Analyysi: Perussuomalaiset matkalla uuteen jytkyyn – kokoomuksessa ja keskustassa aika painaa paniikkinappulaa
Perussuomalaisten haasteena on kannattajien saaminen vaaliuurnille asti, kirjoittaa politiikan toimittaja Matti Koivisto.
Puolueiden kannatus
29.3.2019 klo 06:15
Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Matti Koivisto
Jaa artikkeli Facebookissa23
Jaa artikkeli Twitterissä
Jaa artikkeli Whatsapissa
Ylen viimeisin puoluekannatusmittaus hyydyttää hymyt monella vaaliteltalla.
Jokainen puolue on vuorollaan raportoinut vaalikentillä näkyvästä innostuneesta tunnelmasta, mutta oikeasti aihetta iloon on nyt vain kannatustaan nostaneilla perussuomalaisilla ja vasemmistoliitolla.
Perussuomalaisten kannatus on noussut yhtäjaksoisesti viime vuoden lopusta lähtien.
Viimeisimmän mittauksen 15,1 prosentin tuloksella perussuomalaisten kannatus on enää alle kolmen prosenttiyksikön päässä viime eduskuntavaalien tuloksesta, jolla puolue nousi hallitukseen.
Tällä kertaa hallituspaikka jäänee haaveeksi. Sen verran suurta on muissa puolueissa tunnettu vastenmielisyys
Jussi Halla-ahon johtamaa puoluetta kohtaan.
Siniset saivat mukaansa hallitustaipaleen syntisäkin
Perussuomalaisten kannatus romahti hallitusvastuussa, mutta vanhat synnit on onnistuneesti ulkoistettu silloisen puoluejohdon vastuulle.
Puolueen perinteiden mukaisesti syy kansan pettymykseen oli eliitissä ja herroissa, mutta tällä kertaa ne löytyivät oman puolueen sisältä,
Timo Soinin ja seuraajien joukosta.
Entinen eliitti irtaantui omaksi puolueekseen, joka uhkaa nyt vaaleissa pyyhkiytyä puoluekentältä kokonaan.
Perussuomalaiset sen sijaan porskuttaa lähes samaan malliin kuin kaksissa edeltävissä eduskuntavaaleissa.
Tärkeimpänä selityksenä puolueen kannatusnousulle on pidetty vuodenvaihteessa
julki tulleita seksuaalirikoksia Oulussa, jotka nostivat puolueelle keskeisen maahanmuuttoteeman keskusteluun.
Perussuomalaisten penseälle ilmastolinjalle löytyy tukea
Myös vaalien alla käyty ilmastokeskustelu antaa perussuomalaisille mahdollisuuden erottua muista puolueista.
Kannatusnousun alkaessa joulukuussa kaikki eduskuntapuolueet, perussuomalaisia lukuun ottamatta,
sitoutuivat edistämään selvästi aiempaa tiukempia ilmastotavoitteita.
Kaikkia äänestäjiä puhe ilmastonmuutoksen torjumisesta ei miellytä.
Ilmastobarometrin mukaan (siirryt toiseen palveluun)neljä viidestä suomalaisesta toivoo kunnianhimoisia ilmastotoimia. Jäljelle jää silti suuri joukko epäilevästi ilmastopolitiikkaan suhtautuvia äänestäjiä. Heitä löytyy erityisesti perussuomalaisten ja keskustan kannattajista.
Ilmastotoimia vastustaville äänestäjille perussuomalaiset erottuu selkeänä vaihtoehtona, siinä missä vihreät ja vasemmistoliitto profiloituvat muita puolueita kunnianhimoisemmilla ilmastolinjauksilla.
Uinuvat perussuomalaiset
Perussuomalaisten suurin haaste on kannattajien saaminen vaaliuurnille asti.
Taloustutkimuksen tausta-aineiston mukaan suurin osa maaliskuun kannatusnoususta on tullut nukkuvien puolueesta, eli niiltä äänestäjiltä, jotka eivät viime vaaleissa äänestäneet lainkaan.
Taloustutkimuksen kyselyssä selvitettiin myös äänestysvarmuutta. Perussuomalaisten kannattajissa on muita puolueita enemmän sellaisia kannattajia, jotka eivät ole varmoja siitä, aikovatko he äänestää vaaleissa lainkaan.
Perussuomalaisten provokatiivinen mainosvideo näyttääkin tähtäävän juuri näiden passiivisten äänestäjien herättelyyn.
Samaa uniongelmaa on perinteiseen tapaan myös vihreillä. Vihreiden kannatus on kovaa erityisesti nuorten joukossa, mutta nuorista iso osa saattaa jättää äänestämisen väliin kokonaan.
Kokoomuksen alamäki on jatkunut koko alkuvuoden
Kokoomuksen hyvätuloiset ja koulutetut kannattajat ovat varmoja äänestäjiä, mutta siitä huolimatta puolueella on hätä kädessä. Nyt jopa toiseksi suurimman puolueen paikkakin on uhattuna.
Vaaleista ennakoitiin tiukkaa kaksinkamppailua SDP:n ja kokoomuksen välille, mutta
kokoomuksen kompastuminen hoivakohuun ratkaisevalla hetkellä sotki kuviot.
Kokoomuksen puolueaktiivien toivomasta kirivaiheesta ei näy merkkiäkään, vaan puolueen kannatus on hieman laskenut myös tällä mittausjaksolla.
Kannatus on laskenut yhtämittaisesti vuoden alusta lähtien. Näillä luvuilla kokoomus tekisi eduskuntavaaleissa huonoimman tuloksensa sitten vuoden 1966. Kokoomuksen kannattajien äänestysvarmuus kuitenkin toimii puolueen eduksi vaalipäivänä.
Lisäksi perussuomalaiset hengittää jo kokoomuksen niskaan vain 0,7 prosenttiyksikön päässä.
Yli neljän prosenttiyksikön kaula demareihin on pääministeripuolueen asemasta haaveilevalle kokoomukselle aivan liian iso, kun vaalit käydään jo runsaan kahden viikon kuluttua.
Epäselvistä kannoistaan haastettu SDP on tullut maaliskuussa alas yli prosenttiyksikön. Taloustutkimuksen mukaan SDP:n paras viikko osui kuitenkin mittausjakson lopulle, kun kokoomuksen
Petteri Orpon pääministerin paikka vaatisi demareilta suoranaista romahdusta.
Keskustan ilo hallituksen kaatamisesta jäi lyhytaikaiseksi
Kyselyjakson aikana
Juha Sipilä(kesk.) yllätti kokoomuslaiset housut nilkoissa kaatamalla hallituksen sen jälkeen, kun sote-uudistus ajoi seinään.
Kokoomus keräili itsensä ja kävi vastahyökkäykseen
esittelemällä oman sote-mallinsa, joka hylkää kaikki neljän vuoden aikana ajetun uudistuksen keskeiset elementit.
Kuntapohjaisella mallillaan kokoomus ajautui samaan yksinäiseen nurkkaan kuin keskustelussa hoitajamitoituksesta. Muilta puolueilta ei tukea tule, ja
keskustassa meni kuppi nurinentisen hallituskumppanin takinkäännöstä.
Keskustan kannatusta epäsuositun hallituksen kaataminen ei piristänyt niin paljon,
kuin puolueessa toivottiin. Sipilän dramaattista ilmoitusta seuraavalla viikolla puolueen kannatus pomppasi hetkellisesti, mutta vaikutus tasaantui nopeasti.
Keskustalle käteen jäänyttä 0,3 prosenttiyksikön nousua on vaikea markkinoida kampanjoinnin käännekohtana. Etenkin, kun puolue on tippunut neljänneksi perussuomalaisten kiilattua edelle. Samalla perussuomalaiset ohitti arkkivihollisensa vihreät, joka menetti kannatustaan ja tippui viidenneksi.
Kokoomus, perussuomalaiset, keskusta ja vihreät ovat nyt kaikki samassa rykelmässä alle kolmen prosenttiyksikön päässä toisistaan, mikä on lähes sama kuin mittauksen virhemarginaali.
Lopulta kaikki puolueet voivat jäädä alle 20 prosentin. Trendi on sama kuin muualla Euroopassa. Kannatus hajaantuu aiempaa laajemmalle ja puoluekenttä pirstaloituu. Se lupaa harvinaisen vaikeita hallitusneuvotteluita.
Varoittavaa esimerkkiä voi katsoa lahden takaa Ruotsista, jossa hallituksen muodostamiseen meni vaalien jälkeen yli neljä kuukautta.
Kannatusmittauksesta voit keskustella uutisjutussa (siirryt toiseen palveluun)tänään perjantaina 29.3. klo 22:een saakka.
Perussuomalaisten haasteena on kannattajien saaminen vaaliuurnille asti, kirjoittaa politiikan toimittaja Matti Koivisto.
yle.fi