Eränkäynti

Jep eli pillillä koittelin. Oli helkkarin tuulinen sää, sanoisin että jopa myrskyinen. Sain pyyn eräässä paikassa vastailemaan viheltelyyni mutta sitten tuo koiran perhana jonka otin mukaan samaan liikuntaa, elelee vanhoja päiviään nyt, tuli juuri kun olin pyyhyn saanut keskusteluyhteyden. Taisi pyy koirasta hieman pelästyä ja lopetti viheltelyn.
Siinä on jo saavutusta, että saa pyyn vastailemaan näin tuulisella ilmalla. Myrskyinen ilma on pyyn metsästyksen kannalta varmaan huonoin mahdollinen, rankkasateen lisäksi. On ihan mahdollista, että tuo pyy ei pelästynyt koiraasi, vaan tyytyi vastailemaan vihellyksiin, mutta ei halunnut lähteä liikkeelle. Sellainen on niille tavallista, jos keli on epämieluisa.
 
Tyyni vähän tuma sää lienee pyyn pillitykseen oivallisin.
Noin se yleensä on, mutta pyyn käyttäytyminen on joskus minulle mysteeri: Kun yhtenä päivänä pyyt ovat hyvin aktiivisia, niin seuraavana päivänä ne tuntuvat kadonneen johonkin, vaikka sää olisi pysynyt samana. Mieleen on jäänyt myös, kun joskus samassa paikassa viheltelee useita pyitä eri suunnilta ja sitten ne kaikki ilman mitään näkyvää syytä yhtäkkiä lopettavat, kuin yhteisestä sopimuksesta. Olen miettinyt että sisältyykö johonkin vihellykseen jonkinlainen viesti että nyt pojat lopetetaan.
 
Lihavoidulla merkitystä aiheesta olisi mukavaa juttua myös täällä foorumilla, entäs jos antaisit luettavaksi? ;)
Ja pääsisin itse kiskomaan jotain perkeleen pulkkaa pitkin mettiä? Juu-ei. Kun se 8-vuotias kuitenkin jossain vaiheessa sippaa, jos joutuu ahkiota vetämään.

Lisäksi tuohon mahtuu se teltta ja kamiina oikein nätisti, joten kun nyt on sanottu, että pakko lopettaa telttailu lumen tuloon, niin kausihan muuttuisi ympärivuotiseksi! Johan siinä nyt tulisi jo syyte eläinrääkkäyksestäkin, kun sisäloiset jäisivät vaille jokaviikkoista alkoholiannostaan. :mad:
 
Ja pääsisin itse kiskomaan jotain perkeleen pulkkaa pitkin mettiä? Juu-ei. Kun se 8-vuotias kuitenkin jossain vaiheessa sippaa, jos joutuu ahkiota vetämään.

Lisäksi tuohon mahtuu se teltta ja kamiina oikein nätisti, joten kun nyt on sanottu, että pakko lopettaa telttailu lumen tuloon, niin kausihan muuttuisi ympärivuotiseksi! Johan siinä nyt tulisi jo syyte eläinrääkkäyksestäkin, kun sisäloiset jäisivät vaille jokaviikkoista alkoholiannostaan. :mad:
Viinakin maistuu paremmalta pienen ponnistelun jälkeen, ystävä hyvä! :)

Ei sitä sinne lumisen korven keskelle päntiönään tarvitse suksia, voihan sitä ottaa lähestymistavaksi ”harvoin, mutta hyvää”. Matkojakin voi vähän suhteuttaa keleihin ja porukan realistiseen kykyyn liikkua. Hiihtohinaus on oivallinen keino jatkaa ja jouduttaa matkaa, siihen löytyy käytössä koetellut, toimivat, yksinkertaiset ja halvat apuvälineet, joilla homma pelittää hienosti.
Talvioloissa luonnossa yöpyminen on oma taiteenlajinsa ja elämyksensä. (Voi sentään tätä sissiromantiikan tulvahdusta.)
 
Valtion mailla lauantaina. Keskityin lähinnä pyihin. Teeri lähti jaloista ja 2 pyytä näin mutta ei puhettakaan että olisin ehtinyt ampumaan. Vituttaa nyt, pitäs jotenkin onnistua saamaan linnut ampumaetäisyydelle puuhun, vähän kun manulle illallinen mutta kun ei saa. Pillua onneksi sain kun olin avovaimolla majoittuneena.
Täällä oli kaikki linnut puissa. 3 päivässä nähty yli 30 teertä ja 4 metsoa, ihan vaan kävelemällä. Vauhdikkaita tilanteita, mutta ei tulosta.
 
Ostin taas ensilauantaiksi kanalintuluvat lähialueelle. Nyt olen kauempana pyypaistista mutta näitä alueita talvella samoillessa löysin useita teerien kieppejä. Mikäli teeri tai metso lähtee jaloista eikä sitä kerkiä ampuamaan, niin mitenkä tälläisessä tilanteessa olisi viisainta toimia? Lähteä pikkuhiljaa kävelemään lentosuuntaan vai yrittää koukata eteen? Kuinka pitkälle esimerkiksi teeri yleensä lentää kun sen maasta karkoittaa?
 
Ostin taas ensilauantaiksi kanalintuluvat lähialueelle. Nyt olen kauempana pyypaistista mutta näitä alueita talvella samoillessa löysin useita teerien kieppejä. Mikäli teeri tai metso lähtee jaloista eikä sitä kerkiä ampuamaan, niin mitenkä tälläisessä tilanteessa olisi viisainta toimia? Lähteä pikkuhiljaa kävelemään lentosuuntaan vai yrittää koukata eteen? Kuinka pitkälle esimerkiksi teeri yleensä lentää kun sen maasta karkoittaa?
Ilman pätevää koiraa aika lailla tuurin peliä löytääkö enää, lähtösuuntaan hiljalleen. Ota luodikko kantoon, nyt syksyn ollessa jo pitkällä lehti pois puista saattaa tässä tilanteessa nousta puuhun.
 
Ostin taas ensilauantaiksi kanalintuluvat lähialueelle. Nyt olen kauempana pyypaistista mutta näitä alueita talvella samoillessa löysin useita teerien kieppejä. Mikäli teeri tai metso lähtee jaloista eikä sitä kerkiä ampuamaan, niin mitenkä tälläisessä tilanteessa olisi viisainta toimia? Lähteä pikkuhiljaa kävelemään lentosuuntaan vai yrittää koukata eteen? Kuinka pitkälle esimerkiksi teeri yleensä lentää kun sen maasta karkoittaa?
Se kuinka pitkälle lintu lentää, riippuu säästä sekä linnun mielentilasta. Tyynellä, sateisella tai tuhnuisella kelillä linnut ovat laiskempia kuin kirkkaalla ilmalla. Sateella ainakin teeri pomppaa joskus ensin lähimpään puuhun katsomaan tilannetta, ehkä sateen ropina haittaa sen havainnointia maasta käsin. Yleensä ne jäävät latvoihin jonkun matkan päähän, joskus ihan kiväärihollille. Kerran sattui että karkotin metson, mutta kuulin oksan rasahduksesta sen istuvan puuhun aivan lähelle. Lähdin hiipimään kohti ja siellähän se oli vain parinkymmenen metrin päässä ja alas tuli. Olin silloin ajokoiran kanssa metsällä ja lintu jäi katsomaan koiran juoksentelua, eikä huomannut minua lainkaan.
 
Ei se saalis ole niin tärkeää, kun fasiliteetit @Mengele_Joseph muuten näyttää olevan kunnossa.(y)

Resizer_16356688138860.jpg
Minulla viikko sitten tuurasi teerisuolla. Oli rapsakka pakkasaamu ja teeret aktiivisia.

Valitettavasti lumet, nuo vähäisetkin, lähti ja taas on mustat maat.

Hirvestämään on päästy peräti yhtenä päivänä. Lumia odotellaan. Lumien odottelu siis susien takia, sulalla maalla liian iso riski laskea koira irti. Riski se on lumellakin, mutta vähän paremmin hallittavissa.

Resizer_16356696677510.jpg
 
Voisit @Ikarus kertoa teerihommasta kuinka tuo pääpiirteissään menee. Alimmassa kuvassa sinulla on varmaankin teeren kaave kepinnokassa? Äänteletkö jotenkin?

Itse olen metsästyskortin suorittanut 15 vuotiaana ja hirvimettällä tuli aikoinaan juostua, pari hirveäkin sain nurin. Sitten koko metsästysharrastus lopahti useiksi vuosiksi mutta nyt viimeaikoina kun ikää on 40 vuotta alkanut pienriista erityisesti kiinnostamaan. Luonnossa aloin aktiivisesti kulkea n. viitisen vuotta sitten ja mietin, että mitäpä sitä täällä olis kulkea myös pyssyn kanssa. Mun metsästystaidot on ruosteessa, ampumataito ei ehkä niinkään. Ehkäpä "siperia" opettaa kun jaksaa tuolla jahtimailla kuleksia.....
 
Voisit @Ikarus kertoa teerihommasta kuinka tuo pääpiirteissään menee. Alimmassa kuvassa sinulla on varmaankin teeren kaave kepinnokassa? Äänteletkö jotenkin?

Itse olen metsästyskortin suorittanut 15 vuotiaana ja hirvimettällä tuli aikoinaan juostua, pari hirveäkin sain nurin. Sitten koko metsästysharrastus lopahti useiksi vuosiksi mutta nyt viimeaikoina kun ikää on 40 vuotta alkanut pienriista erityisesti kiinnostamaan. Luonnossa aloin aktiivisesti kulkea n. viitisen vuotta sitten ja mietin, että mitäpä sitä täällä olis kulkea myös pyssyn kanssa. Mun metsästystaidot on ruosteessa, ampumataito ei ehkä niinkään. Ehkäpä "siperia" opettaa kun jaksaa tuolla jahtimailla kuleksia.....
Pitää löytää soidinsuo ja siihen lupa metsästää. Sen laitamille passiin ennen auringon nousua. Pari kuvaa tuossa tosiaan oli.

Passissa oltiin suon keskellä metsäsaarekkeessa. Luodikko myös völjyssä, tuo teeri tuli puusta alas 308:llä.

Suhistellaan joko pillillä tai ilman teeripilliä. Onnistuu pienellä treenillä ilman pilliäkin. Ääntely voi villitä ne tulemaan lähemmäs kuvia ja passipaikkaa. Siitä sitten joko haulikolla lähellä tai kiväärillä puuhun.

Tuo aamu oli kelin suhteen loistava. Kirkas pakkasaamu, juuri optimi tuohon puuhaan.

Mutta joskus ne tulee, toisen kerran ei, se on pysynyt minulle mysteerinä, mikä villitsee ne jonakin aamuna liikkeelle. Toisen kerran voi olla, että ei näe teeren teertä, joskus huonollakin kelillä lentävät yhtenä köytenä.

Lento niillä alkaa auringon noustessa ja kestää suunnilleen tunnin.
 
Laittakaapa tähän vinkkejä ja kokemuksia sellaisesta asiasta, mitä ei yhdelläkään erävideolla juutuupissa tai eräoppaissa ym näe, eli niinkin epäseksikäs aihe kun .....tiskaus; ruokavälineiden puhtaanapito.

Olen jotenkin fiksoitunut aiheeseen, sehän ei ole mikään helppo. Miettikääpä nyt:

Ole tulilla. Valmista ruoka, pakki/Trangia. Nyt vielä helppoa... Noo sitten, syö, vieläkin helppoa....Katso keittokattilaan sitä saatanan sotkua. Teepä riisipohjainen ape, syö ja anna olla kuivana tunti. Jollet kanna mukana TNT-palaa, et saa sitä helposti puhtaaksi. Tai aamulla kaurapuuro.

Okei, sitten uudet vedet lämpiämään, kylmällähän ei rasva lähde. Onhan mukana harja ja Fairy? Kuumenna uudet vedet ja tiskaa. Huuhteluvedet vielä, toivottavasti syöt siis veden äärellä, jos talvi sulattele kaikki edellämainittu lumesta. Jos et ole veden äärellä, toivottavasti kannat mukana 10L vettä näihin sempaloihin 2 krt/vrk (lämmin ateria).
ELi miten hoidatte nämä erällä? Näin miettien saatanan työlästä...

Oiotaan vähän: ota mukaasi lisää vain vesi-pusseja, ihanaa! Noh, ole esim. 4 vrk. Reisussa, nuo pussithan ei pala vaanjättävät jälkeensä jotain foliopaskaa. Poltatko vai vietkö kunnon erämiehenä kaikki roskat pois edellyttäen että et kanna haisevaa, kerran syötyä ruokapusseja mukanasi 4 vrk repunpohjalla. Ainiin, tämän ruokapussinhan voi pestä toki puhtaaksi ja sitten kantaa mukana toki puhdas roska! Tee vain yllämainutut tiskausoperatisoonit.

Onko tämä oikeasti näin vaikeaa vai onko vika minussa?
 
Minä samanlainen. Minua retkellä kokkailu ei kiinnosta pätkääkään koska liian vaikea se puhtaanapito ja tiskaus. Siksi pussimuonaa. Riittää että keittää vettä. PS. Pakastekuivamuonapussi ei haise koska sisältää kuivaa tavaraa.
 
Useampi päiväisellä turneella minulla on mukana tsadaa: tiskiharja! En käytä pesuaineita, riittää mielestäni, että astiat näyttävät puhtailta. Keittoastioista on vaikea saada mahatautia, kyllä se mahatauti yleensä irtoaa pa....sten käsien välityksellä. Tassujen pesua ei kannata unohtaa maastossakaan. Ja nekin saa säällisen siivoon kuntoon holvaamalla niitä purossa tms.

Joidenkin kv-tietojen mukaan kämppien kaikki ovenkahvat ovat itsestään pelsepuupista: ne ovat pursollaan erilaisia taudinaiheuttajia. Kirvesvarret kämpillä, puunkantotelineiden kantorivat, sankojen kantimet, kämppäkattiloiden ja pannujen kädensijat.....älä lainaa toisen hanskoja jne.

Olen käyttänyt myös sammalta, havuja ym. harjan asemesta. Alapään ja jalkojen hiertymiin rahkasammalholvaus on jees, jos ei ole mahdollisuutta vesipesuun. Alapään hiertymänalut saa yleensä hyvin torpattua kävelemällä järveen ja pestä humputtamalla paikkansa. Kylmää ja epämukavaakin, mutta ah palkitsevaa. Kokemusteni mukaan tuo pesusouvvi antaa satavarman avun.
 
Minä samanlainen. Minua retkellä kokkailu ei kiinnosta pätkääkään koska liian vaikea se puhtaanapito ja tiskaus. Siksi pussimuonaa. Riittää että keittää vettä. PS. Pakastekuivamuonapussi ei haise koska sisältää kuivaa tavaraa.
Kyllä ne kaikki haisee kun on ne syönyt, sitä tarkoitin.

Tässä taas tullaan siihen, että otetaan se 4 vrk reissu ja siihen pussimuonat, niin saadaan jo aimo summa kulutettavaksi ruokiin.
Toisaalta tosimieshän elää hampparin lenkillä 4 vrk, itse en. Ravintoa pitää saada ja sen olisi hyvä olla myös laadukasta jos paljon tallataan rinkka selässä.

Henk.koht hygieniaa en näe ongelmana, on juurikin vesipesu ja jotain pyyhintä lappuja esarin alle jos tarvitsee. Jalat huuhtoutuu tauolla vedessä kuin vedessä esim.
 
Puhtaanapidolla tarkoitin elintarvikehygieniaa. Itseni peseminen on toissijainen. On mennyt kuukausikin ilman suihkua kunhan ne "strategiset" kohdat pitää suht puhtaana.
 
Heti kun keittoastia tyhjenee, laitan sen likoamaan, ettei pöperö ehdi kuivahtaa siihen kiinni. Tiskaamiseen käytän havuja, hiekkaa yms. Kun ruuan päälle keitän aina kahvit, kuumennan samalla sen verran ylimääräistä vettä, että saa vielä ruoka-astian huuhdottua. Lopuksi lämmitän astiat kuiviksi, etteivät jää kosteina muhimaan reppuun.
 
Heti kun keittoastia tyhjenee, laitan sen likoamaan, ettei pöperö ehdi kuivahtaa siihen kiinni. Tiskaamiseen käytän havuja, hiekkaa yms. Kun ruuan päälle keitän aina kahvit, kuumennan samalla sen verran ylimääräistä vettä, että saa vielä ruoka-astian huuhdottua.
Nämä kohdat on minullakin käytössä. Hiekkaa/soraa olen käyttänyt raakasti, sillä lähtee.

Ymmärrän kyllä @mienkoiv hyvin mitä tarkoitat. Eräällä takavuosien melontareissulla ajattelin, että nyt juhlitaan gourmet-luokan reseptillä. Muuta en pöperöstä muista, mutta muistan kyllä, miltä kattila näytti käristetyn pekonin jäljiltä...
 
Back
Top