ELSO (elektroninen sodankäynti) radiotaajuuksilla: radiotiedustelu, taajuushäirintä, EMP etc

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
Otetaanpa tänne, kun saattaa tulla nimenomaan EW:seen liittyvää.

NWA2, eli tuossa ei arvioida sen hetkistä tilannetta, vaan tulevia versioita, eli suurin piirtein näitä nykyisiä vekottimia.

Eli, Sveitsiläiset arvioivat Rafalen sen hetkiset että myös tulevat ew-kyvyt paremmiksi kuin Greipin vastaavat
Olet siis sitä mieltä, että Rafalen EW-järjestelmä on parempi kuin Gripenin?

Miten varma olet asiasta? 0-100%?
 

ctg

Ylipäällikkö

One of the least talked about, but most potent capabilities that can enhance the survivability of a combat aircraft these days is the ability to deploy towed decoys. Often referred to as "little buddies" by the crews that bet their lives on them, they have existed in miniature form for over two decades on aircraft like the F-16C/D, B-1B, and F/A-18E/F, as well as foreign fighter aircraft. But most wouldn't think such a system would be included in a 5th generation fighter that was designed from the ground up to evade enemy radars. This isn't the case. Although it isn't something touted by the manufacturer or its operators, the F-35 has this capability concealed beneath its curvaceous and stealthy skin.
https://www.thedrive.com/the-war-zone/27185/f-35s-most-sinister-capability-are-towed-decoys-that-unreel-from-inside-its-stealthy-skin

Electronic warfare paired with low observability is really a magic potion for survivability over the modern battlefield. Whatever weaknesses a stealthy aircraft has in its shaping and coatings can potentially be offset, to a certain degree, by the ability to wreak havoc on enemy radar and communications systems via electronic attacks. In the past, aircraft like the F-117 Nighthawk had zero electronic warfare capabilities as the technology to make such a system's emissions undetectable and not self-defeating was very limited. Instead, those aircraft relied on jamming support from other aircraft, such as EF-111 Ravens and EA-6B Prowlers, operating at standoff ranges. In practice, it was very seldom that an F-117 would venture deep into denied territory without robust jamming support. In fact, the one time it did, during Operation Allied Force two decades ago, it was shot down.

The F-35, on the other hand, is designed with its own highly-integrated, highly-advanced AN/ASQ-239 electronic warfare system. It takes advantages of its active electronically scanned array (AESA) radar and the antennas that are buried along the edges of its wings and control surfaces and beneath its skin. This capability allows the F-35 to 'self-escort' to the target area and back, taking on enemy emitters electronically that it may have trouble staying far enough away from to evade detection entirely. This same electronic warfare suite and the jet's high degree of sensor fusion offers F-35 pilots the ability make rapid decisions regarding their survivability on the fly. They can decide to destroy threatening emitters that may pop-up in their way, and new weapons are being developed to do this quickly and over relatively long ranges, or to avoid the threat entirely if possible, or to try to blind and confuse it via electronic attacks, allowing the F-35 to sneak by unscathed.

One of the Joint Strike Fighter's tricks that has remained largely in the shadows is the inclusion of an internal towed decoy system—one that has "little buddies" that are wicked smart to boot. We know for a fact that the F-35 is capable of deploying a specially-built version of advanced electronic warfare-enabled towed decoy known as the ALE-70.

The ALE-50 and electronic warfare-enabled ALE-55 are currently in service with the USAF and U.S. Navy. The first generation-variant of the ALE-50 towed decoy was unreeled out behind an aircraft and basically gave threatening air defense systems a much larger and more enticing target to attack than the host aircraft itself. As a result, the missile would home in on the decoy and blow it off its wire instead of destroying jet itself. During various operations, including the invasion of Iraq in 2003, the system worked incredibly well and clearly saved many lives and aircraft. Maybe the best look at the system in action was in Dan Hampton's memoir Viper Pilot, which I highly suggest you read.
Since then, little buddies have morphed from decoy target to advanced electronic warfare-enabled extensions of the plane's own self-protection suite. The ALE-55 that is reeled out from the center of the Super Hornet's belly is capable of jamming enemy emitters in an effort to keeping them from locking onto the aircraft, or directly executing electronic attacks on an emitter that has already locked on, or goading a missile into attacking it instead of the aircraft if an attack is already underway.
 

Gyllis1

Ylipäällikkö
Otetaanpa tänne, kun saattaa tulla nimenomaan EW:seen liittyvää.




Olet siis sitä mieltä, että Rafalen EW-järjestelmä on parempi kuin Gripenin?

Miten varma olet asiasta? 0-100%?
Olen melko (n. 78%) varma että tällä hetkellä käytössä olevista versioista Rafale on tuoltakin osin suorituskykyisempi kuin Greippi.

Tulevista jutuista joita nyt kehitetään (Gripen E Rafale F4), onkin sitten vaikeampi sanoa mitään.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
Olen melko (n. 78%) varma että tällä hetkellä käytössä olevista versioista Rafale on tuoltakin osin suorituskykyisempi kuin Greippi.

Tulevista jutuista joita nyt kehitetään (Gripen E Rafale F4), onkin sitten vaikeampi sanoa mitään.
Aivan.

Mitä sitten tarkalleen ottaen koetat sanoa tuolla Sveitsin kuvalla?
 

ctg

Ylipäällikkö
Muutkin voivat toki odotellessa pohdiskella, että mitä tämä kuva kertoo: https://maanpuolustus.net/threads/f-a-18-e-f-super-hornet.5031/post-707435
Monia asioita, mutta ELSOn puolella asiat eivät ole parhaassa kunnossa koska vanhentunut teknologia. En tiedä mikä sykli vehkeiden uudistamiselle on ELSO puolella, mutta jos se mitenkään korreloituu normaali maailman IT teknologian kehitykseen niin Growlerit jotka kävivät toisen persianlahden sodan olivat huippuyksilöitä, mutta tällä hetkellä, yli kymmenen vuoden jälkeen ne eivät ole samalla viivalla muiden kanssa koska teknologia on kehittynyt niin huimasti. En tiedä mikä tekee ranskan vehkeestä niin erinomaisen tuolla asteikoilla. Siihen on varmaan selitys, mutta onko se julkisesti jaettavissa?
 
Monia asioita, mutta ELSOn puolella asiat eivät ole parhaassa kunnossa koska vanhentunut teknologia. En tiedä mikä sykli vehkeiden uudistamiselle on ELSO puolella, mutta jos se mitenkään korreloituu normaali maailman IT teknologian kehitykseen niin Growlerit jotka kävivät toisen persianlahden sodan olivat huippuyksilöitä, mutta tällä hetkellä, yli kymmenen vuoden jälkeen ne eivät ole samalla viivalla muiden kanssa koska teknologia on kehittynyt niin huimasti. En tiedä mikä tekee ranskan vehkeestä niin erinomaisen tuolla asteikoilla. Siihen on varmaan selitys, mutta onko se julkisesti jaettavissa?
Onhan se Growlerkin toki päivittynyt, voisi jopa väittää että kaikkein eniten. Hyvä huomio on se, että kehitys on laajentunut raa'an lähetystehon lisäksi algoritmeihin, ja nykyään panostetaan paljon koneoppimiseen ja tekoälyyn.

Ranskan menestystä tässä vertailussa selittänee muutama asia, ensinnäkin Ranska on ollut jos ei edelläkävijä, niin ainakin ollut aallonharjalla hävittäjien elso-järjestelmissä ja avioniikassa usean vuosikymmenen ajan. Toisekseen, Rafalen konsepti perustuu vahvasti sekä puolustukselliseen että hyökkäykselliseen elso-kykyyn, ja sen kehitykseen on pistetty aikaa ja frangeja/euroja melkoisen paljon.

Kolmanneksi, Rafale on Miragen seuraaja Ranskan taktisen ydinaseen kantajana, ja sen tehtäviin kuuluu sekä varoittava että kostava ensi-isku vihollisen linjojen taakse. Yleisesti sanoen, kun on osaamista, rahaa ja perusteluja niiden käytölle, niin saa aika paljon aikaiseksi.
 
Viimeksi muokattu:

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
Kyllä. Rafalen EW-järjestelmä on suunniteltu nuuskimaan itselleen turvallinen reitti vihollisen ilmapuolustuksen lävitse ja jos ei selkeän turvallista reittiä kaikkialta löydy, niin sitten suojaamaan itsensä tehokkaasti vaarallisen alueen lävitse.
 

Gyllis1

Ylipäällikkö
Aivan.

Mitä sitten tarkalleen ottaen koetat sanoa tuolla Sveitsin kuvalla?
Sinun väittämäsi oli, että ranskalaiset yrittävät tehdä SPECTRA:n uudesta versiosta yhtä hyvää kuin Gripenissä on. Kyseenalaistin sen, että Ruotslaiset olisivat edellä, ja sen että Ranskalaiset käyttäisivät näitä referenssinään.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
Olen melko (n. 78%) varma että tällä hetkellä käytössä olevista versioista Rafale on tuoltakin osin suorituskykyisempi kuin Greippi.

Tulevista jutuista joita nyt kehitetään (Gripen E Rafale F4), onkin sitten vaikeampi sanoa mitään.
Sinun väittämäsi oli, että ranskalaiset yrittävät tehdä SPECTRA:n uudesta versiosta yhtä hyvää kuin Gripenissä on. Kyseenalaistin sen, että Ruotslaiset olisivat edellä, ja sen että Ranskalaiset käyttäisivät näitä referenssinään.
Näissä on pientä ristiriitaa. Ennen kuin lähdetään käsittelemään vaikeaa asiaa, on hyvä varmistaa, että puhutaan samasta asiasta ja tarkoitetaan samoja asioita. Ymmärsin kyllä, että käytit siis sitä kuvaa vasta-argumenttina. Voitko siis vielä selventää, että mitä tarkoitat tuolla Sveitsin kuvalla? Mitä se mielestäsi kertoo?
 

Gyllis1

Ylipäällikkö
Näissä on pientä ristiriitaa. Ennen kuin lähdetään käsittelemään vaikeaa asiaa, on hyvä varmistaa, että puhutaan samasta asiasta ja tarkoitetaan samoja asioita. Ymmärsin kyllä, että käytit siis sitä kuvaa vasta-argumenttina. Voitko siis vielä selventää, että mitä tarkoitat tuolla Sveitsin kuvalla? Mitä se mielestäsi kertoo?
Laita nyt vaan lähde sille, että Ranskalaisten tavoitteena on tehdä yhtä hyvä kuin sveduilla. Sitä on nyt jo useamman kerran pyydetty.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
Laita nyt vaan lähde sille, että Ranskalaisten tavoitteena on tehdä yhtä hyvä kuin sveduilla. Sitä on nyt jo useamman kerran pyydetty.
Kokemus on opettanut, että vaikeissa asioissa, joissa on ehkä vielä jonkinlaiset ennakkoasenteet, on hankala saada henkilöä uskomaan jotain, jos hän ei ymmärrä asiaa. Se on sinänsä yleisinhimillistä.

Mutta tuolle asialle ei ole mitään lähdettä, mitä uskoa. Se tulee ymmärtää.

Superhornet-ELSO-keskustelu oli hyvä esimerkki siitä, miten asioita on jostain syystä hankala kommunikoida/ymmärtää. Sekin on yleisinhimillistä. En selkeästikään osaa kirjoittaa selkeästi.

Olisin kuitenkin olettanut, että Superhornet-ELSO on helppo ymmärtää. Tämä case sen sijaan on todennäköisesti huomattavasti vaikeampi. Siksi on tarpeen mennä tässä ELSO-asiassa hyvin hitaasti ja selkeästi, askel kerrallaan eteenpäin.

Käytät sitä kuvaa jonkinlaisena argumenttina. Mutta se on vain kuva. Se vaatisi vielä vähän selvitystä kylkeensä. Mitä sillä kuvalla on tarkoitus kertoa / osoittaa?

P.S. Jos joku muu haluaa valaista asiaa Gyllikselle suoraan per heti, niin by all means. Helpompaa olisi varmasti niin. Joku muu osaa ehkä kirjoittaa selkeämmin.
 

apumekaanikko

Kersantti
Minua askarruttaa jotkin kysymykset, joihin en ole saanut selvyyttä muualta. Siksi kysyn nyt täältä.

Olemme täällä sotilaallisen suurvallan rajan takana ja eri syistä heillä on poikkeuksellisen paljon arsenaalia lähialueella (puolustettavana 5 mega-asukkaan kaupunki, ICBM-tukikohta ja satama täynnä sukellusveneitä ja -telakoita).

- paljonkohan P-n&Co olisi valmiina käyttämään näitä suojausmateriaaleja tukemaan hyökkäystä Suomeen?
- koko mahdollinen ilmasota käytäisiin ilmeisesti ns. ensimmäisen päivän olosuhteissa. Vai mitä?

Olisi mukava saada eri aiheiden tietäjiltä infoa EW:n aihepiirissä
- häiveen
- EW-häirinnän
merkitykseen ja keskinäiseen vuorovaikutukseen
- missä määrin esim. Growlerin kyvyillä voi kompensoida häiveen puuttumista?

- erityisesti sodassa sellaista valtiota vastaan, jonka arsenaalin syvyys on kai rajaton ja jolla on rajamme takana asemat valmiina.

Aiheessa on pullonkaulana tietty se, että puhutaan uusimmasta ja salaisesta sotatekniikasta ja "tiedossa" on vaihtelua.

Itseäni kuitenkin mietityttää ainakin seuraavat kysymykset:
- kuinka kauas vihollisen puolelle voisivat eri koneet vaikuttaa jos tarkoituksena on tuhota noita strategisia ohjuspuolustusjärjestelmiä?
- monipaikkatutkien merkitys häiveelle jatkossa, kun havainnot tarkentuvat - miten paljon F-35 säilyttää edelleen ylivoimaisia ominaisuuksiaan
- edelliseen; jos ohjuksessa on monopulssitutka, kuinka hyvin se voi havaita F-35:n ja paljonko monipaikkatutkaverkko voi auttaa?
- pitäisikö Growleriin tinkiä NGJ ja mihin hintaan - tarvittaessa vanha AN/ALQ-218 -kalusto ehkä vaihtareina takaisin?
- mikä on F-35 ja NGJ:n kaveruusuhde ensi vuosikymmenen loppupuolella?
- miten muut HX-kandit vertautuvat yllämainittuihin?
- kun häivekoneen havaitseminen pikkuhiljaa tarkentuu,

Jos meillä on riittävä pelote/rähinäkerroin, niin kuin on viime aikoina nähtävästi ollut. Asevarastojemme syvyys on ilmeisesti ollut riittävä?

- Entä, jos sota syttyisi, loppuuko se sillloin, kun toiselta hupenee olennainen aseistus? Mitähän "kumppaneilta" silloin voi odottaa? Entä Naton vastustajilta?

Aika tietämätön kyselijä siis, luulisin kuitenkin, että vastauksista ja keskustelusta on hyötyä monelle.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
Minua askarruttaa jotkin kysymykset, joihin en ole saanut selvyyttä muualta. Siksi kysyn nyt täältä.

Olemme täällä sotilaallisen suurvallan rajan takana ja eri syistä heillä on poikkeuksellisen paljon arsenaalia lähialueella (puolustettavana 5 mega-asukkaan kaupunki, ICBM-tukikohta ja satama täynnä sukellusveneitä ja -telakoita).

- paljonkohan P-n&Co olisi valmiina käyttämään näitä suojausmateriaaleja tukemaan hyökkäystä Suomeen?
- koko mahdollinen ilmasota käytäisiin ilmeisesti ns. ensimmäisen päivän olosuhteissa. Vai mitä?

Olisi mukava saada eri aiheiden tietäjiltä infoa EW:n aihepiirissä
- häiveen
- EW-häirinnän
merkitykseen ja keskinäiseen vuorovaikutukseen
- missä määrin esim. Growlerin kyvyillä voi kompensoida häiveen puuttumista?

- erityisesti sodassa sellaista valtiota vastaan, jonka arsenaalin syvyys on kai rajaton ja jolla on rajamme takana asemat valmiina.

Aiheessa on pullonkaulana tietty se, että puhutaan uusimmasta ja salaisesta sotatekniikasta ja "tiedossa" on vaihtelua.

Itseäni kuitenkin mietityttää ainakin seuraavat kysymykset:
- kuinka kauas vihollisen puolelle voisivat eri koneet vaikuttaa jos tarkoituksena on tuhota noita strategisia ohjuspuolustusjärjestelmiä?
- monipaikkatutkien merkitys häiveelle jatkossa, kun havainnot tarkentuvat - miten paljon F-35 säilyttää edelleen ylivoimaisia ominaisuuksiaan
- edelliseen; jos ohjuksessa on monopulssitutka, kuinka hyvin se voi havaita F-35:n ja paljonko monipaikkatutkaverkko voi auttaa?
- pitäisikö Growleriin tinkiä NGJ ja mihin hintaan - tarvittaessa vanha AN/ALQ-218 -kalusto ehkä vaihtareina takaisin?
- mikä on F-35 ja NGJ:n kaveruusuhde ensi vuosikymmenen loppupuolella?
- miten muut HX-kandit vertautuvat yllämainittuihin?
- kun häivekoneen havaitseminen pikkuhiljaa tarkentuu,

Jos meillä on riittävä pelote/rähinäkerroin, niin kuin on viime aikoina nähtävästi ollut. Asevarastojemme syvyys on ilmeisesti ollut riittävä?

- Entä, jos sota syttyisi, loppuuko se sillloin, kun toiselta hupenee olennainen aseistus? Mitähän "kumppaneilta" silloin voi odottaa? Entä Naton vastustajilta?

Aika tietämätön kyselijä siis, luulisin kuitenkin, että vastauksista ja keskustelusta on hyötyä monelle.
Mainioita kysymyksiä! (y)

Samoja teemoja olen pohdiskellut.

Vielä yksi kysymys lisää (EW-näkökulmasta).
- Mikä on tutkaohjusten osumatodennäköisyys tänä päivänä, kun koneissa on tutkavaroittimia, ohjusvaroittimia, EW-häirintää ja hämäystä myös DRFM-teknologialla, hinattavia ja pudotettavia passiivisia ja aktiivisia häiritsijöitä, houkuttimia ja harhamaaleja.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
Asiaan ei ole tullut selvyyttä, joten otetaan siis tarkastelun lähtökohdaksi, että tämä Sveitsin vuoden 2008 vertailu kertoo, mikä on eri koneiden EW-järjestelmien suorituskyky v. 2020.

Jos tähän ei tule kommentteja, niin palataan sitten itse tarkasteluun myöhemmin.

 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Varmasti meidän PVkin on kiinnostunut tästä. Suomalaista ja Israelilaista huippuosaamista:


DA-Group ja Elbit Systems tarjoavat yhteistyössä ratkaisun GNSS-paikkatiedon häirinnän ongelmaan

Forssa, Suomi ja Haifa, Israel, 29.4.2019
DA-Group ja Elbit Systems EW & SIGINT – Elisra ovat solmineet yhteistyösopimuksen häiriönsuojaratkaisusta globaaleihin satelliittipaikannusjärjestelmiin.
DA-Group tulee valmistamaan ja markkinoimaan Elbit Systemsin Immune Satellite Navigation System (iSNS) –järjestelmää.
iSNS on antennijärjestelmä, joka pyrkii poistamaan paikkatietosignaaleista häirintälähetteen.

Globaalista satelliittipaikannusjärjestelmästä käytetään lyhennettä GNSS (Global Navigation Satellite System) ja näitä ovat mm. GPS ja Galileo.
GNSS-järjestelmän lähettämiä paikkatieto- ja aikasignaaleja voidaan häiritä tai väärentää. Satelliittinavigointiin kohdistuva häirintä (jamming, spoofing) tarkoittaa tahallista radiolähetystä, joka peittää navigaatiosatelliittien lähettämän signaalin.

Suomen lähiympäristössä on viime aikoina havaittu GNSS-häirintää.
Uutisissa on kerrottu mm. siviili-ilmailussa Pohjois-Norjassa GNSS-paikannusjärjestelmän häirinnästä ja toiminnanestosta, joka vaikutti myös Suomessa.
iSNS-järjestelmän suorituskyky tarjoaa tehokkaan ratkaisun näihin lisääntyviin ongelmatilanteisiin”, Kotiniemi jatkaa.

iSNS tuottaa GNSS-paikannukseen tehokkaan häiriön suodatuksen, tai immuniteetin, laajalla alueella monille satelliittikanaville selviten useista samanaikaisista häirintälähetteistä rinnakkaisilla taajuuksilla.
iSNS-järjestelmä on yhteensopiva kaikkien GPS-järjestelmien kanssa.
Modulaarinen ja kustomoitava iSNS-järjestelmä on suunniteltu puolustus- ja siviilikäyttöön maa-, meri- ja ilmasovelluksissa.
Järjestelmän pieni koko mahdollistaa käytön kompakteissa alustoissa ja laite voidaan myös asentaa lisävarusteena olemassa olevaan kalustoon.

”Teknologiakonserni DA-Groupin tärkeä liiketoiminta-alue on puolustus- ja turvallisuussektori, ja jatkuvasti etsimmekin alan huippuratkaisuja asiakkaillemme kotimaassa ja ulkomailla”, Kristian Tornivaara, DA-Groupin puolustussektorin liiketoiminnan kehitysjohtaja lisää.

DA-Group suunnittelee ja valmistaa vaativia huipputeknologian ja elektroniikan kokonaisratkaisuja asiakkaiden sovelluksiin suorituskyvyn ja liiketoiminnan edistämiseksi. Palvelemme teollisuusyrityksiä sekä puolustus- ja avaruusteollisuuden organisaatioita.


 

ctg

Ylipäällikkö

Just about every aircraft that has flown over the past 50 years—whether a single-engine Cessna or a 600-seat jumbo jet—is aided by radios to safely land at airports. These instrument landing systems (ILS) are considered precision approach systems, because unlike GPS and other navigation systems, they provide crucial real-time guidance about both the plane’s horizontal alignment with a runway and its vertical angle of descent. In many settings—particularly during foggy or rainy night-time landings—this radio-based navigation is the primary means for ensuring planes touch down at the start of a runway and on its centerline.

Like many technologies built in earlier decades, the ILS was never designed to be secure from hacking. Radio signals, for instance, aren’t encrypted or authenticated. Instead, pilots simply assume that the tones their radio-based navigation systems receive on a runway’s publicly assigned frequency are legitimate signals broadcast by the airport operator. This lack of security hasn’t been much of a concern over the years, largely because the cost and difficulty of spoofing malicious radio signals made attacks infeasible.

Now, researchers have devised a low-cost hack that raises questions about the security of ILS, which is used at virtually every civilian airport throughout the industrialized world. Using a $600 software defined radio, the researchers can spoof airport signals in a way that causes a pilot’s navigation instruments to falsely indicate a plane is off course. Normal training will call for the pilot to adjust the plane’s descent rate or alignment accordingly and create a potential accident as a result.

One attack technique is for spoofed signals to indicate that a plane’s angle of descent is more gradual than it actually is. The spoofed message would generate what is sometimes called a “fly down” signal that instructs the pilot to steepen the angle of descent, possibly causing the aircraft to touch the ground before reaching the start of the runway.
https://arstechnica.com/information-technology/2019/05/the-radio-navigation-planes-use-to-land-safely-is-insecure-and-can-be-hacked/

Hyökkäys on tarkoitettu toteutavaksi silloin kun heikot sääolot ja näkyvyys nollassa
 

Raakku

Luutnantti
Toki, omakotitaloista monista on linjat kerätty pois eikä puhelimia kaikille edes ole tarkoitus jakaa.
Kuparia kuitenkin menee aika paljon vielläkin maastossa ja eikä kaikkea läheskään olla kerätty pois. Myös Puolustusvoimilla menee omia yhteyksiä aina kuparista kuituun. Osan työelämästä (vuosia) näitä töitä tehnyt eri tehtävissä
Näihinhän törmäillään useinkin. Ne ovat usein unohdettu kun ovat "jääneet pois" käytöstä, kartat eivät pidä paikkaansa tämänkään vuoksi, uudemmat kaverit kunnallistekniikan puoleltakaan eivät välttämättä tiedä mitään, vanhat muistavat hyvinkin. Joskus teleoperaattoritkin ovat sormi suussa, kun soitettu että tälläisen linja katkesi kaivamisen yhteydessä. Ultraääni on ihan kiva apukin, mutta sekään ei kaikkea kerro.
 

ctg

Ylipäällikkö
Since becoming fully operational in 1995, Global Positioning System technology has become widely adopted in the United States and abroad. The concept of satellite-based navigation has become so essential that other world powers, including China, Russia, the European Union, India, and Japan, have all started building their own regional or global systems.

Now, one of the most comprehensive studies on the subject has assessed the value of this GPS technology to the US economy and examined what effect a 30-day outage would have—whether it’s due to a severe space weather event or “nefarious activity by a bad actor.” The study was sponsored by the US government’s National Institutes of Standards and Technology and performed by a North Carolina-based research organization named RTI International.
https://arstechnica.com/science/2019/06/study-finds-that-a-gps-outage-would-cost-1-billion-per-day/
 

ctg

Ylipäällikkö

On Wednesday of this week, an Israeli firm called Regulus Cyber issued a press release stating that "spoofing attacks on the Tesla GNSS (GPS) receiver could easily be carried out wirelessly and remotely." In the firm's demonstration attack on a Model 3, "the car reacted as if the exit was just 500 feet away—abruptly slowing down, activating the right turn signal, and making a sharp turn off the main road," according to Regulus. "The driver immediately took manual control but couldn't stop the car from leaving the road."

Tesla's official response could best be described as "brusque."
"These marketing claims are simply a for-profit company's attempt to use Tesla's name to mislead the public into thinking there is a problem that would require the purchase of this company's product. That is simply not the case. Safety is our top priority and we do not have any safety concerns related to these claims."
Tesla official spokesperson
So, a company most of us haven't heard of tells us that it's demonstrated disturbing vulnerabilities in Tesla. Tesla, in effect, says said company is just looking for a buck and there's no problem, but it doesn't really provide any details. Where does the truth lie? That question necessitates a look at the merits of this specific Regulus-vs-Tesla claim—and then a broader glance into the history, technology, and possibilities of GNSS spoofing itself.
https://arstechnica.com/cars/2019/06/claims-of-tesla-hack-wide-of-the-mark-we-dig-into-gnss-hacking/

There's fertile ground here for plenty of pulse-quickening Mission-Impossible style movie and videogame plots, and much work can and should be done on making GPS receivers more reliable and difficult to fool. But the sky isn't falling, and bad GPS data won't pilot your car into the side of a building.
 
Top