Eduskuntavaalit 2019

hansai

Ylipäällikkö
Seuraavat ministerit
Arvioimme, ketkä istuvat todennäköisesti seuraavassa hallituksessa:

Pääministeri Antti Rinne (sd)

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok)

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr)

Puolustusministeri Paula Risikko (kok)

Elinkeinoministeri Ville Skinnari (sd)

Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr)

Sisäministeri Antti Häkkänen (kok)

Maa- ja metsätalousministeri Kalle Jokinen (kok)

Peruspalveluministeri Maria Ohisalo (vihr)

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen (sd)

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd)

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp)

Opetusministeri Sirpa Paatero (sd)

Kulttuuri- ja eurooppaministeri Anders Adlercreutz (rkp)

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok)

Työministeri Krista Kiuru (sd)

https://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-tuli-ilmoitus-joka-muuttaa-pelin-tassa-on-suomen-seuraava-hallitus-ja-sen-todennakoiset-ministerit/3f1bc880-f89f-451f-9e85-c1d2ed1e077c
 

rööperi

Kapteeni
Ihan uteliaisuudesta, onko mielestäsi mitään liian oikealla olevaa propagandabyroota?
Varmuuden vuoksi: propaganda tarkoittaa informaation puskemista riippumatta siitä, että onko kyseinen informaation "hyvää" tai "pahaa". Täten, sekä vasemmalta että oikeelta löytyy propagandaa jolloin haasteeksi muodostuu faktojen tunnistaminen viestin seasta jos niitä ylipäätään siellä on tunnistettavissa. Toisin sanoen, jotta pystyy muodostamaan melko hyvän tosin karkean kokonaiskuvan, on tutkittava kaikki informaatiolähteitä jonkin verran ja minulle kelpaa kelpaa vaikka vastarintaliikkeen ja Alex Joonesin uutiskimarat, mutta haluaako pistää paljon painoarvoa niille on täysin toinen juttu.

Koko homman ydin on kuitenkin se että yksikään informaatiolähde ei ole kansanomaisesti puolueeton. Jokaisella on jokin agenda taustalla. Mediatalot kuten YLE ja BBC ovat korporaatioita, jotka ennen kaikkea haluavat säilyttää asemansa merkittävänä uutisten tuottajana (huom. ei pelkästään uutisten raportointia) ja firman johdossa on kavereita, joiden päivätyönä on firman koon kasvattaminen, vaikka puhutaankin veronmaksajien rahoilla operoivista puljuista. Täten, uutisten lukumäärää ja merkityksellisyyttä pitää lisätä jotta voidaan maksimoida ihmisten riippuvuus uutisista saaden aikaan ulkopuolisuuden tunne jos ei tankkaa jatkuvasti uutisia. Kaupallisella puolella tässä on hommassa on suorempi yhteys, koska ne toimivat silloin markkinointikoneina eli kun pistää yhden juuron markkinointirahaa MTV3:een sisään niin firman kassaan ilmestyy kaksi juuroa jossain vaiheessa.
 

Oho

Majuri
Hmm.. oli luonnehdinnasta muuten mita mielta tahansa kohteensa vahvisti sen oikeellisuuden. Kuinka voi olla niin herkka nahkainen, etta luonteeltaan myonteisesta kuvauksesta menee jaatynyt meloni nenaan....

Ma en niinkuin tusinatohtorina viitsisi hirveasti tieteellisilla meriiteilla hehkuttaa... (joo makin olen tusinatohtori)
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Sopii hyvin Suomen pääministeriksi.

https://www.verkkouutiset.fi/is-sdpn-antti-rinteella-kaksi-vanhaa-rahasotkua-17763/
IS: Sdp:n Antti Rinteellä kaksi vanhaa rahasotkua
JUHA-PEKKA TIKKA | 21.03.2014 | 06:51

Sdp:n puheenjohtajaksi pyrkivän Antti Rinteen taannoisissa raha-asioissa on ollut epäselvyyksiä.
Sdp:n puheenjohtajaehdokas, ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne toteaa Ilta-Sanomissa, ettei häntä ole koskaan syytetty, tutkittu tai tuomittu mistään.
IS:n mukaan lehti kertoi 2005, että Antti Rinne oli joutunut aiemmin eroamaan AKT:n lakimiehen paikalta. Hänen kerrottiin laskuttaneen samoista työmatkoista kahteen kertaan.
Antti Rinteen mukaan kyse oli ollut huolimattomuudesta ja noin 1 000 markan summasta. AKT:n silloinen puheenjohtaja muisteli myöhemmin Suomen Kuvalehdessä, että kyse oli noin 10 000 markasta.
Toisessa tapauksessa Rinne oli toiminut lohjalaisessa taloyhtiössä isännöitsijänä. SK kertoi hänen jättäneen vuoden ajalta tositteet palauttamatta ja maksaneen oman puhelinlaskunsa taloyhtiön kassasta. Rinteeltä karhuttiin 25 000 markan vahingonkorvaukset.
Antti Rinne toteaa nyt, etteivät menneet ole ”mitään salaisuuksia”.
Poliittisen historian professori Timo Soikkanen katsoo IS:ssa, ettei taannoisilla rahasotkuilla olisi niin suurta merkitystä, ellei Rinne puheenjohtajaehdokkaana ehkä pyrkisi samalla valtiovarainministeriksi. Rinne on väläyttänyt mahdollisuutta, että Jutta Urpilainen jatkaisi valtiovarainministerinä,
Helsingin Sanomien mukaan Rinnettä kannattaa 45 prosenttia kantansa ilmoittaneista Sdp:n puoluekokousedustajista. Jutta Urpilaisella on 31 prosentin tuki.
Poliittisen historian professori Timo Soikkanen katsoo IS:ssa, ettei taannoisilla rahasotkuilla olisi niin suurta merkitystä, ellei Rinne puheenjohtajaehdokkaana ehkä pyrkisi samalla valtiovarainministeriksi.
 
Yksi huomio vielä vaalitulokseen, perussuomalaiset oli toisen kerran peräkkäin eduskuntavaaleissa suurempi puolue kuin kokoomus. Tällä kertaa myös äänimäärässä, perussuomalaiset menossa ylös, kokoomus alas.
Näissä vaaleissa myös suurempi kuin keskusta.

Mielestäni varsin huomattava asia.
 

PekkaSavo

Ylipäällikkö
Noh, lestadiolaiset ovat oma lukunsa, mutta yleisesti ottaen näille omaisuuden hamstraajille on ominaista, että mikään ei riitä. Pipilällä on valmiina suunnitelmat B, C ja D, ja tämän päivän irtiotto oli ainoastaan kuriositeetti isompaa mammoniaa kohti.
Hamstraavat sitä omaisuutta isolle lapsikatraalleen.
Onko se sitten paha asia. Sosiaalidemokraattihan
ne tulokset tahtois viedä - ja tulevaisuudessa tuleekin viemään.
 
Viimeksi muokattu:

johan6

Kapteeni
Siirtoäänivaali. Nyt mainitussa Helsingissä Halla-aho keräsi valtavan määrän ääniä, mikä tarkoitti sitä, että seuraava valituksi tullut persu ei tarvinnut paljoakaan omia henkilökohtaisia ääniä voittaakseen muut samasta paikasta kilpailevat persut. Tämä tarkoittaa taas puolestaan sitä, että äänestäjän, joka piti Halla-ahoa kyllä parhaana persu-ehdokkaana, mutta sitten jotain toista seuraavaksi parhaana, kannatti taktikoida niin, että äänesti suoraan sitä mielestään toiseksi parasta. Taktikoimatta jättäneiden äänet menivät tavallaan hukkaan sen tärkeän kysymyksen "keitä muita persuja Helsingistä valitaan Halla-ahon lisäksi" suhteen.

Siirtoäänivaalissa, jossa lappuun kirjoitetaan useamman ehdokkaan numero siinä järjestyksessä kuin pitää niitä parhaana, voidaan välttää tällainen taktikointi. Siinä niiden äänet, jotka äänestivät Halla-ahoa ykköseksi, jaetaan uudestaan (mahdollisia laskutapoja on useita ja ne tuottavat hieman toisistaan poikkeavia tuloksia, vaikka perusidea säilyy) ja siten sillä, mitä ihmiset ovat pitäneet kakkosena Halla-ahon jälkeen, on merkitystä sen suhteen, kuka valitaan. Lopullinen tulos tällaisessa vaalissa heijastelee siis paremmin sitä, miten helsinkiläiset ränkkäävät persu-ehdokkaat Halla-ahon jälkeen kuin se, että vain niiden äänillä on merkitystä, jotka ovat tajunneet, että Halla-aho tulee joka tapauksessa valituksi ja oleellinen vaikutusmahdollisuus on siinä, keitä muita hän vetää mukanaan eduskuntaan.
Tämä olisi tietenkin mahdollista. Mahdollisesti siirtoääni-systeemi voisi antaa paremman/tarkemman tuloksen puolueen ehdokkaisen keskinäisestä sijoittumisesta.
- voidaan myös ajatella että ehdokkaiden keskinäinen järjestys tulee riittävästi esille myös nykyisellä äänestystavalla. Ehkä se tapahtuu pienemmillä henkilökohtaisilla äänimäärillä mutta kuitenkin.
- toisaalta nykyinen tapa jossa äänestyslippuun kirjoitetaan vain yksi numero on äänestäjien näkökulmasta katsoen selkeä ja helppo äänestystapa. Se on helppo myös laskennan osalta.
- kun tiedetään että ehdokkaan numero kirjoitetaan käsin ja meillä kaikilla on oma käsialamme niin lippuun tulee ohjeistuksista huolimatta monen näköisiä numeroita.. Numeroiden kirjoitusasu on vuosikymmenien aikana myös muuttunut monella tavalla. Jos jouduttaisiin kirjoittamaan vaalilippuun useita numeroita niin siitä saattaisi aiheutua uusia epäkohtia. Huonossa tapauksessa enemmän haittaa kuin hyötyjä.

Jossain määrin on ymmärrettävää että tietty ehdokas, esimerkiksi juuri puolueen puheenjohtaja Halla-aho, saa paljon niitäkin ääniä jotka on annettu puolueelle. Läheskään kaikki äänestäjät eivät vaivaudu vartailemaan ehdokkainen henkilökohtaisia mielipiteitä jne. Äänestäjän on helppo ajatella että juuri puheenjohtaja on parhaiten sitoutunut noudattamaan puolueohjelmaa. Tämä koskee tietenkin kaikkia puolueita samalla tavalla.

Varmasti näitä vaalijärjestelmä hienouksia on mietitty monelta kantilta. Itse pidän Suomen nykyistä D'Hondt-vaali-/laskentajärjestelmää kohtalaisen selkeänä, tasapuolisena sekä muutenkin asiallisena. Tottakai siitäkin löytyy korjattavaa ja kaikkia asioita on hyvä tarkastella positiivisen kriittisesti. Kyseessä on aika iso kokonaisuus joten esille nousee kysymys - kannattaako ryhtyä muuttamaan käytännössä hyvin toimivaksi osoittautunutta järjestelmää. Löytyykö muutoksille riittävästi tarpeita ja syitä?
- toisekseen saattaa olla että tulevien vuosikymmenien aikana nousee painetta muuttaa kansanäänestyksen suoritustapaa..esim. nettiäänestys jne. Siinä yhteydessä voisi olla oikea paikka harkita ja toteuttaa muitakin uudistuksia.
 

Panssari Salama

Ylipäällikkö
Yksi huomio vielä vaalitulokseen, perussuomalaiset oli toisen kerran peräkkäin eduskuntavaaleissa suurempi puolue kuin kokoomus. Tällä kertaa myös äänimäärässä, perussuomalaiset menossa ylös, kokoomus alas.
Näissä vaaleissa myös suurempi kuin keskusta.

Mielestäni varsin huomattava asia.
Kokoomuksesta en tekisi ennusteita, puolue pärjää paremmin kun kansa odottaa tiukkaa taloudenpitoa, ja huonommin jos vaalit on käyty jakovara edellä. Poikkeuksena Kataisen Sari Sairaanhoitaja, josta hänen ikuisesti kirottakoon.

Sen sijaan huomattava asia on se, että Perussuomalaiset ovat vakiinnuttaneet itsensä yhtenä suurista. Kolmet vaalit, ja 39-38-39 paikkaa.

Toivon, että puolue ja sen jäsenet jättäisivät liberaalien triggeröimisen vähemmälle, ja keskittyisi enemmän asialinjalle. Halla-ahon tenttiesiintymiset esimerkiksi olivat suorastaan erinomaisia.
 

PekkaSavo

Ylipäällikkö
Joutuukohan ottaa takaisin sen lentävän lauseen. Kepu pettää aina. Ainakin tässä tapauksessa.;)
Keskustalaiset äänestäjäthän tuossa petettiin. Kuten 2011. Aina säännöllisin väliajoin keskustan puoluejohto lähtee liitelemään. Eivätkä opi. Oli syksyä 2010 kun varoittelin aiheesta muutamille savolaisille paikallispoliitikoille, mukana aika tunnettukin. Naureskeltiin.

Ja tästä mm. Oulun ilmapiirin sotkemisesta on ovat ihmiset varoitelleet usean vuoden ajan.. Faktat ohitetaan huomiotta. Erotuksena aiempaan ei enää naureskeltu vaan vihjailtiin että kyselijät ovat suvaitsemattomia rasisteja.

Naureskelu oli hölmöyttä mutta näistä viime vuosista en tiedä. Hiukan
sitä että kerjätään senkan nenästä niistämistä ja niinhä sitten kävi.
 
Viimeksi muokattu:

Hallinkorva

Kenraali
Iloisia asioita on kuitenkin paljon. Väyrysläiset saivat niukasti ääniä. Ilja Janitskin sai vain 384 ääntä. Vertailun vuoksi: Uudenmaan vaalipiirissä oli yhdellä SKP:n ehdokkaalla sama numero kuin Halla-Aholla Helsingissä. Kommunisti sai yllättävän äänivyöryn, 500 ääntä enemmän kuin aikaisemmin. :cool:
 
Viimeksi muokattu:

johan6

Kapteeni
Yksi huomio vielä vaalitulokseen, perussuomalaiset oli toisen kerran peräkkäin eduskuntavaaleissa suurempi puolue kuin kokoomus. Tällä kertaa myös äänimäärässä, perussuomalaiset menossa ylös, kokoomus alas. Näissä vaaleissa myös suurempi kuin keskusta. Mielestäni varsin huomattava asia.
Eikä kannata unohtaa sitä että vajaat kaksi vuotta sitten puolueesta loikkasi yli puolet kansanedustajista omille teilleen..

Nykyään persut ovat aikaisempaa yksimielisempi ja fokusoituneempi myös puolueena. Olen varma että persujen selkeillä näkemyksillä haitallisesta maahanmuutosta, ilmastohysteriasta jne. on vaikutusta vaikka puolue joutuisi jäämään oppositioon. Mitä lähemmäksi seuraavat vaalit tulevat sitä enemmän alkaa vallassaolevien puntit tutista. Varsinkin jos/kun tarpeet tiukentaa sosiaaliturvaa hyödyntävää elintasomaahanmuuttoa realisoistuu myös EU:n jäsenmaiden piirissä.
- meillä käytetään maahanmuuttajien elättämiseen yli 3 miljardia vuosittain.
- juuri saman verran joudumme ottamaan velkaa ulkomailta. Siis tulevalla hallituskaudella otetaan lisävelkaa 12 miljardia..

Hyvin todennäköisesti käy niin että neljän vuoden päästä Suomessa on yksi suuri puolue, pari keskikokoista ja puolenkymmentä pientä puoluetta.
 

Sir

Luutnantti
BAN
Varmasti näitä vaalijärjestelmä hienouksia on mietitty monelta kantilta. Itse pidän Suomen nykyistä D'Hondt-vaali-/laskentajärjestelmää kohtalaisen selkeänä, tasapuolisena sekä muutenkin asiallisena. Tottakai siitäkin löytyy korjattavaa ja kaikkia asioita on hyvä tarkastella positiivisen kriittisesti. Kyseessä on aika iso kokonaisuus joten esille nousee kysymys - kannattaako ryhtyä muuttamaan käytännössä hyvin toimivaksi osoittautunutta järjestelmää. Löytyykö muutoksille riittävästi tarpeita ja syitä?
Minusta siirtoäänivaalitapa on paretomielessä aina parempi kuin normaali yhden äänen antaminen. Jos homma tuntuu jollekin äänestäjälle liian monimutkaiselta, hän voi äänestää vain yhtä ehdokasta ja sen vaikutus on sama kuin nykysysteemissä. Ainoa ero on siis se, että jos noin tekee, niin sitten omalla äänellä saa vähemmän, eli ei pääse vaikuttamaan toisaalta siihen, kuka muu tulee valituksi, jos on antanut äänensä ääniharavalle tai kuka tulee ylipäänsä valituksi, jos on antanut äänensä jollekin pohjalle jäävälle ehdokkaalle. Mutta oleellista on se, että kenenkään ei tarvitse ryhtyä taktikoimaan, mikä on minusta minkä tahansa äänestysjärjestelmän kannalta erittäin positiivinen piirre. Haluamme systeemin, jossa äänestäjät rehellisesti kertovat, mitä puoluetta ja mitä ehdokkaita pitävät parhaina, mitä toiseksi parhaina jne. ja hyvä äänestyssysteemi järjestää valituksi tulijat sitten näiden preferenssien mukaan.

Mitä yleisesti suhteelliseen vaalitapaan tulee, niin sen heikkous on tietenkin se, että äänestäjät äänestävät vähän kuin sikaa säkissä, koska se vaalitapa ei koskaan tuota yhden puolueen enemmistöä. Seuraus on koalitiohallitus, jonka ohjelma on sitten jonkinlainen kompromissi puolueiden ohjelmien välillä. Kompromissien teko ei tietenkään sinällään ole huono asia, vaan tietenkin aidosti demokraattisen systeemin pitäisikin tuottaa mahdollisimman hyvä kompromissi kaikkien kansalaisten kantojen välillä. Ongelma on vain siinä, että sitä hallitusohjelmaa ei sitten enää panna kansalaisten eteen hyväksyttäväksi, vaan se on se, mitä pieni joukko poliitikkoja takahuoneissa on viilannut kokoon. Kansalainen, joka äänesti puoluetta X siksi, että sen ohjelmassa oli asia A, ei voi mitenkään tietää, että kuinka nopeasti A lentää ulos puolueen juntatessa asiaa B hallitusohjelmaan. Kaksipuoluejärjestelmissä, joissa muuten on omat ongelmansa, on sentään se hyvä puoli, että kansalaiset tietävät, että mikä ohjelma on tulossa ja kuka on siitä vastuussa. Kuka oli vastuussa viime hallituksen tekemisistä? Äänestäjien mielestä keskusta kantoi suunnilleen kaiken negatiivisen taakan, koska sen paikkamäärä laski rajusti kokoomuksen pysyessä suunnilleen samassa.

Jos sähköinen äänestys saataisiin turvalliseksi ja helpoksi käyttää, sen voisi yhdistää tähän nykyiseen vaalitapaan niin, että hallitusohjelma on saatava hyväksytettyä kansalla. Jos mikään kombinaatio ei saa kansalle kelpaavaa kompromissia aikaiseksi, niin sitten uudet vaalit. Tämä voi toki johtaa jossain vaiheessa poliittisen päätöksenteon täydelliseen halvaantumiseen, joten sen voisi tehdä niin, että jos joudutaan uusiin vaaleihin, niin sitten sen jälkeen uuden hallituksen ei tarvitse enää hyväksyttää hallitusohjelmaa kansalla.
 
Jos nyt mennään hypoteettisesti ihan kompetenssi edellä, niin minkä salkun antaisit mieluummin vaikkapa Huhtasaarelle?
Saman minkä keskusta antoi Tanja Karpelalle?

Kansanedustajalla on monia väyliä vaikuttamiseen ministeriyden lisäksi. Valiokunnan puheenjohtajuus tuo huomattavasti valtaa ja näkyvyyttä (ja rahaa), sekä paikan puhemiesneuvostossa.

Muita vaihtoehtoja on puhemiehistö tai eduskuntaryhmän puheenjohtajuus.
 

johan6

Kapteeni
Seuraavat ministerit
Arvioimme, ketkä istuvat todennäköisesti seuraavassa hallituksessa:

Pääministeri Antti Rinne (sd)

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok)

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr)

Puolustusministeri Paula Risikko (kok)

Elinkeinoministeri Ville Skinnari (sd)

Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr)

Sisäministeri Antti Häkkänen (kok)

Maa- ja metsätalousministeri Kalle Jokinen (kok)

Peruspalveluministeri Maria Ohisalo (vihr)

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen (sd)

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd)

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp)

Opetusministeri Sirpa Paatero (sd)

Kulttuuri- ja eurooppaministeri Anders Adlercreutz (rkp)

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok)

Työministeri Krista Kiuru (sd)

Ei menisi läpi ihan noilla nimillä... Vihreiden osalta kolmesta ministeristä vähintään 2 pitää olla naisia. Puolueen puheenjohtalla tulee olla salkku jonka myotä hän on mukana hallituksen johtorymässä..eikä siinä voi olla kahta saman puolueen edustajaa. Johtoryhmään kuuluu aina pääministeri, valtiov. ministeri, ulkoministeri ja mahdollisesti joku muu...esim. oikeusministeri pienemmästä puolueesta.(RKP)

Sekin on epävarmaa suostuuko kokkarit pienempään ministerimäärään kuin demarit.. jne.

- eli vihreiltä Haavisto ja Niinistö ei ole samaan aikaan hallituksessa. ja puolueen puheenjohtajan tulee olla johtoryhmässä...siis ei Haavisto koska hän on luvannut erota, mutta häneen ei voi luottaa senkään vertaa kuin rikkinäiseen kortonkiin..

Mutta mikä on hallituksen ohjelma??
 
Top