D
Deleted member 2762
Guest
Kyllä verottaja keksii. Esim akkuvero tms, turha luulla että liikkumisesta halpaa tulisi vaikka häkäpönttöihin vaihdettaisiin.
Eduskuntavaalit 2019
- Viestiketjun aloittaja hansai
- Aloitus PVM
miheikki
Greatest Leader
Ykä on koonnut vähän kipuiluja vaalituloksen johdosta. http://yrjoperskeles.blogspot.com/2019/04/genitaalihiekkaa.html
Häkäpöntöstä pitää maksaa jo nykyisinkin "tiisselivero", kyllä verottaja ottaa osansa.
ajs178
Respected Leader
Ennustan, että olemme saavuttaneet kulminaatiopisteen Vihreiden suhteen: se tulee jatkossa koostumaan aggressiivisista, miesmäisistä (ei välttämättä ulkonäöltään, mutta luonteeltaan) feministinaisista, jotka triggeröityvät kaikista kuvitelluistakin loukkauksista. He tulevat muodostamaan n. 80% Vihreistä. Loput 20% tulevat olemaan lempeitä beta-miehiä, aisankannattajia, jotka tottelevat säyseästi naisjohtajiaan. Puolueen johtopaikat täytetään tällä ensimmäisellä ryhmällä. Ville Niinistön kaltaiset alfa-miehet siirtyvät muihin puolueisiin. Heitä ei jatkossa tulla näkemään Vihreissä.
Poliittisesti korrekti ei pärjää..
Panssari Salama
Respected Leader
Kannatan!
Liberan ehdotus hallitusohjelmaksi
17.4.2019
BLOGIT MIKKO KIESILÄINEN
Kokeneet politiikan asiantuntijat povaavat alkavista hallitusneuvotteluista pitkiä ja vaikeita. Siksi Libera kantaa oman kortensa kekoon tarjoamalla pohjaesityksen hallitusohjelmaksi, jota voi käyttää hallituspohjasta riippumatta.
Sosiaaliturva: ansiosidonnainen kaikille palkansaajille
Viime hallituskauden sote-farssin suurin opetus on, että parempi lähteä tekemään suuria uudistuksia pala kerrallaan. Mikäli sote-palveluiden tai sosiaaliturvan kaltaisia suuria kysymyksiä yritetään uudistaa yhdellä valtavalla kokonaisuudistuksella, on suuri riski että uudistukselta loppuu aika kesken, se törmää perustuslaillisiin ongelmiin tai poliittinen tahto hiipuu usean vuoden valmistelun aikana.
Sosiaaliturvan uudistustarve on tunnettu yli puoluerajojen. Ensimmäisenä osauudistuksena pitäisi olla ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen koskemaan kaikkia palkansaajia. Nyt kaikki palkansaajat osallistuvat maksamiensa verojen kautta ansioturvan rahoittamiseen, mutta vain työttömyyskassojen jäsenet saavat ansioturvan. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle jää juuri korkean työttömyysriskin (matalasti koulutettuja ja epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleviä) palkansaajia.
Työmarkkinat: paikallinen sopiminen mahdolliseksi kaikille työnantajille
Käytännössä kaikki eduskuntapuolueet vannovat työllisyysasteen nostamisen olevan niiden tavoitteena, mutta keinoista usein vaietaan. Paikallisen sopimisen laajentaminen koskemaan kaikkia työnantajia olisi, ansiosidonnaisen uudistamisen tapaan, hyvä ensimmäinen askel. Nykyinen työehtosopimusjärjestelmä antaa järjestäytyneille työnantajille mahdollisuuden rajoittaa paikallista sopimista siten, että se koskee vain järjestäytynetä yrityksiä.
Työehtosopimuksen osapuolena oleva työnantajajärjestö voi solmia yleissitovan työehtosopimuksen, jossa todetaan että järjestöön kuuluvat työnantajat saavat sopia paikallisesti asioista, joista järjestöön kuulumattomat työnantajat eivät saa.
Esimerkiksi Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen yhteensä 48:stä paikallisen sopimisen kohdasta 21 on käytettävissä ainoastaan työnantajaliiton jäseninä olevissa noin 1600 yrityksessä. Teknologiateollisuudessa työmarkkinajärjestöt siis estävät järjestöön kuulumattomia yrityksiä hyödyntämässä samoja mahdollisuuksia, mitkä he ovat itselleen sopineet.
Lisäksi Teknologiateollisuus ry kieltäytyy hyväksymästä jäsenekseen yrityksiä, joilla on alle kymmenen työntekijää. Näin pienet yritykset ovat suoraan heikommassa kilpailuasemassa vain sen takia, että suuremmat yritykset ovat niin päättäneet. Tällainen kartellimainen toiminta rajoittaa kilpailua ja työpaikkojen syntymistä.
Kilpailun edistäminen: Alko & apteekit
Viime vuonna toteutettu alkoholilain uudistus vapautti uusia tuotteita Alkon monopolin piiristä ja samalla korotti alkoholiveroa. Veronkorotuksen ansiosta alkoholiveron tuotot kasvoivat 150 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna, vaikka alkoholin kulutus kasvoivain 0,6%. Yhdistelmä valtion verotulojen kasvua ja kuluttajahintojen laskua kertoo karua kieltä Alkon tehottomuudesta. Tällä hallituskaudella olisi syytä jatkaa samalla linjalla, eli korottaa alkoholiveroa ja vapauttaa viinit Alkon monopolin piiristä.
Samoin apteekkikartelli olisi syytä vihdoin purkaa. Taloustieteen professori Ari Hyytinen on arvioinut, että suomalaiset maksavat lääkkeistään noin 90-100 miljoonaa euroa liikaa. Nyt olisi aika purkaa apteekkilupien tarveharkinta ja yhtiömuotorajoitus, sekä muuttaa nykyiset kiinteät hinnat enimmäishinnoiksi.
Kilpailun lisääminen alkoholin vähittäiskaupassa ja apteekkimarkkinalla lisäisi kilpailua myös päivittäistavarakaupassa. Nyt monella paikkakunnalla uuden supermarketin perustaminen on käytännössä mahdotonta, kun asiakkaat käyvät kuitenkin siinä vanhassa marketissa, jonka vierestä löytyy Alko ja apteekki.
Ilmastonmuutoksen torjunta:
Polttoöljyn veronkorotus
Suomessa on edelleen 160 000 öljylämmitteistä pientaloa ja niiden lämmitykseen poltetaan vuosittain noin 500 miljoonaa litraa öljyä vuodessa. Vastaavasti Ruotsissa öljylämmityksestä on luovuttu käytännössä kokonaan. Siellä lämmitysöljyn valmistevero on ollut pitkään lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna, mikä on saanut pientaloasujat vaihtamaan maalämpöön tai sähkölämmitykseen.
Polttoöljyn valmisteveroa tulisi nostaa asteittain siten että hallituskauden lopussa oltaisiin lähellä Ruotsin tasoa. Tämä tekisi hyvää julkistaloudelle ja ilmastolle.
Turpeen verotuen poistaminen
Turpeen polttoa tuetaan alennetulla energiaverolla, jonka kustannus vuoden 2019 budjetissa on arvioitu olevan noin 189 miljoonaa euroa. Verotuki on epätarkoituksenmukainen, sillä turpeenpoltto tuottaa poikkeuksellisen paljon hiilidioksidia. Jopa enemmän kuin kivihiilen polttaminen. Turpeen polton suora työllistävä vaikutus Suomessa on noin 2300henkilötyövuotta. Tämä tarkoittaa noin 80 000 euron tukea per työntekijä. Olisi halvempaa maksaa näille henkilöille vaikka puolet tuosta summasta siitä hyvästä että he eivät tekisi työtään.
Maatalouspolitiikka: lihan- ja maidontuotannon tuet
Ennen kuin asetetaan mitään lihaveroa olisi syytä vähentää lihantuotannon tukia. Tällä hetkellä lihantuotantoa tuetaan Suomessa niin paljon että sianlihaa viedään Kiinaan saakka. Suomessa maataloutta tuetaan noin 2,7 miljardilla eurolla vuodessa. Oman arvioni mukaan tästä vähintään miljardi euroa kohdistuu maidon- ja lihantuotannon tukemiseen. Tarkkaa jakoa ei ole saatavilla, sillä suuri osa tuista jaetaan eri tuotantosuuntien kesken ilman että eläinperäistä tuotantoa eritellään.
Yhtenä esimerkkinä kansallisista tuista pelkästään lihan-, maidon- ja turkistuottajien vuosilomasijaisten kustannuksia valtio tukee yli 150 miljoonalla eurolla. Ruotsissa vastaava tuki lopetettiin yli kymmenen vuotta sitten. EU:sta kannattaa totta kai hakea kaikki tuet mitä sieltä saadaan, mutta kansallisia tukia lihan- ja maidontuotannolle olisi mahdollista karsia sadoilla miljoonilla.
Opetusministeriö: koulutusleikkausten peruminen
Koulutusleikkausten peruminen voitaisiin aloittaa pääomittamalla yliopistoja valtion pörssiomistuksilla. Huippuyliopistoilla tulee olla nykyistä enemmän aitoa riippumattomuutta ja autonomiaa. Tämä koskee myös niiden rahoitusta.
Sekä Valtion kehitysyhtiö Vake että Solidium voidaan lopettaa tarpeettomina ja niiden pörssilistatut osakeomistukset tulisi siirtää säätiöyliopistoille. Vakella ja Solidiumilla on pörssilistattuja osakeomistuksia yhteensä lähes 10 miljardin edestä. Varat tulisi jakaa parhaita yliopistoja priorisoiden, siten että Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto voisivat kilpailla entistä tasaväkisemmin maailman johtavien yliopistojen kanssa. Esimerkiksi Harvardin yliopiston säätiöllä on varallisuutta yli 30 miljardin euron edestä.
Sosiaalipolitiikka: rahapeliautomaattien lukumäärän puolittaminen
Suomessa pelataan rahapelejä toiseksi eniten Euroopassa ja haitat ovat sen mukaisia. Veikkauksen, Fintoton ja Raha-automaattiyhdistyksen fuusiota perusteltiin rahapelihaittojen vähentämisellä, mutta haitat eivät ole vähentyneet toivotulla tavalla. Runsas pelaaminen on suora seuraus rahapelien valtavasta tarjonnasta. Suomessa on esimerkiksi yli viisinkertainen määrä rahapeliautomaatteja Ruotsiin verrattuna ja ne ovat hajasijoitettu ympäri julkisia tiloja toisin kuin useissa muissa maissa. Tehokas tapa vähentää rahapelaamisesta johtuvia sosiaalisia ongelmia olisi puolittaa rahapeliautomaattien lukumäärä.
Hallinnon rakenteiden uudistaminen
Maakunnat
Ei tehdä niitä.
Kunnat
Asetetaan kunnille minimikooksi 10 000 asukasta. Suomessa on yli 300 kuntaa, mutta alle sadassa on yli 10 000 asukasta. Suurin osa nykyisistä kunnista on liian pieniä tuottamaan palveluita tehokkaasti tai tekemään hankintoja ammattimaisesti. Samalla säästyisi 200 kunnanjohtajan palkat.
17.4.2019
BLOGIT MIKKO KIESILÄINEN
Kokeneet politiikan asiantuntijat povaavat alkavista hallitusneuvotteluista pitkiä ja vaikeita. Siksi Libera kantaa oman kortensa kekoon tarjoamalla pohjaesityksen hallitusohjelmaksi, jota voi käyttää hallituspohjasta riippumatta.
Sosiaaliturva: ansiosidonnainen kaikille palkansaajille
Viime hallituskauden sote-farssin suurin opetus on, että parempi lähteä tekemään suuria uudistuksia pala kerrallaan. Mikäli sote-palveluiden tai sosiaaliturvan kaltaisia suuria kysymyksiä yritetään uudistaa yhdellä valtavalla kokonaisuudistuksella, on suuri riski että uudistukselta loppuu aika kesken, se törmää perustuslaillisiin ongelmiin tai poliittinen tahto hiipuu usean vuoden valmistelun aikana.
Sosiaaliturvan uudistustarve on tunnettu yli puoluerajojen. Ensimmäisenä osauudistuksena pitäisi olla ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen koskemaan kaikkia palkansaajia. Nyt kaikki palkansaajat osallistuvat maksamiensa verojen kautta ansioturvan rahoittamiseen, mutta vain työttömyyskassojen jäsenet saavat ansioturvan. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle jää juuri korkean työttömyysriskin (matalasti koulutettuja ja epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleviä) palkansaajia.
Työmarkkinat: paikallinen sopiminen mahdolliseksi kaikille työnantajille
Käytännössä kaikki eduskuntapuolueet vannovat työllisyysasteen nostamisen olevan niiden tavoitteena, mutta keinoista usein vaietaan. Paikallisen sopimisen laajentaminen koskemaan kaikkia työnantajia olisi, ansiosidonnaisen uudistamisen tapaan, hyvä ensimmäinen askel. Nykyinen työehtosopimusjärjestelmä antaa järjestäytyneille työnantajille mahdollisuuden rajoittaa paikallista sopimista siten, että se koskee vain järjestäytynetä yrityksiä.
Työehtosopimuksen osapuolena oleva työnantajajärjestö voi solmia yleissitovan työehtosopimuksen, jossa todetaan että järjestöön kuuluvat työnantajat saavat sopia paikallisesti asioista, joista järjestöön kuulumattomat työnantajat eivät saa.
Esimerkiksi Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen yhteensä 48:stä paikallisen sopimisen kohdasta 21 on käytettävissä ainoastaan työnantajaliiton jäseninä olevissa noin 1600 yrityksessä. Teknologiateollisuudessa työmarkkinajärjestöt siis estävät järjestöön kuulumattomia yrityksiä hyödyntämässä samoja mahdollisuuksia, mitkä he ovat itselleen sopineet.
Lisäksi Teknologiateollisuus ry kieltäytyy hyväksymästä jäsenekseen yrityksiä, joilla on alle kymmenen työntekijää. Näin pienet yritykset ovat suoraan heikommassa kilpailuasemassa vain sen takia, että suuremmat yritykset ovat niin päättäneet. Tällainen kartellimainen toiminta rajoittaa kilpailua ja työpaikkojen syntymistä.
Kilpailun edistäminen: Alko & apteekit
Viime vuonna toteutettu alkoholilain uudistus vapautti uusia tuotteita Alkon monopolin piiristä ja samalla korotti alkoholiveroa. Veronkorotuksen ansiosta alkoholiveron tuotot kasvoivat 150 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna, vaikka alkoholin kulutus kasvoivain 0,6%. Yhdistelmä valtion verotulojen kasvua ja kuluttajahintojen laskua kertoo karua kieltä Alkon tehottomuudesta. Tällä hallituskaudella olisi syytä jatkaa samalla linjalla, eli korottaa alkoholiveroa ja vapauttaa viinit Alkon monopolin piiristä.
Samoin apteekkikartelli olisi syytä vihdoin purkaa. Taloustieteen professori Ari Hyytinen on arvioinut, että suomalaiset maksavat lääkkeistään noin 90-100 miljoonaa euroa liikaa. Nyt olisi aika purkaa apteekkilupien tarveharkinta ja yhtiömuotorajoitus, sekä muuttaa nykyiset kiinteät hinnat enimmäishinnoiksi.
Kilpailun lisääminen alkoholin vähittäiskaupassa ja apteekkimarkkinalla lisäisi kilpailua myös päivittäistavarakaupassa. Nyt monella paikkakunnalla uuden supermarketin perustaminen on käytännössä mahdotonta, kun asiakkaat käyvät kuitenkin siinä vanhassa marketissa, jonka vierestä löytyy Alko ja apteekki.
Ilmastonmuutoksen torjunta:
Polttoöljyn veronkorotus
Suomessa on edelleen 160 000 öljylämmitteistä pientaloa ja niiden lämmitykseen poltetaan vuosittain noin 500 miljoonaa litraa öljyä vuodessa. Vastaavasti Ruotsissa öljylämmityksestä on luovuttu käytännössä kokonaan. Siellä lämmitysöljyn valmistevero on ollut pitkään lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna, mikä on saanut pientaloasujat vaihtamaan maalämpöön tai sähkölämmitykseen.
Polttoöljyn valmisteveroa tulisi nostaa asteittain siten että hallituskauden lopussa oltaisiin lähellä Ruotsin tasoa. Tämä tekisi hyvää julkistaloudelle ja ilmastolle.
Turpeen verotuen poistaminen
Turpeen polttoa tuetaan alennetulla energiaverolla, jonka kustannus vuoden 2019 budjetissa on arvioitu olevan noin 189 miljoonaa euroa. Verotuki on epätarkoituksenmukainen, sillä turpeenpoltto tuottaa poikkeuksellisen paljon hiilidioksidia. Jopa enemmän kuin kivihiilen polttaminen. Turpeen polton suora työllistävä vaikutus Suomessa on noin 2300henkilötyövuotta. Tämä tarkoittaa noin 80 000 euron tukea per työntekijä. Olisi halvempaa maksaa näille henkilöille vaikka puolet tuosta summasta siitä hyvästä että he eivät tekisi työtään.
Maatalouspolitiikka: lihan- ja maidontuotannon tuet
Ennen kuin asetetaan mitään lihaveroa olisi syytä vähentää lihantuotannon tukia. Tällä hetkellä lihantuotantoa tuetaan Suomessa niin paljon että sianlihaa viedään Kiinaan saakka. Suomessa maataloutta tuetaan noin 2,7 miljardilla eurolla vuodessa. Oman arvioni mukaan tästä vähintään miljardi euroa kohdistuu maidon- ja lihantuotannon tukemiseen. Tarkkaa jakoa ei ole saatavilla, sillä suuri osa tuista jaetaan eri tuotantosuuntien kesken ilman että eläinperäistä tuotantoa eritellään.
Yhtenä esimerkkinä kansallisista tuista pelkästään lihan-, maidon- ja turkistuottajien vuosilomasijaisten kustannuksia valtio tukee yli 150 miljoonalla eurolla. Ruotsissa vastaava tuki lopetettiin yli kymmenen vuotta sitten. EU:sta kannattaa totta kai hakea kaikki tuet mitä sieltä saadaan, mutta kansallisia tukia lihan- ja maidontuotannolle olisi mahdollista karsia sadoilla miljoonilla.
Opetusministeriö: koulutusleikkausten peruminen
Koulutusleikkausten peruminen voitaisiin aloittaa pääomittamalla yliopistoja valtion pörssiomistuksilla. Huippuyliopistoilla tulee olla nykyistä enemmän aitoa riippumattomuutta ja autonomiaa. Tämä koskee myös niiden rahoitusta.
Sekä Valtion kehitysyhtiö Vake että Solidium voidaan lopettaa tarpeettomina ja niiden pörssilistatut osakeomistukset tulisi siirtää säätiöyliopistoille. Vakella ja Solidiumilla on pörssilistattuja osakeomistuksia yhteensä lähes 10 miljardin edestä. Varat tulisi jakaa parhaita yliopistoja priorisoiden, siten että Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto voisivat kilpailla entistä tasaväkisemmin maailman johtavien yliopistojen kanssa. Esimerkiksi Harvardin yliopiston säätiöllä on varallisuutta yli 30 miljardin euron edestä.
Sosiaalipolitiikka: rahapeliautomaattien lukumäärän puolittaminen
Suomessa pelataan rahapelejä toiseksi eniten Euroopassa ja haitat ovat sen mukaisia. Veikkauksen, Fintoton ja Raha-automaattiyhdistyksen fuusiota perusteltiin rahapelihaittojen vähentämisellä, mutta haitat eivät ole vähentyneet toivotulla tavalla. Runsas pelaaminen on suora seuraus rahapelien valtavasta tarjonnasta. Suomessa on esimerkiksi yli viisinkertainen määrä rahapeliautomaatteja Ruotsiin verrattuna ja ne ovat hajasijoitettu ympäri julkisia tiloja toisin kuin useissa muissa maissa. Tehokas tapa vähentää rahapelaamisesta johtuvia sosiaalisia ongelmia olisi puolittaa rahapeliautomaattien lukumäärä.
Hallinnon rakenteiden uudistaminen
Maakunnat
Ei tehdä niitä.
Kunnat
Asetetaan kunnille minimikooksi 10 000 asukasta. Suomessa on yli 300 kuntaa, mutta alle sadassa on yli 10 000 asukasta. Suurin osa nykyisistä kunnista on liian pieniä tuottamaan palveluita tehokkaasti tai tekemään hankintoja ammattimaisesti. Samalla säästyisi 200 kunnanjohtajan palkat.
Kannatan!
Liberan ehdotus hallitusohjelmaksi
17.4.2019
BLOGIT MIKKO KIESILÄINEN
Kokeneet politiikan asiantuntijat povaavat alkavista hallitusneuvotteluista pitkiä ja vaikeita. Siksi Libera kantaa oman kortensa kekoon tarjoamalla pohjaesityksen hallitusohjelmaksi, jota voi käyttää hallituspohjasta riippumatta.
Sosiaaliturva: ansiosidonnainen kaikille palkansaajille
Viime hallituskauden sote-farssin suurin opetus on, että parempi lähteä tekemään suuria uudistuksia pala kerrallaan. Mikäli sote-palveluiden tai sosiaaliturvan kaltaisia suuria kysymyksiä yritetään uudistaa yhdellä valtavalla kokonaisuudistuksella, on suuri riski että uudistukselta loppuu aika kesken, se törmää perustuslaillisiin ongelmiin tai poliittinen tahto hiipuu usean vuoden valmistelun aikana.
Sosiaaliturvan uudistustarve on tunnettu yli puoluerajojen. Ensimmäisenä osauudistuksena pitäisi olla ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen koskemaan kaikkia palkansaajia. Nyt kaikki palkansaajat osallistuvat maksamiensa verojen kautta ansioturvan rahoittamiseen, mutta vain työttömyyskassojen jäsenet saavat ansioturvan. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle jää juuri korkean työttömyysriskin (matalasti koulutettuja ja epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleviä) palkansaajia.
Työmarkkinat: paikallinen sopiminen mahdolliseksi kaikille työnantajille
Käytännössä kaikki eduskuntapuolueet vannovat työllisyysasteen nostamisen olevan niiden tavoitteena, mutta keinoista usein vaietaan. Paikallisen sopimisen laajentaminen koskemaan kaikkia työnantajia olisi, ansiosidonnaisen uudistamisen tapaan, hyvä ensimmäinen askel. Nykyinen työehtosopimusjärjestelmä antaa järjestäytyneille työnantajille mahdollisuuden rajoittaa paikallista sopimista siten, että se koskee vain järjestäytynetä yrityksiä.
Työehtosopimuksen osapuolena oleva työnantajajärjestö voi solmia yleissitovan työehtosopimuksen, jossa todetaan että järjestöön kuuluvat työnantajat saavat sopia paikallisesti asioista, joista järjestöön kuulumattomat työnantajat eivät saa.
Esimerkiksi Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen yhteensä 48:stä paikallisen sopimisen kohdasta 21 on käytettävissä ainoastaan työnantajaliiton jäseninä olevissa noin 1600 yrityksessä. Teknologiateollisuudessa työmarkkinajärjestöt siis estävät järjestöön kuulumattomia yrityksiä hyödyntämässä samoja mahdollisuuksia, mitkä he ovat itselleen sopineet.
Lisäksi Teknologiateollisuus ry kieltäytyy hyväksymästä jäsenekseen yrityksiä, joilla on alle kymmenen työntekijää. Näin pienet yritykset ovat suoraan heikommassa kilpailuasemassa vain sen takia, että suuremmat yritykset ovat niin päättäneet. Tällainen kartellimainen toiminta rajoittaa kilpailua ja työpaikkojen syntymistä.
Kilpailun edistäminen: Alko & apteekit
Viime vuonna toteutettu alkoholilain uudistus vapautti uusia tuotteita Alkon monopolin piiristä ja samalla korotti alkoholiveroa. Veronkorotuksen ansiosta alkoholiveron tuotot kasvoivat 150 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna, vaikka alkoholin kulutus kasvoivain 0,6%. Yhdistelmä valtion verotulojen kasvua ja kuluttajahintojen laskua kertoo karua kieltä Alkon tehottomuudesta. Tällä hallituskaudella olisi syytä jatkaa samalla linjalla, eli korottaa alkoholiveroa ja vapauttaa viinit Alkon monopolin piiristä.
Samoin apteekkikartelli olisi syytä vihdoin purkaa. Taloustieteen professori Ari Hyytinen on arvioinut, että suomalaiset maksavat lääkkeistään noin 90-100 miljoonaa euroa liikaa. Nyt olisi aika purkaa apteekkilupien tarveharkinta ja yhtiömuotorajoitus, sekä muuttaa nykyiset kiinteät hinnat enimmäishinnoiksi.
Kilpailun lisääminen alkoholin vähittäiskaupassa ja apteekkimarkkinalla lisäisi kilpailua myös päivittäistavarakaupassa. Nyt monella paikkakunnalla uuden supermarketin perustaminen on käytännössä mahdotonta, kun asiakkaat käyvät kuitenkin siinä vanhassa marketissa, jonka vierestä löytyy Alko ja apteekki.
Ilmastonmuutoksen torjunta:
Polttoöljyn veronkorotus
Suomessa on edelleen 160 000 öljylämmitteistä pientaloa ja niiden lämmitykseen poltetaan vuosittain noin 500 miljoonaa litraa öljyä vuodessa. Vastaavasti Ruotsissa öljylämmityksestä on luovuttu käytännössä kokonaan. Siellä lämmitysöljyn valmistevero on ollut pitkään lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna, mikä on saanut pientaloasujat vaihtamaan maalämpöön tai sähkölämmitykseen.
Polttoöljyn valmisteveroa tulisi nostaa asteittain siten että hallituskauden lopussa oltaisiin lähellä Ruotsin tasoa. Tämä tekisi hyvää julkistaloudelle ja ilmastolle.
Turpeen verotuen poistaminen
Turpeen polttoa tuetaan alennetulla energiaverolla, jonka kustannus vuoden 2019 budjetissa on arvioitu olevan noin 189 miljoonaa euroa. Verotuki on epätarkoituksenmukainen, sillä turpeenpoltto tuottaa poikkeuksellisen paljon hiilidioksidia. Jopa enemmän kuin kivihiilen polttaminen. Turpeen polton suora työllistävä vaikutus Suomessa on noin 2300henkilötyövuotta. Tämä tarkoittaa noin 80 000 euron tukea per työntekijä. Olisi halvempaa maksaa näille henkilöille vaikka puolet tuosta summasta siitä hyvästä että he eivät tekisi työtään.
Maatalouspolitiikka: lihan- ja maidontuotannon tuet
Ennen kuin asetetaan mitään lihaveroa olisi syytä vähentää lihantuotannon tukia. Tällä hetkellä lihantuotantoa tuetaan Suomessa niin paljon että sianlihaa viedään Kiinaan saakka. Suomessa maataloutta tuetaan noin 2,7 miljardilla eurolla vuodessa. Oman arvioni mukaan tästä vähintään miljardi euroa kohdistuu maidon- ja lihantuotannon tukemiseen. Tarkkaa jakoa ei ole saatavilla, sillä suuri osa tuista jaetaan eri tuotantosuuntien kesken ilman että eläinperäistä tuotantoa eritellään.
Yhtenä esimerkkinä kansallisista tuista pelkästään lihan-, maidon- ja turkistuottajien vuosilomasijaisten kustannuksia valtio tukee yli 150 miljoonalla eurolla. Ruotsissa vastaava tuki lopetettiin yli kymmenen vuotta sitten. EU:sta kannattaa totta kai hakea kaikki tuet mitä sieltä saadaan, mutta kansallisia tukia lihan- ja maidontuotannolle olisi mahdollista karsia sadoilla miljoonilla.
Opetusministeriö: koulutusleikkausten peruminen
Koulutusleikkausten peruminen voitaisiin aloittaa pääomittamalla yliopistoja valtion pörssiomistuksilla. Huippuyliopistoilla tulee olla nykyistä enemmän aitoa riippumattomuutta ja autonomiaa. Tämä koskee myös niiden rahoitusta.
Sekä Valtion kehitysyhtiö Vake että Solidium voidaan lopettaa tarpeettomina ja niiden pörssilistatut osakeomistukset tulisi siirtää säätiöyliopistoille. Vakella ja Solidiumilla on pörssilistattuja osakeomistuksia yhteensä lähes 10 miljardin edestä. Varat tulisi jakaa parhaita yliopistoja priorisoiden, siten että Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto voisivat kilpailla entistä tasaväkisemmin maailman johtavien yliopistojen kanssa. Esimerkiksi Harvardin yliopiston säätiöllä on varallisuutta yli 30 miljardin euron edestä.
Sosiaalipolitiikka: rahapeliautomaattien lukumäärän puolittaminen
Suomessa pelataan rahapelejä toiseksi eniten Euroopassa ja haitat ovat sen mukaisia. Veikkauksen, Fintoton ja Raha-automaattiyhdistyksen fuusiota perusteltiin rahapelihaittojen vähentämisellä, mutta haitat eivät ole vähentyneet toivotulla tavalla. Runsas pelaaminen on suora seuraus rahapelien valtavasta tarjonnasta. Suomessa on esimerkiksi yli viisinkertainen määrä rahapeliautomaatteja Ruotsiin verrattuna ja ne ovat hajasijoitettu ympäri julkisia tiloja toisin kuin useissa muissa maissa. Tehokas tapa vähentää rahapelaamisesta johtuvia sosiaalisia ongelmia olisi puolittaa rahapeliautomaattien lukumäärä.
Hallinnon rakenteiden uudistaminen
Maakunnat
Ei tehdä niitä.
Kunnat
Asetetaan kunnille minimikooksi 10 000 asukasta. Suomessa on yli 300 kuntaa, mutta alle sadassa on yli 10 000 asukasta. Suurin osa nykyisistä kunnista on liian pieniä tuottamaan palveluita tehokkaasti tai tekemään hankintoja ammattimaisesti. Samalla säästyisi 200 kunnanjohtajan palkat.
Paljon hyviä ideoita. Silmään särähti polttoöljyn veronkorotus. Yleensä Liberan väki ei ole ollut ensimmäisenä korottamassa veroja. Tuohon veronkorotuksen yhteyteen voisi lisätä jonkinlaisen porkkanan kepin lisäksi, esim lämmitysjärjestelmän vaihdon kotitalousvähennystä voisi nostaa. Öljylämmitystä on paljon taloissa joita asuttaa vanhukset. Heillä on vähän insentiiviä tehdä isoa panostusta lämmitysjärjestelmän vaihtoon kun takaisinmaksuaika ylittää jäljellä olevien asuin- tai elinvuosien määrän. Vanhuksiin myös kirpaisisi veronkorotus.
Korkeakoulutustakin voisi tehostaa. 4 viikon kesäloma ja 2 viikon joululoma pitää riittää, koska se riittää työelämässäkin. Nykyjärjestelmä venyttää turhaan opiskeluaikoja kun kesäloma on usein jopa 4 kuukautta.
Markus on alfamies - tekee mitä lystää muiden höpötyksistä piittaamatta.
Nyt pitää jo olla huolissaan...
James Bondin äänimäärä laski Hämeessä
www.ess.fi
James Bondin äänimäärä laski Hämeessä
James Bondin äänimäärä laski Hämeessä, eduskuntavaalien hylätyissä äänissä myös erityisen paljon tyhjiä
Hämeen vaalipiirissä hylättiin sunnuntaina käydyissä eduskuntavaaleissa yhteensä 1 617 ääntä, joka on 0,8 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Yhteensä Hämeen vaalipiirissä annettiin 207 644 ääntä, mukaan lukien tyhjät äänet.
PekkaSavo
Ylipäällikkö
"Valvova sosiaalidemokraatti"; kuka tuollaista äänestäisi? Byrokratiaan kyllästynyt kansako
Omilla puilla lämmittämisen verotus, eiköhän ole jo jossain.. valvovien sosiaalidemokraattien pöydillä
Viimeksi muokattu:
Lurker kirjoitti:
Otampa tästä kopin koska asia on itselleni jokseenkin tuttu kun 2020 - 2021 olisi tarkoitus vetää valtakunnan piuhat talosta poikki ja leikkiä nykyajan intiaania.
Haluaisin kuulla miten tuon latauksen Lurker järjestäisi aurinkopaneeleilla jos auto ei ole silloin kotona kun aurinko antaa virtaa. 25 kWh lataaminen ei ole ihan yksinkertaista, itselläni 12kw järjestelmälläkään (40 paneelia kahdessa stringissä matalalla kulmalla kun halutaan mahdollisimman pitkä sähköaika ja piikkiteholla ei ole mitään käyttöä ja horisontti hyvin näkyvissä eli ei maastoesteitä) tuo ei ole mitenkään mielekkäästi järjestettävissä (tahtoo sanoa että akut maksaa). Rahaa pitää varata 50 kWh verran lyijynä tai sitten 15-25 kWh li-ionina ja hintaa tulee lisää ainakin 10k euroa.
Jos katsotaan mitä ihmiset ottaa kokoluokkana (ne joilla on järkeä) on 3-6 kw ja tyypilliseen tapaan avaimet käteen periaatteella jolloin sen TMA on aivan liian pitkä että sitä voi millään taloudellisuudella perustella.
Monesti törmännyt aika jänniin laskelmiin ihmisillä jotka ovat havittelemassa säästö syistä paneeleita, ensimmäisenä virheenä tulee ajatus että paneelisähkö on "ilmaista". No sitä se ei ole kustannus/tuotto laskelmissa kun aletaan oikeasti laskemaan.
Rajajääkäri
Ylipäällikkö
No esimerkiksi vaikka Sähköpaneelit kovalle verolle. Sen jälkeen alkaa paneelien salakuljetus ulkomailta ja pimeä myynti. Pssssttt...onko tietoa, mistä sais pimeän sähköpaneelin...?
Eikö puun polttamisen jo todettu aiheuttavan pienhiukkaspäästöjä ja syopää yms. Ennustan täyskieltoa mieluummin kuin haittaveroa.
Itse liityn kieltoon kun markkinoille tulee aurinkosähköllä lämpiävä savusauna
Nhhk
Kenraali
Ja tässä sinun maailmaa halaavassa kommentissa minua häiritsee se että et huomioi Suomen omaa enerkia tuotantoa ja tällä tarkoitan turvetta ja puuta. Ei sillä toki mitään ihmeitä tehdä mutta kestävän kehityksen periaatteellakin näiden osuutta voidaan nostaa, eli tällä hetkellä Suomessa suot ja metsät kasvaa enemmän kuin käytetään.
Kysyn vain miksi näitä ei ole jo ennemmin suosittu vaan suorastaan kampitettu ja saatu poliittisilla päätöksillä kivihiili kannattavammaksi.
Lataaminen paneeleilla on luonnollisesti mahdotonta silloin kun auto ei ole kotona...
Varmaan huomannet tuossa esimerkissäni että paneelien osto ajoittuu tästä kahdeksan vuoden päähän. Oletus on että paneelien hinnat jatkaa tippumistaan.
Lataamisen energiantarve riippuu esimerkkitapauksessa tietysti kovasti siitä onko Pekalla töissä latausmahdollisuus. Taasen oletan että vuonna 2027 schuko-töpseliä olisi tarjolla. Tällöin paneeleilla tarvitsee tuottaa enää n. 15kWh. 20kWh litiumakustotkaan tuskin maksavat kymppikiloa vuonna 2027.
Sittenpähän nähdään miten Pekan ja monen muun käy, mutta ei tuo tekemättömältä vaikuta edelleenkään.
Ai miksi? No siksi että ne on maalaisten ja kepulaisten takana ne turvesuot ja polttopuut valtaosin niin siksi ei..
Nhhk
Kenraali
Perkeleen Pekka kun pilaa luonnon niillä kaivoksila mistä kaivetaan akkujen materiaalia!!
Ikarus
Respected Leader
Niin, poltetaan ennemmin kivihiiltä, ettei joku kepusaatana pääse meidän rahoilla rälläämään.