Eduskuntavaalit 2019

Kuten arvelin jo heti vaalien jälkeen niin yhteensä 76 vihersosialistia (=1/3 kansanedustajista) riittää muuttamaan Suomen hallituspolitiikan vasemmistolaiseksi.
Kepun 30 kansanedustajaa ja RKPn 10 edustajaa suostuivat sosialistisen vähemmistön tueksi. Toisaalta en usko että vaaleissa äänestäneiden enemmistö halusi tällaista ratkaisua.

Seurauksena tulemme saamaan:
- kokonaisveroasteen nousu joka paradoksaalisesti johtaa jatkossa fiskaalisen verotuoton vähentymisen. (=vuonna 2022 julkishallinnon saama verotuotto tulee olemaan pienempi kuin 2019)
- talouden taantumisen perustuen kokonaan oman julkishallintomme verotuspäätöksiin.
- (yksityiset) investoinnit Suomeen, suomalaisiin yrityksiin ja teollisuuteen vähenee. Tämä on erityisesti vihreiden ja vasemmistoliiton tavoitteena. Tuotantoa siirtyy pois Suomesta.
- työllisyys tulee alenemaan nykyisistä luvuista pahimmillaan jopa alle 70 %:n.
- suuri määrä suomalaisia tulee siirtymään jatkossa sosiaali-, asumis- ja työttömyysturvan varaan. Samalla julkishallinnon sosiaalikustannukset lisääntyvät
- maakuntahallinto tulee uutena hallintorakenteena verottamaan kansalaisia (käytännössä kilpailemaan verotuksessa kunta-/valtionhallinnon kanssa). Veroeuroja ei kerry lisää mutta verotuksen tuotto jakaantuu uudella tavalla.
- lisääntyvä hallinto kustannetaan ottamalla lisää velkaa tulevien sukupolvien rasitteeksi. Vaalikaudella velka lisääntyy ainakin 10-15 miljardia..

Seuraavan vuosikymmenen aikana suomalaisten maastamuutto tulee lisääntymään huomattavan paljon. Erityisesti nuoria lähtee työn perässä Ruotsiin ja Norjaan. Tämä työperäinen maastamuutto voi nousta useisiin kymmeniin tuhansiin jopa satoihin tuhansiin kansalaisiin. Sosiaaliturvan varassa jo vuosikymmeniä eläneet ns. maahanmuuttajat eivät tietenkään lähde minnekään.

Verotussosialismi näyttää ikävät vaikutuksensa. Suomi tulee jäämään pysyvästi jälkeen muun Euroopana (ja erityisesti pohjoismaiden) taloudellisesta kehityksestä. Pohjoismaiden sijaan Suomen kansallisena ns. viiteryhmänä tulee jatkossa olemaan Baltianmaat. (=Baltianmaat ja Suomi). Talouden osalta Suomi tulee jo seuraavan vuosikymmenen aikana olemaan vertailuryhmässä lähempänä Viroa, Latviaa, Liettuaa, Puolaa jne. kuin Pohjoismaita. Toki Suomen talouspoliittisesti muuttunut tilanne kuvastaa luonnollisella tavalla myös Suomen geopoliittista asemaa Itämeren ja Venäjän välissä.

P.S. Ymmärrettävästi vihersosialistinen hallinto tulee vaikuttamaan ratkaisevalla tavalla myös maanpuolustukseemme. Suomi tulee varmasti vähentämään/lopettamaan nykyisen kaltaiset sotaharjoitukset sekä yhteistoiminnan länsimaiden puolustusjärjestelmien kanssa. Senkin voi pitää varmana että hävittäjähanke menee uuteen harkintaan ja sama koskee myös meripuolustustuksen suunniteltuja alushankintoja jne.
Näistä ei tietenkään haluta antaa lausuntoja julkisuuteen ennen EU-vaaleja..
 
Kuten arvelin jo heti vaalien jälkeen niin yhteensä 76 vihersosialistia (=1/3 kansanedustajista) riittää muuttamaan Suomen hallituspolitiikan vasemmistolaiseksi.
Kepun 30 kansanedustajaa ja RKPn 10 edustajaa suostuivat sosialistisen vähemmistön tueksi.

Pelkosi osoittautui valitettavasti oikeaksi. Kepu ja RKP pettivät.

Silti en usko nytkään katasrofi-maalailuihin. (En ainakaan toivo niitä.) Reaaliteetit vain ovat sellaisia.

Katsotaan, miten käypi.
 
Mikko Kärnä pamautti Jan Vapaavuorelle: "Homma hoidetaan niin, että sinulla ei ole siihen mitään sananvaltaa"

Kansanedustaja Mikko Kärnä nokittelee Helsingin pormestari Jan Vapaavuorelle tulevan hallituksen linjaamasta maakuntaratkaisusta.
Eduskunta

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ja lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) käyvät sosiaalisessa mediassa kovaa keskustelua sote-ratkaisusta.

Hallitusneuvottelupuolueiden puheenjohtajat ovat tänään linjanneet sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen etenemistä. Puheenjohtajien mukaan sote-palveluiden järjestäminen kootaan 18 maakunnalle, jotka tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina.

Tuleva hallitus aikoo selvittää Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisun yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa vuoden 2019 loppuun mennessä.


Lisäksi parlamentaarisen komitea valmistelee maakuntien verotusoikeutta ja monikanavarahoituksen purkamista vuoden 2020 loppuun mennessä.

Pormestari Vapaavuori kritisoi ratkaisua Twitter-tilillään.
– Kaupunkilaisten painajainen jatkuu. Säätytalon maakuntaratkaisu on pettymys mutta ei yllätys. On huono alku hallituksen ja kaupunkien väliselle yhteistyölle, Vapaavuori sivaltaa.
– En tosin usko että tämäkään toteutuu. Valtavasti menee taas energiaa hallinnon kimpussa eikä palveluiden kuten pitäisi.



Jan Vapaavuori

@Vapaavuori

https://twitter.com/Vapaavuori/status/1131519955982311431

Kaupunkilaisten painajainen jatkuu. Säätytalon maakuntaratkaisu on pettymys mutta ei yllätys. On huono alku hallituksen ja kaupunkien väliselle yhteistyölle. En tosin usko että tämäkään toteutuu. Valtavasti menee taas energiaa hallinnon kimpussa eikä palveluiden kuten pitäisi.

261

14.19 - 23. toukok. 2019
Twitter Ads -tiedot ja yksityisyys

50 ihmistä puhuu tästä



Kansanedustaja Kärnä nokittelee puolestaan omalla Twitter-tilillä takaisin Vapaavuorelle.
– Olisiko kannattanut viime hallituskaudella kampittaa vähemmän, niin ehkä olisi löydetty jotain hyvääkin yhdessä? Minkä taakseen jättää,sen edestään löytää, kärnä moukaroi.
– Nyt homma hoidetaan niin, että sinulla ei ole siihen mitään sananvaltaa ja Helsinki ei ole irti mistään, vaan osa maakuntaa.


Jan Vapaavuori

@Vapaavuori

· 2 h

Kaupunkilaisten painajainen jatkuu. Säätytalon maakuntaratkaisu on pettymys mutta ei yllätys. On huono alku hallituksen ja kaupunkien väliselle yhteistyölle. En tosin usko että tämäkään toteutuu. Valtavasti menee taas energiaa hallinnon kimpussa eikä palveluiden kuten pitäisi.


Mikko Kärnä@KarnaMikko


Olisiko kannattanut viime hallituskaudella kampittaa vähemmän, niin ehkä olisi löydetty jotain hyvääkin yhdessä? Minkä taakseen jättää,sen edestään löytää. Nyt homma hoidetaan niin, että sinulla ei ole siihen mitään sananvaltaa ja Helsinki ei ole irti mistään, vaan osa maakuntaa.

9

15.48 - 23. toukok. 2019
Twitter Ads -tiedot ja yksityisyys

Näytä käyttäjän Mikko Kärnä muut twiitit



Lappi-Helsinki-akselilla käyty sananvaihto hersytti myös muut sosiaalista mediaa seuraavat kertomaan näkemyksensä maakuntaratkaisusta ja sen nostattamista mielipiteistä.

 
Kärnä, tuo pohjoisen wannabe King of the North... tweettien määrä kasvoi exponentiaalisesti kun Väykkä tuli takaisin. Joku irvileuka voisi sanoa jotain paljosta melusta ja tyhjyydestä, unohtamatta niitä tyhjiä tynnyreitä...
 
- lisääntyvä hallinto kustannetaan ottamalla lisää velkaa tulevien sukupolvien rasitteeksi. Vaalikaudella velka lisääntyy ainakin 10-15 miljardia..

Saa ottaa niin paljon lainaa kuin sielu sietää, koska itse nuorempana kaiffarina en tule osallistumaan suurten ikäluokkien eläkkeiden ja yms viulujen maksuun missään muodossa puhumattakaan että tuo triljoonapotti voitaisiin joskus maksaa takaisin jatkuvasti pienenevällä työvoimalla. Aion tehdä kaikenlaisia isämmäällisiä tekoja esim. ottamalla lainaa niin paljon kuin vain pystyy tulevaisuudessa, koska sillä luodaan lisää talouskasvua vielä yhdelle kvarttaalille ja muutenkin, ideologisella tasolla, ei ole mitään hyötyä kerätä ykkösiä ja nollia tietokantaan, joilla ei ole loppuen lopuksi mitään arvoa. Rinne voi pistää kokonaisveroasteen jonnekin 60-70% hujakoille, ei tunnu yhtään missään. Hommat seis ja toimeentulotukea kehiin. Tommoinen filunkipeli ei vai vetele? OK, ota toimeentulotuki pois ihmisiltä ja seuraavaksi ihmettele miksi rikollisuus alkaa rehoittamaan ja kenelläkään valtion miehellä ja naisella ei ole mitään käsitystä mitä näillä lakeuksilla tapahtuu kun yhteiskuntajärjestystä ei ole. Homma kyykkää lopulta omaan mahdottomuuteen jolloin valtion varsinainen ongelma on hallitun alasajon mahdollistaminen eikä esim se että pitäisi keksiä uusi sosialistinen menetelmä jotta koneistoon saadaan vielä pari tippaa lisää bensaa että jostakin sylinteristä voisi vielä löytyä parit Newtonmetrit.

Toisin sanoen, soon ihan yks hailee, että onko siellä pseudomaisesti oikeisto vai vasemmisto suhailemassa hallituksessa, koska molemmat siivet nöyristelevät monopolirahan edessä. Ainoa asia mikä on vielä päättämättä on että tuleeko Soomeen jokin despoottimainen Antti "Idi Amin" Rinne vai ollaanko tekemässä hallittua valtion alasajoa. Tästä näkövinkkelistä katsoen soomalaisten täytyy hioa prioriteettilistaa kuntoon oikeen urakalla, koska sitä on aivan turha huolehtia maailman Putiineista ja Ayatollaheista jos Arkadian mäellä on Mugabe ja hänen parhaimmat kaverit miettimässä kellon ympäri, että mitkä ovat viimeisimmät teknologiat ihmisten aivopesua ja suomalaisten eliminointia varten.

Soomi Oy on vaan niin persaukinen operaatio kuin olla ja voi. Niinku, miten joku voi pokkana väittää, että Suomella ei ole varaa panostaa maanpuolustukseen tai muuhun valtion velvollisuuksiin vihervasurihallituksen takia kun piikissä on joku 105 miljardia lainaa ja ei ole mitään suunnitelmaa tämän lainan kuittaamiseksi vaan probleemana on siirtää se seuraaville sukupolville ja käytännön tason ongelma on suoriutua nippanappa korkosuorituksista. Kyllä immeiset oppivat asian todellisen laidan ennemmin tai mööhemmin, mutta siihen mennessä itse tulen karttamaan henkilöitä, jotka näkevät ongelman olevan ainoastaan esim vasemmisto-oikeisto akselilla, kuin spitaalisia. Parlamentti ei ole mitään muuta kuin teatteriestraadi ja vaalit on rumien ihmisten missikisat.
 
On se Suomi huonossa jamassa jos joudutaan vähän lisää ottamaan lainaa... /s


Niin, tottahan sitä voi lahjoa kansaa sen omilla rahoilla, joita se ei vielä ole tienannut. Toki pääset heti rahoittamaan "kulutusveroilla" ja "haittaveroilla" ja pomo uusilla yritysveroilla. Tulonsiirron kohteena et ehkä ole, mutta lohduksi maailma sentään on täynnä ahkeria ehdokkaita.

Onnea vain liukuun. (y)
 
Paska hallitus maanpuolustuksen kannalta.

Sitrassa paljon oikeasti joutavaakin, loppuis edes se ilmastolouskutus.
Rahaa kaivetaan hallituskauden menoihin sieltä ja täältä. Esillä on ollut myös, että Sitran pääomista otettaisiin 150-250 miljoonaa euroa.
 
Viimeksi muokattu:
Katso liite: 30118

On se Suomi huonossa jamassa jos joudutaan vähän lisää ottamaan lainaa... /s
Vähän? Pelkästään nykyisen kulutustason juokseviin menoihin joudutaan ottamaan pari tuhatta miljoonaa lisää velkaa joka vuosi. Nyt Rinne on ottamassa pysyviin velvoitteisiin muutaman miljardin lisää
vuosittaisiin kuluihin ja ainakin toinen mokoma kertaluontoisiin menoihin. Kaikki velkarahalla, joka on korkoineen joskus maksettava takaisin. Ja tämä samalla kun kestävyysvaje alkaa tosissaan realisoitumaan.

Tosin Kimmo Kiljunen jo tiesi kertoa, että mitään kestävyysvajetta ei edes ole. Käytetään vaan eläkerahat syömävelan sijasta nyt. Mitä kymmenen vuoden päästä tehtäisiin, kun eläkkeisiin ei ole enää muuta kuin vekseleitä jaettavaksi, sitä Kimmo ei kertonut.
 
Vähän? Pelkästään nykyisen kulutustason juokseviin menoihin joudutaan ottamaan pari tuhatta miljoonaa lisää velkaa joka vuosi. Nyt Rinne on ottamassa pysyviin velvoitteisiin muutaman miljardin lisää
vuosittaisiin kuluihin ja ainakin toinen mokoma kertaluontoisiin menoihin. Kaikki velkarahalla, joka on korkoineen joskus maksettava takaisin. Ja tämä samalla kun kestävyysvaje alkaa tosissaan realisoitumaan.

Tosin Kimmo Kiljunen jo tiesi kertoa, että mitään kestävyysvajetta ei edes ole. Käytetään vaan eläkerahat syömävelan sijasta nyt. Mitä kymmenen vuoden päästä tehtäisiin, kun eläkkeisiin ei ole enää muuta kuin vekseleitä jaettavaksi, sitä Kimmo ei kertonut.
Päälle vielä uusi maakuntahallinto joka tarvitsee omat johtajansa, päällikkönsä, asiantuntijansa jne. ja koko hallintöjärjestelmän. Luonnollisesti myös oman suvereenin verotusoikeuden.. Absoluuttisen järjetöntä kehitystä.

Oikea ratkaisu olisi ollut supistaa kuntien määrää (nykyisin reilut 300 kpl) yhdistämällä ne alueellisiksi maakuntahallinnoksi..joita olisi voinut olla yhteensä vaikkapa 15-30 kpl kaikkiaan. Se riittäisi hyvin Suomen kokoisen maan maakunta-/lähialuehallinnoksi. Yhtään johtajaa ei olisi tarvetta lisätä vaan nykyisen kuntahallinnon henkilöstöstä olisi otettu parhaat päältä. Ainoatakaan suorittavan tason työntekijää ei olisi tietenkään tarvetta vähentää. Pikemminkin niin että hallinnosta vapautuvaa henkilöstöä olisi ohjattu/koulutettu/siirretty suorittavalle puolelle..

Kunnallinen verotus tulisi lopettaa kokonaan. Nykyisellä tietotekniikalla voidaan verotus toteuttaa koko maassa keskitetysti yhtenäisellä ja kaikille samantasoisena asuinpaikasta riippumatta. Valtio huolehtisi jatkossa aluhallinnon, max 30 (maa)kuntaa, budjetoinnista ja kustannuksien kattamisesta.

Luonnollisesti tämä tasoittaisi koko maassa myös palvelut kaikille samanlaisina ja -tasoisina. Se yhtenäistäisi myös kaikkea alueellista hallintoa, kaavoitusta, rakennusmääräyksiä, valvontaa jne. jne. Yhtään terveyskeskusta, vanhusten hoitopaikkaa, kylien sairaanhoitajan vastaanottotilaa jne., ei olisi tarpeen lopettaa.

Kokonaiskustannuksissa olisi mahdollista saavuttaa jopa 20 %:in säästöt julkishallinnon nykyiseen kustannustasoon verrattuna Tällaisella uudistuksella korjattaisiin julkishallinnon rakenteellinen kustannusvaje 5 - 10 vuoden siirtymäkauden aikana.
 
Tosin Kimmo Kiljunen jo tiesi kertoa, että mitään kestävyysvajetta ei edes ole. Käytetään vaan eläkerahat syömävelan sijasta nyt. Mitä kymmenen vuoden päästä tehtäisiin, kun eläkkeisiin ei ole enää muuta kuin vekseleitä jaettavaksi, sitä Kimmo ei kertonut.

Vaalit on ohi, joten Kiljunenkin varmaan rauhoittuu. Ymmärtääkseni eläkerahastoissa on rahaa noin seitsemän vuoden eläkkäiden verran, jos siis kansa huomenna lopettaa työnteon kokonaan...
 
On se Suomi huonossa jamassa jos joudutaan vähän lisää ottamaan lainaa... /s
Ongelmahan on kehityssuunta. No juuri nyt, parin viime vuoden suotuisan talouskehityksen ja siten BKT:n kasvun ansiosta, Suomen velka suhteessa BKT:hen on hiukan laskussa. Mutta kuitenkin puolitoistakertainen verrattuna 10 vuoden takaiseen trendiin. Ja toisaalta pitää muistaa, että tuo 10-20 vuoden takainen noin 40% velkatasokin oli vielä 1990-luvun laman jäljiltä jäänyttä velkaa eikä mikään huvin vuoksi otettu kulutusluotto. Viime vuosina on kolkuteltu samoja tasoja kuin 1990-luvun laman jälkipyykeissä. Ja tuo kyseinen lamahan oli oikeasti aika vakava paikka, joka vaikutti suomalaiseen yhteiskuntaan monella tasolla varsin rankasti.

Uusi_Suomi_velka_7_b.jpg
 
Heikkinen_Marttinen-haastis-010-1-1118x629.jpg

Janne Heikkinen (vas.) ja Matias Marttinen. Kuva: Tuukka Ylönen

Kokoomusedustajat: Etäisyyttä PS:n ja vihreiden ”hiekkalaatikkoleikkiin”

SATU SCHAUMAN | 26.05.2019 | 08:59- päivitetty26.05.2019 | 09:13

Janne Heikkisen ja Matias Marttisen mielestä kokoomuksen vahvuus on talousliberaalissa ajattelussa.
Kokoomuksen pitää ottaa etäisyyttä perussuomalaisten ja vihervasemmiston identiteettipoliittisiin taisteluihin. Tätä pohtivat kansanedustajat Janne Heikkinen ja Matias Marttinen Nykypäivänhaastattelussa.

”Kärjistynyt identiteettipoliittinen keskustelu siitä, miten maahanmuuttoon, seksuaalivähemmistöihin, rasismiin, yksityisautoiluun tai lihansyöntiin tulisi suhtautua, ruokkivat tunneperäistä keskustelua, jossa suurimman äänen ovat saaneet sen eri ääripäät”, kirjoitti Heikkinen jo huhtikuussa julkaistussa blogissaan.

Vastakkainasettelusta hyötyvät perussuomalaiset ja vihervasemmisto. Viholliskuvat ruokkivat toinen toisiaan. Tämä kaikki heijastui menneisiin eduskuntavaaleihin.

Marttinen yhtyy Heikkisen ajatuksiin. Kokoomus jäi tässä eräänlaiseksi ”väliinputoajaksi”:
– Vaalien puheenaiheet hyödyttivät voimakkaasti näitä kahta poliittista liikettä (perussuomalaiset ja vihreät).

Olen kritisoinut toimittajille, miten on mahdollista, että taloudesta, työllisyydestä ja yrittäjyydestä puhuttiin erittäin vähän näissä isoissa vaalitenteissä, hämmästelee Marttinen.
Heikkisen mielestä ”kokoomuksella ei ole mitään voitettavaa osallistumalla vihervasemmiston ja perussuomalaisten identiteettipoliittiseen hiekkalaatikkoleikkiin”.

Heikkistä häiritsee identiteettipolitiikka-ilmiöön liittyen myös ulkopuolisten pyrkimys määritellä, ”miten asioista saa keskustella ja mihin kehikkoon kutakin ajetaan”:
Muilla puolueilla tuntuu olevan kova tarve määrittää, minkälainen kokoomus on. Itseäni on harmittanut, ettei kokoomus ole ollut aina rehellisesti kokoomus, vaan on ikään kuin anteeksi pyydelty olemassa oloamme muiden asettamissa rajoissa.

Heikkisen mielestä kokoomuksen pitäisi olla ”selkeästi pro market -puolue, joka lähtee siitä, että suojellaan ihmisiä, ei työpaikkoja”. Yritystuista pitäisi päästä nykyistä paremmin eroon ja monopoleja purkaa. Jos kokoomuksella on selkeä linja, kulmia ei pitäisi lähteä myöskään pyöristelemään ulkopuolelta tulleen paineen johdosta.

Esimerkkinä kulmien pyöristämisestä palaamme hoitajamitoituskeskusteluun, jossa kokoomus jäi ensin yksin vastustamaan tiukasti 0,7 hoitajamitoitusta. Sittemmin kannanotot jossain määrin pyöristyivät.
– Puolueena epäonnistuimme tässä täysin ja kannoimme sitä taakkaa oikeastaan koko kevät mukanamme. Minusta täytyy rehellisesti myöntää se, että meidän täytyy pystyä paremmin, selkeämmin ja myös rohkeammin ottamaan kantaa asioihin, pohtii Marttinenkin.

Nykypäivässä julkaistu haastattelu luettavissa kokonaisuudessaan Verkkouutisten Plus-osiostailmaiseksi kirjautumalla.

 
Herra tai rouva puolustusministeri Mikko Savola, Mika Kari tai Sirpa Paatero.


Kenestä Antti Rinteen hallituksen puolustusministeri? – Jussi Niinistö nostaa esiin 3 nimeä

Jenni Tamminen
Luotu:
24.5.2019 13:41
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva

    On vielä epäselvää, mille puolueelle puolustusministerin salkku menee. Arkistokuvassa sdp:n ja vasemmistoliiton kansanedustajia eduskunnassa. Sirpa Paatero kuvassa keskellä vasemmalla.

Kotimaa
|
Hallitus 2019
Toimitusministeriön puolustusministeri Jussi Niinistö muistelee blogissaan neljän vuoden ministerikauttaan. Siniseen tilevaisuuteen perussuomalaisista vuonna 2017 siirtynyt Niinistö jäi rannalle huhtikuun eduskuntavaaleissa.
Antti Rinteen (sd) vetämät hallitusneuvottelut ovat vielä kesken, mutta salkkuspekulaatioitakin on julkisuudessa nähty. Seuraavan puolustusministerin salkku on painava, sillä lopullinen päätös Suomen uusista hävittäjistä tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä eli alkavan hallituskauden aikana.
Jussi Niinistö nostaa blogissaan esiin kolme mahdollista seuraajaehdokasta – perustelematta sen kummemmin asiaa.


”Toivotan menestystä seuraavalle puolustusministerille – on hän sitten Mikko Savola, Mika Kari, Sirpa Paatero tai joku muu – ja kannustan pistämään paremmaksi!” Niinistö kirjoittaa.
Savolan, Karin ja Paateron nimet ovatkin olleet esillä median yleisissä ministerispekulaatioissa. Kolmikko istui viime eduskuntakaudella puolustusvaliokunnassa. Mika Kari (sd) oli tuon valiokunnan varapuheenjohtaja.
Sdp:n Paaterolla on ennestään ministerikokemusta ja hän johtaa myös sdp:n puoluevaltuustoa. Kotkalainen Paatero edustaa myös sdp:lle tärkeää Kaakkois-Suomen piiriä.


Mika Karin kohdalla ongelmaksi voi nousta se, jos sdp:n varapuheenjohtajistoon kuuluva Ville Skinnari saa ministerinsalkun. Sekä Kari että Skinnari ovat kotoisin Lahdesta.


Vaasan vaalipiiriä edustava keskustalainen Savola on toiminut kansanedustajana vuodesta 2011. Savola on Mika Karin tavoin Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan jäsen.


Käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa Sirpa Paatero on istunut ”Turvallinen oikeusvaltio Suomi” -ilmiöpöydässä. Mika Kari ja Mikko Savola ovat molemmat istuneet kyseisen ilmiöpöydän puolustuspolitiikan alaryhmässä.
Rinteen tulevan hallituksen salkkujaosta ei ole vielä kerrottu julkisuuteen. Antti Rinne on kuitenkin kertonut Uudelle Suomelle, että sdp on valmis keskustelemaan ulkoministerin salkun tarjoamisesta vihreille, vaikka huhtikuun eduskuntavaalien tuloksen pohjalta se kuuluisi hänen johtamalleen puolueelle.


Sdp:lle kuuluisi salkkujaossa sekä ensimmäinen että kolmas salkkuvalinta, kun pohjataan d´Hondtin laskukaavaan, jota myös vaalien tuloslaskennassa Suomessa käytetään. Vaalien suurin puolue on oikeutettu pääministerin salkkuun ja yleensä toisena on valittu valtiovarainministerin ja kolmantena ulkoministerin salkut.
”Minulla on se ajatus, että 18 ministeriä voisi olla se oikea määrä, ettei kukaan tapa itseään työhön”, Rinne sanoi toukokuun puolivälissä.
Paikkajako tehtäisiin eri julkisuudessa olleiden arvioiden mukaan niin, että seitsemän salkkua menee sdp:lle, viisi keskustalle, kolme vihreille, kaksi vasemmistoliitolle ja yksi rkp:lle. Näin 18 paikkaa jakautuisi myös d’Hondtin laskukaavassa.
 
Jaahas. Nyt olis Packalenilla latu auki kohti ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajuutta. Tehtaankadun porukka hieroo karvaisia käsiään jos tuo toteutuu.

Onhan tuo jäsen ollut jo vuosia, mutta pj:ksi.. ehh.. saiskohan vaikka Kankaanniemen siihen jollain ilveellä..

Ihmettelen kyllä miksei paikka Kokoomukselle kelvannut.
 
Back
Top