Eränkäynti

No nyt on taivaan kirjat sekaisin! Tuossa aiemmin valittelin veljille @JR49 ja @Fremen että täällä raukoilla rajoilla ei suppilovahveroita olisi. Prkl, nyt niitä on poimittu jo kolme ämpärillistä. Vaihdoin kulkusuuntaa tuonne keskisuomeen päin, tässä alkaa hiekkaharjut about 20km päästä ja ennen niitä on oikein synkkää kuusikkoa. Siellähän ne pirulaiset piilotteli :)
 
Tässäpä mielenkiintoinen juttu. Venäläiset arvostavat eri sieniä kuin suomalaiset. Kanttarelli on heistä mauton.

Tässä artikkelissa ei mielestäni ole huomioitu, että suomalaisetkin popsivat laajemmin voimakkaan makuisia sieniä vielä 50 vuotta sitten. Kanttarelli jouti munakkaaseen. Sekasieniä pikkelsiin. Miltei kaikki meni.

https://yle.fi/uutiset/3-9832533
 
Tässäpä mielenkiintoinen juttu. Venäläiset arvostavat eri sieniä kuin suomalaiset. Kanttarelli on heistä mauton.

Tässä artikkelissa ei mielestäni ole huomioitu, että suomalaisetkin popsivat laajemmin voimakkaan makuisia sieniä vielä 50 vuotta sitten. Kanttarelli jouti munakkaaseen. Sekasieniä pikkelsiin. Miltei kaikki meni.

https://yle.fi/uutiset/3-9832533

Eroja tosiaan on. Itse en lehmäntattia kuvittelisikaan ruokasieneksi.
 
Kyllä löpö on ollut sellainen potkittava sieni.
Tuo kangastattikin on sellainen fifty/sixty poimittava. Tai ehkä ongelma on se, että en oikein ole löytänyt mitään mielekästä tapaa säilöä ja laittaa ruokaa siitä.
 
Tuo kangastattikin on sellainen fifty/sixty poimittava. Tai ehkä ongelma on se, että en oikein ole löytänyt mitään mielekästä tapaa säilöä ja laittaa ruokaa siitä.

Periaatteessa olen kiinnostunut entisaikojen tavoista hyödyntää ruokaa laajemmin. Onhan se aika kapea nykyään monen osaaminen. Kala on kuhafile ja sieni on kanttarelli.

Kalan kanssa olen kyllä vieläkin laaja-alainen, kiitos veteraani-isäni opetusten. Kaikesta kalasta tehtiin. Vieläkään en osta norjanfilettä marketista, sitä rasvamahaista kassituotetta, joka räjähtää mössöksi uuniin.

Kukaan ei syö särkeä, vaikka se kasvattaa järkeä. Kun särjen paistaa, kannattaa käyttää avotulta ja halsteria. Nykyisn löytyy marinadiksi muutakin kuin suolaa. Laittaa vielä chilit, valkosipulit, cayennet, rosmariinit, timjamit sun muut sokerin ja öljyn kanssa pussiin ja ravistelee kilon särkiä siellä ja paistaa... Näitä voi vähän käräyttääkin pinnalta.

Entä jos friteeraisi särkifileet? Frittitaikinaan voisi tehdä oikein Louisianan "Seafood Seasoning" -maustesekoituksen, jossa ainakin cayenne ja jonkinlainen sitruunapippurisekoitus voisivat olla keskeinen osa.

Särkitartar tai lahnatartar vähän vaativammille mökki vieraille? Ruisleivän päällä menisi. Entä limettisärki? Särki chili- ja sitruunavoissa? Piirakassa?

Purkkiin siitä ainakin saa monenlaista.

Nykyisin ei ehkä osata jälkihoitaa kalaa riittävästi. Meillä on mieletön kalasto, ja silti suomalaiset pyörivät etelän turistirannoilla syömässä huonompaa kalaa massun laktobasillukset vinkuen.

Niin lahnan, suutarin, säynen kuin särjenkin saa fileeksi ihan ketterästi.

Madesopan rinnalla suomalaisversio bretagnelaisesta on toinen maailman paras kalakeitto.Tämä on jonkinlainen bouillabaissen, bretagnen simpukkakeiton ja suomalaisen mökki-improvisoinnin synteesi, joka periaatteessa tehdään aina samalla tavalla mutta kalojen osalta sisältö riippuu tietenkin täysin saaliista. "Ken ei tästä sopasta pidä, ansaitsee tulla hirtetyksi ilman armoa mökkipuuseen takana olevaan mäntyyn mutta erityisestä anomuksesta tahi jonkin allergian ollessa kyseessä voidaan erityisin poikkeuksin katsoa tilanne sovitetuksi makkaralla tahi, jos asianomainen on dädä nykymutaatiota, josda ei pirucan ota selwä, pelkällä porkkanalla (Suomen Waldacunnan mökkilaki 2017) Monta kalajajia (lahna, suutari, säyne, särki, ahven, salakka, muikku: kaikki onkikala mitä järvestä tai merestä nyt nousee) ruodottomina fileinä, paloina, keittoon sopivana sekamelskana. Rasvainen kirjolohi tai ankerias sopii tietysti myös hyvin. Pienistä salakoista, muikuista, seiveistä ym. on helppoa ottaa pää, selkäruoto ja sisälmykset ihan vain paljailla sormilla ilman mitään veitsiä. Sen oppii nopeasti. Isompien kalojen fileoinnista on nykyisin opetusvideoita YouTube väärällään.

Näsijärven bouillabaisse

Eri kalalajeja ruodottomina paloina ja fileinä puoli kiloa
1 tölkki simpukoita liemineen
1 tölkki kuorittuja tomaatteja
2 sipulia + valkosipulia
2 pientä purjosipulia
2 perunaa
sitruuna
vettä 1,25 l
voita reilusti
2 dl valkoviiniä
persiljanoksa
puolikas laakerinlehti
timjamia
ruohosipuli ja tilli käy
suolaa
mustapippuria

Valutetaan simpukat ja neste talteen. Sipulit viipaloidaan, perunat kuutioidaan, viipaloidaan purjon valkoinen osa. Yhdessä kattilassa kiehautetaan 1,25 litraa vettä. Toisessa isommassa pannussa sulatetaan kunnon voimöykky, jossa sipuli ja purjo kuullotetaan, lisätään simpukoiden liemi, valkoviini, tomaattitölkki sisältöineen ja kiehuva vesi päälle. Lisätään yrtit ja perunakuutiot. Sitruunan voi siihen pusertaa. Puolen tunnin päästä laitetaan kalat muutamaksi minuutiksi, mitä niiden kypsymiseen tarvitsee ja lopuksi simpukat. Osa kalasta voi sulaa sinne mauksi, ei haittaa.
 
Moro. Älkää unohtako tuota paljon väheksyttyä ja jopa halffeerattua kalalajia, pohjoisessa kutsuvat jänkäkoiraksi, eli hauki.
Tässä yksi resepti. Ja kalan kanssa AINA ehdottomasti sitruunapippuri.
Madesopan rinnalla suomalaisversio bretagnelaisesta on toinen maailman paras kalakeitto.Tämä on jonkinlainen bouillabaissen, bretagnen simpukkakeiton ja suomalaisen mökki-improvisoinnin synteesi, joka periaatteessa tehdään aina samalla tavalla mutta kalojen osalta sisältö riippuu tietenkin täysin saaliista.

Moro. Meillä tätä kutsuttiin rantakalaksi. Heti kun tultiin verkoilta rantaan perattiin saalis ja kalat, perunat, porkkanat, sipulit ym. laitettiin kaikki samaan suureen valurautapataan, joka oli rannassa kolmijalan päällä. Muikkuja meilläpäin ei tuohon raaskittu käyttää ja en muista kyllä valkoviiniäkään nähneeni. Tosin loppuillasta verkottajat isäni sanoin "ottavat vähän pontikkaa".

Helpot ja hyvät haukipullat - Kauhaa ja rakkautta - Helsingin Sanomat
 
Kyllä löpö on ollut sellainen potkittava sieni.
Kaiken tietävästä wpediasta lainaus; Sienen maku on mieto ja etenkin nuoret, vielä kiinteät, yksilöt kelpaavat varsin hyvin ruokasieneksi. Lehmäntatti ei sovellu kuivattavaksi eikä oikein pakastamiseenkaan. Lehmäntatti on parempi valmistaa heti tuoreeltaan."
 
Moro. Vielä tuosta venäläisten sienien keruusta. En nyt vieläkään muista lähdetietoa, mutta vahva mielikuva on, että esim. Pietarin oblastissa vuosittain kuolee n. 10 henkilöä sienimyrkytykseen. Tuo veli @Vonka n linkkaama sivu kertoo sen, että sielläkin oikeaa tietoa on.
 
No nyt on taivaan kirjat sekaisin! Tuossa aiemmin valittelin veljille @JR49 ja @Fremen että täällä raukoilla rajoilla ei suppilovahveroita olisi. Prkl, nyt niitä on poimittu jo kolme ämpärillistä. Vaihdoin kulkusuuntaa tuonne keskisuomeen päin, tässä alkaa hiekkaharjut about 20km päästä ja ennen niitä on oikein synkkää kuusikkoa. Siellähän ne pirulaiset piilotteli :)
Moro. Mitenkäs näin. Kun itse olen kaikki suppispaikat löytänyt juuri paksusammalkuusikoista.:)
 
Moro. Ei ehkä kuulu tähän säikeeseen. Viikko sitten sienimetsällä kaaduin pahasti, vasen olka osui parahultaisesti kannon reunaan. Toin kyllä korin takaisin mökille ja sitten arvaamiskeskukseen. No, vasemman olkapään jossain luussa paralleeli murtuma ja toipumisaika 3 kk. Että näin, onneksi oli huonompi käsi, vasenta ei voi eteen eikä sivulle viedä kuin 30 astetta. Ei vaikuta normaaliin elämiseen, syksyllä veneen ja laiturin nostaminen voi ehkä hidastua.
 
Periaatteessa olen kiinnostunut entisaikojen tavoista hyödyntää ruokaa laajemmin. Onhan se aika kapea nykyään monen osaaminen. Kala on kuhafile ja sieni on kanttarelli.

Kalan kanssa olen kyllä vieläkin laaja-alainen, kiitos veteraani-isäni opetusten. Kaikesta kalasta tehtiin. Vieläkään en osta norjanfilettä marketista, sitä rasvamahaista kassituotetta, joka räjähtää mössöksi uuniin.

Kukaan ei syö särkeä, vaikka se kasvattaa järkeä. Kun särjen paistaa, kannattaa käyttää avotulta ja halsteria. Nykyisn löytyy marinadiksi muutakin kuin suolaa. Laittaa vielä chilit, valkosipulit, cayennet, rosmariinit, timjamit sun muut sokerin ja öljyn kanssa pussiin ja ravistelee kilon särkiä siellä ja paistaa... Näitä voi vähän käräyttääkin pinnalta.

Entä jos friteeraisi särkifileet? Frittitaikinaan voisi tehdä oikein Louisianan "Seafood Seasoning" -maustesekoituksen, jossa ainakin cayenne ja jonkinlainen sitruunapippurisekoitus voisivat olla keskeinen osa.

Särkitartar tai lahnatartar vähän vaativammille mökki vieraille? Ruisleivän päällä menisi. Entä limettisärki? Särki chili- ja sitruunavoissa? Piirakassa?

Purkkiin siitä ainakin saa monenlaista.

Nykyisin ei ehkä osata jälkihoitaa kalaa riittävästi. Meillä on mieletön kalasto, ja silti suomalaiset pyörivät etelän turistirannoilla syömässä huonompaa kalaa massun laktobasillukset vinkuen.

Niin lahnan, suutarin, säynen kuin särjenkin saa fileeksi ihan ketterästi.

Madesopan rinnalla suomalaisversio bretagnelaisesta on toinen maailman paras kalakeitto.Tämä on jonkinlainen bouillabaissen, bretagnen simpukkakeiton ja suomalaisen mökki-improvisoinnin synteesi, joka periaatteessa tehdään aina samalla tavalla mutta kalojen osalta sisältö riippuu tietenkin täysin saaliista. "Ken ei tästä sopasta pidä, ansaitsee tulla hirtetyksi ilman armoa mökkipuuseen takana olevaan mäntyyn mutta erityisestä anomuksesta tahi jonkin allergian ollessa kyseessä voidaan erityisin poikkeuksin katsoa tilanne sovitetuksi makkaralla tahi, jos asianomainen on dädä nykymutaatiota, josda ei pirucan ota selwä, pelkällä porkkanalla (Suomen Waldacunnan mökkilaki 2017) Monta kalajajia (lahna, suutari, säyne, särki, ahven, salakka, muikku: kaikki onkikala mitä järvestä tai merestä nyt nousee) ruodottomina fileinä, paloina, keittoon sopivana sekamelskana. Rasvainen kirjolohi tai ankerias sopii tietysti myös hyvin. Pienistä salakoista, muikuista, seiveistä ym. on helppoa ottaa pää, selkäruoto ja sisälmykset ihan vain paljailla sormilla ilman mitään veitsiä. Sen oppii nopeasti. Isompien kalojen fileoinnista on nykyisin opetusvideoita YouTube väärällään.

Näsijärven bouillabaisse

Eri kalalajeja ruodottomina paloina ja fileinä puoli kiloa
1 tölkki simpukoita liemineen
1 tölkki kuorittuja tomaatteja
2 sipulia + valkosipulia
2 pientä purjosipulia
2 perunaa
sitruuna
vettä 1,25 l
voita reilusti
2 dl valkoviiniä
persiljanoksa
puolikas laakerinlehti
timjamia
ruohosipuli ja tilli käy
suolaa
mustapippuria

Valutetaan simpukat ja neste talteen. Sipulit viipaloidaan, perunat kuutioidaan, viipaloidaan purjon valkoinen osa. Yhdessä kattilassa kiehautetaan 1,25 litraa vettä. Toisessa isommassa pannussa sulatetaan kunnon voimöykky, jossa sipuli ja purjo kuullotetaan, lisätään simpukoiden liemi, valkoviini, tomaattitölkki sisältöineen ja kiehuva vesi päälle. Lisätään yrtit ja perunakuutiot. Sitruunan voi siihen pusertaa. Puolen tunnin päästä laitetaan kalat muutamaksi minuutiksi, mitä niiden kypsymiseen tarvitsee ja lopuksi simpukat. Osa kalasta voi sulaa sinne mauksi, ei haittaa.
Helvetin asiallinen resepti! Ihan tutun oloinen, paitsi että itse olen aikoinaan neuvonut nuorempia sukulaisia käyttämään suomalaista juustohöylää noiden vihannesten viipalointiin/ leikkaamiseen... toinen juttu mikä on ollut käytössä pikkukalalle on paseeraus, eli ensin paistetaan pannulla kokonaisena (suomustettuna) voissa että saavat makua, sitten painellaan sellaisen metallisen pastakuupan läpi puisella astalolla... ja siten että se kuuppa on isomman vesikulhon sisällä, kylmän veden päällä/ alla. Hölväät vähän ylös alas niin lihat tippuu alas niinku pitää.
Tulos siivilöidään perussiivilällä, lopputulos on hyvää kalahiutaletta ilman mitään ruotoja, ja on kotimaista, ja maistuvaista :). Sitä voi käyttää mihin vaan, keittoon, spaguun, thai-kalapulliin jne.
 
Viimeksi muokattu:
Moro. Mitenkäs näin. Kun itse olen kaikki suppispaikat löytänyt juuri paksusammalkuusikoista.:)
Olihan tuolla sitä sammaltakin. Mutta kaikenkaikkiaan aika paljon siitä, mitä olen kuvitellut ja lukenut kasvupaikan olevan. Tai mistäs pirusta sitä tietää, että mitä sitä on tullut poimittua :D
 
Moro. Älkää unohtako tuota paljon väheksyttyä ja jopa halffeerattua kalalajia, pohjoisessa kutsuvat jänkäkoiraksi, eli hauki.
Tässä yksi resepti. Ja kalan kanssa AINA ehdottomasti sitruunapippuri.


Moro. Meillä tätä kutsuttiin rantakalaksi. Heti kun tultiin verkoilta rantaan perattiin saalis ja kalat, perunat, porkkanat, sipulit ym. laitettiin kaikki samaan suureen valurautapataan, joka oli rannassa kolmijalan päällä. Muikkuja meilläpäin ei tuohon raaskittu käyttää ja en muista kyllä valkoviiniäkään nähneeni. Tosin loppuillasta verkottajat isäni sanoin "ottavat vähän pontikkaa".

Helpot ja hyvät haukipullat - Kauhaa ja rakkautta - Helsingin Sanomat

Muistan kun kossina vietin kesiä pohjoisessa. Sukulaisukko kiros ja visko hauet aina kissoille, linnuille, minne nyt vaan. Ei pitänyt lainkaan arvossa. Toisaalta tietysti ymmärtää kun tarjolla oli harjusta jne.
 
Karpalot on tänä vuonna aikaisessa. Ei vielä tietoakaan ensimmäisistä yöpakkasista, mutta niin vaan oli mättäät punaisena marjoja. Pari litraa tuli noukittua ja sai taas karpalohilloa :) Näyttää siltä, että tämä vuosi on ollut ainakin täällä meillä päin hyvin suosiollinen marjasadolle: Hillaa oli paremmin kuin vuosiin, vadelmaa oli paljon ja samoin mustikkaa, puolukkaa nyt on aina niin älyttömästi, että sitä ei oikein edes viitsi poimiakaan. Sienisato toisaalta jäi hieman torsoksi, tatteja ei juuri tullut vastaan. Millaiset havainnot muilla arvon veljillä on?
 
Näsijärven bouillabaisse

Eri kalalajeja ruodottomina paloina ja fileinä puoli kiloa
.
Tässä on se koko jutun ropleemi. Teimme kaverin kanssa useita kokeiluja eri kokoisilla hauilla y-ruodon poistamiseksi ja ruodottoman fileen talteenottoon. Hyötysuhde jäi aina 10-15% suolistetusta bruttopainosta. Eli puoleen kiloon haukifilettä tarvitaan jo n.5 kg haukea. Ennenwanhaan väjenkalakeittoa kun ukot mätti menemään poskeensa, pistettiin oikeasta suupielestä soppaa sisään ja vasemmasta tuli kitusia ja ruotoja ulos kuin lehtihakkurista. Varsinkin järvikalan osalta ruodot on yhtä suuri ongelma kuin mutainen maku. Entry level kalana lapsille ehkä isojen selkien savumuikut. Siitä eteenpäin alkaa olemaan koko aika vaikeempaa. Ei ihme että kassilohi jatkaa voittokulkuaan.
 
Tässä on se koko jutun ropleemi. Teimme kaverin kanssa useita kokeiluja eri kokoisilla hauilla y-ruodon poistamiseksi ja ruodottoman fileen talteenottoon. Hyötysuhde jäi aina 10-15% suolistetusta bruttopainosta. Eli puoleen kiloon haukifilettä tarvitaan jo n.5 kg haukea. Ennenwanhaan väjenkalakeittoa kun ukot mätti menemään poskeensa, pistettiin oikeasta suupielestä soppaa sisään ja vasemmasta tuli kitusia ja ruotoja ulos kuin lehtihakkurista. Varsinkin järvikalan osalta ruodot on yhtä suuri ongelma kuin mutainen maku. Entry level kalana lapsille ehkä isojen selkien savumuikut. Siitä eteenpäin alkaa olemaan koko aika vaikeempaa. Ei ihme että kassilohi jatkaa voittokulkuaan.

Periaatteessa ihan sama kuhan kanssa. Jos perhelle paistaisi kuusi filettä (eikä erikoisen kokoisia), pitää olla kolme vähintään 50 sentin kuhaa. Kyllä minä fileoin kalan kuin kalan. Itse osaan sen pikkukalojen ruotojen siirtelyn ja lajittelun suussa ilman ongelmia, mutta olen opetellut siivoamaan. Pikkukalaahan saa paljon ja sitä pitäisi nuotata pois. Eräs biologi selitti minulle että suuri osa järvien rehevöitymisestä johtuu siitä, että petokalat (ahven, kuha, taimen) pyydetään tyhjiin mutta massoittain särkikalaa jää, koska harventajat puuttuvat. Kalasto vääristyy ja se vaikuttaa veden happamoitumiseen. Särkikalaa pitäisi isäntien vaikka nuotata tonnikaupalla ja dumpata jonnekin, jos ei osaa käyttää.

Hauen kanssa mielestäni kannattaa, koska se on ruotojensa takia niin monen inhoama. Tuossa näkee viisikiloista paljon pienemmän hauen käsittelyn.

 
Periaatteessa ihan sama kuhan kanssa. Jos perhelle paistaisi kuusi filettä (eikä erikoisen kokoisia), pitää olla kolme vähintään 50 sentin kuhaa. Kyllä minä fileoin kalan kuin kalan. Itse osaan sen pikkukalojen ruotojen siirtelyn ja lajittelun suussa ilman ongelmia, mutta olen opetellut siivoamaan. Pikkukalaahan saa paljon ja sitä pitäisi nuotata pois. Eräs biologi selitti minulle että suuri osa järvien rehevöitymisestä johtuu siitä, että petokalat (ahven, kuha, taimen) pyydetään tyhjiin mutta massoittain särkikalaa jää, koska harventajat puuttuvat. Kalasto vääristyy ja se vaikuttaa veden happamoitumiseen. Särkikalaa pitäisi isäntien vaikka nuotata tonnikaupalla ja dumpata jonnekin, jos ei osaa käyttää.

Hauen kanssa mielestäni kannattaa, koska se on ruotojensa takia niin monen inhoama. Tuossa näkee viisikiloista paljon pienemmän hauen käsittelyn.

Kyllä mun mielestä kuhassa hyöty% on huomattavasti haukea korkeampi ja hiusruotojenkin osalta hallittavampi. Tuossa videossa arvioisin että ammattimies pääsee hauki brutto/netto hyödyssä juuri ja juuri sinne 10-15% kieppeille.
 
Back
Top