Mitä lienevät linjaukset maanpuolustukseen liittyen.
Ei ole ilmeisesti kovin paljoa kyselty Marinilta. Alla Ylen kyselyn vastaukset.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimuksen
mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on alimmalla
tasollaan sitten 80-luvun lopun. Voimakkaimmin se on
laskenut nuorissa ikäluokissa.
Vähentääkö
maanpuolustustahdon heikentyminen jo Suomen
turvallisuutta?
Kyllä (1 kpl)
Jussi Halla-aho, perussuomalaiset
Isänmaallisuus tai kansallisen yhteisöllisyyden arvostus eivät juuri korostu sen enempää nykyisessä
kouluopetuksessa kuin mediassa tai poliitikkojenkaan puheenvuoroissa. Tässä mielessä ei ole outoa, että
maanpuolustustahtokin laskee.
Ei (8 kpl)
Sari Essayah, kristillisdemokraatit
Maanpuolustustahto on edelleen korkealla tasolla mm. kansainvälisesti vertailtuna, ja henkilökohtainen
maanpuolustustahto on pysynyt suomalaisilla vahvana. MTS:n tutkimuksessa 84 prosenttia vastasi
myöntävästi kysymykseen, jossa kysyttiin: ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisitteko itse valmis osallistumaan
maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan.
Anna-Maja Henriksson, RKP
Maanpuolustustahtoa on vaalittava. Yleinen asevelvollisuus on sekä Suomen puolustuksen että
maanpuolustustahdon kulmakiviä. MTS tutkimukseen on tietenkin suhtauduttava vakavasti. On tärkeää, että
varusmiespalvelusta kehitetään koko ajan, jotta se pysyy laadukkaana ja koetaan tarkoituksenmukaisena
sekä myös motivoivana. Historianopetuksella on tärkeä rooli hyvän historiantuntemuksen ylläpidossa. Moni
asia, jota me tänä päivänä ehkä pidämme melkein itsestäänselvyyksinä hyvinvointiyhteiskunnassamme,
eivät sitä aina ole olleet, kun katsomme maamme historiaa. Ja valitettavasti ne eivät myöskään ole
itsestäänselvyyksiä kaikkialla maailmassa, tänäkään päivänä.”
Li Andersson, vasemmistoliitto
MTS:n kyselyssä nimenomaan aseellinen maanpuolustustahto oli laskenut erityisesti nuorten keskuudessa.
Syynä tähän on todennäköisesti se, että ihmisten käsitys turvallisuusuhista on muuttunut. Useat tutkimukset
osoittavat, että esimerkiksi ilmastonmuutos huolettaa ihmisiä todella paljon. Nähdään, että turvallisuusuhkia
on monenlaisia ja varautuminen niihin tapahtuu muilla keinoilla kuin aseilla.
Pekka Haavisto, vihreät
Tilanne ei vielä ole hälyttävä, mutta maanpuolustustahdon kehityssuunnasta on syytä kantaa huolta. On
tärkeää, että Suomi on kaikkien mielestä puolustamisen arvoinen. Näköalattomuus, työttömyys ja
osattomaksi jääminen ovat omiaan nakertamaan tunnetta siitä, että olemme tässä maassa samassa
veneessä. Hyvinvointivaltion on tässä parannettava suoritustaan.
Juha Sipilä, keskusta
Kansalaisten maanpuolustustahto on yksi turvallisuuspolitiikkamme ja puolustuskykymme ratkaisevimmista
tekijöistä. Maanpuolustustahdon heikkenemisestä on toki aina syytä olla huolissaan. Toisaalta etenkin
kansalaisten henkilökohtainen valmius (84 %) osallistua maanpuolustuksen eri tehtäviin tilanteessa, jossa
Suomeen hyökätään, on yhä korkealla tasolla. Uskon, että todellisessa kriisitilanteessa valmius olisi tuotakin
lukua suurempi, myös nuorten kohdalla. Jos isänmaata uhataan, suomalaiset eivät koskaan jää
toimettomiksi.
Petteri Orpo, kokoomus
Maanpuolustustahdon heilahduksissa voi näkyä maailman epävakauden aiheuttama turvattomuuden tunne
ja huoli. Siksi arvon laskeminen on kaksin verroin huolestuttavaa. Positiivista on, että suomalaisista 84
prosenttia on edelleen kuitenkin valmis osallistumaan maanpuolustukseen kykyjensä ja taitojensa mukaan,
jos Suomeen hyökättäisiin.
Sanna Marin, SDP
Maanpuolustustahdon jo neljättä vuotta jatkunut lasku huolestuttaa, ja toimia sen vahvistamiseksi tarvitaan.
Samalla on hyvä muistaa, että mihin tahansa toiseen Euroopan valtioon verrattuna maanpuolustustahto on
edelleen Suomessa erittäin korkealla tasolla. Maanpuolustustahto syntyy ennen kaikkea siitä, että
kansalaiset kokevat maansa puolustamisen arvoiseksi. Kyse ei ole vain halusta puolustaa yhteiskuntamme
rakenteita vaan myös sen arvoja, ihanteita ja ihmiskuvaa. Jokaisen kansalaisen pitää voida kokea olevansa
merkityksellinen osa yhteiskuntaamme. Tarvitaan lisää ymmärrystä ja tutkimusta maanpuolustustahtoon
vaikuttavista osatekijöistä, jotta syyt löydetään ja niihin voidaan vaikuttaa erityisesti nuorten ja tulevien
ikäluokkien parissa.
Sampo Terho, Sininen tulevaisuus
Kyseessä oli yksi mielipidekysely, mistä nousseita kehityskulkuja on seurattava tutkimuksen keinoin. On
myös muistettava, että samassa kyselyssä selvitettiin myös kansalaisten henkilökohtaista
maanpuolustustahtoa, joka ei ole käytännössä laskenut. Lisäksi varusmiesten maanpuolustustahto
palveluksen loppukyselyissä on erittäin korkealla tasolla (4,2/5).
http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/Puoluejohtajien%20vastaukset%20-%20turvallisuuskysely2019.pdf
