Eduskuntavaalit 2019

Suomesta puuttuu sellainen ihan oikeasti keskusta-oikeistolainen puolue. Enkä tarkoita talouselämää, vaan arvomaailmaa.
 
Helpotusta Sdp:lle ja keskustalle: presidentinvaalien mahalasku ei näy puolueiden kannatuksessa
Eduskuntavaalikannatusta mittaavassa kyselyssä keskusta nousi niukasti ohi vihreitten kolmanneksi suosituimmaksi puolueeksi, Sdp säilytti kakkossijansa. Suurin eli liki 22 prosentin kannatus on yhä kokoomuksella.

Julkaistu: 31.1. 13:55
PRESIDENTINVAALEISSA omilla ehdokkaillaan heikosti menestyneet pääministeripuolue keskusta ja oppositiopuolue Sdp saavat hieman lohtua tuoreimmasta HS:n eduskuntavaaligallupista. Se tehtiin joulu–tammikuussa, kun presidentinvaalikampanjointi oli kuumimmillaan.

Muutokset verrattuna kuukauden takaiseen eduskuntavaalien kannatusmittaukseen ovat vähäiset. Keskusta meni kuitenkin niukasti kolmanneksi ohi vihreitten, jonka kannatus sinänsä nousi prosenttiyksikön kymmenyksen verran 15,5:een eli pysyi käytännössä ennallaan.

Sen sijaan keskusta lihotti kannatustaan vajaan prosenttiyksikön eli 14,8:sta 15,6:een.

Linkki juttuun kaikkinen taulukoineen. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005546924.html

Vasemmistoliitto on tällä hetkellä viidenneksi suosituin puolue 8,8 prosentin kannatuksella. Perussuomalaisten tuki on 8,1 prosenttia.

Tässä mielessä täälläkin suurta ääntä pitävät PS ovat kyllä reilusti vaikutusvaltaansa tai kiinnostavuuttaan enemmän esillä.
 
Viimeksi muokattu:
Suomesta puuttuu sellainen ihan oikeasti keskusta-oikeistolainen puolue. Enkä tarkoita talouselämää, vaan arvomaailmaa.

Ehkä oikeistokonservatiivinen puolue on se mitä haet. Oikeistoliberaaleja ja vasemmistoliberaaleja löytyy, sekä yksi mikä on vähän hankala asettaa akselille mutta sanotaanko keskusta-vasemmistolainen konservatiivipuolue.

Kepulla, persuilla ja sinisillä olisi kaikilla sauma ottaa se oikeistokonservatiivin paikka jos vaan maistuisi.
 
Kertokaa tyhmälle,mikä on Li Anderssonin suosion salaisuus??

Tutkimukseen osallistuneet ajattelivat ilmeisesti näitä jonain oikeina ihmisinä ja unohtivat, että pääministeri on poliitikko, joka on jonkin puolueen puheenjohtaja ja se puolue sitten ajaa jotain aatemaailmaa. Tämä oli siis puheenjohtajien suosituimmuusjärjestys.

Vasemmistoliitto tuskin nousee kakkoseksi, mutta kertoohan tämä siitä, että Li Andersson ei ole huono valinta puheenjohtajaksi toisin kuin se, vihreillä on se, no mikä se nyt on se metsurin näköinen mies, jolla on suhde sen reippaan hatsitytsyn kanssa... Touko Aaltoko se oli.
 
Kertokaa tyhmälle,mikä on Li Anderssonin suosion salaisuus??

Andersson on nuori, edustava ja koulutettu nainen, joka puhuu reippaasti vihreiden, vasemmistolaisten ja feminististen arvojen puolesta. Andersson on näkyvin hahmo vihervasemmiston päässä, ja sillä saa hyvin tietyn profiilin edustajat puolelleen. Mutta taas toisaalta, isolle osalle kansasta liiankin vasemmistoradikaali - eräänlainen käänteinen Huhtasaari siis. Lisäksi hyvin tehnyt nuoresta lähtien uraa Vasemmistoliitossa, eli on vasemman laidan väelle ollut tuttua naamaa viimeisen 15 vuoden ajan.

Mikä tuosta kyselystä paistaa, on että varsinaisesti kovin kovaa ennakkosuosikkia ei ole, vaan äänet jakaantuvat melko tasaisesti kaikille. Normaalimpi tilanne olisi, että pari-kolme kärkiehdokasta vetäisivät kaulaa ja muille jäisi muutamia prosentteja. Petteri Orpo on lähinnä mallia "vähiten huono vaihtoehto". Sipilän osalta taas melko surkea tulos, istuvana pääministerinä ja melko neutraalina hahmona olisi ollut mahdollisuus tehdä Saulit, mutta kansalaisluottamuksen puute näkyy.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä tuommoinen arvomaailma pitää sisällään? Jokaiselle näyttäisi olevan hieman erilainen käsitys.

Jotain tällaista:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Konservatismi

Konservatismi (uuslat. conservatismus, latinan sanasta conservare ’säilyttää’) on poliittinen aatesuuntaus, joka puolustaa perinteitä ja perinteisiä arvoja, vastustaa kumouksellisuutta ja radikalismia ja pyrkii uudistusten maltillisuuteen.[1] Konservatismi syntyi Ranskan suuren vallankumouksenvastavaikutuksena 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa ja asettui vastustamaan valistusaikana kehittyneitä liberalismia ja sosialismia. Konservatismi korostaa historiallisen kehityksen tietä syntyneiden yhteiskuntamuotojen arvoa. Jatkuvuuden turvaajina ovat yhteiskunnassa sellaiset laitokset kuin perhe, uskonto ja armeija, jotka takaavat moraalisen järjestyksen.[2][3]

Poliittisessa kirjossa konservatismi kuuluu oikeistoon. Oltuaan alun perin liberalismin ja demokratian oppeja vastustavaa, konservatismi muuttui myöhemmin kapitalismin kannattajaksi. Konservatiivit omaksuivat nationalismin ja kansakunta muodostui konservatismin keskeiseksi yhteisöksi. Taloudellisissa käsityksissään konservatismi korostaa liberalismin tavoin yksityisomistuksen ja vapaan markkinatalouden merkitystä. Konservatiivinen politiikka on hyväksynyt myös maltillisesti toteutetun sosiaalipolitiikan.[2]
[3]
 
Andersson on kyllä sikäli juuri käänteinen, että hänella on asiakokonaisuudet hyvin hallussa ja varsin älykäs.

Harmi, että on niin silmittömän punainen haaveilija.

Pahintahan asiassa on juuri tuo kombinaatio. Haavisto on huomattavasti realistisempi persoona, vaikka myös älykäs. Tuntuu vaan väsyneen jotenkin politiikkaan.
 
Tähän voisi myös alkaa kerätä sellaisia kansanedustajia, jotka ovat mielestänne hoitaneet tonttinsa asiallisesti. Tai potentiaalisia sellaisia.

Kun olen tuon tason päivänpolitiikasta hieman ulkona.
 
Suomesta puuttuu sellainen ihan oikeasti keskusta-oikeistolainen puolue. Enkä tarkoita talouselämää, vaan arvomaailmaa.

Yleensä kestävä arvomaailma tuottaa pitkällä tähtäimellä hyvää tulosta myös taloudessa.

Olen minä sitäkin miettinyt, että millä keinoin edariin ym. saataisiin kenties nykyistä nohevampaa kokoonpanoa? Onkohan kansakunnan kaapin päälle onnistunut könyämään ihmisiä, jotka eivät sinne kuulu ollenkaan? Onko tässä kehitettävää?

Viis lopultakin puolueista, puolueet alkavat muistuttaa edustajiaan joka tapauksessa. Vai saako demokratia kansannäköiset valittunsa, saammeko siis ansiomme mukaan? Valitsemmeko me parhaat vai miten me oikein ylipäätään -valitsemme-?
 
Yleensä kestävä arvomaailma tuottaa pitkällä tähtäimellä hyvää tulosta myös taloudessa.

Olen minä sitäkin miettinyt, että millä keinoin edariin ym. saataisiin kenties nykyistä nohevampaa kokoonpanoa? Onkohan kansakunnan kaapin päälle onnistunut könyämään ihmisiä, jotka eivät sinne kuulu ollenkaan? Onko tässä kehitettävää?

Viis lopultakin puolueista, puolueet alkavat muistuttaa edustajiaan joka tapauksessa. Vai saako demokratia kansannäköiset valittunsa, saammeko siis ansiomme mukaan? Valitsemmeko me parhaat vai miten me oikein ylipäätään -valitsemme-?

Missä esimerkiksi ovat sellaiset kuin Risto Ryti, Väinö Tanner, Väinö Leskinen, Aarre Simonen jne. Jopa Aarne Saarinen.
 
palonen-1118x629.jpg


Politiikan tutkija Emilia Palonen. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Tutkija Ylellä: Sinisiä kaduttaa, puolue saattaa kadota
ILKKA LUUKKONEN | 31.01.2018 | 09:03- päivitetty31.01.2018 | 10:02

Emilia Palosen mukaan Paavo Väyrynen oli presidentinvaaleissa sinisten ehdokas.

Helsingin yliopiston politiikan tutkija Emilia Palonen arvioi, että Sininen tulevaisuus -puolue pohtii, olisiko heidän sittenkin pitänyt asettaa oma ehdokas presidentinvaaleihin. Palonen kertoo lukeneensa kansanedustaja Timo Soinin (sin.) haastattelun, jossa tämä sanoi, että kuuden vuoden päästä puolueella on ehdokas.

– Tästä näkyy että heitä kaduttaa, että ei tullut laitettua omaa ehdokasta, Palonen sanoi hetki sitten Ylen ykkösaamussa.

Hänen mukaansa siniset on puolueena parhaillaan epävarmassa tilassa eikä sen tulevaisuutta voi ennustaa.

– Sopii miettiä, onko heitä kuuden vuoden päästä olemassakaan.

Palosen mukaan sinisten poliittinen linja ei ole vielä kirkastunut. Puolueessa on aineksia toisaalta Suomen maaseudun puolueesta, toisaalta uudenlaisesta populismista.

– Jos he profiloituvat pohjoismaisten populistien tapaan veroja vastustavana puolueena, he siirtyvät kauas SMP:läiseltä linjalta.

Sunnuntain presidentinvaaleissa moni sinisten kannattaja haki ehdokkaansa perinteiseltä suunnalta, Palonen sanoo.

– Monille Paavo Väyrynen oli sinisten ehdokas. Samankaltaisuutta on nostalgiamielessä heidän kampanjoissaan.

Hän huomauttaa, että kansanliikkeen ehdokas Väyrystä äänestivät myös monet kommunistit. Ilmiölle löytyy selitys historiasta: SMP:läisten ja korpikommunistien välinen raja oli takavuosina matala.
https://www.verkkouutiset.fi/tutkija-ylella-sinisia-kaduttaa-puolue-saattaa-kadota/
 
"Puolue saattaa kadota"....

Tuo on se kuuluisa "british understatement" :D
 
Back
Top