ELSO (elektroninen sodankäynti) radiotaajuuksilla: radiotiedustelu, taajuushäirintä, EMP etc

Se vain tuppaa menemään niin että kun on 300 miestä ja ne ovat eristyksissä vaikkapa 40 päivää perheistään niin porukka alkaa kummasti laittaa viestiä vaikka ei olisi lupaa ja asettavat koko joukon vaaraan. Kännykän tietoihin päästään kiinne, mikrofoniin, kameraan, sijaintiin jne Ei kaikkia puhelimia tietystikkään seurata mutta minun joukossa ei laskettaisi ainakaan tuurin varaan, ne puhelimet mitä käytettäisiin olisi ne nollattu, johtajan vastuulla, salauksella esim tekstiviestille, kamera irrottettuna, speciaali softa sisällä ja mikrofoni irrotettuna.

Jenkkien tutkimuksissa suurin "radiosingaali" ei tullutkaan johtamisjärjestelmien lähettyviltä tai viestilaitteiden ympäriltä vaan joukkojen maijoitusalueilta vaikka sotilaita oli kieletty puhelimen käyttäminen.
BTW: Eräässä sotaharjoituksessa viime vuonna lensi mm usean päivän ajan tuollainen valkoinen pienlentokone harjoitusalueen yllä. IMSI. Asiaa paljon matkapuhelista ja niiden riskeistä. Miettikää jos joku haluaisi tietää esim kaikki harjoitukseen osallistuvat. :rolleyes: Selvitetään kenen puhlimet toimivat alueella.
 
Viimeksi muokattu:
Pv:llä kuitenkin on jotain rannetietokone/-radiopuhelin systeemeitä joilla nähdään vaika jokaisen partion sijainti kartalla reaaliaikaisena. Ja viestit tulee ranteeseen ja lähtee ranteesta.




xc6-m2-rugged-military-tablet.jpg





Muuta meidän kannattaisi herätä asiassa me ollaan se heikompi vihollinen.:(

Onko meillä varaa ottaa se riski että samatieto pääty vihollisen näytölle.
Tai sen signaalitiedustelu saa kuvan joukkojen liikkeitä ja olinpaikoista.
Sillä vaikka viestejä ei pystytä murtamaan niin signaalit pystytään tunnistamaan.
Siitä saadaan jo kuva ”mitä metsässä tapahtuu”.


Nämä välineet aiheuttavat varmasti paljon harmaita hiuksia naapurin tiedustelulle.:p:p:p

puhelin.jpg
34b68e98-2010-4eb0-95e0-edd5adb585d9


Ai niin mutta eiväthän nämä ole yhtään media seksikkäitä.:facepalm::facepalm::facepalm:
 
Nämä tabletit ja läppärit joissa on reaaliaikainen kartta ovat ajatuksen tasolla tosiaan hyviä, mutta se on sitten eri asia kenellä on oikeasti aikaa autismoida ko. järjestelmien kanssa muualla kuin harjoituksessa. Itse väitän omien käyttökokemuksien perusteella, että se todellinen taso on jalkaväen osalta vähintään KPääl. ja siitä ylöspäin. Ja silloinkin se, joka niitä ehtii räpeltämään on lähinnä viesti-AU/järjestelmän ylläpitäjä ajoneuvossa. Johtajalla on jonkun verran kiire muiden asioiden ajattelun kanssa...Alemmallakin tasolla toki karttaohjelmaan sidotusta GPS:stä ja radion kautta liikkuvasta reaaliaikaisesta paikkatiedosta on hyötyä, mutta ei sitä näyttöä oikeasti ehdi tuijottelemaan tosiaan kuin jossain ajoneuvossa rauhassa istuessa. Jalkapelillä liikkuessa näyttöjen tuijottelut voi mielestäni unohtaa lähes kokonaan, vaikka maailmalla nykyään onkin muodikasta tunkea niitä joka paikkaan (liiveistä lähtien). Ja se akkujen kanssa räpellys...

Sanoisin siis, että muovitettu kartta+sotilas GPS+kaapelilla gepsiin tarvittaessa menevä Vector-tyyppinen laseretäisyysmittari+hyvä ohjelmaradio on aika kova yhdistelmä näihin hommiin nyt ja luultavasti aika pitkään tulevaisuudessa. Se näyttö on sitten täysin toissijainen väline...
 
xc6-m2-rugged-military-tablet.jpg





Muuta meidän kannattaisi herätä asiassa me ollaan se heikompi vihollinen.:(

Onko meillä varaa ottaa se riski että samatieto pääty vihollisen näytölle.
Tai sen signaalitiedustelu saa kuvan joukkojen liikkeitä ja olinpaikoista.
Sillä vaikka viestejä ei pystytä murtamaan niin signaalit pystytään tunnistamaan.
Siitä saadaan jo kuva ”mitä metsässä tapahtuu”.


Nämä välineet aiheuttavat varmasti paljon harmaita hiuksia naapurin tiedustelulle.:p:p:p

puhelin.jpg
34b68e98-2010-4eb0-95e0-edd5adb585d9


Ai niin mutta eiväthän nämä ole yhtään media seksikkäitä.:facepalm::facepalm::facepalm:

p-12740-5002.gif
 
US NAVY tutkii uusia tekniikoita mm. Ukrainan konfliktin kokemuksiin peilaten:
 
Mitchell Hour: State of Electronic Warfare in the DOD

Eli tunnin luento elsosta. Äijällä vaikuttaisi olevan erittäin miellyttävä ääni kuunnella.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: ctg
dsc_0732.jpg


[Michael Ossmann] spoke on Friday to a packed house in the wireless hacking village at DEF CON 25. There’s still a day and a half of talks remaining but it will be hard for anything to unseat his Reverse Engineering Direct Sequence Spread Spectrum (DSSS) talk as my favorite of the con.

DSSS is a technique used to transmit reliable data where low signal strength and high noise are likely. It’s used in GPS communications where the signal received from a satellite is often far too small for you to detect visually on a waterfall display. Yet we know that data is being received and decoded by every cell phone on the planet. It is also used for WiFi management packets, ZigBee, and found in proprietary systems especially any dealing with satellite communications.

[Michael] really pulled a rabbit out of a hat with his demos which detected the DSSS signal parameters in what appeared to be nothing but noise. You can see below the signal with and without noise; the latter is completely indiscernible as a signal at all to the eye, but can be detected using his techniques.
http://hackaday.com/2017/07/29/michael-ossmann-pulls-dsss-out-of-nowhere/
 
As the 184-metre-long tanker was docking in Novorossiysk, Le Meur was on the ship's bridge overseeing the final approach. Suddenly, the ship's warning signals started blaring. "As soon as the GPS lost the signal, we had tons of alarms," he says. "You cannot miss it. Pretty much everything on the bridge started raising alarms."

Instead of displaying Atria's actual position, the ship's systems located it 25 to 30 miles away – at Gelendzhik airport. GPS disruptions aren't uncommon, Le Meur says, but most of the time when problems happen they're limited to a few hundred metres.

"In my entire career, it's my first time I have experienced such a big discrepancy." To be sure of the failure during the incident in June, the crew restarted both the main GPS and the backup unit, only to find both systems still gave the same incorrect positioning data.

The Atria wasn't the only ship affected by the problem. The GPS interference was first reported in August, with the US Maritime Administration saying it had not been confirmed. Since then, officials have issued a secondary statement, confirming 20 ships in the Black Sea had been affected.

At the time, Atria's AIS system showed around 20 to 25 large boats were also marooned at Gelendzhik airport. Worried about the situation, Le Meur radioed the ships. The responses all confirmed the same thing: something, or someone, was meddling with the their GPS.
https://www.wired.co.uk/article/black-sea-ship-hacking-russia

GPS hyökkäyksen löytää logeista ja siitä, että se on alueellinen tapahtuma, ei yksittäinen. Ei ainakaan nyt ole mitään tekniikkaa hyökkäyksen kohdistamiseksi pistemaaliin.
 
Onko GPS IIIA;n mukana tuleva M-signaali kasitelty. Sehan on tarkempi, kryptattu ja kryptoniitin sisalla on lahettavan tieto, eli vain ne, jotka ovat listalla, hyvaksytaan ja muut valahtavat kuin vesi joutsenen selasta, pois
- lahettimien voimakkuusero jaa tietty ongelmaksi, hento kaukaa satelliitista vs. vahva paikallisesti tuotettuna

Muille kuin militaareille tarjotaan kaupallista signaalia ( ja senhan voi kytkea paalta pois, jos "omille" jaa tuo toinen viela kaytttoon
 
dash-x-970x350.jpg


Northrop Grumman is trying to convince the U.S. Navy to transform the branch’s EA-18G Growler electronic-warfare planes into motherships for small, slow-flying unmanned aerial vehicles that could extend the distance at which Growler crews can pinpoint enemy radars.

The 12-foot-long “Dash X” drone fits inside the military’s Tactical Munition Dispenser. Deployed mid-flight and extending pop-out wings, the Dash X flies under its own power at a top speed of just 70 miles per hour. The drone carries an array of sensors and datalinks.

The UAV’s slow speed is actually an advantage, John Thompson, a Northrop campaign director, told reporters in early December. “It is actually survivable because it is absolutely so slow and so small, when you think about how military systems are designed, they’re designed to shoot down tactical jets and you’re actually build into radars gates that take away things just as birds,” Thompson said.
http://warisboring.com/sneaky-drones-for-u-s-navy-jamming-planes/
 
Näin kerrotaan Sotateknisessä arviossa ja ennusteessa (2025)
ELSO on kiinteä osa taistelua

Mikäli ELSO on kiinteä osa kokonaisoperaatiota,
se voi olla avain murskavoittoon. Jos ELSO sen
sijaan on vain erillinen jälkikäteen lisättävä osa
perinteiseen operaatiosuunnitelmaan, sillä
voidaan saavuttaa vain rajallista etua.


Kaikki sähkömagneettisen spektrin käyttöönliittyvät asiat on suunniteltava,toteutettava ja koordinoitava osana yhtymän kokonaistaistelua siinä missä perinteisetkin
elementit; tuli ja liike sekä suoja. Vielä 1900-luvulla elektroninen sodankäynti oli paljolti erillinen taistelun elementti, joka suunniteltiin ja toteutettiin sen jälkeen kun
operaatio oli muutoin suunniteltu. Tällöin ELSO kyllä tehosti suorituskykyä, muttei tuonut radikaalia muutosta taistelun kulkuun.
Maailman huomion herätti kuitenkin Israelin vuoden 1982 hyökkäys Libanoniin. Yhdistetyllä ELSO-tuli-iskulla israelilaiset tuhosivat syyrialaisten 20 ilmatorjuntaohjuspatterista 19, yhden panssariprikaatin sekä noin 80 torjuntalennolle lähetettyä hävittäjää vain yhden koneen omilla tappioilla.
Tulos perustui paljolti tiedustelulennokkien sekä häirintä-, tiedustelu-, ja taistelunjohtokoneiden reaaliaikaiseen yhteistoimintaan. Ennen kaikkea kyse oli kuitenkin
elektronisen sodankäynnin huomioimisesta operaation suunnittelussa ja toteutuksessa jo alusta lähtien. Elektronisella tuella luotiin reaaliaikainen tilannekuva. Elektronisella harhauttamisella ja häirinnällä lamautettiin syyrialaisten ilmapuolustuksen toiminta ja houkuteltiin heidät ampumaan ohjuksensa väärään aikaan harhamaaleihin todellisten rynnäkkökoneiden sijasta. Elektronisella suojautumisella varmistettiin oma tilannekuva ja johtamiskyky sekä aseiden osuminen maaleihinsa.
Tämän kokonaisuuden seurauksena israelilaiset pystyivät johtamaan omaa toimintaansa, kun taas syyrialaisilta katosivat joukot, lentokoneet ja asejärjestelmät hallinnasta.
Häirinnän ja täsmäaseiden vaikutuksen suojassa Israel tuhosi ensin Syyrian ilmavoimat ja ilmatorjunnan ja sitten lamautti sen maavoimat. Jos operaatio olisi rakennettu perinteiselle ilmasodankäynnin periaatteille eikä siinä olisi sovellettu elektronista sodankäyntiä, tappioluvut olisivat olleet radikaalisti toisenlaiset.
Elektronisella sodankäynnillä päästiin tappiosuhteeseen 80:1!
Strateginen isku alkaa vastustajan ilmapuolustuksen lamauttamisella (SEAD, Suppression of Enemy Air Defences), jossa ELSO:lla luodaan toimintavapaus tuhota ensin vastustajan sensorit ja sitten sen ase- ja komentojärjestelmä fyysisellä asevaikutuksella sekä säteilyyn hakeutuvilla että muutoin hakeutuvilla ohjuksilla.
Tästä kokonaisuudesta käytetään nimitystä ELSO-tuli-isku. Tulevaisuudessa strategisen iskun ensiaseina voitaneen käyttää radiotaajuisia aseita. Niillä tarkoitetaan sähkömagneettiseen pulssiin (EMP, Electro-Magnetic Pulse) tai suuritehoiseen mikroaaltosäteilyyn (HPM, High-Power Microwave) perustuvia asejärjestelmiä,
joilla lamautetaan puolustajan ilmapuolustus- ja johtamisjärjestelmät ja taataan hyökkääjän ilmavoimille täydellinen ilmaherruus.
2000-luvulla järjestelmät integroituvat ja verkottuvat. Näin tapahtuu myös elektronisen sodankäynnin kohdalla. Elektronisen tuen sensorit eivät enää ole salamyhkäisiä taistelukentän hiljaisia korvia, vaan osa komentajan käytössä olevaa sensoripopulaatiota siinä kuin vaikkapa akustiset sensorit tai aktiiviset tutkat.
Myös elektronisen vaikuttamisen välineet ovat osa komentajan käytössä olevaa keinovalikoimaa, aivan kuten epäsuora tuli.
Toisaalta vihollisen elektronisen sodankäynnin välineet on nähtävä vähintään vastaavan arvoisina maaleina kuin sen tiedustelu- ja asejärjestelmät. Tulevaisuuden taistelukentällä komentajan on siten osattava käyttää ELSO:a yhtenä sensori- ja asejärjestelmänä muiden joukossa sekä ymmärrettävä miten vihollisen elektronisen sodankäynnin järjestelmät vaikuttavat operaatioon.
Tämä asettaa komentajan osaamiselle ja luovuudelle nykyistä tiukempia vaatimuksia. Mahdolliset puutteet komentajan osaamisessa muodostavat esteen ELSO:n tehokkaalle hyödyntämiselle taistelussa.

ELSO antaa mahdollisuudet myös säädellä voimankäyttöä. Kohdetta ei tarvitse aina tuhota (ns. hard kill), vaan se voidaan myös lamauttaa (soft kill) estämällä sitä toteuttamasta operaatiota. Vihollisen toiminnan estämiseen voi riittää pelkkä lamauttaminen:
Esimerkiksi viestiyhteyksien lamauttamisella voidaan estää joukon osallistuminen taisteluun tai sensorin lamauttamisella estää tiedustelujärjestelmää suorittamasta tehtäväänsä. Tulevaisuudessa radiotaajuisten aseiden avulla voidaan vihollisen toimintaa häiritä tai jopa estää lamauttamalla sen elektroniset järjestelmät.
Toisaalta perinteinen fyysinen asevaikutus voi tarjota edullisemman tai pysyvämmän mahdollisuuden sopivien kohteiden
tuhoamiseen, joten oikea vaikutustapa tulee osata valita tilanteen mukaisesti.
 
Radio Kipinä Podcast – Tulevaisuuden sodankäynnin teknologiat

Kohdassa 42:00 -> Tulevaisuudessa varusmies saattaa tuoda oman kännykkänsä/älypuhelimensa ja kuittaa siihen sopivan softapaketin.

 
  • Tykkää
Reactions: ctg
https://yle.fi/uutiset/3-10121581

Suomesta lähtee Lähi-itään muun muassa viranomaisille tarkoitettuja valetukiasemia ja radioita, jotka sopivat myös armeijan käyttöön.
Valetukiasemien eli IMSI sieppareiden avulla pystytään vakoilemaan puhelinkeskusteluja, dataliikennettä ja paikallistamaan puhelimen sijainti. Tehokkaimmilla laitteilla voidaan seurata puhelinliikennettä jopa kilometrien laajuisella alueella.

Ruotsalainen Saab esitteli helmikuussa uuden GlobalEye-valvontakoneensa, jota Arabiemiraatit on jo tilannut kolme kappaletta.
Koneen päätarkoitus on mahdollisimman laaja ja tarkka valvonta maalla, merellä ja ilmassa mutta hän myönsi Ylelle, että koneella voidaan myös valvoa vaikka puhelinliikennettä.
 
Suomi vie urkintavälineitä Persianlahden maihin – EU:n vientivalvonta vuotaa
23. helmikuuta 2017

OULULAINEN EXFO Finland valmistaa valetukiasemia, jotka sieppaavat lähistöllä käytävät puhelinkeskustelut, kännyköiden sijaintitiedot ja dataliikenteen. Suomalaisia valetukiasemia myydään esimerkiksi Arabiemiirikuntiin, Omaniin, Kuwaitiin ja Kolumbiaan.

EU:n vientivalvontasääntöjen mukaan valvontateknologiaa ei tulisi myydä maihin, joissa sitä saatetaan käyttää ihmisoikeuksien polkemiseen. Kahden viime vuoden aikana Suomen ulkoministeriö on kuitenkin myöntänyt EXFO Finlandille 68 vientilupaa 22 maahan. Monet näistä rikkovat ihmisoikeuksia.

Long Play on tutkinut tanskalaisen Dagbladet Informationin ja hollantilaisen De Correspondentin kanssa televalvontavälineiden vientiä epädemokraattisiin maihin. Tarkastelujakso alkaa tammikuusta 2015, jolloin EU luokitteli joukon televalvontaan soveltuvia laitteita niin sanotuiksi kaksikäyttötuotteiksi: ne on usein tehty alun perin rauhanomaiseen käyttöön, mutta niitä saatetaan käyttää myös sotilaallisesti. Laitteiden valmistajat joutuvat hakemaan kotimaassaan vientilupaa aina, kun kauppa suuntautuu EU:n ulkopuolelle.

Työryhmä tutki 18 EU-maan vuosina 2015–16 myöntämät valvontateknologian vientiluvat, yhteensä 317 lupaa. Vain 14 lupahakemusta – nelisen prosenttia kaikista hakemuksista – hylättiin.

Suomi on aktiivinen televalvontavälineiden viejä: peräti 21 prosenttia tutkituista eurooppalaisista vientiluvista myönnettiin EXFO Finlandille. Vain yksi EXFO:n hakemus hylättiin. Sillä kertaa ostaja olisi ollut Laos.

xexport_landen_europe_finnish_1.jpg.pagespeed.ic.TVNchkcmPo.webp

(Suomen todellinen osuus EU:n valvontateknologiaviennistä ei ole näin suuri. Osa EU-maista ei kertonut työryhmälle vientiluvistaan. Lupia ei kirjata yhtenäisesti, ja osa maista voi saada lupamäärän näyttämään todellista pienemmältä sovittamalla useita tuotteita yhden luvan alle.)

SUURIMMASSA OSASSAEXFO Finlandille myönnettyjä vientilupia mainitaan tuote nimeltä NetHawk F10. Yhtiön omien esitteiden mukaan se on IMSI catcher, valetukiasema.

Valetukiasema on usein kannettavan tietokoneen kokoinen laatikko; pienimmät mahtuvat taskuun. Laitteen lähettämä voimakas signaali houkuttelee lähiseudun puhelimet ottamaan yhteyden valetukiasemaan oikean tukiaseman sijaan. Kun liikenne kulkee valetukiaseman kautta, asema voi identifioida SIM-kortteja ja usein myös tallentaa puhelinkeskusteluita, dataa ja sijaintitietoja. Käyttäjä ei yleensä voi mitenkään huomata sieppausta.

Valetukiasemia on käytetty esimerkiksi mielenosoittajien tunnistamiseen, ulkomailla tapahtuvaan vakoiluun ja jopa lennokki-iskun kohteeksi valitun ihmisen paikantamiseen. Poliisi voi käyttää valetukiasemaa välttääkseen kuunteluluvan hankkimisen oikeudelta.

EXFO:lla valetukiasemien myynnistä vastaa Homeland Security -niminen yksikkö. Se lupaa tuotteidensa ostajille muun muassa ”mobiiliviestinnän sieppausta tien päällä” ja kertoo, että F10-laite kykenee datan sieppaamisen lisäksi estämään mobiiliverkon käytön.

”Saatavilla sekä kannettavassa että ajoneuvosta käytettävässä muodossa”, mainostaa esite, jonka alareunassa annetaan Homeland Security -yksikölle kaksi osoitetta: Quebeciin ja Ouluun. (EXFO Finland tunnettiin ennen oululaisena NetHawkina. Kanadalainen EXFO osti sen vuonna 2010.)

Long Play pyysi EXFO Finlandilta lisätietoja tuotteesta. Yrityksen johto ei suostunut niitä antamaan. Sen sijaan EXFO:n Kanadassa sijaitsevasta pääkonttorista otettiin pian yhteyttä.

EXFO:n kanadalainen myyntijohtaja Tim Adams väitti ensin puhelimessa, ettei yhtiö myy lainkaan televalvontavälineitä vaan ainoastaan televerkkojen testauslaitteita. NetHawk F10 on hänen mukaansa harmiton diagnostiikkaohjelmisto.

Seurasi erikoinen keskustelu, jonka aikana Adams toisti useita kertoja, ettei EXFO:lla ole mitään tekemistä valvontateknologian kanssa.

”Se [NetHawk F10] on kaksikäyttölistalla vain siksi, että se käyttää tehokasta salausta”, Adams sanoi.

Sieppaako F10 langatonta puhelinliikennettä kulkemaan epävirallisen tukiaseman kautta?
”Ei, se ei sieppaa mitään.”

Mutta EU:n kaksikäyttöluokituksessa F10:stä käytetään koodia, joka annetaan valvontavälineille.

”Ihanko totta? Mikä koodi se on? Ehkä olemme rekisteröineet sen väärin.”

Kun Adams kuuli Long Playnnähneen EXFO Homeland Securityn omia esitteitä, joissa F10 nimetään mobiililiikennettä sieppaavaksi valetukiasemaksi, hän halusi lopettaa puhelun – ja kielsi käyttämästä nimeään tai kommenttejaan jutussa.

”Jos tämä teknologia joutuisi vääriin käsiin, sillä voitaisiin kuunnella ihmisten keskusteluita”, Adams myönsi puhelun lopuksi.

Jos se joutuisi väärien ihmisten käsiin, hän vielä toisti.

Vastuun ”väärien käsien” määrittelemisestä EXFO siirtää Suomen ulkoministeriölle; sitä varten vientilupajärjestelmä on olemassa.

Mutta lupajärjestelmä ei vaikuta kovin tiukalta.

VUOSIKYMMENEN ALUSSAEuroopassa kiinnitettiin ensi kertaa huomiota valvontalaitteisiin, joita eri maiden armeijat ja poliisit käyttivät kansannousujen tukahduttamiseen. Ne olivat nimittäin usein Euroopassa valmistettuja. Silloin Iranissa ja arabimaissa kuohui ja demokratialiikkeet jäivät jatkuvasti toiseksi valtioiden turvallisuuskoneistoille. Diktatuurit ostivat valvontalaitteistojaan muun muassa italialaiselta Hacking Teamilta, ranskalaiselta Amesysiltä, suomalais-saksalaiselta Nokia Siemens Networksilta ja brittiläiseltä FinFisheriltä.

Eurooppalaisia valvontalaitteita löytyi muun muassa silloin, kun Muammar Gaddafi jätti Tripolin elokuussa 2011 ja Libyan kapinalliset pääsivät tutkimaan hallintopalatsien kellareita.

Kun EU vuoden 2014 lopussa lisäsi joukon digitaaliseen tarkkailuun soveltuvia laitteita vientivalvontalistalleen, toivottiin, etteivät eurooppalaisyritykset vastedes myisi urkintalaitteita Iranin ja Libyan kaltaisiin maihin.

Valvontatuotteiden vienti kuitenkin vetää yhä. Long Playn, Dagbladet Informationin ja De Correspondentin tutkimuksessa selvisi, ettei EU-mailla ole yhteistä käsitystä siitä, mitä vientivalvonta tarkoittaa tai miten sitä tulisi toteuttaa.

Euroopan unionin asetus kaksikäyttötuotteiden viennistä toteaa, että EU-maan tulisi evätä lupahakemus, jos on olemassa selvä riski, että myytävää teknologiaa voitaisiin käyttää sortoon maan sisällä. Asetuksen mukaan vientilupia myöntävien ministeriöiden tulee tutkia erityisen tarkkaan kaikki suunnitellut kaupat sellaisiin maihin, joissa loukataan ihmisoikeuksia, ja mieluiten hylätä sellaiset hakemukset, jotka on jo hylätty toisessa jäsenmaassa.

Osa maista tulkitsee lupasäännöksiä hyvin väljästi. Esimerkiksi Tanska ja Saksa katsovat, että ihmisoikeustilanteen tarkastelu on vain ei-sitova ehdotus, johon on sitä paitsi ryhdyttävä vain, kun ostajana on armeija. Hollanti, Itävalta ja Espanja puolestaan tulkitsevat, että lupahakemus täytyy automaattisesti hylätä, jos on olemassa riski laitteen käytöstä ihmisoikeuksien rikkomiseen.

Suomen ulkoministeriö sanoo noudattavansa jälkimmäistä tulkintaa.

”Jos tuote on ihmisoikeuksien kannalta relevantti, seuraamme Hollannin linjaa”, sanoo ulkoministeriön vientivalvontayksikön kaupallinen neuvos Heikki Yrjölä.

Siitä huolimatta Suomi on hyväksynyt kymmeniä valetukiasemakauppoja maihin, joissa ihmisoikeuksia tiedetään poljettavan.

”Yleiskuva näyttää olevan se, että säännösten takana oli kauniita puheita ja hyvä tarkoitus mutta ne eivät ole näkyneet käytännössä”, sanoo yhdysvaltalainen internet-politiikan tutkija Collin Anderson, joka on tutkinut valvontateknologian vientiä ja sen käyttöä muun muassa Iranissa.

Millaisiin maihin valvontavälineitä sitten vietiin? Tutkimusjärjestö Freedom House julkaisee vuosittain Freedom in the World -raportin, jossa maailman maat jaetaan kansalaisten poliittisten oikeuksien mukaan kolmeen kategoriaan: ”vapaa, ”osittain vapaa” ja ”ei vapaa”. Tarkastelluista eurooppalaisista vientiluvista vain 17 prosenttia liittyi Freedom Housen listaamiin ”vapaisiin” maihin. 52,5 prosenttia liittyi ”osittain vapaisiin”, esimerkiksi Turkkiin. Noin 30 prosentissa tapauksista kohdemaa luokitellaan ”ei vapaaksi”.

”On kuvaavaa, että enemmistö välineiden ostajista on joitain muita kuin liberaaleja demokratioita”, Anderson sanoo.

”Juuri siksi on tärkeää, että valvontatuotteiden vientiä säännellään tehokkaasti. On olemassa merkittävä mahdollisuus, että niitä käytetään väärin."

EXFO FINLAND vie F10-valetukiasemia muun muassa Arabiemiirikuntiin ja Omaniin. Molemmat maat ovat Freedom Housen listalla ei-vapaita.

Arabiemiirikunnat on perustuslaillinen monarkia, jonka muodostavat seitsemän autonomista emiraattia. Öljyllä vaurastunut maa on viime vuosina houkutellut paljon turisteja Dubain ja Abu Dhabin kaupunkeihin.

Oppositiopuolueet on kielletty, ja maan hallitus on viime vuosina säätänyt uusia lakeja helpottamaan toisinajattelijoiden vangitsemista. Vuoden 2012 kyberturvallisuuslakia ja vuoden 2014 terrorismin vastaista lakia on käytetty kymmenien ihmisten syyttämiseen ja tuomitsemiseen. Rikokseksi on riittänyt maan johdon kritisointi Twitterissä, eikä tuomioista voi valittaa.

Tavallista on myös kansalaisten sieppaaminen ilman syytteitä tai oikeudenkäyntiä. Monet ”kadonneet” ovat vapauduttuaan syyttäneet vangitsijoitaan kidutuksesta.

Arabiemiraatit panostaa erityisesti kansalaistensa digitaaliseen valvontaan. Maa on käyttänyt muun muassa Hacking Teamin ja FinFisherin valvontaohjelmistoja vuosien ajan. Ohjelmistojen avulla valtio on voinut seurata toisinajattelijoiden matkapuhelimien ja tietokoneiden viestiliikennettä.

Viime vuoden aikana Arabiemiraatit vaikuttaa investoineen kansalaistensa viestiliikenteen seuraamiseen entistä enemmän. The Intercept -verkkolehti kirjoitti lokakuussa 2016, että tietoturvayhtiö Dark Matter olisi ottamassa eräänlaisen yksityisen verkkopoliisin roolin Arabiemiraateissa. Lehden lähteiden mukaan Dark Matter oli rekrytoinut vuoden aikana lukuisia erityisen taitavina pidettyjä hakkereita sekä Pentagonin ja NSA:n työntekijöitä Arabiemiraatteihin. Heidän tehtävänään olisi muun muassa etsiä haavoittuvuuksia ohjelmistoista ja rakentaa haittaohjelmia, jotka voisivat ”seurata, paikallistaa ja hakkeroida kenet tahansa koska tahansa”.

EXFO FINLAND sai vuosina 2010–15 yhteensä 6 936 157 euroa Tekesin myöntäminä tutkimus- ja kehitystukina sekä työ- ja elinkeinoministeriön kansainvälistymisavustuksena.

Kun EXFO Finlandin edeltäjä NetHawk perustettiin, se ei heti tehnyt valvontavälineitä. 1990-luvun Suomessa oli kysyntää laitteille, joita puhelinten ja mobiiliverkkojen valmistajat tarvitsivat. NetHawk teki pitkään testaustyökaluja ennen kuin ryhtyi laajentamaan toimintaansa urkintalaitteiden suuntaan.

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professorin Valtteri Niemen mukaan siirtymä testilaitteistojen myynnistä valvontateknologiaan voi olla luonteva. Tuotteissa on vain pieniä eroja.

”Alun perin on ollut testitukiasema, jonka tehtävä on jäljitellä tavallista mobiiliverkkoa. Sen avulla voidaan testata kehittelyssä olevaa puhelinta. Sitten on huomattu, että valetukiasema on lähes sama tuote ja sille on olemassa tällainen markkina.”

Voisivatko EXFO Finlandin viemät laitteet siis sittenkin olla harmittomia testilaitteita, kuten yritys väittää?

”Eivät ne kyllä voi. He käyttävät itse termiä IMSI catcher. Ei sille ole mitään muuta selitystä”, Niemi sanoo.


Lue lisää aiheesta englanniksi De Correspondentin sivuilta: www.securityforsale.eu
https://www.longplay.fi/sidetone/su...rsianlahden-maihin-eu-n-vientivalvonta-vuotaa
 
The Afghan National Defense and Security Forces (ANDSF) will soon equip their vehicles with a new, Australian made counter-IED device dubbed ‘SilverShield’. According to a contract awarded by the Australian defense ministry to L-3 Micreo, the company will deliver 13,000 communications jammer units to the Afghan forces, bringing the total sales of Australian C-IED jammers to Afghanistan to A$85 million.

Installed on vehicles, SilverShield acts as a jammer disrupting specific cellular-phone signals known to have been used by insurgents to remotely activate improvised explosive devices (IED). The new system had undergone testing in both Australia and Afghanistan. SilverShield enhances the capabilities of the GreenGum system designed for light vehicles deployed in Afghanistan since 2015.

SilverShield is an evolution of Queensland based L3-Micreo’s Redwing program – a handheld IED jammer designed with Australia’s Defence Science and Technology Group (DST). Redwing was developed as a low-cost, robust and lightweight force protection systems for use in austere operating environments by military and police units. The systems function with minimal operator training and limited logistical support. To date over 180,000 Redwing systems worth A$84 million were delivered to Afghanistan. Operational with Afghan National Army, Afghan National Police, National Directorate of Security and Afghanistan Parliamentary Security Forces since 2015, Redwing devices have saved many Afghan lives.
http://defense-update.com/20180318_silvershield.html
 
Back
Top