Eränkäynti

Tuo ”takkala” termi särähtää aina korvaan, täälläpäin ei sitä kuule koskaan. Onko se teidän itärajan immeisten kieltä vai lapin kävijöiden?

Täälläpäin puhutaan vaan tökkökelistä, silloin tökkii ja tarttuu pohjaan.
Moro. Kyllä ymmärtäisin pohjoisen sanastoon kuuluvaksi. Kuten sanan onomatopoeettinen (meniköhän nyt oikein, ääntämyksen mukainen) kielikuva kertoo, kyse on nimenomaan tökkivästä, nuoskasta lumesta. Vaan sillä erotuksella, takkala on uuden lumen nuoskaa, juuri satanutta, ei vanhaa lämpimän ilman aihettamaa sosetta. Tuolla lumen olomuodolla on se inhottava piirre, tarttuu sukseen sekä ala- että yläpuolelta. Kuvittele hiihtoa kun suksen pohjassa on tuuman lumipaakku ja suksen pinnassa kahden tuuman vastaava. Oikein sopivaa voidettakaan ei oikein löydy. Marjo Matikainen huutaisi tässä vaiheessa "Havuja Perkele". Mulla kokeiltu takkalakelillä kaiken näköisiä voiteita, liistereistä pehmeisiin nollakelin purkkeihin. Paskat, mikään ei toimi, nousukarvoihinkin tarttuu. Jos mahdollista, pidä tällaisella kelillä lepopäivä.
 
Mitenkäs arvon foorumilaiset ovat metsäsuksiaan kuluttaneet? Joko @samovaari on ensimmäiset sata kilometriä taittanut?
Hiihtokeli
Moro. Nyt pari vuorokautta tullut lunta ihan reippaasti. Sääli vain, ei oikein täällä Imatralla, vähän pohjoisempana sitten kyllä. Mökillä, Ruokolahdella on nyt tullut hiihdettyä 30 kilometriä lisää, vakaa aikomus olisi tulevan viikonlopun aikana kasvattaa talven kilometrit lähelle 200, tuo tonnin tavoite on vieläkin hakusessa.
Nyt joku alueen tuntija kysyy, miksi et hiihdä Ukonniemen hyvillä höylätyillä laduilla, jopa SM-kisat kilpailtu. Kun en edes omista latusuksia, enkä pidä latu hiihdosta. Mun sukset ja monot/saappaat ei edes mahdu noihin uriin.
 
Moro. Nyt pari vuorokautta tullut lunta ihan reippaasti. Sääli vain, ei oikein täällä Imatralla, vähän pohjoisempana sitten kyllä. Mökillä, Ruokolahdella on nyt tullut hiihdettyä 30 kilometriä lisää, vakaa aikomus olisi tulevan viikonlopun aikana kasvattaa talven kilometrit lähelle 200, tuo tonnin tavoite on vieläkin hakusessa.
Nyt joku alueen tuntija kysyy, miksi et hiihdä Ukonniemen hyvillä höylätyillä laduilla, jopa SM-kisat kilpailtu. Kun en edes omista latusuksia, enkä pidä latu hiihdosta. Mun sukset ja monot/saappaat ei edes mahdu noihin uriin.

Kyllä itselläkin on nuo latusukset pölyttyneet varaston nurkkaan. Ei ole minun luontoa tarkoitettu valmiin ladun kiertämiseen, kerran menee mutta sitten se on nähty. Ja sitten kun pitäs räkä poskella riuhtoa kirkkaan neon-värisissä trikoissa, ei prkl :D Kyllä se hiljainen, luminen metsä on vaan paras paikka :)
 
Pistetään nyt väliin yksi ruokaohje hirvenlihalle. Kun luotettavasta lähteestä kuulin (@Ikarus ), ettei hyviä ohjeita ole koskaan liikaa. Tässä siis isäni kehitttelemä ohje.
Eli köntti hirvenlihaa, tai lihaa kuin lihaa. Isketään se jättikokoiseen kinkunpaistopussiin.
Sekaan 1 pullo Saarioisten Grillauskastiketta sekä 1 pullo Saarioisten Marinointikastiketta. Löytyvät yleensä vierekkäin hyllystä. Anna marinoitua 1-2 vrk. Pyörittele välillä että on varmasti upoksissa.
Sitten koko satsi uuniin. Sitä ennen iske kylkeen paistomittari. Paista halusi mukaan, minä yleensä noin 85-90 astetta.
Pistä pussiin vielä juuri ennen paistamista niin paljon kuin mahtuu sipuleita ja porkkanoita.

Takuuvarmasti herkullinen lopputulos. Noiden kastikkeiden yhdistelmä sopii täydellisesti lihaan, sopivan mausteinen. Myös sipulit ja porkkanat ovat maukkaita tuossa liemessä kypsyttyään. Laiskana olen pistänyt mukaan perunatkin, mutta ne vievät tilaa, joten taidan keittää ne erikseen jatkossa.
Liemihän ei tuosta mene miksikään. Pataan liemi, sekaan pari pakettia makkaraa, perunaa, juureksia yms. niin siitä saa maukkaan makkarapadan.

1516735765514.png 1516735915937.png
 
Hmmm....:unsure:
Minä kun olen kuvitellut ja antanut itselleni ymmärtää että riistaeläimen lihassa on se oma makunsa jota ei pidä peittää millään mausteilla tai marinadeilla. Korkeintaan suolaa ja pippuria, jostain olen lukenut että katajanmarjat sopisivat myös hirvenlihalle.
Omakohtaista kokemusta riistalihasta ei ole joten ehkä olen väärässä.
 
Moro. Tilannetiedotus veli @Woodsman. Nyt on hiihtopäiväkirjassa 230km, ja hlvetin moisessa tuiskussa tuli viimeinen kymppi. Nyt lupaili niin lämpöaaltoa pariksi tulevaksi päiväksi, taitaa mennä taas kenkäilyn puolelle. Sen verran olen tulevan retken varusteita muokannut; ahkion U-aisat muuttuu X-aisoiksi. Olen nyt jonkin verran testaillut, ristikkäisaisat on helpommin ohjailtavissa. Kysymys jäsen @Rajajääkäri lle, minkälaiset aisat tuossa Pikku-Hitissä on?
 
Moro. Tilannetiedotus veli @Woodsman. Nyt on hiihtopäiväkirjassa 230km, ja hlvetin moisessa tuiskussa tuli viimeinen kymppi. Nyt lupaili niin lämpöaaltoa pariksi tulevaksi päiväksi, taitaa mennä taas kenkäilyn puolelle. Sen verran olen tulevan retken varusteita muokannut; ahkion U-aisat muuttuu X-aisoiksi. Olen nyt jonkin verran testaillut, ristikkäisaisat on helpommin ohjailtavissa. Kysymys jäsen @Rajajääkäri lle, minkälaiset aisat tuossa Pikku-Hitissä on?


Aisat on jäykemmät ns. extreme mallia, joita voi käyttää X-tai H tyylillä(välikapulalla). X-mallihan kääntyy puustoisessa metsässä paremmin, eikä oikaise suksen jäljeltä. H-mallilla tuo jäykkä aisa tukee ahkiota paremmin sivurinteissä, ettei kaadu niin herkästi. Tuo pikku-hit ahkiohan on aika kapea ja siksi kaatumisherkkä sivurinteissä, varsinkin jos kuorma lastattu korkeaksi, eikä raskaimmat tavarat ole pohjalla.
1516857569276.png
Kuvassa oleva ahkio ei taida olla Pikku-hit, mutta aisat mulla on tuollaiset.
Samovaari, kuinka paljon harjoittelet aerobista liikuntaa, jos tiedossasi on esim. huhtikuussa vaikka viikon ahkiokeikka? Mulla nyt jäänyt aerobinen vähiin, kuntosalilla olen käynyt säännöllisesti, mutta sehän ei riitä. En tosin tiedä, tuleeko mulla tälle keväälle pitempää ahkiovaellusta.
 
Moro. Tilannetiedotus veli @Woodsman. Nyt on hiihtopäiväkirjassa 230km, ja hlvetin moisessa tuiskussa tuli viimeinen kymppi. Nyt lupaili niin lämpöaaltoa pariksi tulevaksi päiväksi, taitaa mennä taas kenkäilyn puolelle. Sen verran olen tulevan retken varusteita muokannut; ahkion U-aisat muuttuu X-aisoiksi. Olen nyt jonkin verran testaillut, ristikkäisaisat on helpommin ohjailtavissa. Kysymys jäsen @Rajajääkäri lle, minkälaiset aisat tuossa Pikku-Hitissä on?
Samaa tahtia mennään :)
Täällä tipahti hanget ihan hyvin, nyt kun tulis sopivat pakkaset, niin olis kiva koiran kanssa kantosilla kulkea.
 
Samovaari, kuinka paljon harjoittelet aerobista liikuntaa, jos tiedossasi on esim. huhtikuussa vaikka viikon ahkiokeikka? Mulla nyt jäänyt aerobinen vähiin, kuntosalilla olen käynyt säännöllisesti, mutta sehän ei riitä.
Moro. En nyt osaa sanoa, onko tää varsinaista harjoittelua, pikemminkin elämäntapa. Siis ympäri vuoden pari kertaa viikossa tunnin juoksulenkki, tuollaisella helpolla hölkkävauhdilla 5min/km. Vuodessa tuosta tulee rapiat 1200km. Maan ollessa paljas, noilla pururadoilla ja metsäpoluilla, lumiseen aikaan sitten Icebugin nastalenkkareilla pikkuteitä. Kun tuota lunta vielä aiempina vuosina oli, niin sitten lisäksi hiihtoa 600 - 1000km/talvi.
Sitten tulee vuodessa patikoitua noiden asiakkaiden seurana muutamia kilometrejä. Syksyllä marja- ja sienireissut.
Kuntosalit, hmm... Joka lauantai aamupäivällä käyn tuossa paikallisella kuntosalilla. Meillä on siellä eläkeläisten tunti, tuollainen cirkuit-tyyppinen harjoittelu jossa siirrytään aina pisteestä toiseen. Olen tuossa mieluummin ns. hyötyliikunnan harrastaja. Vuosittain tulee tehtyä halkoja tuolla mökillä ja kun muutaman tunnin tuota tekee puunkaadosta sahaamisen ja halkomisen kautta pinoon tai kunnon lumitöitä, kyllä se vastaa kuntosalitreeniä.
Ai niin, teenhän minä päivittäin kolme lenkkiä koiran kanssa. Ne nyt on vain tuollaista reipasta kävelyä, mutta raikasta ulkoilmaa tuossakin saa.
Eli, en mitenkään erityisesti harjoittele jotain vaellusta varten, vaan kyllä tämä on vain valitsemani tapa elää.
 
Moro. En nyt osaa sanoa, onko tää varsinaista harjoittelua, pikemminkin elämäntapa. Siis ympäri vuoden pari kertaa viikossa tunnin juoksulenkki, tuollaisella helpolla hölkkävauhdilla 5min/km. Vuodessa tuosta tulee rapiat 1200km. Maan ollessa paljas, noilla pururadoilla ja metsäpoluilla, lumiseen aikaan sitten Icebugin nastalenkkareilla pikkuteitä. Kun tuota lunta vielä aiempina vuosina oli, niin sitten lisäksi hiihtoa 600 - 1000km/talvi.
Sitten tulee vuodessa patikoitua noiden asiakkaiden seurana muutamia kilometrejä. Syksyllä marja- ja sienireissut.
Kuntosalit, hmm... Joka lauantai aamupäivällä käyn tuossa paikallisella kuntosalilla. Meillä on siellä eläkeläisten tunti, tuollainen cirkuit-tyyppinen harjoittelu jossa siirrytään aina pisteestä toiseen. Olen tuossa mieluummin ns. hyötyliikunnan harrastaja. Vuosittain tulee tehtyä halkoja tuolla mökillä ja kun muutaman tunnin tuota tekee puunkaadosta sahaamisen ja halkomisen kautta pinoon tai kunnon lumitöitä, kyllä se vastaa kuntosalitreeniä.
Ai niin, teenhän minä päivittäin kolme lenkkiä koiran kanssa. Ne nyt on vain tuollaista reipasta kävelyä, mutta raikasta ulkoilmaa tuossakin saa.
Eli, en mitenkään erityisesti harjoittele jotain vaellusta varten, vaan kyllä tämä on vain valitsemani tapa elää.

Tuohon vois sen verran lisätä, että rinkan ja repun kantamista kannattanee harjoitella. Siihenkin pitää totutella.
 
X-mallihan kääntyy puustoisessa metsässä paremmin, eikä oikaise suksen jäljeltä. H-mallilla tuo jäykkä aisa tukee ahkiota paremmin sivurinteissä, ettei kaadu niin herkästi. Tuo pikku-hit ahkiohan on aika kapea ja siksi kaatumisherkkä sivurinteissä, varsinkin jos kuorma lastattu korkeaksi, eikä raskaimmat tavarat ole pohjalla.
Moro. Mulla käytössä Sinexin ahkio (mallia SA-Int). Tuota lyhensin perästä kolmisenkymmentä senttiä. Tuohan on suht leveä, painopisteen saa aika alas. En ole sivurinteissä havainnut kaatumisherkkyyttä. Tuossa keulaan pultattu putkenpätkä jonka läpi kulkee U-mallinen putki ja siitä sitten suorat aisat.
Tuossa on keulan ulkosivuissa pienet syvennykset. Ajattelin noihin pultata hydrauliletkun pätkät ja letkun sisämittaan sopivan tiukat lasikuituaisat. Tuon liitoksen ajattelin tiukata ihan letkuklemmareilla. Ajatus oli, että mahdollisen törmäyksen tapahtuessa tuo klemmariliitos antaa ensimmäiseksi periksi ja aisat säilyvät ehjänä. Tuota X-mallia juurikin suunnittelin tuonne metsämaastoihin.
 
Tuohon vois sen verran lisätä, että rinkan ja repun kantamista kannattanee harjoitella. Siihenkin pitää totutella.
Moro. Joskus vuosia sitten mulla oli koiran lenkeillä mukana pikkureppu. Reppuun oli pakattu kaksi terästangon pätkää, halkaisija 12cm ja pituus 30cm. Yhteispaino 16kg. Tuota lastia kuljettelin muutaman vuoden aina kusetusreissuilla. Eli on totuteltu, tää harrastus on nyttemmin jostain syystä jäänyt.:(
 
Moro. Joskus vuosia sitten mulla oli koiran lenkeillä mukana pikkureppu. Reppuun oli pakattu kaksi terästangon pätkää, halkaisija 12cm ja pituus 30cm. Yhteispaino 16kg. Tuota lastia kuljettelin muutaman vuoden aina kusetusreissuilla. Eli on totuteltu, tää harrastus on nyttemmin jostain syystä jäänyt.:(

No olet jo totuttelun tehnyt niin kuin tiesinkin :)
Mutta sen voin sanoa aloitteleville eräilijöille, että hiihtäminenkin metsässä, reppu/rinkka selässä on aivan erilailla kuormittavaa ja tasapainoa vaativaa kuin ladulla puhaltaminen.
 
Moro. Mulla käytössä Sinexin ahkio (mallia SA-Int). Tuota lyhensin perästä kolmisenkymmentä senttiä. Tuohan on suht leveä, painopisteen saa aika alas. En ole sivurinteissä havainnut kaatumisherkkyyttä. Tuossa keulaan pultattu putkenpätkä jonka läpi kulkee U-mallinen putki ja siitä sitten suorat aisat.
Tuossa on keulan ulkosivuissa pienet syvennykset. Ajattelin noihin pultata hydrauliletkun pätkät ja letkun sisämittaan sopivan tiukat lasikuituaisat. Tuon liitoksen ajattelin tiukata ihan letkuklemmareilla. Ajatus oli, että mahdollisen törmäyksen tapahtuessa tuo klemmariliitos antaa ensimmäiseksi periksi ja aisat säilyvät ehjänä. Tuota X-mallia juurikin suunnittelin tuonne metsämaastoihin.

Pikku-hit ahkion kapeuden ideahan on se, että mahtuu tulemaan hiihtämässäsi urassa umpilumessa, joten se ei auraa sivuilta ja on kevyt vetää perässä. Toisaalta taas kapeus aiheuttaa sen, että sivurinteissä , kovemmalla hangella, se on kaatumisherkempi.
Kuten kaikissa varuste-asioissa, ei ole olemassa ahkiota, joka olisi kaikenlaisessa maastossa huippuhyvä, vaan toinen on toisessa ja toinen toisessa parempi.
 
Kuten kaikissa varuste-asioissa, ei ole olemassa ahkiota, joka olisi kaikenlaisessa maastossa huippuhyvä, vaan toinen on toisessa ja toinen toisessa parempi.
Moro. Joo, olen kokenut tuon leveyden (ahkio on nyt mökillä en pysty mittaamaan, muistelisin leveydeksi 52cm) umpisessa vähän haastavaksi. Tuossa ei oikein auta leveämpi hiihtoasentokaan, ko. mallin pohjassa on muottiin tehtynä aika korkeat jalakset. Tarkoitushan tietysti se, että seuraavat suksen uraa.
Kyllähän umpisessa paras ahkiomalli on kapea ja pyöreäpohjainen ja tuolla tuntureilla sitten leveä ja tasapohjainen. En nyt kummiskaan aio hankkia toista, vaimoraukkakin tuosta jälleen kerran hermostuisi. ("Mihi ihmees sie nuita kaikkii tavaroit tarviit"). Eli tarkoitus oli tuolla aisasysteemin muutoksella saada hiukkasen parempi kulku tuolla metsissä.
 
Minä kun olen kuvitellut ja antanut itselleni ymmärtää että riistaeläimen lihassa on se oma makunsa jota ei pidä peittää millään mausteilla tai marinadeilla. Korkeintaan suolaa ja pippuria, jostain olen lukenut että katajanmarjat sopisivat myös hirvenlihalle.
Omakohtaista kokemusta riistalihasta ei ole joten ehkä olen väärässä.
Moro. Oisko kummiskin niin, että tuo riistan maku on niin voimakas, että pitää jollain sitä loiventaa? Hirveä tässä syöty monta vuotta, kiitos serkkupojalle ja aina jotain marinaadia ollaan lisätty.
 
Moro. Oisko kummiskin niin, että tuo riistan maku on niin voimakas, että pitää jollain sitä loiventaa? Hirveä tässä syöty monta vuotta, kiitos serkkupojalle ja aina jotain marinaadia ollaan lisätty.
Riistan maku on tosiaan voimakas ja sitä on kyllä hyvä vähän muokata. Itselle kävi 15 vuotiaana niin, että kun oli palvattua hirvenlihaa ja säilykettä melkein koko talveksi kotona, niin söin itseni molemmista niin”ulos” että ei vieläkään palviliha taikka nöde maistu. Muuten laitettua hirveä kyllä saattaa syödä.
 
Back
Top