Eduskuntavaalit 2019

SDP:N KANNATUS on hivuttautunut yli 22 prosenttiin, selviää tuoreesta HS-gallupista. Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, keräisi puolue 22,1 prosenttia äänistä. Sosiaalidemokraatit ovat pitäneet tilaston kärkisijaa huhtikuusta lähtien. Sdp:n kannatus on käynyt 22 prosentissa viimeksi toukokuussa 2016. Ero tilaston toisena olevaan kokoomuksen virhemarginaalin sisällä 1,9 prosentissa. Lukema on sama kuin viime mittauksessa. Kokoomuksen kannatus palasi jälleen yli 20 prosentin rajan. Uusimmassa mittauksessa puoluetta äänestäisi 20,2 prosenttia vastaajista.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005760310.html
 
Jos tämä ”Salkkarit” kansa äänestää demarit hallitukseen, niin minun puolestani antaa paskan olla. Minua ei enää kiinnosta. Jostain syystä täällä Suomessa tilanne kehittyy aivan päinvastaiseen suuntaan, kuin muissa länsimaissa. Muualla kansallismieliset puolueet menestyvät ja jopa valtapuolueetkin nuivistuvat mutta ei täällä.
Tulevat vaalit äänestän vielä tolkun persua ja pysyn siihen asti puolueen jäsenenä. Jos tulee floppi, niin en maksa enää vuosimaksua ja politiikka saa muutenkin jäädä minun osaltani syrjään. Paskantakaa tämä maa minun puolestani. Minua ei enää kiinnosta.
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Jos tämä ”Salkkarit” kansa äänestää demarit hallitukseen, niin minun puolestani antaa paskan olla. Minua ei enää kiinnosta. Jostain syystä täällä Suomessa tilanne kehittyy aivan päinvastaiseen suuntaan, kuin muissa länsimaissa. Muualla kansallismieliset puolueet menestyvät ja jopa valtapuolueetkin nuivistuvat mutta ei täällä.
Tulevat vaalit äänestän vielä tolkun persua ja pysyn siihen asti puolueen jäsenenä. Jos tulee floppi, niin en maksa enää vuosimaksua ja politiikka saa muutenkin jäädä minun osaltani syrjään. Paskantakaa tämä maa minun puolestani. Minua ei enää kiinnosta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on aivan odotettua, koska äänestämällä tätä ei tulla ratkaisemaan. Säät ja hallitukset vaihtelee, kommunismi pysyy. Jos puhutaan suomalaisuuden säilyttämisenä etnisenä kansakuntana niin paras yksilötason ratkaisu on minimoida verojen maksu, koska niitä ei käytetä suomalaisten hyväksi vaan maailman muuttamiseksi yhdeksi kommarivaltioksi. Persut ovat samassa kelkassa, vaikka tämä kuulostaa mahdottomalta, koska Persuilla ei ole minkäänlaista näppituntumaa talouden toiminnasta. Paras äänestäminen tapahtuu teoilla. Tämä valtio on mennyttä ja lähitulevaisuudessa tarvitsemme todellisia isänmaallisia sanan varsinaisessa merkityksessä.
 
Synkältä näyttää kun Maaseudun tulevaisuuskin on saanut tällaiset tulokset aikaiseksi :confused:

Suomalaiset haluavat punavihreän hallituksen – se on mieluisin myös maaseudulla asuville
Politiikka17.07.2018Terhi Pape-Mustonen
MT:n teettämän gallupin mukaan hallituspohjan hyväksyy 34 prosenttia kaikista suomalaisista. Porvarihallitus on suosituimmista hallituspohjista se, jonka kanssa suomalaisten olisi vaikeinta elää.

JENNA JALKANEN
450210-jpg.jpg

Punavihreyttä piti mieluisimpana 21 prosenttia suomalaisista Kantar TNS:n tuhat haastattelua sisältävässä aineistossa.
Suomalaiset pitävät mieluisimpana mahdollisena hallituspohjana SDP:n, vasemmistoliiton, vihreiden ja RKP:n muodostamaa punavihreää hallitusta seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Punavihreyttä piti mieluisimpana 21 prosenttia suomalaisista Kantar TNS:n tuhat haastattelua sisältävässä aineistossa. Kyselyn virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tällä hallituspohjalla oli melkein yhtä paljon kannattajia sekä miehissä että naisissa: 22 prosenttia naisista ja 21 prosenttia miehistä kannatti punavihreää hallituspohjaa.
Kannatus oli korkeinta 31–39-vuotiailla, pienituloisilla sekä opiskelijoilla.
Helsinki-Uusimaa-alueella ja Etelä-Suomessa hallituspohjaa piti mieluisimpana joka neljännes.

Tämä hallituspohja on mieluisin myös maaseudulla asuville. Kantar TNS:n 1 000 haastattelua sisältävässä aineistossa maaseutumaisilla alueilla asuvista 17 prosenttia kertoi pitävänsä SDP:n, vasemmistoliiton, vihreiden ja RKP:n muodostamaa hallitusta mieluisimpana.
Kaupunkimaisilla alueilla asuville punavihreä olisi mieluisin 23 prosentin mielestä.
Seuraavaksi suosituin oli kolmen suuren hallitus. 12 prosenttia maaseutumaisilla asuinpaikoilla asuvista pitää mieluisimpana SDP:n ja keskustan hallitusta.
10 prosenttia toivoo kokoomuksen, keskustan, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja sinisen tulevaisuuden oikeistohallitusta.
Kyselyn virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. 21 prosenttia kaikista vastaajista ei osannut kertoa kantaansa. Haastattelut tehtiin 20.-27. kesäkuuta.

Kaikista suomalaisista punavihreän hallituksen kanssa "voi elää" lisäksi 13 prosenttia vastaajista, vaikka se ei ole heille mieluisin. Hallituspohjan hyväksyy siis yhteensä 34 prosenttia suomalaisista.
Seuraavaksi mieluisin hallitus olisi suomalaisille SDP:n, keskustan ja kokoomuksen muodostama kolmen suuren hallitus. Sitä hallituspohjaksi toivoo 11 prosenttia kansasta.
Tämä hallituspohja koetaan mieluisimmaksi maaseutumaisissa kunnissa ja erityisesti yli 50-vuotiaiden keskuudessa.
Tämän hallituspohjan hyväksyy 33 prosenttia suomalaisista.

Kokoomuksen, keskustan, kristillisdemokraattien ja RKP:n muodostamaa porvarihallitusta pitää mieluisimpana 10 prosenttia vastaajista. Alle 30-vuotiaista tätä hallituspohjaa kannattaa vain 4 prosenttia, yli 60-vuotiaista 16 prosenttia.
Hallituspohjalla on melko tasainen kannatus kaikilla Suomen alueilla. Suurituloisista eli yli 85 000 euroa vuodessa ansaitsevista porvarihallituksen haluaisi 22 prosenttia.
RKP:n kannattajista porvarihallitusta pitää mieluisimpana 23 prosenttia, mutta heistäkin 31 prosenttia näkisi puolueensa mieluummin punavihreässä hallituksessa.
Porvarihallitus on monelle suomalaiselle muita hallituspohjia hankalampi. Sen kanssa voisi elää vain 27 prosenttia kansasta.
Ohi hyväksyttävyydessä kiilaavat sekä sinipunahallitus, jota pitää mieluisimpana vaihtoehtona vain 9 prosenttia, että kansanrintamahallitus, jota pitää mieluisimpana viisi prosenttia.
Sinipunahallituksen muodostaisivat SDP, kokoomus, vihreät ja RKP. Kansanrintamahallituksen SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit.

Ylen kesäkuussa tekemän mittauksen mukaan SDP:n kannatus on runsaat 20 prosenttia ja kokoomuksen hieman alle 20 prosenttia. Kolmantena olevaa keskustaa kannattaa vajaat 17 prosenttia vastaajista.
Neljänneksi suosituin puolue on vihreät, jonka kannatus on noin 14 prosenttia. Perussuomalaisten kannatus oli runsaat 10 prosenttia.

SDP:n äänestäjille mieluisin hallituspohjista olisi punavihreä hallitus. Sitä toivoo 45 prosenttia.
Kokoomuksen äänestäjät haluaisivat taas haluaisivat porvarihallituksen, heistä 33 prosentin mielestä se olisi paras vaihtoehto.
Keskustalaiset ovat kahden vaiheilla. 20 prosenttia pitää mieluisimpana kolmen suuren hallitusta, 19 porvarihallitusta.
Kolmen suuren hallitusta kannattaa kokoomuslaisista 21 prosenttia ja demareista 13 prosenttia.
Perussuomalaisten kannattajista 49 prosenttia haluaisi oikeistohallituksen, seitsemän prosenttia kolmen suuren hallituksen.
Heistä kolme prosenttia pitää punavihreää hallitusta mieluisimpana. Porvarihallituksen haluaa nolla prosenttia.
Mielipidemittauksen tilasivat yhteisesti HBL, MT ja Nykypäivä ja sen toteutti Kantar TNS. Mittaukseen perustuvat uutiset ovat kunkin toimituksen itsenäisesti toteuttamia ja kunkin toimituksen omalla vastuulla.
 
Woodsman kirjoitti:
Synkältä näyttää kun Maaseudun tulevaisuuskin on saanut tällaiset tulokset aikaiseksi :confused:

Suomalaiset haluavat punavihreän hallituksen – se on mieluisin myös maaseudulla asuville
Politiikka17.07.2018Terhi Pape-Mustonen
MT:n teettämän gallupin mukaan hallituspohjan hyväksyy 34 prosenttia kaikista suomalaisista. Porvarihallitus on suosituimmista hallituspohjista se, jonka kanssa suomalaisten olisi vaikeinta elää.

JENNA JALKANEN
450210-jpg.jpg

Punavihreyttä piti mieluisimpana 21 prosenttia suomalaisista Kantar TNS:n tuhat haastattelua sisältävässä aineistossa.
Suomalaiset pitävät mieluisimpana mahdollisena hallituspohjana SDP:n, vasemmistoliiton, vihreiden ja RKP:n muodostamaa punavihreää hallitusta seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Punavihreyttä piti mieluisimpana 21 prosenttia suomalaisista Kantar TNS:n tuhat haastattelua sisältävässä aineistossa. Kyselyn virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tällä hallituspohjalla oli melkein yhtä paljon kannattajia sekä miehissä että naisissa: 22 prosenttia naisista ja 21 prosenttia miehistä kannatti punavihreää hallituspohjaa.
Kannatus oli korkeinta 31–39-vuotiailla, pienituloisilla sekä opiskelijoilla.
Helsinki-Uusimaa-alueella ja Etelä-Suomessa hallituspohjaa piti mieluisimpana joka neljännes.

Tämä hallituspohja on mieluisin myös maaseudulla asuville. Kantar TNS:n 1 000 haastattelua sisältävässä aineistossa maaseutumaisilla alueilla asuvista 17 prosenttia kertoi pitävänsä SDP:n, vasemmistoliiton, vihreiden ja RKP:n muodostamaa hallitusta mieluisimpana.
Kaupunkimaisilla alueilla asuville punavihreä olisi mieluisin 23 prosentin mielestä.
Seuraavaksi suosituin oli kolmen suuren hallitus. 12 prosenttia maaseutumaisilla asuinpaikoilla asuvista pitää mieluisimpana SDP:n ja keskustan hallitusta.
10 prosenttia toivoo kokoomuksen, keskustan, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja sinisen tulevaisuuden oikeistohallitusta.
Kyselyn virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. 21 prosenttia kaikista vastaajista ei osannut kertoa kantaansa. Haastattelut tehtiin 20.-27. kesäkuuta.

Kaikista suomalaisista punavihreän hallituksen kanssa "voi elää" lisäksi 13 prosenttia vastaajista, vaikka se ei ole heille mieluisin. Hallituspohjan hyväksyy siis yhteensä 34 prosenttia suomalaisista.
Seuraavaksi mieluisin hallitus olisi suomalaisille SDP:n, keskustan ja kokoomuksen muodostama kolmen suuren hallitus. Sitä hallituspohjaksi toivoo 11 prosenttia kansasta.
Tämä hallituspohja koetaan mieluisimmaksi maaseutumaisissa kunnissa ja erityisesti yli 50-vuotiaiden keskuudessa.
Tämän hallituspohjan hyväksyy 33 prosenttia suomalaisista.

Kokoomuksen, keskustan, kristillisdemokraattien ja RKP:n muodostamaa porvarihallitusta pitää mieluisimpana 10 prosenttia vastaajista. Alle 30-vuotiaista tätä hallituspohjaa kannattaa vain 4 prosenttia, yli 60-vuotiaista 16 prosenttia.
Hallituspohjalla on melko tasainen kannatus kaikilla Suomen alueilla. Suurituloisista eli yli 85 000 euroa vuodessa ansaitsevista porvarihallituksen haluaisi 22 prosenttia.
RKP:n kannattajista porvarihallitusta pitää mieluisimpana 23 prosenttia, mutta heistäkin 31 prosenttia näkisi puolueensa mieluummin punavihreässä hallituksessa.
Porvarihallitus on monelle suomalaiselle muita hallituspohjia hankalampi. Sen kanssa voisi elää vain 27 prosenttia kansasta.
Ohi hyväksyttävyydessä kiilaavat sekä sinipunahallitus, jota pitää mieluisimpana vaihtoehtona vain 9 prosenttia, että kansanrintamahallitus, jota pitää mieluisimpana viisi prosenttia.
Sinipunahallituksen muodostaisivat SDP, kokoomus, vihreät ja RKP. Kansanrintamahallituksen SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit.

Ylen kesäkuussa tekemän mittauksen mukaan SDP:n kannatus on runsaat 20 prosenttia ja kokoomuksen hieman alle 20 prosenttia. Kolmantena olevaa keskustaa kannattaa vajaat 17 prosenttia vastaajista.
Neljänneksi suosituin puolue on vihreät, jonka kannatus on noin 14 prosenttia. Perussuomalaisten kannatus oli runsaat 10 prosenttia.

SDP:n äänestäjille mieluisin hallituspohjista olisi punavihreä hallitus. Sitä toivoo 45 prosenttia.
Kokoomuksen äänestäjät haluaisivat taas haluaisivat porvarihallituksen, heistä 33 prosentin mielestä se olisi paras vaihtoehto.
Keskustalaiset ovat kahden vaiheilla. 20 prosenttia pitää mieluisimpana kolmen suuren hallitusta, 19 porvarihallitusta.
Kolmen suuren hallitusta kannattaa kokoomuslaisista 21 prosenttia ja demareista 13 prosenttia.
Perussuomalaisten kannattajista 49 prosenttia haluaisi oikeistohallituksen, seitsemän prosenttia kolmen suuren hallituksen.
Heistä kolme prosenttia pitää punavihreää hallitusta mieluisimpana. Porvarihallituksen haluaa nolla prosenttia.
Mielipidemittauksen tilasivat yhteisesti HBL, MT ja Nykypäivä ja sen toteutti Kantar TNS. Mittaukseen perustuvat uutiset ovat kunkin toimituksen itsenäisesti toteuttamia ja kunkin toimituksen omalla vastuulla.
Klikkaa laajentaaksesi...


Perussuomalaisten kannattajista 49 prosenttia haluaisi oikeistohallituksen, seitsemän prosenttia kolmen suuren hallituksen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja PS kannattajat eivät muka ole oikeistolaisia.
 
Woodsman kirjoitti:
Olis kiva tietää, että millaiset kysymykset tuohon on oikein aseteltu ;) Oikeilla kysymyksillähän saa juurikin mieleisen tuloksen.
Klikkaa laajentaaksesi...


Silti, kuinka monella tavalla tuonkin voi kysyä, PS kannattajat ovat enemmistönä oikeistolaisia ja lisäksi konservatiiveja.

Suomihan ei selviä vasemmistolaista hallitusta, siis nykyistä vasemmistolaisempaa, maahan on täynnä erilaisia demaripuolueita.

Strategiset puolustushankkeet ovat uhattuina, EU:n sosialistiset "yhteisvastuut" kaikilla politiikan alueilla maksavat kymmeniä miljardeja per vaalikausi.

Suomessa alkaa yhteiskunnallisesti erittäin levottomat ajat jos tuollainen hallitus pääsee valtaan.
 
Kuinka demarit saadaan palautettua (tai vietyä) järkilinjalle eli ajamaan suomalaisen työmiehen asiaa, monikulttuurisuudesta kansainvälisyyteen? Tehtyä humamutuksesta 'kuudennen luokan kysymys'.

Ruohonjuuritason kentältä kyllä löytyy nuivuutta, mutta usein vain kahdenkeskisissä keskusteluissa. Tulilientä maistellut demariäänestäjä saattaakin olla jo niin hurja toiseudesta puhuttaessa, että maltillisempaa hirvittää.

SDP tuskin koskaan kuihtuu pois, joten oikea tie on vaikuttaa sen ohjelmaan. Solutetaan puolue?
 
lukkarinapulainen kirjoitti:
Kuinka demarit saadaan palautettua (tai vietyä) järkilinjalle eli ajamaan suomalaisen työmiehen asiaa, monikulttuurisuudesta kansainvälisyyteen? Tehtyä humamutuksesta 'kuudennen luokan kysymys'.

Ruohonjuuritason kentältä kyllä löytyy nuivuutta, mutta usein vain kahdenkeskisissä keskusteluissa. Tulilientä maistellut demariäänestäjä saattaakin olla jo niin hurja toiseudesta puhuttaessa, että maltillisempaa hirvittää.

SDP tuskin koskaan kuihtuu pois, joten oikea tie on vaikuttaa sen ohjelmaan. Solutetaan puolue?
Klikkaa laajentaaksesi...

Järjetöntä että työväki äänestää sosialistista puoluetta joka on sitoutunut globaalin sosialismin periaatteisin, suomalaiselle työntekijällä ei siinä voi olla kuin hävittävää.
 
Luottoluokittaja varoittaa poliittisesta riskistä Suomessa: ”Vain ohut enemmistö”


Katja Incoronato
Luotu:
21.7.2018 10:10
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    trio18_3.jpg

    DBRS pitää mahdollisena, että Suomen hallitus kaatuu ennen ensi kevään vaaleja. Arkistokuvassa hallituspuolueiden puheenjohtajat Petteri Orpo, Juha Sipilä ja Sampo Terho.

Luottoluokittaja DBRS varoittaa poliittisesta epävakaudesta Suomessa ennen ensi kevään eduskuntavaaleja. Se pitää myös mahdollisena, että muun muassa sote-uudistukseen liittyvät erimielisyydet kaatavat Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ennen vaaleja.

–Nykyisellä keskustan johtamalla hallituskoalitiolla on vain ohut enemmistö eduskunnassa.

Poliittinen epävarmuus voi kasvaa ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Sinisen tulevaisuuden heikko menestys gallupeissa, hallituspuolueiden erimielisyydet sote-uudistuksen yksityiskohdista ja sote-uudistuksen viivästymisen riski saattavat kaataa koalition, DBRS kirjoittaa Suomi-raportissaan.

Samalla se kuitenkin toteaa, ettei odota merkittäviä muutoksia Suomen poliittiseen linjaan tai sitoutumiseen kestävään talouteen.

Suomen talouden kannalta suurimpana riskinä DBRS nostaa esiin protektionismin.

–Talousnäkymien pääasiallinen riski on protektionismin laajeneminen ja sen vaikutus edelleen suotuisaan suhdanteeseen. Protektionismi saattaa vaikuttaa Suomen vientiin maailman kaupan hidastumisen kautta.

DBRS mainitsee myös työmarkkinoiden jäykkyyden ja väestön ikääntymisen mahdollisina talouskasvua hidastavina asioina.

DBRS:n luottoluokitus Suomelle on edelleen ”AA” ja luokitusnäkymät vakaat.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/25...tisesta-riskista-suomessa-vain-ohut-enemmisto
 
Sini Ruohonen: Seitsemän seikkaa ennakoi PS:n nousua
SINI RUOHONEN | 26.07.2018 | 10:00- päivitetty25.07.2018 | 14:53

Ruokkiiko poliitikko populistia, kun hän agendaansa pönkittääkseen rakentaa vastakkainasettelua?

Kesällä 2010 Timo Soininperussuomalaiset ylitti gallup-mittauksessa maagisen 10 prosentin rajan. Kevään 2011 eduskuntavaaleissa puolue teki hurjan tuloksen – 39 kansanedustajaa 19,1 prosentin kannatusosuudella. Se oli jytky.

Neljä vuotta myöhemmin populistit uusivat temppunsa.

Jälleen vastoin ennakko-odotuksia perussuomalaiset nousi toiseksi suurimmaksi eduskuntapuolueeksi 38 edustajan ryhmällä.

Tilanne on toki muuttunut kahdesta edellisestä vaaliasetelmasta. Nyt perussuomalaiset on ollut hallitusvastuussa ja puolue hajosi kauden puolivälissä. Timo Soinin perussuomalaiset on nyt Jussi Halla-ahon ja halla-aholaisten hallinnassa. Sinisen tulevaisuuden nousua on mahdotonta nähdä.

Olosuhdemuutoksista huolimatta vaikuttaa siltä, että perussuomalaisilla on eväät yllättää meidät ensi kevään eduskuntavaaleissa kolmannenkin kerran. Näin ennakoi alkukuusta myös kokenut politiikan toimittaja Unto Hämäläinen.

Millaisista lähtökohdista perussuomalaisten ensi kevään vaalimenestys rakentuu?

Ensinnäkin Halla-ahon puheenjohtajavalinnan myötä puolueen linja on kirkastunut entisestään. Jos maahanmuuttovastaisuus oli äänestäjälle aiemmin tärkeä peruste, puoluevalinta on nyt entistäkin helpompi.

Soinin perussuomalaisissa seinät olivat leveät ja katto korkealla.

Puheenjohtajan piti paimentaa hajanaista joukkoa. Halla-ahon vetämässä reessä kuormasta puuttuvat harmaan sävyt.

Perussuomalaisiin jääneet haluavat puhua ennen kaikkea maahanmuutosta ja sen he myös tekevät.

Toinen menestystekijä on Laura Huhtasaari, joka on ikään kuin uhrattu vaalivoiton alttarille. Siinä missä puolueen puheenjohtaja ei ole kuluttanut itseään haastatteluissa tai livepaneeleissa, on Huhtasaari ehtinyt ryvettyä presidentinvaalikampanjassa ja päivänpolitiikassa.

Huhtasaaren profiili on noussut, mutta uskottavuus karissut. Vaalien lähestyessä Halla-aho tulee esiin ikään kuin ylhäältäpäin. Käytännössä Brysselin koneesta.

Kolmanneksi, liittyen edelliseen, loppuunkulunut keskustelu sotesta palvelee perussuomalaisia. Jos ovat tiedotusvälineet kyllästyneet soteuudistukseen, niin ovat äänestäjätkin. Kunhan Halla-aho pitäytyy muissa tuoreemmissa ja mediaseksikkäämmissä aiheissa, voi hän näyttää paljon kiinnostavammalta poliitikolta kuin soten kanssa puurtavat Juha Sipilä, Petteri Orpo ja Antti Rinneyhteensä.

Neljäs peruste löytyy viestinnästä. Vuoden 2015 vaalien alla perussuomalaiset oli ainoa puolue joka osasi aidosti luoda omaa agendaa Facebookissa – ja onnistui myös synnyttämään vuorovaikutusta seuraajiensa kanssa.[1]

Jos sote-keskustelu ei sytytä, vaalien vaihtoehtoinen agenda löytyy perussuomalaisten seinältä. ”Sitä saa mitä tilaa” on toimiva somekonsepti.

Viidenneksi perussuomalaisten myötätuulta voi peilata ruotsidemokraattien menestykseen. Veljespuolueen gallupit ovat ennätyslukemissa siitä huolimatta, että Ruotsin maahanmuuttopoliittinen linja on tiukentunut läpi puoluekentän.

Yhtä lailla Brexit ja Donald Trumpkävivät toteen nimenomaan populistisen politikoinnin ja retoriikan keinoin. Mikä tekisi Suomesta maan, jossa trendit kulkisivat toiseen suuntaan?

Kuudenneksi voimavaraksi on laskettava resurssit. Edellisten vaalivoittojen myötä perussuomalaisten vaalikassa on moninkertainen muihin verrattuna. Pääosin siksi, että organisaatio on minimaalinen perinteisiin puolueisiin nähden.

Viime vaaleissa
perussuomalaisten tunteisiin vetoava televisiomainos oli ammattimainen työnäyte, joka osoitti uhkakuvia ja kiteytti puolueen ydinsanoman: Suomi ensin. Vaalimainonnassa tuskin säästellään tälläkään kertaa sen enempää tunteisiinvetoamista kuin euroja.

Seitsemäs syy siihen, miksi perussuomalaiset saattavat saada vaalivoiton on se, että maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin liittyvistä uutisista voidaan tehdä poliittisia lyömäaseita. Maahanmuuttajan tekemää rikosta ei tokikaan pidä salata, mutta on joka tapauksessa huomioitava, että se on kuin polttoainetta perussuomalaisten kampanjalle. Uutisoinnin tulisi olla vastuullista ja kiihkotonta.

Näistä lähtökohdista tuntuukin ilmeisen tärkeältä kääntää katse peiliin.

Miten politiikan toimijat ja liepeillä työskentelevät suhtautuvat perussuomalaisiin? Kirjoitetaanko yhdestä puolueesta eri tavoin kuin muista? Perussuomalaiset-ilmiö nousi vuoden 2011 vaaleissa puhutummaksi aiheeksi kuin esimerkiksi puolueiden kannatusmittaukset.[2]

Kohdellaanko puoluetta ylipäätään eristäen tai väheksyen?

Tai vielä vaarallisempaa, jos omaa poliittista agendaa pönkittää rakentamalla vastakkainasettelua ääriajatteluun. Näin poliitikko ruokkii itsensä lisäksi populistia.

Jussi Halla-aho tuskin nimeää tätä perussuomalaisten vaalivoittoa ”jytkyksi”. Gallup-mittausten ja muiden ennusteiden ylittäminen otetaan pikemminkin vastaan ”tämä on vasta alkua” -asenteella.

Kirjoittaja on Ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.verkkouutiset.fi/seitseman-seikkaa-ennakoi-psn-nousua/
 
Vihreä politiikka on vaikeuksissa Ruotsissa – Voiko sama ”kuolemansyleily” tapahtua Suomen vihreille?
Ruotsin kokemukset herättävät kysymyksen, olisiko punavihreä hallitusyhteistyö kuolemansyleily myös Suomen vihreille.

Jaana Savolainen
Julkaistu: 1.8. 2:00 , Päivitetty: 1.8. 6:57

(KUVA: MITRO HÄRKÖNEN / HS)
SYYSKUUNalussa pidettävät parlamenttivaalit voivat osoittautua kohtalokkaiksi Ruotsin ympäristöpuolueelle. Puolueen kannatus pyörii neljän prosentin vaalikynnyksen tuntumassa eli puolue voi pudota kokonaan valtiopäiviltä. Jopa urbaani keskiluokka Tukholman Södermalmissa näyttää hylänneen puolueen. Tilanne on suunnilleen sama, jos vihreiden kannatus romahtaisi Helsingin Kalliossa.

Suomessa kannatuskyselyt mittaavat vihreille ennätyskorkeaa 13–15 prosentin kannatusta. Ruotsin ympäristöpuolue ylsi 15 prosentin tasolle vielä vuoden 2014 eurovaaleissa, jolloin se oli Ruotsin toiseksi suurin puolue. Mitä sitten tapahtui?

YMPÄRISTÖPUOLUE istuu sosiaalidemokraattien johtamassa vähemmistöhallituksessa. Kompromisseja on tehty sekä hallituksen sisällä että opposition kanssa. Arvostelijoiden mielestä ympäristöpuolue on myynyt kaikki periaatteensa vain pitääkseen demarien johtaman hallituksen vallassa. Puolueen entisen puheenjohtajan Birger Schlaugin mukaan puolueen strategia on ollut puhdasta itsemurhaa.

Yksi selvimmistä takaiskuista oli vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen hallituksen tekemä täyskäännös maahanmuuttopolitiikassa. Ympäristöpuolueen johto myönsi itsekin, että se on pettänyt äänestäjänsä.

Tätä taustaa vasten voisi sanoa, että Suomen vihreät pelasti nahkansa lähtemällä edellisellä vaalikaudella hallituksesta ydinvoimapäätöksen vuoksi.

RUOTSI kärvistelee parhaillaan poikkeuksellisen kuivuuden ja metsäpalojen keskellä. Varsin yleinen käsitys Ruotsissa on kuitenkin tähän asti ollut, että maan ympäristöpolitiikka on maailman edistyksellisintä ihan ilman ympäristöpuoluettakin.

Vaalien lähestyessä kansalaisia kiinnostavat perinteisten koulutuksen ja terveydenhoidon lisäksi maahanmuuton ja kotouttamisen ongelmat sekä tiukempi kuri ja järjestys. Eniten kannatustaan on kasvattanut maahanmuuttovastainen ruotsidemokraatit.

Ruotsin puoluekenttä on jakautunut vasemmiston ja oikeiston blokkeihin, ja ympäristöpuolue on asemoitunut vasemmistoon. Potentiaalisia äänestäjiä voisi löytyä myös keskeltä ja oikealta, mutta he eivät halua äänestää vasemmistoa.

Suomessa vihreät saavat liikkuvia äänestäjiä vasemmalta mutta myös oikealta.

Ruotsin kokemukset herättävät kysymyksen, olisiko punavihreä hallitusyhteistyö kuolemansyleily myös Suomen vihreille.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005775538.html
 
hansai kirjoitti:
https://www.hs.paskamedia.fi/mielipide/art-2000005775538.html
Klikkaa laajentaaksesi...

Ellei pientä ihmettä tapahdu, niin nykyisillä kannatusluvuilla vihreät tulevat istumaan seuraavassa demarivetoisessa hallituksessa. Pääministeri Rinne ottaa mukaan koko muun laitavasemmiston ja tämä tulee sitten näkymään karmealla tavalla mm. ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, puhumattakaan pakolaisasioista ym. Ministereinä tullaan sitten näkemään mm. Tuomioja, Aalto, Andersson ja Arhinmäki.

Tulevat saavuttamaan tämän niin, että vaaliväittelyissä keskittyvät pääsääntöisesti vain mm. soten haukkumiseen ja muihin ihmisten toimeentuloa koskeviin asioihin (työelämäkysymykset ym.). Ulko- ja turvallisuuspoliittisista tavoitteistaan jättävät sanomatta sen, että valtaanpääsyn myötä yhteistyökuviot NATO:n ja Yhdysvaltojen kanssa lyödään jäihin. Ja lisäksi vihreät tietoisesti pitävät pienempää ääntä pakkopalautusten vastustamisesta ja maailmanparantamisinnostaan äänestäjien menettämisen pelosta. Kun ministerisalkut on jaettu, niin sitten pääsevät toteuttamaan itseään.

Sanoisin että tämän skenaarion toteutuminen tulee olemaan katastrofi monessakin suhteessa. Tosin tämän toteutuminen edellyttäisi käsittääkseni sen, että vasemmistovetoinen hallitus saisi kumppaniksi mukaan joko kepun tai kokoomuksen. Sipilän johtama kepu ottaa varmuudella dunkkuun. Haluaako se vielä ottaa hallitusvastuuta, mene ja tiedä ? Tai lähteekö Orpo Rinteen kelkkaan apupuolueeksi ? No, ei olisi ensimmäinen kerta kun kokoomus luistaisi omista periaatteistaan.
 
tulikomento kirjoitti:
Sanoisin että tämän skenaarion toteutuminen tulee olemaan katastrofi monessakin suhteessa. .
Klikkaa laajentaaksesi...
= edellä kuvaamasi vihervasemmiston vetämä Suomi olisi katastrofaalinen tilanne. Ei vastaa sitä tavoitetta mikä itselläni ja lähiympäristölläni on tulevaisuuden Suomesta.
En aio olla mukana tuollaisessa. Eikä lähimmäiseni. Osa Suomea on tuossa tilanteessa erotettava oikeistolaisille asuttavaksi.

Kansalaisten tulisi olla nyt aika tarkkana siinä ketä äänestävät, koska suomalaisten jakaminen äänestystuloksella kahteen eri leiriin ei ole viisasta.
Sata vuottahan tässä jo voitu rauhassa elää kun enimmäkseen kaikki hyvinvoinnin kehittäminen on ollut mahdollista oikeistolaisella taloushuomiolla ja innovatiivisella teknologian kehityksellä.

Kehityksen johto ei ole vasemmistotyöläisten ponnistelun tai luontoihmisten viheranarkian ansiota. Tämä kannattaa pitää mielessä.

Vaaleista tulee toodella mielenkiintoiset.

.
 
Rauhantekijä kirjoitti:
= edellä kuvaamasi vihervasemmiston vetämä Suomi olisi katastrofaalinen tilanne. Ei vastaa sitä tavoitetta mikä itselläni ja lähiympäristölläni on tulevaisuuden Suomesta.
En aio olla mukana tuollaisessa. Eikä lähimmäiseni. Osa Suomea on tuossa tilanteessa erotettava oikeistolaisille asuttavaksi.

Kansalaisten tulisi olla nyt aika tarkkana siinä ketä äänestävät, koska suomalaisten jakaminen äänestystuloksella kahteen eri leiriin ei ole viisasta.
Sata vuottahan tässä jo voitu rauhassa elää kun enimmäkseen kaikki hyvinvoinnin kehittäminen on ollut mahdollista oikeistolaisella taloushuomiolla ja innovatiivisella teknologian kehityksellä.

Kehityksen johto ei ole vasemmistotyöläisten ponnistelun tai luontoihmisten viheranarkian ansiota. Tämä kannattaa pitää mielessä.

Vaaleista tulee toodella mielenkiintoiset.

.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niinpä. Tuossa vaan törmätään siihen että oletettavasti keskivertoäänestäjää ei hirveästi kiinnosta tietää Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksityiskohtia ja linjauksia. Tavallinen kaduntallaaja on kiinnostunut siitä mitä tapahtuu omalle rahapussille. Verotus, työllisyys, sote ym. kuviot. Noista demarit tulevat puhumaan nykyhallituksen haukkumisen ohessa. Se tavallinen Matti Virtanen korkeintaan tietää turposta sen, että tämä ei halua Suomen liittyvän NATO:n jäseneksi ja saattaapa tämä myös olla sitäkin mieltä että joku ilmavoimien HX-hanke on silkkaa rahantuhlausta. Mutta tällaista se on demokratia.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top