ak.tied
Greatest Leader
Ostajan katumus?
Paljonkohan Suomessa on vielä kaappipersuja? Sellaisia siis, jotka kannattavat niitä ajatuksia/linjauksia, mutta sosiaalinen paine pakottaa liputtamaan jotain trendikkäämpää vaihtoehtoa.
Eduskuntavaalit 2019
- Viestiketjun aloittaja hansai
- Aloitus PVM
Ostajan katumus?
Paljonkohan Suomessa on vielä kaappipersuja? Sellaisia siis, jotka kannattavat niitä ajatuksia/linjauksia, mutta sosiaalinen paine pakottaa liputtamaan jotain trendikkäämpää vaihtoehtoa.
Varmasti on tuollaista porukkaa. Ja niitä jotka liputtavat SDP:tä tai Kokoomusta mutta äänestävätkin sitä toista. Elämä voi olla sillä konstilla vähemmän stressaavaa.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Nenä pystyyn. Äkkiä neljä vuotta kuluu. On hyvä, kun nousu ajoitetaan vaaleihin (ei ehdi laskea), mutta joskus rulla pyörii vielä kun tilanne on ohi. Muistelen, että kun Niinistö hävisi täpärästi Haloselle vuonna 2006, kaikki merkit viittasivat siihen, että muutama viikko lisäaikaa olisi vienyt hänet komeasti ohi. Paljon ilmoittautui keskusteluissa väkeä, jotka katuivat Halosen äänestämistä.
Seuraavalla kerralla se on siten hallituspaikka ja mahdollisesti tunnustelijan tehtävä, joten siihen malliin nyt vain. En usko, että pelkkä muiden oppositiopuolueiden nokkiminen on se taika.
Mutta mitäpä minä olen taktiikkaa opettamaan.
Keskiverrolle suomalaiselle niitä tilanteita missä ruotsin kielen osaamisesta on hyötyä tulee kuitenkin useampaa kertaluokkaa useammin kuin niitä tilanteita, missä korean kielelle olisi käyttöä. Niin ikään niiden tilanteiden lukumäärä missä ruotsin kielestä on hyötyä ei varsinaisesti kalpene edes espanjan tyylisille maailmankielille, siitä yksinkertaisesta syystä, että ruotsin kieli on maantieteellisesti lähellä ja Espanja ja Latinalainen Amerikka taas kaukana.
sotajätkä
Majuri
Oi ku hienoo.
skärdis
Greatest Leader
Puuta myös viedään merkittäviä määriä Ruotsiin. Satamista on viritelty vientiä ja etenkin länsirajan yli kulkee jatkuvana virtana suomalaisia tukkirekkoja kohti Ruotsin tehtaita.
skärdis
Greatest Leader
Tietenkään Umppi ei toivo Finnpulppia ja on valmis tekemään hartiavoimin töitä sen torppaamiseksi.
Umppihan lakkautti jokunen vuosi sitten kokonaan itäisen ostoverkostonsa eli jostakin Pohjois-Karjalasta, Kainuusta, Pohjois-Savosta jne eivät suostuneet ostamaan kalikkaakaan. Siitä huolimatta puhuvat, ettei uusia kilpailijoita mahdu markkinoille.
Joo, helpompi on vaan todeta, että ruotsin kieli on maailman turhin kieli.
Merkittävä osa suomalaisista tarvitsee huomattavasti enemmän englantia kuin ruotsin kieltä. Nykyaikana monelle suomalaiselle se todellinen kakkoskieli englanti. Miksi siis englanti ei ole pakollinen YO-kirjoituksissa? Suomessa on kasvava joukko ihmisiä, jotka eivät osaa suomea tai ruotsia, mutta jotka osaavat edes jotenkin englantia, joten senkin takia englannin osaaminen on tärkeää. Venäjä on lähellä Suomea ja lisäksi venäjänkielisten ihmisten englanninkielen taito on huomattavasti heikompi kuin ruotsinkielisten, joten miksi venäjä ei ole pakollinen ylppäreissä? Ruotsinkieliset ihmiset osaavat hyvin englantia.
Puhumattakaan matematiikan tarpeellisuudesta.
Ilmeisesti en taaskaan tajunnut kirjoittaa asiaa tarpeeksi selvästi. Korea oli esimerkkinä siitä, että vaikka jostain kielestä olisi joskus hyötyä (esimerkiksi Moukarin kyljessä olevaa laattaa ihmetellessä olisi kiva osata koreaa) niin ei se silti tarkoita että sen opiskeluun kannattaisi panostaa. Tällä oli tarkoitus korostaa sitä, että hyödyllisyyttä tulee nimenomaan punnita suhteessa nähtyyn vaivaan. En siis todellakaan yrittänyt väittää, että korea olisi ruotsia hyödyllisempää.
Ruotsin kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa on ollut vapaaehtoista vuodesta 2005 lähtien eli siis 14 vuotta. Jos ruotsin kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa on jotenkin erityisen tärkeää, niin varmaan 14 vuodessa meille olisi syntynyt suuri kansanjoukko joka voivottelee sitä, ettei tullut ruotsia ylppäreissä kirjoitettua. Onko jollain havaintoa tälläisen kansanjoukon olemassaolosta? Minä en ole havainnut.
Kaiken lisäksi ruotsia voi opiskella, vaikkei sitä ylppäreissä kirjottaisikaan.
No eiköhän hivenen useammin kuitenkin tule jotain ruotsinkielistä vastaan kuin kerran tai kaksi elämässä.
Itse katson asiaa kulttuurisesti ja historiallisesti, ruotsin elinvoimaa tulisi suojella mutta onko tämä oikea tapa?
Pitäisikö kielipolitiikan olla maakunta kohtaista Sveitsin malliin?
Kuinka Ruotsi ja Ahvenanmaa saataisiin vastavuoroiseen ja tasavertaiseen malliin mukaan?
Siitä asti kun Ruotsin moderni valtio syntyi alueella on ollut molempia kieliryhmiä mutta sortoa on ollut vain suomea kohtaan.
Tämä fakta olisi syytä tunnistaa myös kun ratkaisuja mietitään, suomi joutui taistelemaan asemastaan vielä itsenäistymisen jälkeenkin.
Joidenkin ruotsinkielisten uhriutuminen on historian valossa sekä loukkaavaa että naurettavaa.
Yhteydet venäjän kieleen ovat sattuneesta syystä paljon vähäisemmät kuin yhteydet ruotsin kieleen. Venäjä on tarkoituksella haluttu pitää mahdollisimman tarkoin vartioidun ja asevoimin varmistetun rajan takana Suomesta nähden.
Mitä karttaasi tulee, niin väkirikkailla alueilla ruotsinkielisiä on enemmän kuin venäjänkielisiä ja toisaalta myös ruotsinkielisten kokonaismäärä on paljon suurempi kuin venäjänkielisten. Suomessa ei myöskään ole yhtään paikkakuntaa, missä venäjän kieli olisi samalla lailla merkittävässä asemassa kuin missä ruotsin kieli on monilla paikkakunnilla. Toisaalta kielten käyttötarve ei myöskään ole yksi yhteen sen kanssa, paljonko jonkun kielen puhujia on jossain.
Olemme varmaan saavuttaneet maailmanennätyksen siinä, kuinka huonosti ruotsin kieltä osataan kaikesta tästä opetuksesta huolimatta. Siis kun lasketaan ainoastaan ne maat mukaan, jossa joku opetettava kieli ei ole eikä ole ollut miehittäjän kieli. Kuten venäjä Suomessa yli 100 v sitten tai itäblokissa vielä viime vuosisadalla.
skärdis
Greatest Leader
Mitäs maata Venäjä silloin miehittikään? Ettei vaan ollut osaa Ruotsista.
En tiedä mitä tarkoitat yhteyksillä. Fakta kuitenkin on, että Suomessa sekä asuu että vierailee paljon venäjänkielisiä, ja että venäjänkielisten englanninkielen taito on heikompi kuin ruotsinkielisillä. Tulevaisuudessa venäjä voi olla toiseksi puhutuin kieli Suomessa. Jo nyt Itä-Suomessa venäjää puhutaan enemmän kuin ruotsia, eikä venäjää kuullakseen tarvitse mennä edes Itä-Suomeen: aika monesta helsinkiläisestä liikkeestä löytyy venäjänkielistä henkilökuntaa ja ihan syystä.
Äidinkieleltään vieraskieliset ovat vapautettuja ruotsin kielestä. Mikäli ruotsin kielen pakollisuus kirjoituksissa on erityisen hyödyllinen juttu, niin silloin vieraskieliset ihmiset ovat heikommassa asemassa valtaväestöön nähden. Näin ei kuitenkaan näytä olevan. Vieraskieliset ihmiset eivät koe, että he olisivat kärsineet tämän vapautuksen vuoksi. Pikemminkin päinvastoin: he näyttävät pitävän vapautusta hyvänä asiana - aivan samoin kuin viimeisen 14 vuoden aikana ei ole syntynyt suurta kansanjoukkoa, joka valittelee, että kärsivät siitä ettei heitä pakotettu kirjoittamaan ruotsia.
Matematiikasta ei tule karsia - toisesta kotimaisesta tarvittaessa lisäkaistaa
Kuluneella viikolla on keskusteltu laajasti matematiikan painoarvosta korkeakouluvalinnoissa sekä tämän painoarvon vaikutuksesta lukio-opiskelijoiden kurssivalintoihin. Keskustelu ajautui lopulta pisteeseen, jossa vaakakupissa olivat reaaliaineet
Ahdistaako pakkoruotsi? Tässä ohjeet koululaisille vapautukseen: - Moderni Gilgamesh
Hallitus aikoo runnoa pakkoruotsin takaisin yo-kirjoituksiin, tässä vinkki kaikille, joiden äidinkieli ei ole maistraatissa virallisesti Suomi tai Ruotsi.
www.anteryasa.fi
No kyllä se oma linkki on luettu loppuu, ihan turha alkaa siitä vittuilemaan.
Eihän se, ettei jotain asiakirjaa löydy, tarkoita etteikö puheita ole ollut? Tuskin se Pekkakaan niin tyhmä on, että yrittää ohituskaistan käyttöä lähettelemällä sokkona jotain anomuksia jollekin hallintosihteerille arkistoitavaksi? Joten: se ettei anomuksia löydy, siitä nyt ei voi kauheasti päätellä mitään. Muuta kuin että kirjallisia pyyntöjä ei ole esitetty. Mutta muunlaisia pyyntöjä on hyvin voitu esittää.
Kyllähän tämän maan tapa on sopia mikä tahansa suhmurointityyppinen asia ensin sulle-mulle tyyliin sen kamun kanssa, jolla on ns. natsoja kauluksessa. Anomuksia lähetetään vasta siinä vaiheessa kun homma on käytännössä jo sovittu sikariportaassa.
Tällä kertaa Pekka vaan ei saanut sovittu pääsystä keittiön kautta sisään ja niinpä homma jäi. Tuskin ne puheet köksäreitin yrittämisestä on ihan tyhjästä syntyneet?
Pekka Haavistohan on esiintynyt mm. "vierailevana professorina" vaikkei ole muuta kuin ylioppilas. Asiasta on kirjoittanut mm. Suomen Kuvalehti aikoinaan.
Joten ihan varmasti tuo akateemisten meriittien puute käy herralle ja hänen tukijoukoille kupoliin - ja niitä meriittejä yritetään vippaskonsteinkin hankkia. Onhan vihreät mukamas olevinaan ns. tiedostavien akateemisten suosikkipuolue - puolue jota he äänestävät. Sitä taustaa vasten että suurin osa äänestäjäkunnasta on akateemisia, Pekon nollameriittilinja on varsin silmäänpistävä.
Näin Antti Rinteen hallitus muuttaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa – katso 10 linjausta tuleville vuosille
Kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan, jos hän on ehtinyt työllistyä.
Hallitusohjelmat
3.6.2019 klo 19.13
Hallitusohjelmassa linjataan, että kielikoulutukseen tulee päästä kolmen kuukauden kuluessa myönteisen oleskeluluvan saamisesta.Petteri Juuti / Yle
Marjatta Rautio
Jaa artikkeli Facebookissa8
Jaa artikkeli Twitterissä
Jaa artikkeli Whatsapissa
Antti Rinteen hallitus tekee useita muutoksia Suomen maahanmuuttopolitiikkaan. Juha Sipilän hallituksen aikana tehtyjä kiristyksiä puretaan.
Kaikkea ei kuitenkaan laiteta uusiksi. Esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneiden palautukset jatkuvat.
– Kovin radikaaleja muutoksia hallitusohjelmassa ei maahanmuuton suhteen ole, arvioi Siirtolaisuusinstituutin ja Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkija Matti Välimäki.
Hän sanoo, että yleisvireenä hallitusohjelmassa on myönteinen suhtautuminen ihmisten liikkuvuuteen.
Perusoikeusmyönteinen ja syrjinnänvastainen näkökulma on Välimäen mukaan vahva. Kotimaisia työmarkkinoita kuitenkin pyritään suojaamaan muun muassa säilyttämällä EU- ja ETA- alueen ulkopuolelta tulevaa työvoimaa koskeva saatavuusharkinta.
Kokosimme yhteen hallitusohjelmaan kirjatut maahanmuuttopolitiikan olennaiset linjaukset. Koko hallitusohjelman voit lukea valtioneuvoston sivuilta(siirryt toiseen palveluun).
1. Kiintiöpakolaisten määrä nousee sadalla
Kiintiöpakolaisia otetaan Suomeen ensi vuonna vähintään 850. Tämän jälkeen määrästä päätetään erikseen joka vuosi. Määrä vaihtelee vuosittain 850–1 050 välillä turvapaikanhakijoiden määrästä riippuen.
Kiintiöpakolaisia valittaessa painotetaan haavoittuvaa asemaa ja otetaan huomioon myös kotoutumisen edellytykset.
2. Perheenyhdistämistä helpotetaan
Perheenyhdistämiseen liittyvät ongelmat ja kansainvälistä suojelua saavien perheenkokoajien tulorajojen kohtuullisuus selvitetään. Nykyisin yhdellä aikuisella tulisi olla tuloja kuukaudessa 1 000 euroa ja toisella aikuisella noin 700 euroa.
Tulojen on tultava palkasta, yritystoiminnasta, eläkkeestä tai muusta varallisuudesta. Myös jotkin etuudet lasketaan tuloiksi.
Jos perheenyhdistämistä hakee kansainvälistä suojelua saava alaikäinen, ei toimeentulovaatimusta jatkossa ole.
3. Tekninen valvonta käyttöön säilöönoton ohella
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta voidaan valvoa teknisellä valvonnalla säilöönoton tai asumisvelvoitteen sijasta.
Suomessa on valvottu vankeja jalkapannalla. Hallitusohjelmaan ei kuitenkaan ole kirjattu tarkemmin, millä tavalla turvapaikanhakijoiden tekninen valvonta aiotaan toteuttaa.
Yli 15-vuotiaiden lasten säilöönotolle selvitetään muita vaihtoehtoja. Säilöönottokeskuksissa on vain runsaat sata paikkaa.
4. Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa parannetaan
Avustajan käyttö Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelussa on jatkossa mahdollista. Nykyisin avustajan saa vain erityistilanteissa.
Avustajille maksettavissa palkkioissa palataan työtuntien mukaiseen laskutukseen ja kiinteistä palkkiosta luovutaan. Osa avustajista ei ole kiinteän palkkion vuoksi enää halunnut hoitaa vaikeimpia juttuja.
Kielteisten päätösten valitusaika palautetaan ennalleen eli nykyisestä kolmesta viikosta neljään viikkoon. Perusoikeuksien varmistuminen ja näyttökynnyksen kohtuullisuus arvioidaan.
5. Ihmiskaupan uhreille apua
Ihmiskaupan uhrien auttamiseksi säädetään laki. Se turvaa kuntien mahdollisuudet auttaa uhreja. Turvallisesta ja tuetusta asumisesta huolehditaan.
6. Kielteisen päätöksen saaneiden palautukset jatkuvat
Palautuksia pannaan toimeen tehokkaasti, mutta perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten palautuskieltoja aiotaan kunnioittaa.
Palautussopimuksia pyritään solmimaan niiden maiden kanssa, joiden kansalaisia voidaan palauttaa turvallisesti. Ensisijainen vaihtoehto on vapaaehtoinen paluu ja sitä kehitetään.
7. Kielteisen päätöksen saanut voi jäädä töihin
Ne kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, jotka ovat työllistyneet, voivat jatkossa saada oleskeluluvan työn perusteella nykyistä joustavammin. Lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöjä aiotaan tämän vuoksi muuttaa. Suomessa jo olevien maahanmuuttajien työllistymiseen panostetaan.
Tiia Korhonen / Yle
8. Turvapaikanhakijoiden koulutukseen panostetaan
Kielikoulutukseen tulee päästä kolmen kuukauden kuluessa myönteisen oleskeluluvan saamisesta. Kotouttamisen on käynnistyttävä jo vastaanottokeskuksessa. Maahanmuuttajanaisten mahdollisuudet osallistua koulutukseen varmistetaan.
Jokaisen nuoren, myös paperittoman, oikeus suorittaa perusopetus loppuun asti turvataan. Paperittomien ja turvapaikkaa hakevien lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen selvitetään.
9. Ulkomaalaisten opiskelua helpotetaan
Suomessa tutkintoa opiskeleville ulkomaalaisille myönnetään oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi. Valmistumisen jälkeen oleskelulupaa jatketaan kahdella vuodella ja työllistymistä tuetaan.
EU:n ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksujen vaikutukset selvitetään. Maksuja voidaan hyvittää, jos opiskelija jää valmistumisen jälkeen työskentelemään Suomeen.
10. Osaavaa ulkomaista työvoimaa halutaan
Ulkomaalaisia työntekijöitä aiotaan hankkia työvoimapulasta kärsiville aloille. Opiskelijoiden lisäksi Suomeen halutaan erityisosaajia ja tutkijoita. Työperusteiset oleskeluluvat tulisi saada keskimäärin kuukaudessa.
EU- ja ETA- alueen ulkopuoliseen työvoimaan sovelletaan saatavuusharkintaa. Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö aiotaan torjua.
Näin Antti Rinteen hallitus muuttaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa – katso 10 linjausta tuleville vuosille
Kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan, jos hän on ehtinyt työllistyä.yle.fi
Muutama kommentti:
1. Hyvin maltillinen nosto ja tehdään ilmeisesti vihreiden ja vassujen äänestäjien rauhoittelemiseksi.
2. Jatkossa kaikki perheenyhdistäjät tulevat olemaan 17 vee, koska vapautus tuloharkinnasta.
3. Miksi karkoituspäätöksen saanut vaivautuisi pitämään sitä jalkapantaa?
4. Veronmaksajien piikki avataan uudestaan juristien rokotettavaksi.
7. Rinnehän möläytti tuon teeveen vaaliväittelyissä ja jopa Sipilä pyöritteli silmiään. Halla-aho kuittasi, että romuttaa meidän työperäisen maahanmuuton koko järjestelmän. Nyt se on sitten hallitusohjelmassa! Uskomatonta. https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/27...tto-hammastytti-muut-puolueet-romuttaisi-koko
9. Tuo on ohjelman yksi harvoista valopilkuista, varsinkin jos on kyse opinnoissaan hyvin menestyneistä. Outoa, että porvaripuolueet eivät saaneet tuota toimeenpantua?
10. Tuota mantraa voi toki hokea. Osaava työperäinen ulkomaalainen kartaa Suomea. Tämä ei ole kovin vetovoimainen maa heille kun kerta vaihtoehtojakin on. Sen sijaan elinikäisen ylöspidon ja laiskottelun mallimaata hakeva sosiaaliturvasurffari, heille tämä on eräs parhaista maista maailmassa. Se sitten näkyykin siinä, keitä tänne tulee.