Eduskuntavaalit 2019

Perussuomalaiset ja kokoomus alentaisivat veroja eniten – MTV:n vaalikone paljastaa puolueiden suhteen verotukseen, katso lista

 
Karkkeja jakava "äärikristitty ehdokas" joka ymmärtäisi ison kuvan olisi makuuni.
Nyt on joutuu rotestiäänen antamaan ex persulle tätä menoa. Halla-ahon mainoksia kuullut radiosta, tuon linjan puhemiehiä menisi
heittämällä läpi ja paljon jos olisi joka maakuntaan.
Politiikkahan on kai yhteisten asioiden hoitoa ja joka kantin äänimaailmaa on olemassa.
Ihmettelen vaan ääneen tätä ilmasto-oppi asiaa. Maitoa lasi päivässä tyyli ei tuota kuin työperäistä maastamuuttoa
näillä korteilla mitä on Suomi Ab:lla.

Jäätelön sulaminen ja vaalilupauksista pitäminen kulkevat käsi kädessä.
 
Yle-pomot eivät halua keskustella nuorisolle rakentamansa vaalikoneen johdattelevasta ja punavihreää propagandaa tarjoavasta sisällöstä





su_yle_kioski.png

Suomen Uutiset kysyi Yleisradiolta, miksi nuorille suunnattuun vaalikoneeseen on valittu toteuttamistapa, joka poikkeuksellisen voimakkaasti ohjaa kysymyksiin vastaajaa vastaamaan halutulla tavalla.
Suomen Uutiset kertoi viime viikolla Ylen nuorille suunnatusta vaalikoneesta, joka ei esitä kysymyksiä tavanomaiseen tapaan. Vaalibotiksi nimetty sovellus johdattelee ja tuputtaa poikkeuksellisen voimakkaasti vastaajalle valmista mielipidettä siitä, miten kysymyksiin pitäisi vastata.
Ennen kysymyksiin vastaamista Kioskin Vaalibotin käyttäjän silmille vyörytetään useiden minuuttien ajan vahvasti politisoitunutta, ohjaavaa argumentaatiota ja videosisältöä koskien muun muassa translakia ja ilmastonmuutosta. Tämän jälkeen käyttäjälle esitetään lopuksi kysymys, johon vastaamisessa Vaalibotti on ensin sisällöllään taivutellut käyttäjää haluamaansa suuntaan.

Epäasiallista vaalivaikuttamista
Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Ossi Tiihonen on jättänyt eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun vaalibotista.
– Nähdäkseni Vaalibotti on erittäin epäasiallista vaalivaikuttamista ja myös Ylestä säädetyn lain vastaista toimintaa. Pyydän Teitä kiirehtimään asian käsittelyssä, sillä vaaleihin on aikaa vain reilut kolme viikkoa, Tiihonen kirjoittaa kantelussa.
Ennen kantelun tekemistä Tiihonen oli antanut Yleisradiolle palautetta Vaalibotista. Tiihonen kertoo saaneensa vastauksena ”puuta heinää” -tyylistä argumentaatiota.
– On varmaan aika moni muukin valittanut asiasta, kun heillä on valmis vastausformaatti, Tiihonen kertoo Twitterissä.

Tukee vihervasemmiston agendaa
Vaalibotin käyttäjää ohjaava sisältö tukee vahvasti vihervasemmiston poliittista agendaa. Lopputulos ei ole täysin ongelmaton, sillä jo yleisradiolain mukaan Ylen tulee tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja.
Suomen Uutiset kysyi Yle-pomoilta nuorille suunnatun sovelluksen sisällöstä ja tavoitteista, mutta itse asiaan eli Vaalibotin sisällöllisiin ongelmiin ei saatu vastauksia.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan sisältöpäällikkö sekä eduskuntavaalien verkkotuottaja Ville Seuri ilmoittaa, ettei halua kommentoida Vaalibottia siitä syystä, että kyseessä on hänen mukaansa toisen Ylen sisäisen toimitusosaston eli Yle Kioskin tuote.
Näin siitä huolimatta, että Seuri nähtiin äskettäin Ylen aamu-tv:ssä esittelemässä Ylen vaalikoneita Vaalibotista vastuussa olevan Emmi Nuorgamin kanssa.

Kysymyksiin ei vastata
Yle Kioskin tuottaja Nora Kajantie ei hänkään suoraan vastaa kysymyksiin. Suomen Uutiset muun muassa halusi tietää, miksi nuorille suunnattuun vaalikoneeseen on valittu toteuttamistapa, joka poikkeuksellisen voimakkaasti tyrkyttää valmista mielipidettä siitä, miten kysymyksiin pitäisi vastata.
Kajantien mukaan Vaalibotin tarkoitus ei ole tuputtaa mitään vastaajille.
– Tarkoitus on ollut tehdä vaalikone, joka on lähestyttävä nuorille aikuisille. Vaalibotin videot taustoittavat tiettyjä kysymyksiä. Väitteet on tehty yhteistyössä Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen kanssa. Ne ovat samoja, joita Ylen varsinaisessa vaalikoneessa käsitellään, mutta niitä on vähemmän.
– Vaalikonekysymykset on laadittu yhdessä politiikan toimittajien, tutkijoiden ja riippumattomien asiantuntijoiden kanssa. Bottiin valitut teemat pohjautuvat aiheisiin, jotka kiinnostavat eniten 18–22-vuotiaita tutkimusten näkökulmasta, Kajantie selittää.
Kysyimme myös, millä tavalla johdattelevat kysymykset ja yksipuolinen asioiden esittely palvelevat Vaalibottia käyttävää henkilöä. Vastausta tähän kysymykseen ei saatu. Kajantie vain tyytyy toteamaan, että hänen mielestään kysymykset ja videot eivät pyri johdattelemaan vastaajia.

Vaalikoneen rakentajalla vihreä tausta
Vaalibottia mukana rakentamassa on ollut vihreissä pitkään vaikuttanut poliittinen toimija Emmi Nuorgam. Nuorgam on profiloitunut julkisuudessa sukupuoli- ja verkkovihakysymysten parissa. Vuonna 2017 hänet myös nimettiin vihreiden kuntavaaliehdokkaaksi 2017, joskin hän jätti lopulta vaalit väliin.
Suomen Uutiset kysyi, onko asiallista, että nuorille suunnattua vaalikonetta tekemään on valittu politisoitunut henkilö, jonka näkemykset myös heijastuvat lopputuloksessa. Yle-pomo Kajantien mukaan Nuorgam olisi ammattilainen ja sitoutunut journalistin ohjeisiin
– Hän on poliittisesti sitoutumaton.
Suomen Uutiset kysyi asiasta myös Nuorgamilta itseltään. Hän vakuuttaa ettei ole tällä hetkellä minkään puolueen jäsen.
– Olen aiemmin kuulunut kahteen puolueeseen, vihreisiin ja kokoomukseen. Vihreissä minut nimettiin kuntavaaliehdokkaaksi, mutta vetäydyin ehdokkuudesta enkä ollut vaaleissa ehdolla, Nuorgam sanoo.

Ylelle tutkimuksia tekevä Taloustutkimus vaikenee
Nuorgam ja Kajantie väistävät Suomen Uutisten kysymykset. Kysyimme vielä molemmilta, miksi Vaalibottia ei toteutettu sisällöltään neutraalimpana vaikka tiedossa oli jo etukäteen, että näin vahvasti politisoitunut sisältö nuorille suunnatussa vaalikoneessa herättää kritiikkiä.
– Halusimme tehdä vaalikoneen, joka käsittelee kohderyhmällemme tärkeitä teemoja ja helpottaa ehdokkaan löytämistä. Vaalikoneissa esitetään usein kysymyksiä, jotka eivät kiinnosta nuoria, joten me halusimme toimia eri tavalla. Emme halua aliarvioida nuoria aikuisia, vaan luotamme siihen, että he osaavat tehdä omiin mielipiteisiinsä ja arvoihinsa perustuvia ratkaisuja, Nuorgam esittää.
Yleisesti tiedetään, että sisältöä ohjaamalla ja kysymyksiä hiomalla erilaisten kyselyjen ja tutkimusten lopputuloksia voidaan ohjata haluttuun suuntaan. Tämän vuoksi kysyimme myös Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtajilta Ylen Vaalibotin toteutuksesta.
Tutkimusjohtaja Tuomo Turja sanoo Suomen Uutisille, ettei Taloustutkimus kommentoi asiaa.

Taloustutkimus Oy:n omistaa kansanedustaja Eero Lehti (kok.) ja Yle on Taloustutkimuksen merkittävä asiakas. Taloustutkimus muun muassa toteuttaa Ylelle kuukausittaisen puoluekannatuskyselyn.

 
Orpon tentistä tuli kyllä mieleen kun koulutuksen leikkauksista soimattiin - niin se, että opinahjotkin joutuivat osallistumaan säästämiseen meidän kaikkien muiden ohella tarkoitti kuitenkin sitä, että vaihtoehtoisesti punavihreällä hallituksella olisi varmaan opiskelu sujunut hieman vauraammissa kouluissa ja useamman professorin ohjaamana. Mutta sitten olisivat valmistuneet muutama kansallinen miljardi valmiiksi enemmän velkaisena.
 
Orpon tentistä tuli kyllä mieleen kun koulutuksen leikkauksista soimattiin - niin se, että opinahjotkin joutuivat osallistumaan säästämiseen meidän kaikkien muiden ohella tarkoitti kuitenkin sitä, että vaihtoehtoisesti punavihreällä hallituksella olisi varmaan opiskelu sujunut hieman vauraammissa kouluissa ja useamman professorin ohjaamana. Mutta sitten olisivat valmistuneet muutama kansallinen miljardi valmiiksi enemmän velkaisena.

Tämä kun on kaksiteräinen miekka. Koulutukseen satsaaminen on samaa kuin panisi rahaa pankkiin. Nämä ovat lyhytaikaisia ja typeriä säästöjä.

Koulutus makaa valtiovarainministeriössä sosiaalimenojen kanssa tavallaan samassa laatikossa mutta, kun toisen menot kasvavat, toisen vähenevät. Hallitus leikkasi koulutuksesta 690 miljoonaa. Jos 1990-luvun leikkaukset lasten vanhempien sosiaalisen syrjäytymisen kanssa loivat valtavan ongelman, josta ei sittemmin ole päästy irti.

Skotlantilaisen konsulttiyhtiö Biggar Economicsin selvityksen mukaan pelkästään suomalaiset yliopistot tuovat kansantalouteen 14,2 miljardia euroa vuodessa. 14,2 miljardiin on laskettu mukaan tietenkin kaikki, ja mukana ovat myös opiskelijoiden maksamat vuokrat. Tietenkään ei ole niin, että professorin palkkaa nostamalla saadaan viisi kertaa kaikki takaisin, se olisi järjetöntä. Kyse on monimutkaisesta kokonaisuuudesta ja vaikutusarviot ovat hankalia. Varmaa on, että nyt hallituksen aikana tehty koulutusreformi meni ainakin ammattikoulujen osalta aivan perseelleen eikä tämä ole mielipidekysymys. Sen jäljet tulevat hyvin kalliiksi.

Grahn-Laasosen runttaama yliopistojen valintakoeuudistus taas on järjettömän eriarvoistava sikäli, että kun ylioppilastutkinto painottuu ohi soveltavaa taitoa mittaavien pääsykokeiden, ne, joilla on hyvät sponsorit ja taloudellisesti turvattu lukioaika ja edellytykset juuri tuossa elämänvaiheessa kohdallaan, vievät koko potin. Todella amerikkalaistyylistä ja suuri taka-askel maailman parhaalle systeemille. Tästä tulee vielä tutkimuksia, odottakaapa vain.

Tämä hallitus nyysii liikenteestä kahdeksan miljardia mutta antoi jo viimeisenä kokonaisena toimintavuotenaan naurettavan summan takaisin tiestöön. Tiet ovat katastrofaalisessa kunnossa, ja (etenkin motoristeille) hengenvaarallisessa kunnossa. Ikään kuin maantieinfralla ei olisi tekemistä tehokkaan logistiikan ja sitä myöten tuoton kanssa.

Mutta yksi on, mikä ei siis ole mistään pois. Jollain vahteramaisella laskentatavalla mahdollisesti jo 3,2 miljardin kustannukset vuodessa...

Itse karsisin enemmän sieltä sosiaalipuolelta, koska siellä on isoin kakku, mutta siitä asiasta tulee aina niin suuri älämölö ja hysteria, kun vastikkeettomiin kosketaan edes sormen päällä. Siksi demarien ja vihreiden oli niin helppo heidänkin napsia koulutuksesta (Kataisen hallitus sen jo aloitti).

Joten koulutus se on, mistä nakerretaan eli tulevaisuuden leivästä ja nuorista. Tuskin näemme aikaa, että deeguilta otetaan yhtään mitään, mutta määrä lisääntyy kaiken aikaa, väki vanhenee ja sotekakku kasvaa.

Tämä on huono kehitys. Kiky ja aktiivimalli olivat oikeansuuntaisia (puolitoimivia) toimia joillakin aloilla. Koulutuksessa hönöiltiin, eikä ollut ensimmäinen kerta.

Koulutus ei nimittäin ole yksi valttimme. Se on ainoa valttimme.
 
Jussi Halla-aho ja vihan tunnetalous
Posted by Janne Seppänen

racism


Perussuomalaisten vaalivideo, eduskuntavaaliehdokas Suldaan Said Ahmedin pahoinpitely ja Timo Soiniin kohdistunut aggressio ovat osoituksia yhdestä ja samasta asiasta. Viha voi hyvin. Sitä ruokitaan ja kierrätetään. Tämä ei ole sattuma. Viha on Jussi Halla-ahon poliittinen strategia, johon kuuluu myös aggressioiden muodollinen tuomitseminen.

Todellisuudessa hän kysyy: miten voisin käyttää tätä kaikkea vihaa hyväkseni?

Halla-aho tajuaa erinomaisesti, ettei vihan etumerkillä ole väliä. Häntä hyödyttävät sekä oman puolueen piiristä kumpuavat aggressiot että näitä purkauksia kohtaan suuntautuvat niinikään vihaa säteilevät reaktiot. Vihan tunnetaloudessa hän on aina voittaja, koska yhteiskunnallisen epävakauden lisääminen sopii hyvin hänen yrityksiinsä asemoida itsensä politiikan ulkopuolelta tulevaksi ”mestariksi”, pelastajaksi.

Viha ei ole ilmestynyt tyhjästä. Se on muhinut hiljaa poliittisessa tiedostamattomassa, mutta noussut esiin ja vahvistunut oikeistopopulistisen liikehdinnän myötä. Vihasta on tullut avoimempaa. Nyt se leviää sosiaalisen median sanoista toiminnaksi kaduille.

Jokseenkin oireellista on, että Soini joutui kokemaan fyysisen väkivallan juuri siitä suunnasta, jota hän omassa puolueessaan aikoinaan suojeli. Sen lisäksi, että hän hävisi puolueensa , hänet laitetaan nyt osaksi Halla-ahoa hyödyttävää vihan tunnetaloutta. Voiko Soinia enää täydellisemmin nöyryyttää!

*

Tarkkailkaa Halla-ahon viestintää.
Pieniä ylimielisiä hymyjä silloin, kun hän joutuu kohtaamaan toimittajan ennakoitavissa olevat kysymykset. Väkivaltaa vähätteleviä sanavalintoja. Muiden poliitikkojen yläpuolelle asettumista. Passiivisaggressiivista, hallittua esiintymistä. Katsetta, jonka hän kohdistaa oman puolueensa niin rasittavan tyhmiin mutta tuiki tarpeellisiin vihan lietsojiin.

Vihan tunnetaloutta vastaan on hankala kamppailla. Mutta yksi asia on varma: jokainen avoimen vihamielinen reaktio antaa lisää polttoainetta Halla-ahon kampanjalle. Jokainen isoilla otsikoilla julkisuuteen saatettu provokaatio hyödyttää häntä.

Kenties muuta keinoa ei ole kuin tarjota inhimillinen poliittinen vaihtoehto ja pysyä rauhallisena kaiken vihan keskellä. Vastata vihaan hyvällä – suvereenisti, rohkeasti ja näyttävästi.



Janne Seppänen
@sepukka

Mediakriitikko, poliittinen tarkkailija, journalistiikan proffa. Blogi: https://medykblog.wordpress.com/

Helsinki, Finland
uta.fi/cmt/yhteystied…
 
Back
Top