Platypi
Luutnantti
Näiden markkinaosuuksia voidaankin sitten pohtia. Suomi on ainoa maa maailmassa jossa Netflix ei ole suosituin striimauspalvelu. Paikkaa pitää meinaan YLE Areena. Kertoo jotain ylen suosiosta kuluttajien keskuudessa.
Eduskuntavaalit 2019
- Viestiketjun aloittaja hansai
- Aloitus PVM
Vai mokasiko Kokoomus kun ei toiminut niin että Harkimon ei olisi tarvinnut lähteä? Naurettavaa jossittelua koska kenelläkään ei ole asiasta varmaa tietoa.
Onko tämä nyt viimeinen kanta? Onko todellakin niin, että maahanmuuttokysymyksessä on vain ja ainoastaan kyse rahasta? Rajat voisi avata ammoiselleen (no, ainakin niin aiki kuin EU:ssa), jos kaikki maailman maat olisivat yhtä rikkaita kuin Suomi. Jos tämä sitten johtaisi maailman kansojen sekoittumiseen, niin se olisi ihan ok. Tuota Riikka Purran juttua peukuttaneet voisivat kommentoida.
Itse näen, että sillä maahanmuuttokriittisen ideologian kovalla ytimellä tässä on muutakin pelissä kuin raha. Raha, eli se, että Suomella ei ole velvollisuutta elättää koko maailman köyhiä, on vetänyt sen sisään paljon ihan fiksusti ajattelevia ihmisiä, koska se, mitä Riikka kirjoittaa, pitää varmaan paikkaansa, mutta väitteeni on, että ainakin osalle se on vain hyvä tekosyy, jolla kansallisvaltioihin perustuvaa mallia voi puolustaa globalismia vastaan.
Eiköhän ”uutisessa” ole kyse enemmänkin Harkimon hännän nostosta. Ehdokasasettelu on paljon laajempi kysymys eikä kokoomus puolueena onnistunut siinä parhain päin. Valitettavaahan näissä on se, että useinkaan pätevyys ei ole päällimmäinen läpimenoa tukeva seikka vaan tunnetuus.
Moni ei myöskään kaivanne Suomeen näitä Euroopassa ja Yhdysvalloissa syntyneitä jyrkkiä paikallisia, jopa kaupunkien sisäisiä, jakolinjoja hyvinvoinnin, turvallisuuden, etnisyyden, puhutun kielen ym. suhteen. Segregaation lisääminen sen missään muodossa ei edistä tarvittavaa yhden köyden vetoa, kansallistunnetta ja tai maanpuolustustahtoa, ja se muuttaa politiikassakin käsiteltävät kysymykset yhä enemmän juurikin etnisyyden, uskonnon jne. ympärillä pyöriviksi. Ja samalla myös äänestyskäyttäytymisen.
Ok, eli ollaan yksimielisiä, että ainakin investointeihin otettava valtionvelka on ok.
Kysymys on siis siitä, onko kulutusvelka ok. Ensinnäkin tätä voi ajatella niin, että se on kulutuksen siirtämistä tulevaisuudesta nykyiseen. Jos tulevaisuuden BKT on suurempi kuin nykyinen, niin eikö ole reilua se, että sen sijaan, että nykyiset ihmiset kituuttaisivat pienemmällä kulutuksella kuin tulevaisuuden ihmiset, kulutustasoa tasataan niin, että nykyiset ja tulevaisuuden ihmiset saavat suunnilleen saman kulutustason?
Toinen puoli asiassa on sitten se, että valtion velka tarkoittaa sitä, että verotetaan kansalaisia kevyemmin kuin mitä tarvittaisiin valtion kulutuksen kattamiseksi. Vaihtoehto valtion velkaantumiselle olisi siis se, että veroja korotettaisiin, mikä puolestaan tarkoittaisi sitä, että kansalaisten pitäisi ottaa yksityistä velkaa, jos haluaisivat ylläpitää saman kulutustason. Olisiko tämä sitten parempi tilanne? Jos taas kansalaiset ovat valmiita tinkimään kulutustasostaan, niin he voivat toki tehdä niin myös nytkin. Eli panevat säästöön (ostavat esim. Suomen valtion lainakirjoja) osan ylijäävästä tulostaan. Sitten kun valtio nostaa veroja maksaakseen lainan ja korot, ihmiset voivat käyttää näitä säästöjään ja saavat edelleen ihan saman elintason. On siis huomattava se, että yhden velka on aina toisen säästö.
Vähän esimerkkiä BBC:n puolueettomuuteen pyrkivästä journalismista:
Sitä on melkein ihan sama, että millä arvopohjalla menee opiskelemaan, koska koulutuslaitos on suunniteltu muokkaamaan ajattelutapaa tiettyyn suuntaan, jotta pääsee töihin. Journalismin tarkoituksesta voi vääntää kättä, mutta fakta on että tarkoitus pyhittää keinot ja ajan hengen mukaisesti tarkoitus on maksimoida firman kassavirta. YLE:llä on heidän oma katselija/kuuntelijaryhmä, jolle pitää syöttää oikeanlaista rehua, jotta vääntävät telkkarin/radion nupin seuraavanakin päivänä oikealle kanavalle. Follow the money.
Tuo kuvaajahan ei näytä kulutusta vaan asennettua tuotantokapasiteettia. On kiistaton fakta että kapasiteetti on pienentynyt.
Saksa ei myöskään ole maailman suurin hiilen tuottaja, eikä käyttäjä.
Kyllä, näen varsin mahdollisena että 2038 Saksassa hiilellä on sähköntuotannossa korkeintaan varavoiman rooli. Katso kuinka paljon aurinko- ja tuulisähkön tuotantokapasiteetti on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana. Jatka sitä suuntaa 20 vuotta eteenpäin ja vertaa hiilisähkön nykyiseen tuotantokapasiteettiin. Saksalla on kaikki edellytykset korvata sekä hiili että ydinvoima uusiutuvilla 2038 mennessä, vaikka ydinvoimasta luopumista hölmönä päätöksenä pidänkin.
Tämä persujen "Suomi tekee kaiken vaikka sillä ei ookkaan mitään väliä, muut ei tee mitään" -näkökulma ei perustu mihinkään faktoihin, ainoastaan huonosti asioista selvää ottavien pelkoihin.
Tämä oli juuri se, mitä hain takaa. Sen "kyllähän me ihmisoikeuksia ajettaisiin, mutta se taloudellisesti epätasaisesti jakaantuneessa maailmassa johtaa vain siihen, että rikkaiden maiden ihmiset elättävät köyhät. Jos vaan maailma olisi tasaisesti rikas, niin ei meillä olisi mikään sitä vastaan, että ihmiset liikkuvat paikasta toiseen" -kuoren takaa paljastuu juuri tuollainen yllä kuvattu ajattelumalli.
Mitä tuohon viimeiseen lauseeseen tulee, niin kukaan ei ole pakottamassa ketään mihinkään. Jos ihmiset vapaaehtoisesti pysyvät paikoillaan, niin stten pysyvät. Jos eivät, niin eivät pysy. Jos suomalainen henkilö X muuttaa Ruotsiin, niin onko siinä joku pakotettu johonkin? Eikö se ennemminkin ole pakottamista, että X:ä estettäisiin muuttamasta Ruotsiin? Jos maailma muuttuu ihmisten vapaaehtoisten päätösten vuoksi, niin ketä siinä pakotetaan?
sotajätkä
Majuri
Muistakaa vielä Jimmy Savile.