Epidemiat maailmalla

Etelä-Korealla näyttää olevan tiukka tilanne viruksen kanssa tällä hetkellä. Näyttää melkein karkaavan käsistä. Odotellaan lisää tietoja.
Pahalle tuo näyttää, lienee terveydenhoito kuitenkin paremmassa kunnossa kuin Kiinassa.
 
Pahalle tuo näyttää, lienee terveydenhoito kuitenkin paremmassa kunnossa kuin Kiinassa.
"Seremoniaan osallistui 166 ihmistä ja ainakin 30 heistä on vahvistetusti saanut tartunnan, noin sadalla ihmisellä on taudin oireita, mutta tartuntaa ei ole vahvistettu.

Vuonna 1984 perustetun Shincheonjin opin mukaan sen johtaja Lee Man-hee on Jeesuksen toinen inkarnaatio."


Ei tainnut ollakkaan vielä se toinen inkarnaatio...

Sen mitä olen Jeesukesta lukenut, ei anna sitä kuvaa, että Hänen läheisyydessään pääsisi taudit leviämään.
 
@AlArabiya_Brk
Kuwait Airways suspends all flights to Iran due to fears of the spread of Corona # Arab_Ajel


Teheranissa useampia tapauksia sairaalahoidossa. Tätä menoa kun jatketaan, niin muutaman kuukauden kuluttua ei lennä maailmassa kun sotilaskoneet.
 
Katsotaas Kiinan ulkopuolisia lukuja:

Tänään, juuri nyt, 20.2 : 1 199.
Noin puolet tästä oli 13.2 määrällä 595.
Noin puolet siitä oli 7.2. 317 tapausta.
Noin puolet siitä oli 31.1. ja 153.
Siitä puolet oli 27.1. ja 64 tapausta.

Peruskaava tässä kohtaa näyttäisi olevan Kiinan ulkopuolisten tapausten tuplaantuminen noin viikon välein.

Yksittäisiä tapauksia kyetään jäljittämään eri puolilla maailmaa - tuhansia ei.

Lähiviikot taitavat olla aika ratkaisevia.

Lohdullista on se, että tätä menoa päästään lämpöisiin keleihin ennen kuin pöpö iskee länteen kovaa.

Talousvaikutuksia tuntuu jo nyt - mutta hyvin pienesti.
 
Tätä menoa kun jatketaan, niin muutaman kuukauden kuluttua ei lennä maailmassa kun sotilaskoneet.

Riippuu maasta. "Maailma tulee kylään" on Suomessakin kova paikka. Tulihan niitä tauteja ennenkin Impivaaraan, ei maailma siinä mielessä muuttunut ole. Mutta ei ennen sellaisia oltu että kaikki toivotettiin tervetulleiksi, motiiveja kyselemättä ja sulkien silmät tilannekuvalta.

Mistä hölmöys johtuu. Silmille tulee liikaa tietoa, niinkuin 2015 ja se aiheuttaa lamautumisen. Ei tehdä mitään kun "ei sille kuitenkaan voi mitään". Mutta mikä on hinta jos isohkolle osalle kansasta tulee mielikuva "eivät edes yrittäneet".

En minä osaa sanoa pitäisikö liikennettä rajoittaa jo nyt mutta Helsinki-Vantaalla olisi syytä alkaa mitata edes tietyistä maista saapuvien lämpöjä jotteivat edes jo sairastuneet pääsisi levittämään virusta vielä lisää Suomeen. Ihmisoikeusprofessorit varmaan valittelisivat että profiloidaan etnisesti kun matkustajat tulevat Aasiasta tai Iranista mutta mitä väliä sillä oikeasti on.
 
Viimeksi muokattu:
Globaalissa mitassa pieni asia, mutta jossain voi tuntua sekin että Finnair pisti lennot tuolta tauolle ja muutama kiinalaisyhtiökin jotka sieltä tänne lensivät 2-3 laajarunkoista konetta/päivä ovat vähentäneet lentämistään. Hesa-Vantaan n 20miljoonasta vuosittaisesta matkustajasta nimittäin ihan kaikki eivät ole suomalaisia..(Niistä on aika moni aasialainen/kiinalainen vaihtomatkustaja)
 
Minua epäilyttävät useat asiat Kiinassa. Elintarvikkeiden suhteen, mm "muovisen" riisiin, soijaan, johon sekoitettu ulosteet ja rautasulfattia nopeutaakseen kypsymistä ja antaakseen kaunimman värin, naudanlihaksi teollisuussuolalla, parafiinilla ja muilla kemikaaleilla värjätty sianlihaa, yms yms elintarvikkeiden tuottaminen, josta valitettavan liian vähän puhuta, koska Jumala nimeltään Raha. Tämä taitaa olla väärä ketju yksityiskohtien tuomiseen, mutta ei kiitos. Ja kiitos @Herman30 kerran minulle esitetystä kysymyksesta lisäaineiden suhteen, tutkinut asian perehtymällä laajemmin näihin elinarvikkeiden mitä myydään mm kiinalaisissa kaupoissa ja tajusin missä mennään. Päätös lopettaa kiinalaisissa ravintoloissa käyminen syntyi ennen Covid19 kohua.

Uskon että kokonaisuus vaikutti Covid19 syntyyn, eikä vain joku huonosti kypsytetty lepakko tai rotta. Kiina tuottaa ja käyttää eniten peptisiideja maailmassa, joka pääsee ravintoketjussa eläimiin, joiden immunipuolustus järkkyy, sitten älyvapaat uskomuksissa elävät syö näitä eläimiä tai vieressä oleva, johon nämä ulostaneet ja vuotaneet..

Summa summarum: Covid19 ei voi repaista kokonaisuudesta kokonaan.
Varmaan jokaiselle on selvää, että Kiinassa elintarvikehygienia ei ole samalla tasolla kuin monessa muussa maassa. Kiinan puutteellisella elintarvikehygienialla ei kuitenkaan välttämättä ole mitään tekemistä länsimaissa sijaitsevien kiinalaisten ravintoloiden kanssa. Tietysti joskus uusien normien omaksumisessa esiintyy kitkaa, mutta en tässä asiassa olisi niin huolissani. Itse aijon jatkossakin asioida huoletta kiinalaisissa ravintoloissa, mutta sehän se talousjärjestelmässämme hienoa onkin, että kuluttajat saavat itse valita runsaista vaihtoehdoista.
 
Varmaan jokaiselle on selvää, että Kiinassa elintarvikehygienia ei ole samalla tasolla kuin monessa muussa maassa. Kiinan puutteellisella elintarvikehygienialla ei kuitenkaan välttämättä ole mitään tekemistä länsimaissa sijaitsevien kiinalaisten ravintoloiden kanssa. Tietysti joskus uusien normien omaksumisessa esiintyy kitkaa, mutta en tässä asiassa olisi niin huolissani. Itse aijon jatkossakin asioida huoletta kiinalaisissa ravintoloissa, mutta sehän se talousjärjestelmässämme hienoa onkin, että kuluttajat saavat itse valita runsaista vaihtoehdoista.
Tämä se onkin hienoa.
Mutta valitettavasti joskus tässä talousjärjestelmässä myös esiintyy sitä että toiset on pakotettu tekemään pilkulleen ja toiset vähän sinnepäin, ja silti kilpaillaan samasta hinnasta.
 
1100 miljardia pois tämän vuoden globaalista bktstä, luku dollareina samaa suuruusluokkaa kuin nyt neuvottelussa oleva EUn budjetti euroja jakautuen seitsemälle vuodelle.
Koronavirus heiluttelee etenkin Kiinan taloutta. Mitkä olisivat talousvaikutukset, jos virus yhtyisi globaaliksi pandemiaksi?

Konsulttiyhtiö Oxford Economics arvioi, että tällaisessa tapauksessa maailman bruttokansantuotteen kasvu valahtaisi lähelle nollaa tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja Yhdysvallat ja euroalue painuisivat ”tekniseen taantumaan”. Tekninen taantuma tarkoittaa, että bruttokansantuote supistuu kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä.

Koko vuonna globaali pandemia voisi leikata maailman bkt:stä pois 1,3 prosenttiyksikköä niin sanotusta perusennusteesta. Perusennusteessaan Oxford Economics ennakoi tämän vuoden globaaliksi kasvuksi 2,3 prosentin kasvua.


Tämä merkitsisi, että globaalista bruttokansantuotteesta leikkautuisi pois 1100 miljardia dollaria, yhtiö ennakoi.

Shokki maailmantaloudelle olisi raju, mutta lyhytaikainen, sillä toipuminen alkaisi hyvin nopeasti.

Yhtiö pohjaa skenaarionsa historiallisiin vastaavankaltaisiin tapauksiin, kuten sarsiin ja sikainfluenssaan. Kolaukset talouteen syntyvät esimerkiksi tuotannonpudotuksista ja kulutuksen vähentymisestä.


Jos pandemia leviäisi vain Aasiaan, Oxford Economics ennakoi Aasian ja Tyynenmeren alueen kasvun painuvan viime vuoden lopun noin neljästä prosentista 1,5 prosenttiin tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Se olisi hitainta kasvua sitten finanssikriisin. Kiinan kasvu painuisi tässä skenaariossa tammi– maaliskuussa 2,6 prosenttiin.

Tilanne heilauttaisi toki myös muuta maailmaa, mutta vaikutuksia voitaisiin vaimentaa politiikalla, kuten matalammilla koroilla Yhdysvalloissa, yhtiö arvioi.

Tässä skenaariossa globaali bruttokansantuotteen kasvu hidastuisi 1,5 prosenttiin tammi– kesäkuussa. Kasvu kuitenkin kiihtyisi jo vuoden loppupuolella, kun korona alkaisi väistyä ja yritykset sekä kuluttajat kirisivät kulutusta taas kiinni. Ennen vuoden 2021 loppua kasvu olisi kuitenkin miltei ennallaan, yhtiö arvioi.

Perusennuste: Kiinan kasvu 5,4 prosenttiin
Oxford Economicsin perusennusteessa koronan vaikutukset ovat paljon kevyemmät. Globaali talous kasvoi viime vuonna 2,6 prosenttia, ja nykyisen perusskenaarion mukaan kasvua kertyisi tänä vuonna 2,3 prosenttia. Aiemmin yhtiö ennakoi 2,5 prosentin globaalia kasvua täksi vuodeksi.

Tammi– maaliskuussa korona näkyy selvemmin, ja yhtiö Oxford Economics ennakoi maailmantalouden kasvun olevan vain 1,9 prosenttia.

Kiinan kasvun yhtiö taas ennakoi laskevan tänä vuonna 5,4 prosenttiin viime vuoden 6,0 prosentista.

Tammi– maaliskuussa vaikutusten ennakoidaan olevan selvemmät: Kiinassa kasvu olisi vain 3,8 prosenttia edeltävän vuoden ensimmäiseen neljännekseen nähden. Kasvu kuitenkin vahvistuu jo seuraavilla neljänneksillä.

Viesti on, että koronan talousvaikutus on tuntuva, mutta lyhytaikainen ja keskittyy Kiinaan. Yhtiö painottaa, että arvioon liittyy paljon epävarmuuksia molempiin suuntiin.
 
Taloudelliset seuraukset voivat olla todella karmivat jos tilanne jatkuu samanlaisena vielä pari kuukautta. Velkavetoiset markkinat ja jäykkä valtiorakenne...
En usko Kiinan talouden kestävän tätä ja romahdusta seuraava lama vaikuttaa globaalisti. :unsure:
Kahtoo nyt. Taloudellinen aktiviteetti Kiinassa ei enää laske; Kiinassa on tehtaita avattu jälleen ja porukka hiljalleen valuu takaisin töihin, vaikka vielä ei ollakkaan lähelläkään täyttä kapasiteettia. Vaikea tuosta on vielä sanoa, kun ei tiedetä miten epidemian taltuttamisessa onnistutaan. Voi yllättää positiivisestikin.
 
En minä osaa sanoa pitäisikö liikennettä rajoittaa jo nyt mutta Helsinki-Vantaalla olisi syytä alkaa mitata edes tietyistä maista saapuvien lämpöjä jotteivat edes jo sairastuneet pääsisi levittämään virusta vielä lisää Suomeen.

Ei toimi. Sä voit olla kantaja ja normaali lämmöt. Toinen on ne testit, jotka valehtelee siihen asti että virus taikka vasta-aineet saavuttavat pisteen missä ne näyttää viruksen aktiivisena. Ne testit ei toimi silmäräpäyksessä. Ainoa järkevä tapa on rajoittaa kokonaan taikka pitää rajat auki ja varautua niihin tauteihin.
 
Ei toimi. Sä voit olla kantaja ja normaali lämmöt. Toinen on ne testit, jotka valehtelee siihen asti että virus taikka vasta-aineet saavuttavat pisteen missä ne näyttää viruksen aktiivisena. Ne testit ei toimi silmäräpäyksessä. Ainoa järkevä tapa on rajoittaa kokonaan taikka pitää rajat auki ja varautua niihin tauteihin.
Eikö niihin tauteihin varautuminen voi sisältää sitä, että poimitaan tunnistettavissa olevat tartuttajat hoitoon mahdollisimman aikaisin? Ennen kuin ehtivät tartuttaa vielä enemmän?

Tässä paistaa taas se tappiomieliala, että kun jollakin keinolla ei saada 100% tulosta niin se on täysin turha. Mutta ei se ole. Jokainen saamatta jäänyt tartunta on pois terveydenhuollon kuormituksesta. Ja vaikka 60% kansalaisista saisi tartunnan joka tapauksessa lopulta, niin on aika iso ero jos ne saadaan jakautumaan edes vuoden ajalle yhden kuukauden sijaan.

Eikä ne rajavalvojat sieltä lentokentältä meilahteen teho-osastolle töihin siirry vaikka kuumeita ei mitattaisikaan. Se mittaaminen ei siis vähennä hoidon resursseja yhtään, mutta voi silti alentaa kuormituksen huipputasoa epidemian aikana. Varmin tapa saada maksimaalinen epidemia taas on olla edes yrittämättä rajoittaa sitä.
 
Tässä paistaa taas se tappiomieliala, että kun jollakin keinolla ei saada 100% tulosta niin se on täysin turha.

En tarkoita sitä vaan että oletetaan automaagisesti että jossain vaiheessa se tulee kohdalle kuitenkin, ja sitten se testin tekeminen voi todistaa sen. Miksi lentoasemilla ei käytetä niitä scannereita paremmin ja alisteta kaikki keuhkokuvaukseen kun sillä saa nopeammin käsityksen kohteen terveydentilasta kuin kemiallisen testin tekeminen?

Tappiomieliala :facepalm:
 
Viimeksi muokattu:
Tässä blomman toimittaja kertoo kokemuksestaan, kun Incheonissa hänet napattiin karanteeniin korkean lämpötilan (37,5 c) takia.

Bloomberg: I Flew to See My Parents and Ended Up in Coronavirus Quarantine

I Flew to See My Parents and Ended Up in Coronavirus Quarantine

I felt hundreds of eyes staring as my heart pounded, blood rushed to my face and sweat dripped down the back of my neck.

I had just stepped off the plane at Seoul’s Incheon International Airport, and this wasn’t what I’d expected. For weeks I’d been covering the coronavirus outbreak for Bloomberg News in Hong Kong -- tracking the case counts, the travel restrictions and all the rest.

My trip to South Korea on Saturday was meant to be uneventful: I’d visit my parents and stock up on supplies of hand sanitizer and other basics that were tough to find in Hong Kong.

That was the plan, at least, until the quarantine officer -- decked out in head-to-toe protective gear -- pointed the temperature gun at my forehead. The next 24 hours would give me a newfound appreciation for the extraordinary efforts underway to contain the virus and the emotional toll felt by those who’ve been marked as its next potential victims.

The officer struck a worried tone as she read out my temperature: 37.5 degrees Celsius (99.5 degrees Fahrenheit).


“We need you to sit back here and check your temperature again in 10 minutes,” she said. “Maybe it’s because you’re wearing a coat, so take it off.”

The second reading: 37.5 degrees Celsius. “I’m sorry, but you’re going to have to meet with a doctor,” she said.

My fellow passengers watched as I was escorted around the corner to a temporary doctor’s office. I had been called out as potentially contaminated, a threat to public health. A group of tourists gawked as they passed by, speeding away only after they saw the quarantine sign.

The doctor interviewed me and a few others one by one, before telling us that we’d all be held in a nearby facility until our test results came back.

I called my mom, trying to sound calm: “I don’t want you to freak out, but I’m not going to be able to come home tonight,” I said. “The doctor told me it’s probably nothing, but they have to be absolutely sure.”

I could hear her struggling to keep her composure, but we agreed it was for the best. My dad has cancer and the last thing I wanted was to give him the virus. I promised mom I’d be fine and hung up.

That’s when I met Irma, who had traveled to Seoul from Hong Kong for a holiday. Her mom was on the other side of the office partition. They didn’t speak much English or Korean, so I helped them convince one of the officers to allow Irma’s mom to take her daughter’s luggage. He eventually agreed.

“I did something good today,” I said to myself. “So maybe something good will happen to me in return.”

As a doctor checked us into our rooms, he explained what would happen over the next few hours (mostly temperature checks and sample collections). The most important rule: “Do not come out until we say you can.”

“Bye Irma,” I said. “Hopefully we don’t have it.”

She smiled. I wondered if I’d ever see her again.

After about 30 minutes, dinner arrived in a plastic container. It was a pleasant surprise: rice with fried egg, bulgogi, stir-fried kimchi, quail eggs with soy sauce, pickled vegetables, deep fried shrimp and chicken, a beef patty and potato salad.

Several hours later a doctor took my temperature, collected a cough sample and scraped mucus from inside my nose. He had kind eyes, which was all I could see through his full body suit.

Exhausted, I fell asleep. I dreamed of taking my temperature -- over and over and over again.

When I awoke three hours later, I relieved bouts of anxiety by watching puppy videos on my phone, writing, taking cold showers and constantly checking my temperature, which had fallen back into a normal range between 36.6 and 37.2 degrees Celsius. The quarantine had made me obsessed with decimals.

When my test results finally arrived -- no trace of the coronavirus -- I had to fight back tears of relief. I left the facility with several others, including Irma. We each had a certificate from the Ministry of Health and Welfare declaring us virus free.

We were the lucky ones. The outbreak has infected more than 71,000 people globally and killed 1,775, almost all of them in China. Millions of people in cities like Wuhan have been on lockdown in their homes or government facilities for weeks.

While some health experts are hopeful the pace of new cases may soon peak, the risk of a worsening epidemic can’t be ruled out. Many of those who get infected don’t show symptoms.

Before my quarantine, I didn’t fully appreciate how quickly and completely people can be stigmatized at a time like this.

Now I know that behind the virus case numbers we all check every morning is a person like me who probably feels scared, isolated and in need of a little compassion.

— With assistance by Marc Daniel Davies
 
Varmaan jokaiselle on selvää, että Kiinassa elintarvikehygienia ei ole samalla tasolla kuin monessa muussa maassa. Kiinan puutteellisella elintarvikehygienialla ei kuitenkaan välttämättä ole mitään tekemistä länsimaissa sijaitsevien kiinalaisten ravintoloiden kanssa. Tietysti joskus uusien normien omaksumisessa esiintyy kitkaa, mutta en tässä asiassa olisi niin huolissani. Itse aijon jatkossakin asioida huoletta kiinalaisissa ravintoloissa, mutta sehän se talousjärjestelmässämme hienoa onkin, että kuluttajat saavat itse valita runsaista vaihtoehdoista.
Kiina on ekologinen kauhu. En ostaisi edes luomumerkilla varustettuja kiinalaisia elintarvikkeita, on naurettava näin saatuneissa maassa kasvattaa ylipäänsä luomua. Vaikka ne läpäisee joltain osin jonkun standartin, niin mikään ei estää kastella niitä saatuneilla vedellä, ym kemikaaleilla, jotka ovat muutenkin ympäristössä. Kiinalaiset myös hujaavat paljon ja paljon vapaammin kun moni muu aasialaisista kansoista.
Et sinä syö kiinalaisissa ravintoiloissa parhaista ja edes hyvista raakaianeesta tehtyä ruokaa. Vaan halvimmista mitä kiinalaisella tuottajalla löytyy tukusta.

Olen tehnyt oman ns tutkimuksen ihan ostamalla, maistamalla ja tarkkasti ottamalla selvä mitä ne sisältävät, koska innostui yhdessä vaiheessa ostaamaan etnisista kaupoista. Melkein kaikki meni roskikseen. En ole vielä huolissani sitä että maistoin 100 g muovisia, siis oikeasti melaniinilla tai ties millä terästettyjä kauniin näköisiä kalapallukoita, jossa sisällä on mukamas kanamunan näköinen sisus yms vaikka jo lapsen järki sanoisi että tämä on kuin lelu, eikä mikää ruoka. Mutta niitä myydään valitettavasti ruokana.
Mutta toista 100 g en suostu syömään edes 30 000 $, kuten en suostunut samasta hinnasta mennä 20 minuutiksi kiinalaiseen jokeen yksi kiinalainen ympäristösaasteita valvoova virkamies, josta kirjoitettu netissa. Hän tiesi että 20 min tälläisessä myrkkyvedessä oleminen tappaa hänet.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä blomman toimittaja kertoo kokemuksestaan, kun Incheonissa hänet napattiin karanteeniin korkean lämpötilan (37,5 c) takia.

Bloomberg: I Flew to See My Parents and Ended Up in Coronavirus Quarantine

I Flew to See My Parents and Ended Up in Coronavirus Quarantine

I felt hundreds of eyes staring as my heart pounded, blood rushed to my face and sweat dripped down the back of my neck.

I had just stepped off the plane at Seoul’s Incheon International Airport, and this wasn’t what I’d expected. For weeks I’d been covering the coronavirus outbreak for Bloomberg News in Hong Kong -- tracking the case counts, the travel restrictions and all the rest.

My trip to South Korea on Saturday was meant to be uneventful: I’d visit my parents and stock up on supplies of hand sanitizer and other basics that were tough to find in Hong Kong.

That was the plan, at least, until the quarantine officer -- decked out in head-to-toe protective gear -- pointed the temperature gun at my forehead. The next 24 hours would give me a newfound appreciation for the extraordinary efforts underway to contain the virus and the emotional toll felt by those who’ve been marked as its next potential victims.

The officer struck a worried tone as she read out my temperature: 37.5 degrees Celsius (99.5 degrees Fahrenheit).


“We need you to sit back here and check your temperature again in 10 minutes,” she said. “Maybe it’s because you’re wearing a coat, so take it off.”

The second reading: 37.5 degrees Celsius. “I’m sorry, but you’re going to have to meet with a doctor,” she said.

My fellow passengers watched as I was escorted around the corner to a temporary doctor’s office. I had been called out as potentially contaminated, a threat to public health. A group of tourists gawked as they passed by, speeding away only after they saw the quarantine sign.

The doctor interviewed me and a few others one by one, before telling us that we’d all be held in a nearby facility until our test results came back.

I called my mom, trying to sound calm: “I don’t want you to freak out, but I’m not going to be able to come home tonight,” I said. “The doctor told me it’s probably nothing, but they have to be absolutely sure.”

I could hear her struggling to keep her composure, but we agreed it was for the best. My dad has cancer and the last thing I wanted was to give him the virus. I promised mom I’d be fine and hung up.

That’s when I met Irma, who had traveled to Seoul from Hong Kong for a holiday. Her mom was on the other side of the office partition. They didn’t speak much English or Korean, so I helped them convince one of the officers to allow Irma’s mom to take her daughter’s luggage. He eventually agreed.

“I did something good today,” I said to myself. “So maybe something good will happen to me in return.”

As a doctor checked us into our rooms, he explained what would happen over the next few hours (mostly temperature checks and sample collections). The most important rule: “Do not come out until we say you can.”

“Bye Irma,” I said. “Hopefully we don’t have it.”

She smiled. I wondered if I’d ever see her again.

After about 30 minutes, dinner arrived in a plastic container. It was a pleasant surprise: rice with fried egg, bulgogi, stir-fried kimchi, quail eggs with soy sauce, pickled vegetables, deep fried shrimp and chicken, a beef patty and potato salad.

Several hours later a doctor took my temperature, collected a cough sample and scraped mucus from inside my nose. He had kind eyes, which was all I could see through his full body suit.

Exhausted, I fell asleep. I dreamed of taking my temperature -- over and over and over again.

When I awoke three hours later, I relieved bouts of anxiety by watching puppy videos on my phone, writing, taking cold showers and constantly checking my temperature, which had fallen back into a normal range between 36.6 and 37.2 degrees Celsius. The quarantine had made me obsessed with decimals.

When my test results finally arrived -- no trace of the coronavirus -- I had to fight back tears of relief. I left the facility with several others, including Irma. We each had a certificate from the Ministry of Health and Welfare declaring us virus free.

We were the lucky ones. The outbreak has infected more than 71,000 people globally and killed 1,775, almost all of them in China. Millions of people in cities like Wuhan have been on lockdown in their homes or government facilities for weeks.

While some health experts are hopeful the pace of new cases may soon peak, the risk of a worsening epidemic can’t be ruled out. Many of those who get infected don’t show symptoms.

Before my quarantine, I didn’t fully appreciate how quickly and completely people can be stigmatized at a time like this.

Now I know that behind the virus case numbers we all check every morning is a person like me who probably feels scared, isolated and in need of a little compassion.

— With assistance by Marc Daniel Davies
Mieluummin näin päin.
Vittumaista jos olisi päästetty "levittäjä" maahan.
 
En tarkoita sitä vaan että oletetaan automaagisesti että jossain vaiheessa se tulee kohdalle kuitenkin, ja sitten se testin tekeminen voi todistaa sen. Miksi lentoasemilla ei käytetä niitä scannereita paremmin ja alisteta kaikki keuhkokuvaukseen kun sillä saa nopeammin käsityksen kohteen terveydentilasta kuin kemiallisen testin tekeminen?

Tappiomieliala :facepalm:
Entisaikaanhan keuhkokuvan toimittaminen taisi olla aivan normaali viisuminsaannin vaatimus.

Kiina on ekologinen kauhu. En ostaisi edes luomumerkilla varustettuja kiinalaisia elintarvikkeita, on naurettava näin saatuneissa maassa kasvattaa ylipäänsä luomua. Vaikka ne läpäisee joltain osin jonkun standartin, niin mikään ei estää kastella niitä saatuneilla vedellä, ym kemikaaleilla, jotka ovat muutenkin ympäristössä. Kiinalaiset myös hujaavat paljon ja paljon vapaammin kun moni muu aasialaisista kansoista.
Kiinalaisesta luomusta, tuohon viimeiseen huomioosi viitaten - se luomuus saattaa olla pelkkää huijausta.
 
Globaalissa mitassa pieni asia, mutta jossain voi tuntua sekin että Finnair pisti lennot tuolta tauolle ja muutama kiinalaisyhtiökin jotka sieltä tänne lensivät 2-3 laajarunkoista konetta/päivä ovat vähentäneet lentämistään. Hesa-Vantaan n 20miljoonasta vuosittaisesta matkustajasta nimittäin ihan kaikki eivät ole suomalaisia..(Niistä on aika moni aasialainen/kiinalainen vaihtomatkustaja)
Lentoliikenne bisnes ottaa tästä tosiaan osumaa ja kunnolla.
IATA arvioi, että jos virus pysyy vain Kiinassa ja jos epidemia laantuu kuten SARS, niin tappioita tulee ilmailualalle noin 28mrd $. Ja lentomatkustajien määrä ei tänä vuonna kasvakaan ennustettua 4,1% vaan vähenee 0,6%.

No, päästöjen määrä siten vähenee, jos jotain positiivista haluaa nähdä.
 
Back
Top