Eränkäynti

Enpä ole vastaavaan keissiin ikinä törmännyt, toivottavasti en törmääkään. Aina noille on sopuisasti kaataja selvinnyt, vaikka ampujia olisi ollut useampia.

Kyllä tuollaisia on ennenkin raastuvassa nähty ja omistajia sarville haettu. Mitä isommat sarvet, sitä isompi himo jne...

Meillä on porukassa epävirallinen sääntö, jos tulee epäselvä tilanne, tai selväkin ja kaatajasta on epäselvyyttä, sarvet metsästysmajan seinälle. Kolmet sarvet siellä tällä hetkellä on, ei paha saldo n. 60v ajalta.

Yhdet sarvet sinne kyllä vielä kuuluisivat. Ampuja oli ampunut iltahämärässä vapalla kädellä pellolle hirveä n. 300m matkalle, viisi kertaa ja vähän jopa osunutkin(kaliiberi oli 308 Win.). Hirvi metsään ja ampuja soitti yhden koiramiehen paikalle. Hirvi oli edennyt puolisentoista kilometriä kunnes koiramies pääsi lähituntumaan. Kuulemma ei niin hauska tilanne kun edessä koira ja haavoittunut(alaleukaan, etujalka ja yksi lonkassa), agressiivinen iso hirvas. Matkaa elukkoihin parisen kymmentä metriä mutta aikansa kytättyään/hirveä väisteltyään sai ampumatilanteen ja hirvi nurin. Nylkymajalla hän ehdotti sarvia majan seinälle, joo sanoi ensimmäinen ampuja ja vei sarvet kotia. Siellä ne ovat vieläkin mutta eipä mene syksyä etteikö joku muistaisi ensimmäiselle ampujalle asiasta kuittailla... Tapahtumasta on nyt toistakymmentä vuotta.

Majan komeimpien sarvien tarina on kyllä ihan hauska. Kaksi kaverusta tulivat peltopassista ja peltotietä kävellessä eteen tuleekin oikein kunnon sarvipää joka on samaista tietä, n. haulikkohollin matkan päästä tietä ylittämässä. Molemmat lataavat hirven kylkeen laukauksen ja hirvi tietenkin nurin. Kaverit tieten onnellisia ja parit kaatoryypyt majalla päälle. Pienoinen ongelma paljastuu nylkiessä kun hirvestä ei löydy kuin yksi läpi osuma! Käydäänkin suunnilleen seuraavanlainen keskustelu:
- Sun hirvi, mä vedin edestä ohi
- Eiku sun, mulla oli kiikarissa maksimi suurennus päällä. Mä mitään nähny, hirvee täynnä koko kiikari ja kuhan vedin liipaisinta ja..
- Ei ei ei ei, kato tuota osumaa. Saletisti ysikolmosella ammuttu!
- Ei voi olla mun, emmä koskaan hirvee lavalle tolleen ammu!
- Osa se silmä käteen ja kato, ei toi voi olla kolmenollakasin reikä!
- Ihan varmana on, kyllä se Mega tommosen reiän tekee!
- Elä ny s**tana ala inttään, ei toi mun hirvi kyllä oo
- Eikä mun p*rkele...

:LOL:
 
Teeriä ja pyitä ei näkynyt mitenkään ihmeesti, mutta metsoja oli ilahduttavan paljon.

Meilläkin päin on metsoja paremmin kuin aikoihin. Pyitä ei näyttäisi oikein olevan, teeriä kohtalaisesti mutta ei mitenkään runsaanlaisesti. Useampi metso olisi jo syötynä/pakasteessa jos ei olisi tuota uutta lintukoiran(pystäri) tekelettä, on meinaan mennyt aika moni tilanne ohi kun olen antanut opetusmielessä koiralle mahdollisuuden opetella. Vaan on sitä mettoa tänä syksynä syötykin jo :cool:
 
Mitäs veljet ehdottaa vastaavien osuma epäselvyyksien eroittamiseksi, toki itse ampuisin piiskalla jotta ei jää epäselvyyksiä, mutta ei taida jäädä paljoa hirvestäkään...ja olisi hiaman haastetta raahata mestoille, toi piiska.
 
Ystäväni vm menetti aikanaan uskottavuutensa aviosiippansa silmissä, kun tuli Lapin mehtuureissulta. Mehtävaatteet olivat aivan liian puhtaat ja käyttämättömät, vailla roskia ja tahroja, saappaat selvästi levänneet, eikä ryvettyneet suon laidoilla. Suntiskamat taas ruttuiset ja haisevat, ystäväni silmien alla golflaukkuja muistuttavat kurtut ja itse silmissä pälyilevä ja seinille vilkuileva syyllisen ilme.

Minä olen tuosta viisaampana säilyttänyt edes uskottavuuden rippeet jättämällä suntiskamat kokonaan pois völjystä. Ja jos ei muu auta, niin kierii nevan laidassa kolme minuuttia tulomatkalla, jotta vaatteisiin tulee uskottava töhry. Naamaan on hyvä pyyhkiä hieman nokea ennen kotiutumista ja valitella voimakkaasti kipeitä polvia, lonkkia ja selkää....kävely on ottanut voimille....ettei vain ole vähän kuumeenpoikastakin, kun on hyisen räntäsateen hakattavana kolme päivää vedellyt ristiin rastiin selkosia aamupimeältä yösydämeen, lähes syömättä vielä.
Aikoinaan tuttava kapiainen oli lähtenyt Rovan talvileirille uuden vaimonsa pakkaamissa kamppeissa. Repusta löytyi puku, lankatut lakeerikengät ja kortonkipaketti.

Tuttava sanoi akalleen, että vaikka edellinenkin mies oli kapiainen, niin hänelle laitetaan mettäkamppeet, ei tanssikamppeet.
 
Enpä ole vastaavaan keissiin ikinä törmännyt, toivottavasti en törmääkään. Aina noille on sopuisasti kaataja selvinnyt, vaikka ampujia olisi ollut useampia.
Mies ampuu hirven. Osuma on täydellinen sydän-keuhko -osuma. Hirvi puhaltaa veret ulos ja juoksee etvaksen pakolaukkaa ja kaatuu kuolleena maahan.

Mutta valitettavasti juuri kahden eri hirviseurueen rajalle. Mittanauhalla mitattuna hirvi on juuri 50/50 molempien hirviseurojen alueella. Onneksi käräjäoikeus osasi tulkita Kustaa III:n maalakia, eli hirven pää määrittää, kummalle ruho kuuluu.
 
Mitäs veljet ehdottaa vastaavien osuma epäselvyyksien eroittamiseksi, toki itse ampuisin piiskalla jotta ei jää epäselvyyksiä, mutta ei taida jäädä paljoa hirvestäkään...ja olisi hiaman haastetta raahata mestoille, toi piiska.
Piiska olis lupateknisestikin hivenen hankala.. toisaalta kun sen aukon laitaan raahasi, niin 500 metristä seisovaa hirveä päähän. Sirpalekranaatit kannattaisi jättää kotiin:)

Usein ammutusta hirvestä löytyy luoti.
Jos toisella on isompi pyssy, eipä noiden luotien vertaaminen hankalaa ole, nykyluodit pysyy hyvin läjässä. Vaikka olisi samakin kaliberi, rihlan jäljessä on eroja. Tempasee vesitynnörin kylkeen vertailuluodin saamiseksi, ei tarvitse käräjille lähteä sarvien päältä tappelemaan.
 
Mies ampuu hirven. Osuma on täydellinen sydän-keuhko -osuma. Hirvi puhaltaa veret ulos ja juoksee etvaksen pakolaukkaa ja kaatuu kuolleena maahan.

Mutta valitettavasti juuri kahden eri hirviseurueen rajalle. Mittanauhalla mitattuna hirvi on juuri 50/50 molempien hirviseurojen alueella. Onneksi käräjäoikeus osasi tulkita Kustaa III:n maalakia, eli hirven pää määrittää, kummalle ruho kuuluu.
Eli naapurille meni. Jos naapuri oli lupansa käyttänyt, niin valtiolle.

Täällä lupia haetaan muutaman naapuriseurueen tiimeissä.
Sovittu on, että jos haavakko kaatuu naapurin puolelle, ne ei sitä lähde omimaan. Samoin haavakon perässä voi mennä naapurin puolelle, soittaa ensin naapurille asiasta.

Tiukkapipoisesta niuhottamisesta on aika hyvin päästy eroon.
 
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi...jz31heX4L6k-tAUAUIvQyNmlhMVBSmpciEHzZ5X5p4nrw
Sopiiko metsästys lasten harrastukseksi, vai pitäisikö heitä suojella näkemästä eläinten kuolemaa? Äänestä ja kommentoi!
Ilman muuta sopii, eikä pidä suojella.

Koska tuliaseita vastustavat ja niitä vainoharhaisesti pelkäävät saavat kohtuuttomasti julkisuutta, niin mitä aikaisemmin kaikki salamyhkäisyys poistetaan pyssyjen osalta, sen parempi.
Opetetaan, että kyseessä on työkalu ja sitä pitää kuten muitakin työkaluja käyttää tiettyä varovaisuutta noudattaen: ei kirveen kanssakaan heiluta kuin hullu tai mersulla ajeta kahtasataa huoltamattomalla hiekkatiellä.
 
Vastasin ei. Itse vien poikani luontoon mutta valokuvaamme eläimiä ja tutustutaan niihin. Emme tapa.
Kävin pitkästä aikaa lähiöpubissa, ja kaveri lätkäisi syliin 2 kiloa hirven jauhelihaa ja 3 kilon paistin. Olivat pubin kylmäkaapissa kaljojen seassa sen tunnin. Kaveri oli vieläpä selvästi hygienipassin suorittanut, koska jauheliha oli raakana avoimena rasiassa auton takapenkillä ja pakkaaminen tapahtui tupakka suussa. Onneksi olin kävellen, sellaisen lihamäärän kanssa ei pyöräily olisi onnistunut.
Tämä oli selvästi ennakkoa siitä, että luen parhaillani metsästäjätutkintoon.
 
Kävin pitkästä aikaa lähiöpubissa, ja kaveri lätkäisi syliin 2 kiloa hirven jauhelihaa ja 3 kilon paistin. Olivat pubin kylmäkaapissa kaljojen seassa sen tunnin. Kaveri oli vieläpä selvästi hygienipassin suorittanut, koska jauheliha oli raakana avoimena rasiassa auton takapenkillä ja pakkaaminen tapahtui tupakka suussa. Onneksi olin kävellen, sellaisen lihamäärän kanssa ei pyöräily olisi onnistunut.
Tämä oli selvästi ennakkoa siitä, että luen parhaillani metsästäjätutkintoon.

Kuulostaa eksoittiselta paikalta..;)
 
Minä en metsästä eikä ole jälkikasvua mutta mielestäni on kyllä hyvinkin soveliasta ottaa lapset mukaan metsästykseen ja näyttää miten kaato ja teurastus käy. Joku ikäraja kumminkin, ei nyt ihan pikkulapselle kuitenkaan.
 
Meille tuli jo talvi ainakin hetkeksi. Ilohan siitä piti ottaa irti, hyvä etten jo suksia kaivanut esille :)

80381B4A-8FF4-443E-BE8F-2C28E614550E.jpeg

Ensimmäiset jäät, oli kyllä mukava tehdä pikku valkeat ja juoda kahvit.

20198154-7402-4CF6-A0FA-99CEF39AB307.jpeg

Ahmakin oli kuljeskellut. Ihan erämaafiilikset vaikka kotiin on vain 4km :) Vai asunko vain niin jumalan selän takana?:unsure::cool:
Tuosta kuvasta ei niin erotu ahmalle ominaiset 5 ”varvasta”
 
Meilläpäin talvi vasta kokeilee kuuran tuloa, Päijänne jäätynee vasta vuodenvaihteen tienoolla. Tosin vettä on joku pöllinnyt ankarasti, pinta on n.80cm. alempana nyt kuin toukokuussa.
Eiköhän nuo lumet sula ensiviikon puolessavälissä. Menee varmaan useamman asteen lämpösän puolelle.
Helsinkiläiset juoneet Päijänteen kuiviin? ;)
 
Back
Top