Eli kantama on n. 100 kilometriä.
Mikäli Growlerilla pystyy tuon kokoiselta alueelta häiritsemään kommunikaatiota, se auttaa huomattavasti meidän maavoimien toimintaa Venäjää vastaan.
EA-18G Growler
- Viestiketjun aloittaja Raveni
- Aloitus PVM
Mikäli Growlerilla pystyy tuon kokoiselta alueelta häiritsemään kommunikaatiota, se auttaa huomattavasti meidän maavoimien toimintaa Venäjää vastaan.
Mihinkä tää muuten perustuu, että Digitan mastoissa ja growlerin (lähetys)tehot olisi samaa luokkaa???
Kukas siitä ekana mainitsi?
No katoin itse.
Tuskin perustui mihinkään.
Esim täällä mainittu Espoon Digita.
Eli 250kw säteilyteho (ERP) Joka on käsittääkseni tuo suunnattu hyötyteho tai jotain. Eli ei siis antennin syötetty teho joka on vielä isompi.
Sitten kun katsoo että uusimmassa growlerissa on käytettävissä sähkötehoa 60kva....
Tuskin perustui mihinkään.
Esim täällä mainittu Espoon Digita.
Eli 250kw säteilyteho (ERP) Joka on käsittääkseni tuo suunnattu hyötyteho tai jotain. Eli ei siis antennin syötetty teho joka on vielä isompi.
Sitten kun katsoo että uusimmassa growlerissa on käytettävissä sähkötehoa 60kva....
Olympiakasarmi
Kenraali
Eihän tässä vielä edes tiedetä sitä millaisilla tukialuksilla operoidaan 2030-luvun lopulla ja 2040-luvulla. 4 Fordia lienee selvä (CVN-81 Doris Miller valmistuu 2032). Nimitz-luokan lukumäärää ei tiedetä varmasti (budjettileikkaukset). Fordien valmistus jatkuu tai sitten ei, jos päätetään rakentaa pienempiä tukialuksia. Mahdollista on myös, että Fordien rinnalla valmistetaan pienempiä tukialuksia, jolloin Fordien valmistustahti hidastuu. Budjettipaineet on kovia. Veikkaan että Columbia projekti nielee paljon enemmän rahaa kuin nyt kuvitellaan ja se kuitenkin runnotaan väkisin läpi. Tällä hetkellä varaudutaan siihen, että joidenkin Ohiojen käyttöikää on pidennettävä, koska Columbian suunnittelu on myöhässä. Sekin maksaa.
Tuossa vuosi sitten näin veikkauksen siitä, että Fordeja tehdään yhdeksän kappaletta.
Peruste oli se, että USN:n yksi tukialus merellä tehtävissä, toinen huollossa ja kolmas kouluttamassa uutta miehistöä - rotaatiolla riittää yksi jatkuvasti Atlantille, toinen Tyynelle Merelle ja kolmas Lähi-Itään kattamaan kaikki strategisesti tärkeät alueet tukialuksen läsnäololla.
Olympiakasarmi
Kenraali
Alkuperäinen tavoite oli 11. Ensimmäinen korvaa Enterprisen ja muut Nimitz-luokan. Viimeisen Nimitzin piti poistua laivastosta 2058.
Pitkään noita rakennellaan, jos melkein puoli vuosisataa menee siihen, että viimeinen on rivissä korvaamaan viimeisen poistuvan Nimitzin. STX rakentaa tuon kokoluokkaa (100000 tonnia) olevia yhden parissa vuodessa. STX:n teholla tuon viimeisen korvaajan pitäisi olla jo 2035 valmiina.
Teräsvilla
Eversti
Noissa growlerin häirinnän kantamissa pitää huomioida myös taajuus. Mitä suurempi taajuus, sen lyhyempi sen kantama, vaikka teho säilyis samana.
Olympiakasarmi
Kenraali
Ydinkäyttöisiä tukialuksia valmistaa yksi telakka (Huntington Ingallsin Newport Newsin telakka) ja sen toiminta on mitoitettu siten, että voidaan rakentaa yksi tukialus viiden vuoden välein. Toinen pullonkaula on ydinreaktorit joita valmistaa myös vain yksi yritys (BWX Technologies), jonka kapasiteetti on mitoitettu yhdelle ydinkäyttöiselle tukialukselle viidessä vuodessa ja kahdelle Virginia-luokan sukellusveneelle vuodessa ja tulevaisuudessa yhdelle Columbia-luokan sukellusveneelle vuodessa. Nopeampi toimitustahti vaatisi lisäinvestoinnit molemmilta yrityksiltä ja siihen ryhtyminen vaatisi takeet tulevista tilauksista.Pitkään noita rakennellaan, jos melkein puoli vuosisataa menee siihen, että viimeinen on rivissä korvaamaan viimeisen poistuvan Nimitzin. STX rakentaa tuon kokoluokkaa (100000 tonnia) olevia yhden parissa vuodessa. STX:n teholla tuon viimeisen korvaajan pitäisi olla jo 2035 valmiina.
Viimeiseen Nimitz-luokan alukseen ei tarvinnut tilata erikseen reaktoreita, sillä siinä käytettiin aikaisemmin varalle tilattua reaktorisettiä.
Tukialuksen rakentaminen on täysin eri juttu kuin risteilijän (joka pohjimmiltaan on aika bulkkitavaraa laivatekniseltä kannalta). Siinä on vähän sama ero kuin Renault Clion ja F-1 auton valmistamisessa.
Viimeksi muokattu:
mechanicus
Kenraali
Budjetin ja käytettävyyden kannalta lienee myös parempi, että aluksia tulee tasaisesti ja jatkuvasti.
Ylimatruusi
Kapteeni
Vaikka tukialus keskustelu kuuluu muualle. Mikä sen tukialuksen niin hankalaksi ja kalliiksi tekee? Mahtaako olla sama kuin jäänmurtajissa, jenkki tekee yhden miljardilla ja pitkää. suomalainen alle 300 miljoonaa ja valmista 1,5 vuodessa.
Muun muassa voimansiirto ja se logistiikka, jossa kone matkaa kannelle. Eli mm. se hissi. Niin paljon kokemusta tarvitaan ongelmista, että osataan optimoida käyttöä ajatellen. Sitten sen pitää toimia yhteen muiden alusten kanssa, kestää käyttökelpoisena ja päivityskelpoisena vuosikymmeniä...
Ne, jotka eivät ole tehneet aiemmin ei voi mitenkään onnistua kerralla. Sehän on käytännössä kuin lennoston perustaminen merelle. Näkeehän sen siitä miten harvassa on täysmittaiset. Vain Ranska tekee USAn ohella. Vain yhden ja siihenkin ainakin EMALS-tekniikka USAsta.
LPD-tasoinen onnistuisi helpommin. Eli helikopteritukialus. Mutta mitä järkeä sitäkään olisi koettaa ilman USAn teknologiasiirtoja? Jos niiltä on tarkoits operoida F-35B niin samanlaiset kysymykset on jo yritetty ratkaista kerran.
Lähtökohta jäänmurtajiin on aivan erilainen. Esim. Aker Arctic on ollut tekemässä puolta maailman jäänmurtajista. Mikä selittää aika hyvin miksi Suomessa osataan USAa paremmin. Toisaalta USAa rasittaa ne pakko tehdä kotimaassa -säännöt (Jones Act). Toisaalta tekevät sotilasvarustellumpia murtajia ja nimenomaan raskaita. Meillä on keskikokoisia.
Ne, jotka eivät ole tehneet aiemmin ei voi mitenkään onnistua kerralla. Sehän on käytännössä kuin lennoston perustaminen merelle. Näkeehän sen siitä miten harvassa on täysmittaiset. Vain Ranska tekee USAn ohella. Vain yhden ja siihenkin ainakin EMALS-tekniikka USAsta.
LPD-tasoinen onnistuisi helpommin. Eli helikopteritukialus. Mutta mitä järkeä sitäkään olisi koettaa ilman USAn teknologiasiirtoja? Jos niiltä on tarkoits operoida F-35B niin samanlaiset kysymykset on jo yritetty ratkaista kerran.
Lähtökohta jäänmurtajiin on aivan erilainen. Esim. Aker Arctic on ollut tekemässä puolta maailman jäänmurtajista. Mikä selittää aika hyvin miksi Suomessa osataan USAa paremmin. Toisaalta USAa rasittaa ne pakko tehdä kotimaassa -säännöt (Jones Act). Toisaalta tekevät sotilasvarustellumpia murtajia ja nimenomaan raskaita. Meillä on keskikokoisia.
Viimeksi muokattu:
Kun ottaa huomioon Growlerin ylivoimaset kyvyt, mutta muuten SH:n vaatimattomamman suorituskyvyn Rafaleen verrattuna, kumman näette suorituskyvyn kannalta parempana, SH+Growlerin vai Rafalen?
No ei mitään hajua.
Olympiakasarmi
Kenraali
Sivumennen sanoen Fordin valmistukseen tarvittiin 49 000 000 miestyötuntia eli jotain 25 000 henkilötyövuotta. Turun telakalla ison risteilijän rakentamiseen tarvitaan 15 000 henkilötyövuotta.
Ei ole sama asia. Ensinnäkin USA:n tarvitsemat jäänmurtajat ei synny täälläkään 300 miljoonalla, vain tälläinen yksivuotiseen jäähän pystyvä sangen yksinkertainen alus syntyy. USA haluaa jotain aivan muuta.
Lentotukialuksesta tekee vaikean ja kalliin sen uskomaton monimutkaisuus. Se ei ole vain laiva, vaan se on sotalaiva. Se on myös liikkuva lentotukikohta kaikkine palveluineen. Se pitää rakentaa kestämään iskuja ja ei pelkästään pysymään pinnalla niiden jälkeen vaan mieluiten vielä toimimaan. Sen sisällä on muutama ydinreaktori. Hmmm.... vaikka suomalainen telakka osaa rakentaa 100 000 tonnin risteilijän, se ei koskaan osaisi valmistaa lentotukialusta.
NGJ:ssa vaikuttaisi olevan kyber-komponentti.
www.c4isrnet.com
US military to blend electronic warfare with cyber capabilities
With more sophisticated threats, the military wants to blur the line between electronic warfare and cyber operations.
www.c4isrnet.com
Teräsvilla
Eversti
Koitin ettiä olisko mitään järkevää suunnitelmaa, josko F35 kantais noita podeja. Mutta se ei taida riittää kun tosiaan Growlerin takapenkkiläinen operoi systeemiä. Ilmeisesti tämmöistä ominaisuutta ei oo vielä ympätty järjestelmien hoidettavaksi F35:ssä?
Jotenkin tuntuu järjettömältä jos SH ajetaan alas ja mitään järkevää ei oo näköpiirissä. Ja kun säiliötkin on tehty säiliöinä, niin ihan heti ei intregroida johonkin koneeseen x sisäisesti?
Jotenkin tuntuu järjettömältä jos SH ajetaan alas ja mitään järkevää ei oo näköpiirissä. Ja kun säiliötkin on tehty säiliöinä, niin ihan heti ei intregroida johonkin koneeseen x sisäisesti?
F-35:een tulee varmaan sisäisiä. Ei ole mitään hajua tuosta puolesta minkä verran on gäppiä F-35:n avioniikan yhteispelin suorituskyvyllä vrt. NGJ.
Jokuhan NGJ:tä kantaa vuosikymmeniä kun ne on kerran ostettu. Aivan hiton pitkään ALQ-99 on ollut myös kierrossa.