se tukiampuja sekä KK-ampujat tarvitaan sitä varten, että he ovat valmiina jos vihollinen päättääkin yrittää jotakin hoidon aikana.

Tottakai joutuu. Ryhmätasolla ei ole yhtään ukkoa jonka panosta ja tulitoimintaa ei tarvittaisi vihollisen lyömiseen. Sama koskee joukkuetasoa mielestäni. Jokainen mies on kiväärimies ja toimii taistelussa ensisijaisesti sen mukaan kun ollaan tulikosketuksessa. Muut tehtävät sitten tämän ykkösprioriteetin jälkeen.

Näkisin, että varusmieskoulutuksessa ei kannata kouluttaa yhtä ukkoa useampaan tehtävään, koulutuksia kun ei voi antaa yhtä aikaa, vaan pitäisi olla taistelupelastajille vielä tukiampujakurssi jälkeenpäin. On myöskin helpompi löytää tehtäviin sopivat henkilöt, kun ei tarvitse miettiä, onko taistelija motivoitunut molempiin tehtäviin.

Tai pidetään erikoistumiskoulutukset kohdennettuina yksille miehille, MUTTA pidetään kiinni siitä ristiinkoulutuksen perinteestä että kaikki ryhmässä osaavat käyttää kaikkia aseita. Käytännössä ainoa asia joka pitää opettaa tukiampujan tehtävistä muille ryhmän taistelijoille, on optiikan käyttö. Jos ase on muuten toiminnaltaan sama kun ryhmän muu asekanta niin tähänkään ei erillistä huoltokoulutusta juuri tarvita. Jos siinä on pientä eroavaisuutta niin suppeampi huoltokoulutus riittää.
 
Viimeksi muokattu:
Ja asia on noin seuraavista syistä johtuen?
Se että yhdistetään DMR, rynnäkkökivääri ja kk samaan aseeseen on huono idea. Saadaan kaikkien aseiden huonot ominaisuudet, mutta ei mitään hyviä.
Piippu kuumenee kk käytössä nopeasti vs kk. KK kun on vaihdettava piippu ihan syystäkin.
Tämän jälkeen jos asetta pitäisi käyttää DMR aseena, onko piippu enää siinä kunnossa että sillä osuu mihinkään?
Ja kk/dmr ominaisuudet taas tuo painoa vs rynkky.
Mieluummin omat aseet joka rooliin. Kuin että yksi hoitaa kaikki.
EDIT ja kaliiberi 556 on riittämätön KK tai DMR käyttöön pidemmille matkoille.
 
Nykyään, sitä mitä harjoitellaan, niin onko meillä enää tilanteita, jossa ammutaan KK:lla piippu kuumaksi ja käyräksi?

Ja vaikka olisikin, niin IAR-konseptilla on todettu parempi vaikutus maalissa kuin KK:lla, ilman piippu punaisena roiskintaa.

Edittinä ettei kyseessä ole kaliiberikeskustelu.
 
Nykyään, sitä mitä harjoitellaan, niin onko meillä enää tilanteita, jossa ammutaan KK:lla piippu kuumaksi ja käyräksi?

Ja vaikka olisikin, niin IAR-konseptilla on todettu parempi vaikutus maalissa kuin KK:lla, ilman piippu punaisena roiskintaa.

Edittinä ettei kyseessä ole kaliiberikeskustelu.

Aivan varmasti ammutaan jos vain on patruunoita, kun tilanne käy hankalaksi.
Kaikkien kolmen aseen vaatimukset poikkeavat toisistaan, ne täydentävät toisiaan, mutta jos ne yhdistetään, saadaan mihinkään sopimaton paska.
IAR:n tulivoima ei poikkea RK:sta, joten kk:n tulivoima menetettäisiin, sille löytyy kysyntää nykyaikaisella taistelukentällä. Jenkeillä joilla ryhmässä on useampi kk, yhdestä voi luopua.

Ottamatta kantaa spesifiin kaliberiin, kk:ssa ja DMR:ssä isompi kaliberi puolustaa paikkaansa, kun taas RK:ssa kevyempi/lyhyempi on parempi.
 
Jenkkien maavoimatkan eivät aio ottaa IAR:ää käyttöön, koska sen myötä jalkaväkiryhmän tulivoima kärsisi. Merijalkaväellä, jolla on IAR käytössä, on isommat 13 miehen ryhmät.

https://en.wikipedia.org/wiki/M249_light_machine_gun#Future
The U.S. Army does not plan to introduce the IAR. Colonel Robert Radcliffe of the U.S. Army Infantry Research and Development Center stated that an automatic rifle with a magazine would lower the effectiveness and firepower of a squad. While the Marine Corps has 13-man squads, the Army organizes its soldiers into squads of nine and needs considerably more firepower from the squad machine gunners to make up the difference. The U.S. Army does, however, want to replace aging M249s with newer weapons.[51] They are currently working on replacing the M249's buttstock with a redesigned adjustable stock.[52]
 
Osumasta voi hyvinkin mennä paniikkiin tai tajuttomaksi (jolloin sotilas ei ole kykeneväinen sen CAT:n käyttöön), .

En ole varma kumpaa sotilasta tarkoitat; sitä joka on saanut osuman, vai TST-pelastajaa. mutta kuitenkin; jenkkien tekemän tutkimuksen mukaan yksi faitteri sadasta kykenee laittamaan itselleen kiristyssiteen osuman saatuaan, joten vaikka sitä harjoitellaan, ja lähtökohta on että faitteri laittaa itselleen kiristyssiteen, kannattaa varautua auttamaan sitä taistelutoveriaan...
 
Tukiampuja-asiaa, sivuaa myös kk-hommia. Mitä mieltä US Merijalkaväen IAR-konseptista?

https://en.m.wikipedia.org/wiki/M27_Infantry_Automatic_Rifle

Vyösyöttöinen vaihtuu lipassyöttöiseen, paremman tarkkuuden, keveyden, pienemmän patruunakulutuksen takia. Konseptin sivuosuma on myös ollut, että olisi jonkin sortin DMR.
USA:lla on aivan erilainen rakenne jalkaväessään, merijalkaväen kiväärikomppanioissa on kolmen kiväärijoukkueen lisäksi raskasasejoukkue, jossa on komppanian 7,62 KK:t (M240). Raskasasejoukkueessa on muun (mm. singot, RSKK, KRH) ohella kolme konekivääriryhmää (jossa on kaksi konekivääripartiota), yhdessä ryhmässä on 2 M240:aa. Normaalissa taistelujärjestyksessä nämä alistetaan komppanian kiväärijoukkueille siten, että jokaisella kiväärijoukkueella on yksi konekivääriryhmä, eli 2 M240:aa.
Tästä syystä 5,56 KVKK:t (M249) voidaan helpommin korvata pikakivääreillä.
Huhujen mukaan tosin tuota M27:ää on harkittu jopa perusaseeksi korvaamaan merijalkaväen M16A4:t, koska se huomattiin erittäin tarkaksi. Merijalkaväellä on pitkäaikainen perinne nimenomaan tarkkuuden korostamisessa aseissa, ja M27 vakuutti merijalkaväen upseerikunnan paljon paremmin kuin M4A1, johon nyt on kai jossain vaiheessa sielläkin tarkoitus siirtyä.

Suomella ei ole erillisiä raskasasejoukkueita konekivääreineen, jolloin jääkärikomppania menettäisi valtavasti tulivoimaansa, jos PKM:ien määrä edes puolitettaisiin. 2013 uudistuksessa niiden määrää lisättiin juuri sen takia, että jalkaväen tulivoimaa kasvatettaisiin.

Nykyään, sitä mitä harjoitellaan, niin onko meillä enää tilanteita, jossa ammutaan KK:lla piippu kuumaksi ja käyräksi?

Ja vaikka olisikin, niin IAR-konseptilla on todettu parempi vaikutus maalissa kuin KK:lla, ilman piippu punaisena roiskintaa.
Nykyään taas koulutetaan enemmän nimenomaan siihen, että PKM:llä ammutaan ihan kunnolla sarjaa sinne, jossa liikettä näkyy. KVKK:n kanssahan piti tehdä niin, että ammutaan vain lyhyitä purskeita, koska kuumaksi ammuttua piippua ei voi vaihtaa, toisin kuin PKM:ssä.
Tällöin PKM:n tulivoimasta saadaan paras hyöty ulosmitattua.
 
Viimeksi muokattu:
Aivan varmasti ammutaan jos vain on patruunoita, kun tilanne käy hankalaksi.

Jenkeillä joilla ryhmässä on useampi kk, yhdestä voi luopua.

Varmasti ammutaan jos siihen koulutetaan ja on patruunoita.

Jenkit luopuu partio, ryhmä, joukkuetasolla. KK:t jää komppanianpäällikön käyttöön.
 
Tässähän tulikin jo M27 IAR:stä kaikki oleellinen käytyä läpi.

EDIT ja kaliiberi 556 on riittämätön KK tai DMR käyttöön pidemmille matkoille.

Yhden asian vielä toisin ilmi etenkin TRA olosuhteissa ja peitteisessä maastossa. KK käytössä etua saadaan kevyemmästä ampumatarvikeesta, mutta haittapuolena tulee myös heikompi läpäisy. Kun pitää ampua seinistä tai puunrungoista läpi niin kymppigrammainen pitkä 7.62 vetää pidemmän korren (ja etenkin itänaapurin karkaistulla keernalla oleva 7.62x54R LPS, 57-N-323S).
 
Ainakin 7.62mm KK:ihin on vaikea lyödä suurentavaa optiikkaa katolle, kun kaikissa laajassa käytössä olevissa malleissa on saranoitu yläkansi ja tämä pitäisi ottaa huomioon optiikan sijoittelussa. Tähän ongelmaan mäntä-ARska pohjainen M27 IAR on kiinteän upperinsa vuoksi huomattavasti sopivampi optiikankiinnitykseen ja tarkkojen purskeiden ampumiseen tällätavoin pistemaaleihin. Näin ymmärrän ajatuksen.

Itänaapurillahan näkyy jonkinverran vähän samanlaista viritystä käytössä kun lyövät RPK74:iin kiinni PSO-1:stä eri variaatioineen sivukiilaan. Bipodilta ammuttaessa lyhyitä sarjoja matalarekyylisellä 5.45 patruunalla ja suurentavalla optiikalla voisi olla ihan mielenkiintoinen kokemus. Kohdistuksen kanssa tietysti pitää olla tarkka kun bipodi nojaa suoraan piippuun ja tuenta tuo muutosta iskemapisteeseen melko varmasti toisin kun M27 IAR:ssä. Enemmän mieltäisin itse M27 IAR:n DMR tyyppiseen käyttöön, kun KK-käyttöön.

EDIT: Itänaapurilla on myös 5.45x39:lle dedikoitua ACOG tyyppistä pientä kiinteäsuurennoista optiikkaa käytössä Krimiltä otetuissa kuvissa.
 
Viimeksi muokattu:
Ainakin 7.62mm KK:ihin on vaikea lyödä suurentavaa optiikkaa katolle, kun kaikissa laajassa käytössä olevissa malleissa on saranoitu yläkansi ja tämä pitäisi ottaa huomioon optiikan sijoittelussa.

[OT] Ei ole hankala kiinnittää esim. kiinteää 3,5x, 4x tai 6x päiväoptiikkaa. Ne ovat riittävän lyhyitä rakenteeltaan. Esim. 3,5x ACOG pelaa loistavasti PKM:n päällä.

Ongelmahan tulisi siinä tapauksessa, että optiikan kiinnittää liian eteen, eikä syöttimen kansi mahtuisi kääntymään riittävän ylös. Tähtäimissä silmänetäisyys yleensä pakottaa ne asentamaan mahdollisimman taakse siinä kiskossa, jotta niiden läpi yleensä näkee jotain.

Ongelmaa tulee vasta jos yrittää laittaa suurentavan päiväoptiikan eteen vielä esim. valonvahvistinta. Mutta aika harva törmää siihen ongelmaan. [/OT]

EDIT

Itse arvelen, että IAR:n hankinta on
a) perusteltua, koska m249:llä ei ole hirveä mukava AKEttaa ja M249:t olivat aika loppuu kaluttuja, mutta miksi niistä piti silti luopua?
b) osittain portti-teorian tyyppinen juoni hankkia jatkossa niitä enemmän ihan rivimariinikäyttöön. Olisi ollut aika paljon hankalampaa saada koko kiväärikaluston vaihto läpi. Nyt voi sitten kertoa hyvistä kokemuksista, esittää käytön laajentamista ja tehdä lisätilauksia.
 
Viimeksi muokattu:
[OT] Ei ole hankala kiinnittää esim. kiinteää 3,5x, 4x tai 6x päiväoptiikkaa. Ne ovat riittävän lyhyitä rakenteeltaan. Esim. 3,5x ACOG pelaa loistavasti PKM:n päällä.

Mielenkiintoista kuulla. Tätä en tiennyt PKM:n osalta. Olisiko laittaa linkkiä hyvine kuvineen että voisi paremmin perehtyä rakenteeseen ja jalan kiinnitykseen.

EDIT: Tuleeko se jalka kiinni laatikon /syöttimen kanteen vai runkoon kuten venäläisillä näyttää olevan tapana.
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoista kuulla. Tätä en tiennyt PKM:n osalta. Olisiko laittaa linkkiä hyvine kuvineen että voisi paremmin perehtyä rakenteeseen ja jalan kiinnitykseen.

EDIT: Tuleeko se jalka kiinni laatikon /syöttimen kanteen vai runkoon kuten venäläisillä näyttää olevan tapana.
Toiselta foorumilta kopioitu.
20983039879_9f075c4a85_b.jpg
 
Varmasti ammutaan jos siihen koulutetaan ja on patruunoita.

Jenkit luopuu partio, ryhmä, joukkuetasolla. KK:t jää komppanianpäällikön käyttöön.

Kun kakka osuu tuulettimeen, on hienoa, että on edes yksi pyssy jolla on suuri tulivoima.

Odottaisin hetken että jenkeillä on jonkinlaisia kokemuksia tuosta mallista.
Lisäksi on hyvä muistaa, että kyse on vain merijalkaväestä. Army jatkaa perinteisellä mallilla.
 
Kun kakka osuu tuulettimeen, on hienoa, että on edes yksi pyssy jolla on suuri tulivoima.

Odottaisin hetken että jenkeillä on jonkinlaisia kokemuksia tuosta mallista.
Lisäksi on hyvä muistaa, että kyse on vain merijalkaväestä. Army jatkaa perinteisellä mallilla.

Kuten ylempänä kryptinen kapteeni totesi, raskasasejoukkue tuo potkua.

IAR aloitti 2010 viiden pataljoonan voimin tosielämän testit. Kokemusta on afgoista ja irakista.

Army jatkaa. Hassua että marinesin ja armyn tutkimusyksiköt päätyivät samassa tutkimuskohteessa päinvastaisiin tuloksiin. Marines vaihtaisi mielellään kaikki pyssyt, mutta hinta: 3000 taalaa + optiikka.
 
Back
Top