Eduskuntavaalit 2019

[Myrskyhiiri]

Ennen kuin haukut enempää minun matematiikkaani, kannattaisi ehkä katsoa, mitä itse kirjoitit.

"Tuo vastaa noin 580-600 opettajan palkkaa (jos pätevä ja kokemusta)." Tuo on tarkka lainaus. Ja summa oli 235 miljoonaa. Haluatko jatkaa keskustelua matematiikasta?

Kyllä tuo politrukiksi on ihan hyvä matemaattinen taso. Kerrotaan aiempi tulos viidellä jos se on poliittisesti tarkoituksenmukaista, jos taas ei, niin sitten ei.

Siinä välissä sitten vittuillaan muille alentuvaan sävyyn...

 

[Rannari]

Oikea kerroin lienee about 1,3 sivukuluissa, jos puhutaan siis suoraan palkkauskulungeista ja niihin liittyvistä työnantajan maksuista. 1.4:llä suunnittelin aikoinaan projekteja ja se osoittautui käytännössä liian isoksi kertoimeksi.

Olosuhteet varmaan tekevät eroja? Teknologiatollisuudessa sivukulut ovat työtehtävistä riippuen tasolla 1.6...1.7. Siinä on ynnätty kaikki mahdollinen.

 

[Myrskyhiiri]

Olosuhteet varmaan tekevät eroja? Teknologiatollisuudessa sivukulut ovat työtehtävistä riippuen tasolla 1.6...1.7. Siinä on ynnätty kaikki mahdollinen.

Jo vain. Meillä julkisen puolen sote-hommaa ja kehittelyä.

 

[politruk]

Ennen kuin haukut enempää minun matematiikkaani, kannattaisi ehkä katsoa, mitä itse kirjoitit.

"Tuo vastaa noin 580-600 opettajan palkkaa (jos pätevä ja kokemusta)." Tuo on tarkka lainaus. Ja summa oli 235 miljoonaa. Haluatko jatkaa keskustelua matematiikasta?

Haluan. Annoin muuten sinulle mahdollisuuden tarkistaa laskelmasi. Et vaivautunut, joten nyt tulee sitten tylyä.

Summahan oli 235 miljoonaa viidelle (5) vuodelle jaettuna. Viidellä jakaminen ei näköjään sinulta sitten onnistunut...

 

[politruk]

Olosuhteet varmaan tekevät eroja? Teknologiatollisuudessa sivukulut ovat työtehtävistä riippuen tasolla 1.6...1.7. Siinä on ynnätty kaikki mahdollinen.

Tuskin on. Riippuu tietysti mistä on kyse. Jos on joku "virasto", jonka ei tarvitse myydä mitään (ei myyntiriskiä) ja palkkakehityskin on jossain politbyroon istunnossa aina päätettyä, on helppo laskea aika tiukoilla kertoimilla.

Mutta jos "teknologiateollisuus" on vaikkapa konsulenttien osaamisen myyntiä, niin 100% käyttöasteeseen ei pääse kukaan. Jopa täysin ulosmyydyt hermannit ovat noin 87-88% käyttöasteella koska:
-vuosilomat
-raportointi
-kehityskeskustelut ja muu minimaaliseksi vedetty johtaminen
-sairauspoissaolot
-lasten sairastelu
-muut palkalliset poissaolot kuten kertausharjoitukset ym.
-administratiivinen lisä (7-15% talosta ja alasta riippuen)
-jostain syystä tehty työ jota ei voida laskuttaa kuten takuukorjaukset yms.
-TES kohtaiset erikoisvapaat kuten esim. raksan "pekkaset"

87% ulosmyyntiaste tarkoittaa muuten, että henkilön palkkaan pitää pelkästään sen vuoksi lisätä 15%. Siihen päälle muut työnantajavelvoitteet, eläke ja sotu-maksut.

Jos henkilö ei ole täydellisesti ulosmyyty, vaikkapa korjausrakennusliikkeen timpuri, jolle tulee pientä tyhjäkäyntiä tai laskuttamatonta työtä - niin kerroin kohoaa nopeasti. Kuukaudessa on keskimäärin 21.5 myytävää työpäivää. Jos siellä jää vaikka 3 työpäivää myymättä projektien välillä tai työmaasiirtymien tai whatever vuoksi, niin : 3/21.5 = 14% vaje. Tuo on kompensoitava nostamalla asiakkailta perittävää tuntihintaa, koska muuta maksajaa kustannuksille ei ole.

Esimerkiksi rakennusalalla sanoisin, että kertoimen on oltava 1.67 että edes omilleen päästään. Siinä ei vielä tehdä laardia yhtään. Siltikin töissä on supermies, joka ei sairastele koskaan, ei rokuloi, lapsetkaan eivät sairastele (tai niitä ei ole) ja niin edelleen.

Ei ole liioittelua käyttää kertoimena kakkosta, jos kaupallisesta toiminnasta on kyse. Varsinkin jos kyse on henkilöiden työtuntien myymisestä, turvallinen kerroin voi olla jopa kolme, jotta saadaan vähän voittoakin.

 

[politruk]

1.54 on keskiarvo, siistissä sisätyössä jossa suurin vaara on kompastua roskakoriin kerroin on n. 1.35.. korkein mitä tiedän on nuohoojalla jolla kerroin on 2.2. Raksalla 2.02.. Ehkä se opettaja osuu johonkin kirjanpitäjän ja nuohoojan väliin, kuitenkin lähempänä sitä kirjanpitäjää...

edit: erot tulevat ihan vakuutusmaksuista

Kyllähän eroja tulee muustakin: TESsistä, alan vahinkoalttiudesta (koska tapaturma maksaa työnantajalle muutenkin kuin vain vakuutusmaksun kautta), työntekijöiden työkulttuurista ("raksan perjantai-iltapäivät" tai "valupäivät") ja niin edelleen aika loputtomiin.

 

[politruk]

Kyllä tuo politrukiksi on ihan hyvä matemaattinen taso. Kerrotaan aiempi tulos viidellä jos se on poliittisesti tarkoituksenmukaista, jos taas ei, niin sitten ei.

Siinä välissä sitten vittuillaan muille alentuvaan sävyyn...

Vittulu oli mielestäni jo ansaittua, kun kaveri ei tarkista laskujaan. Inscouthan laski ottavansa vain yhdeksi vuodeksi ne opettajat! Etkö tajunnut?

Viidellä kertominen on mielestäni perusteltua koska halusin osoittaa, että lopputuloksemme oli käytännössä sama. Inscoutilta vaan unohtui viidellä jakaminen....

Hallituksen rahna on kuitenkin jaettu viidelle vuodella ainakin lehtiuutisen mukaan. Sen mukaan laskin eli vuodessa on varaa pitää noin 600 opea töissä sillä rahalla. 600 opea x 5 vuotta = 3000 - joka on yllättävästi lähes sama luku, jonka nimimerkki inscout laski opettajien määräksi. Hän siis aikoo vuodeksi palkata 3000+ opea töihin ja sitten kenkää? Mahtaa olla hyväkin satsaus ammattiopetukseen?

 

[Rannari]

Tuskin on. Riippuu tietysti mistä on kyse. Jos on joku "virasto", jonka ei tarvitse myydä mitään (ei myyntiriskiä) ja palkkakehityskin on jossain politbyroon istunnossa aina päätettyä, on helppo laskea aika tiukoilla kertoimilla.

Mutta jos "teknologiateollisuus" on vaikkapa konsulenttien osaamisen myyntiä, niin 100% käyttöasteeseen ei pääse kukaan. Jopa täysin ulosmyydyt hermannit ovat noin 87-88% käyttöasteella koska:
-vuosilomat
-raportointi
-kehityskeskustelut ja muu minimaaliseksi vedetty johtaminen
-sairauspoissaolot
-lasten sairastelu
-muut palkalliset poissaolot kuten kertausharjoitukset ym.
-administratiivinen lisä (7-15% talosta ja alasta riippuen)
-jostain syystä tehty työ jota ei voida laskuttaa kuten takuukorjaukset yms.
-TES kohtaiset erikoisvapaat kuten esim. raksan "pekkaset"

87% ulosmyyntiaste tarkoittaa muuten, että henkilön palkkaan pitää pelkästään sen vuoksi lisätä 15%. Siihen päälle muut työnantajavelvoitteet, eläke ja sotu-maksut.

Jos henkilö ei ole täydellisesti ulosmyyty, vaikkapa korjausrakennusliikkeen timpuri, jolle tulee pientä tyhjäkäyntiä tai laskuttamatonta työtä - niin kerroin kohoaa nopeasti. Kuukaudessa on keskimäärin 21.5 myytävää työpäivää. Jos siellä jää vaikka 3 työpäivää myymättä projektien välillä tai työmaasiirtymien tai whatever vuoksi, niin : 3/21.5 = 14% vaje. Tuo on kompensoitava nostamalla asiakkailta perittävää tuntihintaa, koska muuta maksajaa kustannuksille ei ole.

Esimerkiksi rakennusalalla sanoisin, että kertoimen on oltava 1.67 että edes omilleen päästään. Siinä ei vielä tehdä laardia yhtään. Siltikin töissä on supermies, joka ei sairastele koskaan, ei rokuloi, lapsetkaan eivät sairastele (tai niitä ei ole) ja niin edelleen.

Ei ole liioittelua käyttää kertoimena kakkosta, jos kaupallisesta toiminnasta on kyse. Varsinkin jos kyse on henkilöiden työtuntien myymisestä, turvallinen kerroin voi olla jopa kolme, jotta saadaan vähän voittoakin.

Kyse on siis työnantajaliiton ohjeistuksesta todellisten kustannusten osalta. Työntekijöillä se on luokkaa 1.7 ja toimihenkilöillä vastaavasti 1.6X. En muista mistä kaikista osasista nuo tarkalleen rakentuvat mutta tuollaisia prosentteja käytetään laskennassa ja ne myös toteutuvat käytännössä kun tarkastelujaksona on 12kk. Projektikohtaisesti tulee pientä huojuntaa kalenterikuukausien mukaan. Kyse on siis keskiarvosta. Siinä on mukana kaikki tessiin tai lakiin perustuvat maksut ja esimerkiksi suojavaatetus. Ei kuitenkaan muuta suojavarustusta joka pitää aina laskea projektikohtaisesti.

 

[politruk]

Kyse on siis työnantajaliiton ohjeistuksesta todellisten kustannusten osalta. Työntekijöillä se on luokkaa 1.7 ja toimihenkilöillä vastaavasti 1.6X. En muista mistä kaikista osasista nuo tarkalleen rakentuvat mutta tuollaisia prosentteja käytetään laskennassa ja ne myös toteutuvat käytännössä kun tarkastelujaksona on 12kk. Projektikohtaisesti tulee pientä huojuntaa kalenterikuukausien mukaan. Kyse on siis keskiarvosta. Siinä on mukana kaikki tessiin tai lakiin perustuvat maksut ja esimerkiksi suojavaatetus. Ei kuitenkaan muuta suojavarustusta joka pitää aina laskea projektikohtaisesti.

No joo, taidamme puhua hieman eri asioista? Minulle kun kerroin ei pelkästään kata "lakisääteisiä kustannuksia" vaan myös toiminnasta johtuvat kustannukset kuten käyttöaste tai henkilökunnan sairastuvuus (joka ei suinkaan ole vakio alalla kuin alalla ja jopa yritysten välisiä eroja on).

Jos jampan p***ttä ei saada myytyä 100% ulos - kuten usein ei saada - pitää se olla kertoimessa mukana. Työnantajaliitto ei varmaan tuollaisiin yritys- ja toimialakohtaisiin asioihin ota kantaa eli puhuvat eri kertoimesta kuin mitä minä puhun.

Kuitenkin, jotta toiminta olisi edes plusmiinusnollaa, täytyy kertoimien olla todellisuuteen perustuvia. Olen edelleen sitä mieltä, että edes kirjanpitoalalla tai koulutuksessa, tuskin voidaan mennä 1.3 kertoimella, jossa ei mukana mitään vaikeasti ennakoitavia elementtejä ja kaikki työ on oletettu laskutettavaksi työksi? Tuo Rannarin ehdottama kerroin 1.6 lienee vähäyllätyksellisille aloille ihan passeli kerroin projekteihin keskimäärin. Sillä voinee sitä kirjanpitohiiren työtä myydä ulos - toki kate pitää vielä lisätä kertoimeen, joten aletaankin jo lähestymään mainitsemaani kerrointa 2x.

Raksalla sitten ei kestäkkään myydä edes duunari ulos kertoimella 2 ellei kyseessä ole joku aivan poikkeuksellinen diili. Jotta liian suurella riskillä turskalle menisi, niin pitäisi minimikertoimena 2.5:ttä, mutta aika usein kun kertoo kolmella (3x) niin toimii yllättävän hyvin. Aika moni firma näyttää myös hinnoittelevan asian niin: kirvesmies tai putkari: korvaus noin 15-18 e/h ---> x3 + alv24 = 56 - 67 e/h. Tuolla hinnoillahan noita ainakin pk-seudulla myydään eikä maakunnistakaan tahdo enää alle 50 euron minkäänlaista työmiestä saada.

Työnantajaliiton kertoimethan ovat tietysti hyödyllisiä heidän lobbaustyössään eli sillä kertoimella voidaan ahdistella politrukkeja laskemaan systeemikuluja. Mutta en menis ulosmyytävää työtä pelkästään niiden varassa laskemaan.

 

[inscout]

Haluan. Annoin muuten sinulle mahdollisuuden tarkistaa laskelmasi. Et vaivautunut, joten nyt tulee sitten tylyä.

Summahan oli 235 miljoonaa viidelle (5) vuodelle jaettuna. Viidellä jakaminen ei näköjään sinulta sitten onnistunut...

No voi voi.

Oikein tylyä tulee? On pakko kysyä. Oletko nyt voimaantunut?

Juu. En huomannut sinun lainaamasi viestin kohtaa, missä luki "viidelle vuodelle". Etkä itse omassa kommentissasi myöskään selventänyt että puhe oli per vuosi luvusta. Minä en sitten huomannut asiaa. My Bad!

Sen sijaan, että olisit vain oikaissut virheeni, pitikin alkaa vittuilemaan. Ilmeisesti siellä, mistä sinä tulet, vittuileminen heti kun joku erehtyy kuuluu kuvioon. Siellä, mistä minä tulen virheitä pyritään korjaamaan ja saamaan ymmärrystä lisättyä. Sallinet sen, että en pidä sinun tapaasi kovin hyvänä.

Ja sitten vielä. Kun ilmeisesti minun palkan sivukulujen kertoimissanikin on virheitä niin haluan välttää saman virheen toistamista. Joten olisitko viisaudessasi niin hyvä, ja kertosit minulle, mistä tarkkaan ottaen palkan sivukulut muodostuvat? Minulla kun on ilmeisesti käytössä väärät luvut ja matematiikassakin on puutteita kuten olet osoittanut.

 

[hansai]

Yllättäen vaaleissa tipahtaneille löytyykin hillotolpat, tosin hieman vaatimattomasti palkatut...

Rinteen hallituksen tueksi tulossa viisitoista poliittista valtiosihteeriä

Valtiosihteerien määrässä palataan Rinteen hallituksen aikana takaisin vanhoihin käytäntöihin. Lehtikuva / Martti Kainulainen


STT

Antti Rinteen (sd.) hallitus nimittää ministeriensä tueksi useampia valtiosihteereitä kuin edeltäjänsä. Kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus nimesi neljä valtiosihteeriä, eli yhden pääministerille ja yhden kutakin hallitusryhmää kohti, on Rinteen hallitukselle tulossa peräti 15 valtiosihteeriä. Puolueiden ministeriryhmät viimeistelevät vielä valtiosihteerien tarkkoja tehtäväjakoja ja sijaintipaikkoja.

Pääministerin valtiosihteeri Raimo Luoma nimitettiin ensimmäisenä. Luoma edustaa jatkuvuutta sosiaalidemokraattisten pääministerien välillä, sillä hän ehti aikanaan avustaa Paavo Lipposta EU-asioiden neuvonantajana. Luoma oli myös Rinteen valtiosihteerinä tämän valtiovarainministeriaikana, kunnes siirtyi kesällä 2014 Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajaksi.

Vihreiden valtiosihteereistä tiedossa on jo sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) avuksi kutsuttu entinen kansanedustaja Olli-Poika Parviainen. Parviainen ei päässyt huhtikuun vaaleissa uudelleen eduskuntaan, mutta oli jo perjantaina Ohisalon mukana EU:n sisä- ja oikeusministerien kokouksessa Luxemburgissa.
RKP:n kahdelle ministerille on tulossa yksi valtiosihteeri, mutta nimeä ei ole vielä kerrottu.

Valtiosihteerien nimittäminen edellyttää Supon laajan turvaselvityksen tekemistä, minkä jälkeen varsinaiset nimityspäätökset tehdään valtioneuvostossa. Seuraavia valtiosihteerinimityksiä on tulossa torstaina, jolloin valtioneuvoston on määrä saada käsittelyyn myös ministereiden sidonnaisuusilmoitukset.

Rinteen hallitus palaa viimeistä edellisen hallituksen käytäntöön, sillä myös Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallituksilla oli apunaan laaja kaarti valtiosihteereitä ja avustajia. Sipilä oli ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja ajanut ministerien määrän vähentämistä ja poliittisista valtiosihteereistä luopumista.

Pudonneille kansanedustajille löytyy töitä
Keskusta on Ilta-Sanomien mukaan nimeämässä valtiosihteereiksi vaaleissa pudonneita kansanedustajia. Lehden mukaan tehtäviin ovat tulossa entiset ministerit Kimmo Tiilikainen ja Juha Rehula, sekä entinen kansanedustaja Tuomo Puumala.

STT tavoitti heistä Tiilikaisen, joka ei vielä kertonut suunnitelmistaan.
–  Jos asia tulee ajankohtaiseksi, niin kommentoidaan sitten, Tiilikainen sanoi.

Ennakkotapaus pudonneiden kansanedustajien työllistämisestä löytyy läheltä. Sipilän valtiosihteeriksi tuli vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen entinen ministeri Paula Lehtomäki. Lehtomäki oli tuolloin vaihtanut vaalipiiriä Helsinkiin, mutta pääkaupungissa keskustan äänet riittivät vain Olli Rehnin valintaan.

Rinteen hallituksen tueksi tulossa viisitoista poliittista valtiosihteeriä

Antti Rinteen (sd.

www.ksml.fi

 

[Rannari]

No joo, taidamme puhua hieman eri asioista? Minulle kun kerroin ei pelkästään kata "lakisääteisiä kustannuksia" vaan myös toiminnasta johtuvat kustannukset kuten käyttöaste tai henkilökunnan sairastuvuus (joka ei suinkaan ole vakio alalla kuin alalla ja jopa yritysten välisiä eroja on).

Jos jampan p***ttä ei saada myytyä 100% ulos - kuten usein ei saada - pitää se olla kertoimessa mukana. Työnantajaliitto ei varmaan tuollaisiin yritys- ja toimialakohtaisiin asioihin ota kantaa eli puhuvat eri kertoimesta kuin mitä minä puhun.

Kuitenkin, jotta toiminta olisi edes plusmiinusnollaa, täytyy kertoimien olla todellisuuteen perustuvia. Olen edelleen sitä mieltä, että edes kirjanpitoalalla tai koulutuksessa, tuskin voidaan mennä 1.3 kertoimella, jossa ei mukana mitään vaikeasti ennakoitavia elementtejä ja kaikki työ on oletettu laskutettavaksi työksi? Tuo Rannarin ehdottama kerroin 1.6 lienee vähäyllätyksellisille aloille ihan passeli kerroin projekteihin keskimäärin. Sillä voinee sitä kirjanpitohiiren työtä myydä ulos - toki kate pitää vielä lisätä kertoimeen, joten aletaankin jo lähestymään mainitsemaani kerrointa 2x.

Raksalla sitten ei kestäkkään myydä edes duunari ulos kertoimella 2 ellei kyseessä ole joku aivan poikkeuksellinen diili. Jotta liian suurella riskillä turskalle menisi, niin pitäisi minimikertoimena 2.5:ttä, mutta aika usein kun kertoo kolmella (3x) niin toimii yllättävän hyvin. Aika moni firma näyttää myös hinnoittelevan asian niin: kirvesmies tai putkari: korvaus noin 15-18 e/h ---> x3 + alv24 = 56 - 67 e/h. Tuolla hinnoillahan noita ainakin pk-seudulla myydään eikä maakunnistakaan tahdo enää alle 50 euron minkäänlaista työmiestä saada.

Työnantajaliiton kertoimethan ovat tietysti hyödyllisiä heidän lobbaustyössään eli sillä kertoimella voidaan ahdistella politrukkeja laskemaan systeemikuluja. Mutta en menis ulosmyytävää työtä pelkästään niiden varassa laskemaan.

Kuten totesin on kyseessä työnantajaliiton tilastoihin perustuva keskiarvo. Tarjousta laskiessa tietenkin huomioidaan lisäksi yrityksen omat kulur ja todennäköisesti tavoitellaan myös katetta. Yhtä ja oikeaa vastausta ei tietenkään ole.

 

[Myrskyhiiri]

Vittulu oli mielestäni jo ansaittua, kun kaveri ei tarkista laskujaan. Inscouthan laski ottavansa vain yhdeksi vuodeksi ne opettajat! Etkö tajunnut?

Viidellä kertominen on mielestäni perusteltua koska halusin osoittaa, että lopputuloksemme oli käytännössä sama. Inscoutilta vaan unohtui viidellä jakaminen....

Hallituksen rahna on kuitenkin jaettu viidelle vuodella ainakin lehtiuutisen mukaan. Sen mukaan laskin eli vuodessa on varaa pitää noin 600 opea töissä sillä rahalla. 600 opea x 5 vuotta = 3000 - joka on yllättävästi lähes sama luku, jonka nimimerkki inscout laski opettajien määräksi. Hän siis aikoo vuodeksi palkata 3000+ opea töihin ja sitten kenkää? Mahtaa olla hyväkin satsaus ammattiopetukseen?

ookkei

 

[politruk]

Juu. En huomannut sinun lainaamasi viestin kohtaa, missä luki "viidelle vuodelle". Etkä itse omassa kommentissasi myöskään selventänyt että puhe oli per vuosi luvusta. Minä en sitten huomannut asiaa. My Bad!

Ai minun pitää huolehtia siitä, että sinä luet ja ymmärrät lehtiuutiset oikein?? Okei....mielenkiintoista.

Tässähän laskettiin uuden hallituksen ohjelman mukaista amis-opettajasatsausta. Älä osallistu keskusteluun näsäviisastelevilla postauksilla, jos sinua ei kiinnosta perehtyä laskennan pohjalla olevaan uutiseen/esitykseen kunnolla.

Nytkin säksätykseksi loi vain sivukaupalla turhaa viestittelyä + sekaannusta muille lukijoille kuten Myrskyhiiri. Olisi jättänyt kokonaan postaamatta, kun et kerran viitsi paneutua asiaan.

Sen sijaan, että olisit vain oikaissut virheeni, pitikin alkaa vittuilemaan. Ilmeisesti siellä, mistä sinä tulet, vittuileminen heti kun joku erehtyy kuuluu kuvioon. Siellä, mistä minä tulen virheitä pyritään korjaamaan ja saamaan ymmärrystä lisättyä. Sallinet sen, että en pidä sinun tapaasi kovin hyvänä.

No niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Et viitsi edes perehtyä asiaan ja sitten tulet näsäviisaalla tyylillä mukamas "oikomaan" laskujani. Eli lasket perseelleen. Se mitään oikomista ollut. Annoin yhden mahdollisuuden tarkistaakin laskusi, mutta herraapa ei kiinnosta edes vähäkään epäillä oman ymmärryksensä tasoa vaan ylimielinen säksätys omasta matemaattisesta ylivertaisuudestasi jatkui. Katsoppa peiliin.

Olisit itse tullut vähän asiallisemmalla tyylillä, vaikkapa jos et kerran ymmärtänyt mistä laskemani luvut tuli, niin vaikkapa kysymyksenomaisesti esittänyt että "eikö se olekkaan 3000 opea lisää kun laskin näin 235000000/4000 jne yada yada"

Siihen olisi ollut helppoa ystävällisesti vastata ja oikaista laskusi. Nyt rymistelit kuin norsu porsliinikauppaan että "opetetaanpa vähän politrukkia". Sitä sait mitä tilasitkin... (eikä ollut muuten eka kerta, kun rymistelet raamit kaulassa viestini perään - nyt päätin vähän reagoida)

Kiitos ja hyvästi (ei näkemiin tai kuulemiin).

 

[Lunni]

Aika moni firma näyttää myös hinnoittelevan asian niin: kirvesmies tai putkari: korvaus noin 15-18 e/h ---> x3 + alv24 = 56 - 67 e/h. Tuolla hinnoillahan noita ainakin pk-seudulla myydään eikä maakunnistakaan tahdo enää alle 50 euron minkäänlaista työmiestä saada.

Niin, ei varmaan saa. Palkka sille "kirvesmiehelle" 18e/h, työnantajan kokonaiskulu on jotain lähelle 30e. Sitten kun sen työnantajankin pitäisi saada siitä jotain voittoa, ettei ihan harrastukseksi mene, niin parikymppiä pitäisi hänellekin jäädä. Sitten vielä verot ja ehkäpä lainanlyhennykset päälle, koska nekin pitää hoitaa. Joten äkkiä se hinta sille maksajalle ylittää sen viiskybää kevyesti, ainakin ALV:n kanssa.

Alvihan ei tuohon yrittäjän/työntekijän hintoihin sinänsä vaikuta. Se on yritykselle läpimenoerä joka näkyy ainoastaan kuluttajalle laskun suuruutena. Toki se osaltaan myös vähän pistää miettimään työn tilaamista vai tekeekö itse...

 

[baikal]

Yllättäen vaaleissa tipahtaneille löytyykin hillotolpat, tosin hieman vaatimattomasti palkatut...

Tottahan sitä nyt sen verran löytyy osaamista vastaavaa työtä tekijöille. Kas kun ei yksityinen sektori vie näitä heppuja ihan käsistä Osaamaan ja Tekemään.

 

[baikal]

Raksalla sitten ei kestäkkään myydä edes duunari ulos kertoimella 2 ellei kyseessä ole joku aivan poikkeuksellinen diili. Jotta liian suurella riskillä turskalle menisi, niin pitäisi minimikertoimena 2.5:ttä, mutta aika usein kun kertoo kolmella (3x) niin toimii yllättävän hyvin. Aika moni firma näyttää myös hinnoittelevan asian niin: kirvesmies tai putkari: korvaus noin 15-18 e/h ---> x3 + alv24 = 56 - 67 e/h. Tuolla hinnoillahan noita ainakin pk-seudulla myydään eikä maakunnistakaan tahdo enää alle 50 euron minkäänlaista työmiestä saada.

Eräs wanha kauppaneuvos opasti minua aikanaan: toiminnan kannattavuus on matematiikkaa, käytä piitä kertoimena. Eikä se monellakaan alalla kauas nakkaa.

Julkissektorin omalakisuus on viisasta erottaa tässäkin kohtaa. Kun tavoitteena ei ole voiton tekeminen ja riskit hallitaan jättämällä tehtävät tekemättä, niin touhu poikkeaa avoimesta sektorista kovaa. Lyhyet saikuttelut eivät aiheuta sijaisetsintää enää. Kun puuttuu myös verovelvollisuus ja osan vakuutuksista ottaa kontolleen valtio, niin siinäkin tulee eroa.

 

[Rannari]

Niin, ei varmaan saa. Palkka sille "kirvesmiehelle" 18e/h, työnantajan kokonaiskulu on jotain lähelle 30e. Sitten kun sen työnantajankin pitäisi saada siitä jotain voittoa, ettei ihan harrastukseksi mene, niin parikymppiä pitäisi hänellekin jäädä. Sitten vielä verot ja ehkäpä lainanlyhennykset päälle, koska nekin pitää hoitaa. Joten äkkiä se hinta sille maksajalle ylittää sen viiskybää kevyesti, ainakin ALV:n kanssa.

Alvihan ei tuohon yrittäjän/työntekijän hintoihin sinänsä vaikuta. Se on yritykselle läpimenoerä joka näkyy ainoastaan kuluttajalle laskun suuruutena. Toki se osaltaan myös vähän pistää miettimään työn tilaamista vai tekeekö itse...

Kustannusarvio ja tarjous on pidettävä visusti erillään. Ensin pitää olla ymmärrys siitä mitä jonkun homman tekeminen oikeasti maksaa. Firman katteet lisätään vasta lopuksi tai kukaan ei enää tiedä millä rahalla homma pitäisi saada tehtyä.

 

[politruk]

Yllättäen vaaleissa tipahtaneille löytyykin hillotolpat, tosin hieman vaatimattomasti palkatut...

Rinteen hallituksen tueksi tulossa viisitoista poliittista valtiosihteeriä

Tuo "poliittinen valtiosihteeri" on alle 20 vuotta vanha "instituutio", tuppilauta-korruptoituneen, SMS-kiimaviestien lähettelijä Matti Vanhasen pääministeröimän hallituksen aikana luotu politrukkivirka. Idea havaittiin niin "hyväksi", että jokainen hallitus sen jälkeen on jaellut noita kovapalkkaisia tyhjäntoimittaja politrukin virkoja herrakerhon valituille. Sipilän kunniaksi on sanottava, että politrukkeja oli vain 4. Nyt pistettiin oikein haisemaan ja suuntahan on vain ylöspäin.

Noille politrukeille on sitten vielä tapana nimittää useita poliittisia avustajia (jotka oikeasti tekevät ne vähät työt, mitä politrukeille suodaan).

 

[Mustaruuti]

Vielä tähän kommentti.

Toveri Mikkonen olisi voinut todeta, että asia ei kuulu ministeriölle, vaan yritykset tutkivat itse omat investointi suunnitelmat. Kotimaahan investoiminen on positiivista, koska se mahdollistaa sellun tuotannon ympäristöä kunniottaen ja työntekijöiden oikeuksia polkematta. Puhumattakaan työllistävästä vaikutuksesta.

Ympäristöministeriön tehtävä on huolehtia ympäristöstä, joten kyllä se siltä osin kuuluu.

Hän olisi kyllä voinut luetella koko tuon litanian. Se pitää kyllä paikkansa. Mutta se on itsestäänselvyys.

Olisiko hän tuon jälkeen sitten voinut antaa itse asiaan kommenttia?

Mutta ei pystynyt, piti alkaa epäilemään ja puhumaan paskaa asiasta josta ei todennäköisesti ymmärrä mitään.

Aivan. Tuo kertoo, että asiassa oli kyse tunnereaktiosta eikä faktoista.

Kerrataan. Hän kertoi alalla yleisesti tiedetyn tosiasian, jonka esimerkiksi Wahlroos on todennut ääneen. Jostain syystä se on asiaa tuntemattomien keskuudessa herättänyt merkittävän tunnereaktion. Ja se on ymmärrettävää. Mutta siihen ei tosiasiassa ole syytä.

Ja oletetaan, että ympäristöministeri olisi vaikka puhunut "paskaa ymmärtämättä mitään". Jos hänellä on hyvä pyrkimys huolehtia ympäristöstä, niin se on sekä ympäristöministerin oikeus että velvollisuus.

Jos ympäristöministeri puhuisi paskaa, voisimme kritisoida sitä, että se oli paskaa, mutta emme sitä että hän puhui ympäristön puolesta.

Otetaan vertauskohta.

Toimittaja kysyy uudelta puolustusministeri Kaikkoselta, että "tuleeko Hornetit korvata täysimääräisesti?"

Tulisiko Kaikkosen vastata vain näin: "Ei ota kantaa, mutta itsenäisen valtion velvollisuus on vastata puolustuksestaan".

Voiko hän vastata näin? "Uskottava maanpuolustus edellyttää Hornettien korvaamista täysimääräisesti".

Eikö olisi aika outoa, jos jossain pasifistifoorumeilla sen jälkeen mesotaan, että "millä oikeudella se Kaikkonen antaa tuollaisia lausuntoja? Puhuu täyttä paskaa asiasta, josta ei todennäköisesti ymmärrä yhtään mitään".