Saksan uusi jarruttajan rooli ilmastopolitiikassa tuli yllätyksenä pääministeri Sipilälle: ”Suomen puheenjohtajakaudella tulee iso vääntö tavoitteista”
EU-maiden johtajat keskustelivat perjantaina tulevista ilmastolinjauksista.
EUROOPAN unioni on selvästi aiempaa syvemmin jakaantunut ilmastopolitiikassa, totesi pääministeri
Juha Sipilä (kesk) perjantaina. Sipilä osallistui Brysselissä EU-huippukokoukseen, jonka viimeisenä asiana oli EU:n ilmastotavoitteiden kiristäminen.
Erityisesti Saksan rooli aktiivisena jarruttajana tuli Sipilän mukaan hänelle uutena asiana. Saksa on viime aikoina liittoutunut Itä-Euroopan maiden kanssa vastustamaan nykyistä tiukempia päästötavoitteita.
SUOMEN kannalta ilmastopolitiikan mutkistumisella on merkitystä, koska kompromissin hierominen näyttää jäävän Suomen tehtäväksi heinäkuussa alkavalla puheenjohtajakaudella.
”Vuoden 2030 päästötavoitteista tulee iso vääntäminen Suomen puheenjohtajuuskaudella”, Sipilä sanoi toimittajille poistuessaan huippukokouksesta.
EU-johtajat keskustelivat ilmastotavoitteista tasan viikko sen jälkeen, kun yli miljoona nuorta 128 maassa eri puolilla maailmaa vaati mielenosoituksissa poliitikkoja kiristämään ilmastotoimia. Huippukokoukselta odotettiin etukäteen selvää viestiä, että EU-maat ovat siihen valmiita.
ENNEN huippukokousta
Euractiv-verkkolehdelle vuodetuista asiakirjoista kävi ilmi, että itäiset ja läntiset jäsenmaat ovat yhä kauempana toisistaan ilmastopolitiikassa.
Vuodettujen asiakirjojen mukaan läntiset jäsenmaat Ranskan johdolla halusivat huippukokouksen hyväksyvän päätöslauselman, jossa todettaisiin EU:n tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.
Se olisi linjassa kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n syksyllä antaman ukaasin kanssa: ilmaston lämpeneminen pitäisi rajata keskimäärin 1,5 asteeseen, jotta vältyttäisiin katastrofaalisilta vaikutuksilta.
Saksan, Puolan, Unkarin ja Tšekin vastustuksen takia maininnat aikataulusta poistettiin loppupäätelmäluonnoksesta. Ne eivät myöskään halunneet sitoutua tekstissä 1,5 asteen tavoitteeseen.
EU päätti viisi vuotta sitten leikata ilmastopäästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. IPCC:n raportti kuitenkin osoitti, että tahti on liian hidas. Viime viikolla EU-parlamentti päätti omana kantanaan, että päästöjä pitäisi leikata 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
SUOMI on kunnianhimoisten jäsenmaiden rintamassa yhdessä Ranskan, Hollannin, Luxemburgin, Espanjan, Portugalin, Ruotsin ja Tanskan kanssa. Ne kannattavat EU-komission marraskuussa esittelemää esitystä pitkän aikavälin ilmastostrategiaksi. Sen tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.
Komissio pitää kiinni hiilineutraaliustavoitteesta, sanoi ilmastokomissaari
Miguel Arias Cañeten tiedottaja
Anna-Kaisa Itkonen torstaina.
Ranska ajoi päätöslauselmaan myös linjausta, että tavoitteista päätettäisiin kesäkuun huippukokouksessa. Esitys poistettiin etukäteen luonnoksesta mutta huippukokous lisäsi maininnan, että keskustelu jatkuu kesäkuussa.
Sipilän mukaan keskustelu ilmastotavoitteista jatkuu.
”Tiedetään, että 1,5 asteen tavoite vaatii päästötavoitteiden kiristämistä ja paljon muutakin, kuten hiilinielujen ja uuden teknologian mukaan ottamista. Se vaatii kyllä paljon syvemmän keskustelun.”
AIKATAULULLA on merkitystä, koska EU-maiden pitäisi viimeistään kesäkuussa sopia ilmastotavoitteiden kiristyksistä, jotta ne voitaisiin esitellä muulle maailmalle syyskuussa New Yorkissa YK:n pääsihteerin
António Guterresin koolle kutsumassa ilmastokokouksessa.
Suomen EU-puheenjohtajakaudelle osuu New Yorkin ilmastohuippukokouksen lisäksi joulukuussa Chilessä järjestettävä YK:n ilmastokokous.
Pariisin ilmastosopimuksen mukaan maiden pitää ilmoittaa päästötavoitteidensa kiristämisestä viimeistään vuonna 2020. Nykyisillä sitoumuksilla ilmaston ennustetaan lämpenevän keskimäärin yli kolme astetta.
Saksa ei ole tähänkään asti profiloitunut aloitteellisena EU:n ilmastopolitiikassa. Se on viime kuukausina muun muassa jarruttanut EU:n päätöstä henkilöautojen päästörajoista.
Uutta on kuitenkin se, että Saksa on ottanut aiempaa aktiivisemman roolin jarruttajana yhdessä Itä-Euroopan maiden kanssa.
”Ilmastonmuutoksen suhteen Saksan ja Puolan ja toisella puolella Ranskan ja muiden hallitusten välillä on selvästi kasvava erimielisyys”, sanoi ympäristöjärjestö Greenpeacen EU-poliittinen neuvonantaja
Sebastian Mang Euractivelle.
Sipilä huomautti, että Saksalla alkavat olla keinot vähissä, koska maa on päättänyt luopua ydinvoimasta ja korvannut sitä hiilivoimalla.
www.reuters.com