Hippeily, viherhörhellys ja vassarointi on perinteisesti ollut varakkaamman väen harrastus eikä sillä ole mitään tekemistä vähempiosaisten puolustamisen kanssa.
Punavihreän taustalla on tyypillisesti vähintään runsas omaisuus vanhaa varallisuutta. Tavallisella keskituloisella tai pienituloisella palkansaajalla ei ole punaviherhörhöilyyn varaa.
Lainataanpas tähän vähän wikipediaa. Tähän aikaan päivästä ei enää lataus ja kunnianhimo riitä kaivamaan tämän kummempia lähteitä.
====================================================
Veblenin hyödyke on
taloustieteessä käytetty termi, jolla kuvataan
hyödykettä, jota kohtaan kuluttajien kohdistama kiinnostus ja näin ollen myös
hyödykkeen kysyntä kasvaa sen hinnan noustessa. Veblenin hyödyke on nimetty amerikannorjalaisen ekonomistin
Thorstein Veblenin mukaan.
Määritelmä on teoreettinen, eikä vaadi Veblenin hyödykkeiden oikeasti esiintyvän reaalimaailmassa. Joihinkin "statushyödykkeisiin" voidaan kuitenkin väittää liittyvän Veblenin hyödykkeen tunnuspiirteet, sillä kalliiden autojen, parfyymien, tai vastaavien tuotteiden kysyntä saattaa laskea niiden hinnan laskiessa. Ilmiö johtunee siitä että tällainen hyödyke koostuu suurelta osin statusarvosta, eikä ainoastaan sen materia-arvosta. Jos tällaisen tuotteen hinta laskee, sitä ei voi enää pitää eksklusiivisena, tai sen omistamista vain etuoikeutettujen huvina.
Veblenin hyödykkeen ominaispiirteenä pitää huomata yleisön kiinnostuksen ja
preferenssien muutos. Tämä erottaa sen esimerkiksi
Giffenin hyödykkeestä, jossa insentiivinä kysynnän muutokselle on puhtaasti maksukyky.
Veblenin ilmiön lisäksi yleisessä kysyntäteoriassa on olemassa joukko muita teoreettisia ja epärationaalisilta tuntuvia
anomalioita:
- Snobivaikutus, jossa kiinnostus tuotetta kohtaan kasvaa, koska sen katsotaan olevan tavanomaisesta poikkeava (engl. snob effect).
- Myötäilijävaikutus, jossa kiinnostus hyödykettä kohtaan lisääntyy, kun sen kysyntä kasvaa (kts. verkostoulkoisvaikutus, Laumakäyttäytyminen) (engl. bandwagon effect).
- Käänteisvebleninvaikutus, jossa kiinnostus hyödykettä kohtaan kasvaa, kun sen hinta laskee (engl. counter-Veblen effect).
====================================================
Kansan kielessä Veblenin hyödykkeen tunnistaa öky-etuliitteestä. Ehkäpä Veblenin hyödykkeen tärkein funktio on osoittaa että resursseja riittää haaskattavaksi älyttömyyksiinkin, paalua (tai jotain muuta pääomaa) on niin paljon ettei p*skalle taivu.
Asiaa voi miettiä lisääntymispsykologian kannalta; Yleensä halutuimpia pariutumiskumppaneita ovat vahvimmat tai muita jälkeläisten selviytymisen kannalta hyödyllisiä ominaisuuksia enemmän kuin muut omaavat yksilöt joten melkoisen monen otuksen käyttäytymiseen/olemukseen liittyy resursseja tuhlaavia älyttömyyksiä joiden sanoma on: Baby, mulla on varaa. Tai miten selitätte esimerkiksi riikinkukon pyrstön?
Tuossa aikaisemmin oli juttua siitä että demokratian ongelmana ovat tyhmät äänestäjät. Juuei, ihmiset voivat yksilöinä olla tyhmiä tai viisaita mutta laumana ihmiset tuppaavat menettämään suuren osan yksiöiden parhaista piirteistä kun heimoutuminen, ryhmäpaine, ryhmäajattelu, sosiaalinen normisto, poliittinen korrektius, pätemisen tarve ja näyttämisen halu alkavat viedä ihmistä järjen sijaan. Vaalikarja on vaalikarjaa.
Vihreydessä ja vasemmistolaisuudessa on paljon Veblenin hyödykkeen piirteitä: Monikulttuurisuuden äänekäs puolustaminen on statusviestintää, tarkoitus on kertoa että olen niin korkealla ravintoketjussa että monikulttuurisuuden kielteiset piirteet eivät minua kosketa.
Oikeastaan aika mielenkiintoinen ajatus että äkkiväärät umpipöljät ideologiat ja niistä paasaaminen ovat yhden sortin ökyilyä, soidinmenoja joiden tarkoitus on näyttää (tai näytellä) potentiaalisiksi koetuille parittelukumppaneille että resursseissa löytyy tuhlattavaksi tämmöisiin älyttömyyksiinkin.