Eduskuntavaalit 2019

Todennäköisesti totalitarismi alkaa ennemmin tai myöhemmin rajoittaa myös kapitalismia, koska ylin valta (ja omaisuus) kuuluu valtiolle tai sen harvain/yksinvaltiaalle, ei kansalaisille tai kapitalisteille.

Mitä Latinalaisen Amerikan hallintoa ja aikakautta tarkoitat?

1900-luvusta puhuin. Ja onhan noita. Esimerkkeinä nyt vaikka Chile, Panama, Brasilia ja Argentiina. Käytännössä kaikki nuo maat ovat olleet diktatuureja jossain vaiheessa 190-lukua.
 
Hindi on Intian virallinen kieli ja lingua franca kaikille siellä asuville, etymologisesti myös samaa juurta kuin Intia, tulee Indusjoen laaksosta joka on ironisesti nykyään pääosin Pakistanin puolella.

Ja hollantilaisten mielestä flaami ei ole sama kieli kuin heillä. Se on siis oikeastaan belgian kieli.
 
Hindi on Intian virallinen kieli ja lingua franca kaikille siellä asuville, etymologisesti myös samaa juurta kuin Intia, tulee Indusjoen laaksosta joka on ironisesti nykyään pääosin Pakistanin puolella.
Hindi ei ole kovinkaan suuressa suosiossa Etelä-Intiassa. Englannilla pärjää siellä paremmin.

"Hindi will not be thrust upon any state, the government said on Sunday, stepping up its damage control amid a controversy over the draft version of the National Education Policy 2019, which is seen by many in the southern states as an attempt to impose Hindi on school students." (https://www.ndtv.com/india-news/hin...itharaman-s-jaishankar-join-firefight-2046912)
 
Ja koulussa on saanut yllättävän hyvän pohjan. Kielen pystyy kohtuudella aktivoimaan vielä vuosienkin päästä. Itse suhtaudun enemmän positiivisesti kuin negatiivisesti ruotsin opiskeluun.
Tällaisia asioita kannattaisi arvioida toisaalta tuotos-panos-suhteen ja toisaalta opiskelijoiden omien toiveiden pohjalta.

Erittäin harva suomalainen tarvitsee ruotsinkieltä opintojensa jälkeen. Toisaalta kielen opiskelu onnistuu kohtalaisen hyvin intensiivikursseillakin. Olisi niin oppilaiden kuin koululaitoksenkin resurssien käytön kannalta paljon kannattavampaa tarjota vaikkapa ilmaisia ruotsinkielen intensiivi/etä/jne. -kursseja niille, joille myöhemmässä elämässä ilmeneekin ruotsinkielen tarvetta mutta jotka eivät sitä omaehtoisesti kouluaikanaan opiskelleet.

Se on joskus surkuhupaisaa kuunnella joidenkin suomalaisten perustelevan ruotsinkielen opiskelun tarpeellisuutta sillä, kuinka he ovat itse elämänsä aikana kerran-pari ehkä onnistuneet vaihtamaan pari sanaa ruotsia jonkun satunnaisen turistin kanssa tai itse matkatessaan Ruotsiin. Paljon yleisempiä ovat haikailut sen perään, kuinka kivaa olisi osata ruotsin sijaan vaikkapa jotain vähän isompaa kieltä, kuten espanjaa, ranskaa, saksaa, venäjää tai kiinaa.
 
1900-luvusta puhuin. Ja onhan noita. Esimerkkeinä nyt vaikka Chile, Panama, Brasilia ja Argentiina. Käytännössä kaikki nuo maat ovat olleet diktatuureja jossain vaiheessa 190-lukua.

Käsittääkseni kaikissa on mennyt ainakin taloudella heikosti. Jos sieltä löytyy mielestäsi case, jossa totalitarismi ja kapitalismi ovat kukoistaneet yhdessä, niin otetaan se tarkempaan tarkasteluun.

Chile olisi ehkä kiinnostavin, mutta ei sekään oikein toiminut.

 
Tällaisia asioita kannattaisi arvioida toisaalta tuotos-panos-suhteen ja toisaalta opiskelijoiden omien toiveiden pohjalta.

Erittäin harva suomalainen tarvitsee ruotsinkieltä opintojensa jälkeen. Toisaalta kielen opiskelu onnistuu kohtalaisen hyvin intensiivikursseillakin. Olisi niin oppilaiden kuin koululaitoksenkin resurssien käytön kannalta paljon kannattavampaa tarjota vaikkapa ilmaisia ruotsinkielen intensiivi/etä/jne. -kursseja niille, joille myöhemmässä elämässä ilmeneekin ruotsinkielen tarvetta mutta jotka eivät sitä omaehtoisesti kouluaikanaan opiskelleet.

Se on joskus surkuhupaisaa kuunnella joidenkin suomalaisten perustelevan ruotsinkielen opiskelun tarpeellisuutta sillä, kuinka he ovat itse elämänsä aikana kerran-pari ehkä onnistuneet vaihtamaan pari sanaa ruotsia jonkun satunnaisen turistin kanssa tai itse matkatessaan Ruotsiin. Paljon yleisempiä ovat haikailut sen perään, kuinka kivaa olisi osata ruotsin sijaan vaikkapa jotain vähän isompaa kieltä, kuten espanjaa, ranskaa, saksaa, venäjää tai kiinaa.
Omat kokemukset Ruotsista, mieluummin puhuvat lontoota kuin yrittävät kuunnella Suomalaisten karmeeta sönkötystä Ruotsiksi.
 
Tällaisia asioita kannattaisi arvioida toisaalta tuotos-panos-suhteen ja toisaalta opiskelijoiden omien toiveiden pohjalta.

Erittäin harva suomalainen tarvitsee ruotsinkieltä opintojensa jälkeen. Toisaalta kielen opiskelu onnistuu kohtalaisen hyvin intensiivikursseillakin. Olisi niin oppilaiden kuin koululaitoksenkin resurssien käytön kannalta paljon kannattavampaa tarjota vaikkapa ilmaisia ruotsinkielen intensiivi/etä/jne. -kursseja niille, joille myöhemmässä elämässä ilmeneekin ruotsinkielen tarvetta mutta jotka eivät sitä omaehtoisesti kouluaikanaan opiskelleet.

Se on joskus surkuhupaisaa kuunnella joidenkin suomalaisten perustelevan ruotsinkielen opiskelun tarpeellisuutta sillä, kuinka he ovat itse elämänsä aikana kerran-pari ehkä onnistuneet vaihtamaan pari sanaa ruotsia jonkun satunnaisen turistin kanssa tai itse matkatessaan Ruotsiin. Paljon yleisempiä ovat haikailut sen perään, kuinka kivaa olisi osata ruotsin sijaan vaikkapa jotain vähän isompaa kieltä, kuten espanjaa, ranskaa, saksaa, venäjää tai kiinaa.

Ei se että jotain opiskellaan tosiaan tarkoita että se pitää tehdä juuri kuten nykyään. Samoin ruotsin tunkeminen kaikille pakollisena yo-kokeeseen sopii huonosti nykymalliin. Ehkä tässäkin asiassa pitäisi löytää kohtuus mutta se on etenkin politiikassa harvoin mahdollista. Pientä ohjastusta kyllä kannatan koska teininä ei vielä ole aukotonta käsitystä siitä mihin elämä lopulta vie ja tietty yleissivistävä ote kannattaa säilyttää. Onneksi englantia osataan niin Ruotsissa kuin Suomessakin joten turistimuotoinen kanssakäynti kyllä onnistuu puolin ja toisin.
 
Totalitarismi ja kapitalismi eivät ole mitenkään toisiaan poissulkevia ismejä. Esimerkiksi suuri osa Latinalaisen Amerikan sotilasdiktatuureista oli kapitalistisia valtioita, mutta silti täysin totalitaristisia.

Olivatko? Autoritaarisia diktatuureja toki mutta harvemmin kait totalitaristisia.
 
Mutta sanoisin että kaikkinensa ihan hyödyllinen taito.

Kyllä, sille ruotsille tuli käyttöä kun Ruisrockissa kainaloon eksyi ruotsalainen tyttönen. Ilman kielitaitoa, monessakin mielessä, ei varmaan oltaisi aamulla herätty samasta teltasta. :)

Loput ruotsinkielen vihasta sitten suli pois kun vuoden verran asuin Raaseporissa silloisen tyttöystävän kanssa. Kyllä siellä suomeakin puhutaan, mutta ruotsia osaavana pääsee paremmin sulautumaan.
 
Kyllä, sille ruotsille tuli käyttöä kun Ruisrockissa kainaloon eksyi ruotsalainen tyttönen. Ilman kielitaitoa, monessakin mielessä, ei varmaan oltaisi aamulla herätty samasta teltasta. :)

Tämähän on mainospuhe. Pitääkin lukea vähän ruotsalaista Aku Ankkaa, että pääsee taas jyvälle. Mitäs festareita on tulossa? Voin ottaa telttaan sanakirjan. Mahtavatkohan vain ikäseni ruotsalaisrouvat enää taipua Fjällräveniin.
 
Omat kokemukset Ruotsista, mieluummin puhuvat lontoota kuin yrittävät kuunnella Suomalaisten karmeeta sönkötystä Ruotsiksi.

Samat kokemukset. Tuli vuosia sitten oltua töissä Ruotsissa, laitettiin valokaapelia lähellä Norjan rajaa. Ilmeisesti työnjohdolla oli kokemusta suomalaisista, kun kaikki keskustelut käytiin englanniksi. Kysäsin, niin: "turha teille on ruotsia puhua, joutuu vaan selittämään sen uudestaan englanniksi. Vaivan ja ajan säästämiseksi selitän sen englanniksi jota kaikki ymmärtävät."
 
Käsittääkseni kaikissa on mennyt ainakin taloudella heikosti. Jos sieltä löytyy mielestäsi case, jossa totalitarismi ja kapitalismi ovat kukoistaneet yhdessä, niin otetaan se tarkempaan tarkasteluun.

Chile olisi ehkä kiinnostavin, mutta ei sekään oikein toiminut.


Ei kapitalismi ole synonyymi hyvin menevälle taloudelle:).
 
No jaa. Eipä se pakkoruotsi nyt ihan tarpeettomaksi muodostunut itselleni. 2000-luvun alussa lukiolaisena olihan se kyllä aikamoinen riippakivi. C:n taisin kirjoittaa. Sen jälkeen ruotsin kieli sai vapaasti unohtua noin vuosikymmeneksi. Sittemmin hieman yllättävästi sitä onkin joutunut työelämässä käyttämään. Hyvin huomasi että oli se pahasti ehtinyt käytön puutteen takia ruostumaan. Mutta sanoisin että kaikkinensa ihan hyödyllinen taito.
Kieli se on siinä missä muutkin. Kertoo jotain sen vaikeudesta että paikallisen kirjastoni ruotsinkieliset Tintti-kirjat lukulomalla läpikäytyäni laudatur tuli kirjoitettua. Maailmalla viikinkejä tavatessa se on paikoin ollut ihan hyvä salakieli. Viikingitkin tosin pitävät sen asemaa Suomessa naurettavana koska samalla periaatteella UK:ssa kaikkien pitäisi opetella walesia vai miksi sitä sikäläistä konsonanttisoppaa nyt kutsutaankaan... Jaa niin juu, ko kieli ei niillä saarilla olekaan valloittajan kieli niin ei tarvitse. Unohtakaa.
 
Muuan asiakaspalvelija Tukholmassa pyysi että keskustelua jatkettaisiin suomeksi, kun oli aikansa kuunnellut kouluruotsin sönkötystäni.
Sama täällä, vasta valmistuneena ylioppilaana autoreissulla läpi Ruotsin pankkiin asioimaan. Selvitin asiani mielestäni hyvällä kouluruotsilla, vastauksen sain englanniksi. Sen jälkeen en olekaan ruotsia tarvinnut useaan vuosikymmeneen, sotaharjoituksetkin ruotsalaisten kanssa hoidettiin englanniksi.
 
Back
Top