Eränkäynti

Mikähän kuun suuntanumero mahtaa olla?
Mikä tahansa Elon Musk päättää sen olevan... todennäköisesti kryptinen! Jotain jotain Alfa-Papa jotain... :cool: . En tiedä tarviiko kuussa aurinkolaseja, todennäköisesti kyllä... kultaset visiirit tais olla edellisillä vierailla, käskettynä tehtävän mukaisena varustuksena.
 
Oletteko muuten panneet merkille, miten paljon on mäkäräisiä liikenteessä? Niitä on paikoin tuskaan asti. En edes viitsi ajatella, miten niitä mahtaa Lapissa olla.
 
En muista mäkäräisiin törmänneeni täällä asuessani vielä kertaakaan. Mistähän tuo voisi johtua? Hyttysiä, paarmoja ja hirvikärpäsiä kyllä on.

Eilen suunnistaessani vältyin hyttysiltä, ehkä reilun karkoitteen käytön ansiosta. Mutta kärpäsiä pörräsi ympärillä kymmenittäin, ellei sadoittain.

Metsässäkin on nautittu juhannusateriasta:

xkLIKQP.jpg
 
Tuomas pääsi osaksi maagisen kesäyön taikaa – katso mykistävä kuva suden ja karhun sopuisasta tapaamisesta
Screenshot_20200621-032544__01.jpg

Hieno kuva on ei siinä mitään, mutta kuinka se on otettu.



Luontokuvaaja Tuomas Heinonen koki iloisen yllätyksen kesäyössä.

"Olin kuvaamassa susia kuvauskojulla Kuhmossa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä"


"Eläimiä yritetään houkutella kuvauskojujen luokse juuri ruoan avulla. Mitään takeita niiden kohtaamisesta ei kuitenkaan ole, ja kuvaaja saattaa joutua istumaan kopissa yli puoli vuorokautta toimettomana."



nyt on rankkaa:mad::mad:.
Tää "luontokuvaus" tyyli pitäis kieltää heti.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006547505.html
 
Oletteko muuten panneet merkille, miten paljon on mäkäräisiä liikenteessä? Niitä on paikoin tuskaan asti. En edes viitsi ajatella, miten niitä mahtaa Lapissa olla.
Paljon. En ole jussina käynyt kotipihaa kauempana (paskakaupunnissa), mutta kun eilen kaivelin etupihalta enimpiä rikkaruohoja vähän aikaa pois niin johan kuppasivat kädet ja jalat reikiä täyteen. Tätä ei muuten tapahdu täällä tavallisina kesinä. Paljonkohan kavereita löytyisi, jos menisi pusikkoon?
 
Oletteko muuten panneet merkille, miten paljon on mäkäräisiä liikenteessä? Niitä on paikoin tuskaan asti. En edes viitsi ajatella, miten niitä mahtaa Lapissa olla.
Räkkä on onneksi harvoin kaikkialla riesana. Yhdellä reissulla Käsivarren tuntureilla ei tahtonut eteensä nähdä sen ötökkäpilven läpi, ja koirat varsinkin olivat hätää kärsimässä. Päätin siksi vaihtaa maisemaa ja ajelin Sallaan. Siellä saikin retkeillä rauhassa, ei ollut liikkeellä minkäänlaisia verenimijöitä koko aikana.
 
.
Paljonkohan kavereita löytyisi, jos menisi pusikkoon?

Täällä hukkapilkan äärellä Paljon. Ranteet ja niska on kupattu sellaiselle reijälle, että en muista moista. On ainakin linnunpojille apetta. Mustikka kukkii hervottomasti ja lakka samoin alkaa olla heräämässä. Jos säätiedotukset pitävät paikkaansa niin kosteilla alueilla tulee marjaa hävittömästi.

Alkusyksystä mehtäkanalinnun kakki on oleva mustaa. :cool:

Muoks. Göbbelsin sukuaarteet ja mahanalus on murheellisessa kunnossa. Mäkärät ovat tehneet rajusti reikiä ja nytkin tuo oivallinen lemmikki nuolee hartaasti märällä kielellä mahanalustaan. Ei auta punkkienvastainen valeluliuos näköjään mäkärien kanssa. :cool:
 
Göbbelsin sukuaarteet ja mahanalus on murheellisessa kunnossa. Mäkärät ovat tehneet rajusti reikiä ja nytkin tuo oivallinen lemmikki nuolee hartaasti märällä kielellä mahanalustaan
Kerran ajokoiran pää turposi mäkärän puremista niin, että naamakin oli kurttuinen kuin mastiffilla. Onneksi parani yhdessä yössä. Eräällä kerralla taas toinen koira sai paljoista puremista jonkinlaisen yleistulehduksen, oli kuumeinen ja aivan vetämätön. Piti kesken reissun kiikuttaa se Ivaloon eläinlääkärille, joka antoi heti antibiootteja, ja kertoi että hengenlähtö olisi ollut mahdollinen.
 
.


Täällä hukkapilkan äärellä Paljon. Ranteet ja niska on kupattu sellaiselle reijälle, että en muista moista. On ainakin linnunpojille apetta. Mustikka kukkii hervottomasti ja lakka samoin alkaa olla heräämässä. Jos säätiedotukset pitävät paikkaansa niin kosteilla alueilla tulee marjaa hävittömästi.

Alkusyksystä mehtäkanalinnun kakki on oleva mustaa. :cool:

Muoks. Göbbelsin sukuaarteet ja mahanalus on murheellisessa kunnossa. Mäkärät ovat tehneet rajusti reikiä ja nytkin tuo oivallinen lemmikki nuolee hartaasti märällä kielellä mahanalustaan. Ei auta punkkienvastainen valeluliuos näköjään mäkärien kanssa. :cool:
270C5DF0-96A5-4EFC-BD7F-DE4CA66887BA.jpeg
sieltä ne tulee ;)
jos kelit pysyy suosiollisina niin poimittavaa riittää :)

Ja noille marjoille on niin otolliset poimimismaisemat:

3EFB78EA-0117-43D6-8267-A680FAC0CD60.jpeg
 
Oletteko muuten panneet merkille, miten paljon on mäkäräisiä liikenteessä? Niitä on paikoin tuskaan asti. En edes viitsi ajatella, miten niitä mahtaa Lapissa olla.
Ihan kotitarpeiksi Etelä-Lapissa. Ei mitään valtavia pilviä, mutta tarpeeksi. Tosin meillä vielä nuo muutamat lampaat tuossa, jotka tuovat paikalle mäkärää, eli ihan autenttinen tämä otos ei ole. Sääskiäkin on aivan riittävästi, mutta ei mitenkään poikkeuksellisen paljon. Ja nämä vain kokemuspohjaisena havainnointina. Ei tieteellisenä mittauksena.
 
Tuossa päivänä muutamana keskusteltiin vaellusmetsästyksestä susialueella. Tarkemmin Ilomantsin pohjois- ja Lieksan itäpuolella olevalla alueella, joka idässä rajoittuu rajavyöhykkeeseen.

Kaupunkilaisilla on toki kaupunkilaisten näkemykset, kun suurpetoja ei ole nähty kuin tarhassa ja luontodokumenteissa. Joo, ei ole susi syönyt ihmistä yli sataan vuoteen Suomessa ja 3,5 millin haulitkin tekevät varmasti kipeää, mutta silti konsensus tuntuu olevan, että varsinaisten riistapaukkujen lisäksi patruunataskussa olisi jokunen 00 paukku. Ei paina mitään ja noilla kaatuu läheltä kaikki mitä Suomessa kulkee kahdella tai neljällä jalalla ilman suojavarusteita.

Mutta minkälaisia ajatuksia täällä herättää ajatus siitä, että tuolla kantaisi yhden tai kahden miehen partiossa pistoolia mukana juurikin ihmisarkuuden menettäneiden petoeläinten varalta?

Haulikko tai pienriistakivääri saattaa olla asentotulilla, kun ukko kapuaa paskalle tai hakee vettä. Metsän eläimet eivät pelota eikä viitsisi lähteä ihan sotaväen menetelmilläkään matkaan, että pitkän aseen pitää olla koko ajan käsillä, kun ei se metsä ole mikään taistelukenttä eikä eläimet ainakaan lähtökohtaisesti vihollisia. Toki lyhyt ase painaa sen mitä se painaa, mutta ei ole mikään kynnyskysymys, vaikka käsiasemetsästys ei olekaan sallittua eikä pistooli tai revolveri ole metsästettävävien riistalajien kannalta perusteltu edes lopetuskäyttöön. Erämaissa kannetaan monesti mukana paljon turhempiakin juttuja kuin .45 ACP pistooli tai .357 revolveria ja nuo eivät ole suinkaan tarkoituksenmukaisia esimerkiksi Etelä-Suomessa, jossa petokannat ovat paljon heikommat. Ja siksi ne eivät kuulu normaaliin varustuksen.

Metsästyslakihan ei erikseen kiellä tuota ainakaan kovin selkeäsanaisesti, koska kyse ei ole käsiasemetsästyksestä, pistoolia saa käyttää lopetukseen ja aseet ovat luvallisia. Mitenkäs tapakulttuuri tuolla suunnalla maata menee?

Syyttääkö erätarkastaja, rajavartija tai metsästyksenvalvoja heti laittomista pyyntimenetelmistä, jos matkassa on pistooli ja syy on rehellisesti kerrottuna tuo vaarallisen petoeläimen kohtaaminen tilanteessa, jossa eläin ei suostu väistämään vaan ehkä jopa näyttää hampaita? Tuossa kohtaa hukkaan tulee nimittäin reikiä hätävarjelun nimissä ja pannaton yksilö päätyy suohon... Pannallinen, vaikka kuollutkin, saa varuiksi niin läheltä ammutun osuman, että ruutijäljet tukevat kertomusta iholle tulleesta elikosta. Susijahti ei ole suunnitelmissa, mutta oikeasta hätävarjelutilanteesta ei myöskään oteta mielivaltaista tuomiota törkeästä metsästysrikoksesta.

Vaikka kyse ei ole mistään susipelosta, niin on päivän selvää, että noilla alueilla on täysin itsensä varassa jos joutuu vastakkain aggressiivisen eläimen kanssa. Kyse on yhden mahdollisen ja potentiaalisesti vaarallisen uhan huomioimisesta ihan niin kuin loukkaantumisen, hypotermian tai eksymisen osalta.
 
Tuossa päivänä muutamana keskusteltiin vaellusmetsästyksestä susialueella. Tarkemmin Ilomantsin pohjois- ja Lieksan itäpuolella olevalla alueella, joka idässä rajoittuu rajavyöhykkeeseen.

Kaupunkilaisilla on toki kaupunkilaisten näkemykset, kun suurpetoja ei ole nähty kuin tarhassa ja luontodokumenteissa. Joo, ei ole susi syönyt ihmistä yli sataan vuoteen Suomessa ja 3,5 millin haulitkin tekevät varmasti kipeää, mutta silti konsensus tuntuu olevan, että varsinaisten riistapaukkujen lisäksi patruunataskussa olisi jokunen 00 paukku. Ei paina mitään ja noilla kaatuu läheltä kaikki mitä Suomessa kulkee kahdella tai neljällä jalalla ilman suojavarusteita.

Mutta minkälaisia ajatuksia täällä herättää ajatus siitä, että tuolla kantaisi yhden tai kahden miehen partiossa pistoolia mukana juurikin ihmisarkuuden menettäneiden petoeläinten varalta?

Haulikko tai pienriistakivääri saattaa olla asentotulilla, kun ukko kapuaa paskalle tai hakee vettä. Metsän eläimet eivät pelota eikä viitsisi lähteä ihan sotaväen menetelmilläkään matkaan, että pitkän aseen pitää olla koko ajan käsillä, kun ei se metsä ole mikään taistelukenttä eikä eläimet ainakaan lähtökohtaisesti vihollisia. Toki lyhyt ase painaa sen mitä se painaa, mutta ei ole mikään kynnyskysymys, vaikka käsiasemetsästys ei olekaan sallittua eikä pistooli tai revolveri ole metsästettävävien riistalajien kannalta perusteltu edes lopetuskäyttöön. Erämaissa kannetaan monesti mukana paljon turhempiakin juttuja kuin .45 ACP pistooli tai .357 revolveria ja nuo eivät ole suinkaan tarkoituksenmukaisia esimerkiksi Etelä-Suomessa, jossa petokannat ovat paljon heikommat. Ja siksi ne eivät kuulu normaaliin varustuksen.

Metsästyslakihan ei erikseen kiellä tuota ainakaan kovin selkeäsanaisesti, koska kyse ei ole käsiasemetsästyksestä, pistoolia saa käyttää lopetukseen ja aseet ovat luvallisia. Mitenkäs tapakulttuuri tuolla suunnalla maata menee?

Syyttääkö erätarkastaja, rajavartija tai metsästyksenvalvoja heti laittomista pyyntimenetelmistä, jos matkassa on pistooli ja syy on rehellisesti kerrottuna tuo vaarallisen petoeläimen kohtaaminen tilanteessa, jossa eläin ei suostu väistämään vaan ehkä jopa näyttää hampaita? Tuossa kohtaa hukkaan tulee nimittäin reikiä hätävarjelun nimissä ja pannaton yksilö päätyy suohon... Pannallinen, vaikka kuollutkin, saa varuiksi niin läheltä ammutun osuman, että ruutijäljet tukevat kertomusta iholle tulleesta elikosta. Susijahti ei ole suunnitelmissa, mutta oikeasta hätävarjelutilanteesta ei myöskään oteta mielivaltaista tuomiota törkeästä metsästysrikoksesta.

Vaikka kyse ei ole mistään susipelosta, niin on päivän selvää, että noilla alueilla on täysin itsensä varassa jos joutuu vastakkain aggressiivisen eläimen kanssa. Kyse on yhden mahdollisen ja potentiaalisesti vaarallisen uhan huomioimisesta ihan niin kuin loukkaantumisen, hypotermian tai eksymisen osalta.
Itse tunnen ja olen keskustellut jo 20 vuotta sitten erään vanhan erämiehen kanssa, joka täällä Päijänteen tasalla metsässä liikkuessaan kertoi pitävänsä aina isänsä sotasaalis-Nagantia mukana. Tietyillä alueilla jopa kädessä valmiina koko ajan. Koki sen juurikin niin, että tiukassa tilanteessa pusikoissa reukku oli nopeampi käyttää kuin pitkä ase. Ilmeisesti oli hyvin huonoja kokemuksia karhuista tällä kaverilla.
 
Lyhyiden kantamisesta kuulee aina silloin tällöin joitain juttuja. Juttuja ei kyllä juurikaan löydy mistää lehdistä tai keskustelufoorumeiltakaan. Kun tieto kulkee suusta suuhun niin sen todenperäisyyden todentaminen on vaikeaa.

"Joku" aina silloin tällöin kuulemma jotain lyhyttä asetta kantaa. Aina se on se kuuluisa joku, joku muu kuin kertoja itse. Lähtökohtaisesti lienee kai niin, että aseen kantaminen/käyttäminen on sallittua kaikkiin laillisiin käyttötarkoituksiin. Oikeustapauksia asiasta ei taida juurikaan olla.

Ajattelu lienee sellaista, että mitä erävalvoja ei tiedä olevan kannossakaan, ei se sitä osaa kyselläkään. Kun ase on poissa näkyvistä niin ei sen mukana kantamista tarvinne ulkopuolisille kuten poliiseille perustellakaan.

Aika kova tuuri kyllä metsämiehellä saa olla että paskalle mennessä juuri silloin sattuu susi tulemaan vastaan ja hampaita irvistelemaan.
 
Ajattelu lienee sellaista, että mitä erävalvoja ei tiedä olevan kannossakaan, ei se sitä osaa kyselläkään. Kun ase on poissa näkyvistä niin ei sen mukana kantamista tarvinne ulkopuolisille kuten poliiseille perustellakaan.

Kuten @Ottoville sanoikin, niin kyllä sen pitää käsien ulottuvilla olla, mutta vyöllä kotelossaan oleva pistooli ei oikein istu suomalaiseen metsästyskulttuuriin, vaikka se monessa muussa paikassa on arkipäivää. Repussa oleva pistooli on kuollutta painoa ja päällysvaatteiden alla piilossa ikävä kantaa pidempiä aikoja. Luvallista ja perustellulla käyttötarkoituksella olevaa asetta on metsässä mielestäni muutenkin tyhmä alkaa piilottelemaan. Sehän se vasta epäilyksiä herättää jos ilmi tulee.

Aika kova tuuri kyllä metsämiehellä saa olla että paskalle mennessä juuri silloin sattuu susi tulemaan vastaan ja hampaita irvistelemaan.

Miksei ihmisiin tottunut susi (koira) hiipisi asentotulien tuntumaan makkarantuoksun perässä jos se menee asutusten pihoillekin ja juoksee lenkkeilijöiden perässä? En osaa sanoa mitään todennäköisyyksistä, mutta maalaisjärjellä ajatellen täysin mahdollista ja siis varteenotettava uhka.

Lähtökohtaisesti sellainen tietysti väistää jo hyvissä ajoin ennenkuin ihminen edes havaitsee ja viimeistään, kun kun sille karjuu. Toki on mahdollista, että eläin on niin tottunut, ettei huuto paljon hetkauta ja sillon erämaassa ihmisellä on aika vähän vaihtoehtoja. Toki voi meluta ja peruutella peninkulmakaupalla jos se pedolle sopii tai sitten käyttää asetta.

Kaksin erästellessä tilanne on tietysti eri asia kuin yksin tämänkin riskin huomioinnin osalta.

Ping @Ikarus ja @baikal

Teillä on varmaan suurpeto-ketjun perusteella tähän annettavaa.
 
Olen kolunnut noita Lieksan/Ilomantsin rajaseutuja jo kohta kolmen vuosikymmenen aikana, eikä ole koskaan tullut mieleen pitää mukana mitään itsepuolustusasetta. Puukko on tietysti aina vyöllä, ja riistan suhteen karvaat kokemukset ovat opettaneet pitämään sen haulikonkin mukana niin ruokaillessa kuin paskallakin. Puolustautumista olen ajatellut vain silloin, kun taivasalla yöpyessä tulee pidettyä käden ulottuvilla niin haulikko kuin puukkokin.
 
Back
Top